271. Eva Biaudet´n valinta - poliittinen virkanimitys?

STT:stä lennätettiin tänään:

Eeva Biaudet’n valinnasta vähemmistövaltuutetuksi on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelun tekijä kritisoi erityisesti sitä, että Biaudet’lle myönnettiin erivapaus viran hakukriteereissä mainitusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, vaikka paikkaa haki useita koulutukseltaan ja työkokemukseltaan päteviä henkilöitä.

Kantelun tehnyt Pakolaisneuvonta ry:ssä lakimiehenä toimiva Husein Muhammed haki paikkaa itsekin, mutta korostaa, että useilla hakijoilla oli esimerkiksi kokemusta tehtävässä keskeisten lakien, kuten yhdenvertaisuus- ja ulkomaalaislain soveltamisesta ja valvonnasta. Useilta löytyi myös kansainvälistä kokemusta, jota painotettiin erityisesti Biaudet’n valinnassa.

Muhammed sanoo haluavansa herätellä keskustelua poliittisista virkanimityksistä.

”Monesti sellaisissakin tasavahvoista hakijoista valitaan poliittisesti miellyttävämpi, mutta tässä on jouduttu monta asiaa uhraamaan”, Muhammed sanoo.

Hän moittii viranomaisia myös siitä, että maahanmuuttajia ei huolita maahanmuuttohallinnon tehtäviin.

”Mitä jos Ahvenanmaan maakuntapäivillä tai Folktingetissä olisi vain suomenkielisiä edustamassa ruotsinkielisiä?”

-------

Eva Biaudet (rkp), jolle Muhammedin kantelu ei toki sinänsä kuulu, ei ole vielä kommentoinut asiaa.

Mitenkäs se Pekka Ruuska lauloikaan "Rafaelin enkelissä": "Mikä minä olen hänelle vastaaman, multa luvut jäi kesken aikoinaan...."

Eva Biaudet (synt. 1961) on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa vuodesta 1980. Opinnot ovat vielä kesken. Ei tuo nyt kovin ihmeellinen tutkinto ole, voisi kokemuksesta sanoa. Eduskuntaan Eva B. (rkp) valittiin v. 1991 ja siellä hän istui 15 vuotta. Peruspalveluministerinä Biaudet toimi kahteen eri otteeseen 2000-luvun alussa. Vuosina 2007-2010 Eva B. toimi Etyjien ihmiskaupan vastaisen työn piskuisen yksikön pomona eli virallisesti erityisedustajana Wienissä, toimistossa on töissä 10-15 henkilöä. Vuoden 2006 presidentin vaaleissa Eva B. kannatti Tarja Halosen uudelleen valintaa. Vielä ei ole selvillä, aikooko Eva B. pyrkiä eduskuntaan ensi vuoden vaaleissa.

Eva B. haki vähemmistövaltuutetun määräaikaista (viisivuotista) virkaa maaliskuussa. Samanaikaisesti hän haki myös RKP:n puoluesihteeriksi. Kun näytti siltä, että puoluesihteerin pestiä ei tule - uudeksi puoluesihteeriksi valittiin sittemmin Johan Johansson - Eva peruutti tuon hakemuksensa.

Vähemmistövaltuutetun virka kuuluu hallinnollisesti sisäasianministeriöön ja tarkemmin sanottuna maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp) rooteliin. Luultavasti Thors ja RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin lupasivat, kun siis Eva peruutti hakunsa puoluesihteerin hommaan, hoitaa Evalle lohdutuspalkintona vähemmistövaltuutetun viran.

Asetuksen mukaan vähemmistövaltuutetulta vaaditaan kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto ja tätä Evalla ei siis ollut. Mutta ei hätää, valtioneuvosto päätti hakemuksesta myöntää Evalle erivapauden sanotusta pätevyysvaatimuksesta. Tämä perustuu virkamieslakiin, jonka mukaan valtioneuvosto voi "erityisestä syystä" myöntää erivapauden viran pätevyysvaatimuksesta. Ministeri Wallinin mukaan ennen erivapausasian ratkaisemista hallitus oli konsultoinut oikeuskansleri Jaako Jonkkaa, joka toimii eräänlaisena hallituksen neuvonantajana ja antaa ministereille näiden pyytämiä lausuntoja.

Valtioneuvostossa Eva B:n nimitys hyväksyttiin tämän jälkeen läpihuutojuttuna. Asian esitteli sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sdp) - Tarja Halosen suosikki sanottuun virkaan, kuten muistettaneen. Viljanen äityi kehuman esittelymuistiossaan Eva B:n kykyjä, taitoa ja kokemusta "täysin ylivertaisiksi" muihin hakijoihin verrattuna. No, näissä muistioissahan voidaan sanoa melkein mitä tahansa, tämä on kyllä nähty niin monta kertaa aiemminkin. Ministeri päättää nimitysasian,minkä jälkeen esittelevä virkamies panee parastaan keksiäkseen nimityspäätökselle mahdollisimman näyttävät perustelut.

On selvää, että Eva B:n nimitysasia päätettiin asiallisesti hallituksessa jo silloin, kun Evalle päätettiin antaa erivapaus viran tärkeimmästä kelpoisuusvaatimuksesta. Evalle annettiin erivapaus poliittisin perustein, siltä vaikuttaa.

------

Ymmärrän hyvin Husein Muhammedin kantelun ja pidän sitä perusteltuna. On hyvä, että poliittiselta virkanimitykseltä pahasti haiskahtava menettely ja erivapauden myöntäminen ainakin tutkitaan, vaikka lopputuloksen toki kaikki tietävät: ei syytä, sanoo oikeuskansleri; "on näet niin, että valtioneuvostolla on laaja harkintavalta" tai jotain muuta vastaavaa fraasia tultaneen käyttämään perusteluina.

Hetkinen, mutta eihän Jaakko Jonkka voi - ainakaan minusta - käsitellä koko kantelua, kun Wallinin mukaan hallitus konsultoi Jonkkaa jo ennen erivapauskysymyksen ratkaisemista! Jonkka on näyttänyt vihreää valoa erivapauden myöntämiselle, joten hänellä on jo kanta asiassa.

Kantelun ratkaissee siis apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, lempinimeltään "Puumis". Kukas hän sitten on? Aivan: entinen vähemmistövaltuutettu!

Erivapauden myöntäminen on todella kummallinen asia, jos virkaa haki 30 ihmistä, joista 28:lla oli vaadittu ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna. Kyllä tuosta joukosta olisi ollut vara valita kaikki kelpoisuusehdot täyttävä hakijakin. Mutta se politiikka, se politiikka! Kun uudet vaalit lähestyvät ja hallituksen toimikausi lähenee loppuaan, hallitus käy, kuten kaikki hallitukset tätä ennenkin, entistä röyhkeämmäksi poliittisten virkanimitysten suhteen.- Nyt on myös esitetty Liisa Hyssälää Kelan pääjohtajaksi, tämän nimityksen tekee Tarja Halonen.

Ministeri Astrid Thorsin perustelut olivat kummalliset: "Aivan kuka tahansa olisi voinut vapaasti hakea virkaa." MIksi siis virkan asetuksen mukaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, jos kuka tahansa olisi kelvannut - jos vain olisi ollut oikeasta puolueesta? Tässä juuri ilmenee ylimielisyys ja röyhkeys, jota RKP:llä, tällä ikuisella hallituspuolueella, on otsaa esittää ja vaatia itselleen virkapaikkoja siinä missä isommatkin puolueet.

Ministeri Thors haluaa kyllä haalia tänne maahanmuuttajia erilaisiin likaisen työn hanttihommiin tai mansikanpoimijoiksi, ravintola-apulaisiksi, siivoojiksi jne.,mutta parempiin töihin heitä ei toki saa ministerin mielestä valita, jokin raja sentään pitää olla!

Virkaan pätevän ja sopivan Husein Muhammedin valinta uudeksi vähemmistövaltuutetuksi olisi ollut hallituksen kannalta näkyvä osoitus maahanmuuttajien arvostamisesta.

Vähemmistövaltuutettu on juuri se viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu valvoa maassa, ettei syrjintää tapahdu.

Voiko Eva Biaudet toimia uskottavana vähemmistövaltuutettuna tällaisen virkanimitysprosessin jälkeen?

Husein Muhammed lienee vihreiden ehdokkaana ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Ensi maanantaina (17.5.) Muhammed keskustelee Helsingissä maahanmuuttoiltamissa vaaleissa myös ehdokkaana olevan Erkki Havansin (ps) kanssa teemasta "Maassa maan tavalla."

Olisi mielenkiintoista seurata prosessioikeuden emeritusprofessorin ja lakimies Muhammedin (29 v.) keskustelua, tuskinpa siinä prosessioikeutta juuri käsitellään. Erkki Havansi ei ole tunnetusti mikään rkp-fani, mutta toisaalta hänellä on lähtökohtaisesti ja bloginsakin mukaan perussuomalainen asennoituminen maahanmuuttajiin.

Maassa maan tavalla - niinpä.

Poliittiset virkanimitykset ovat olennainen osa suomalaista maantapaa.