Tasan kolme vuotta sitten Turun hulppeilla, päiväkausia jatkuneilla mega-synttäreillä elämä hymyili Ikelle, ja miksei olisi hymyillyt, sillä synttärikemut kustannettiin bisnesmiesten firmojen varoista...1. Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva saa syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta.
2. Törkeästä lahjuksen antamisesta Kanervalle syytetään toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta, liikemies Toivo Sukaria sekä Nova-yhtiöiden entisiä johtajia Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
3. Lahjusrikoksia koskeva haastehakemus on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen. Syytettä ajaa Jorma Kalskeen määräyksestä valtionsyyttäjä Jukka Rappe. VKSV:n mukaan oikeuskäsittely alkaa aikaisintaan syksyllä.
4. Kanervan epäillään saaneen yli 50 000 euron arvosta etuja yhtiöiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana toiminut Kanerva olisi Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan voinut vaikuttaa kauppakeskusten sijoittumiseen. Kalskeen mukaan rikos on tehty vuosina 2006-2008.
5. HS:lle antamassaan haastattelussa Jorma Kalske ei halunnut ottaa kantaa siihen, vaikuttivatko mahdolliset lahjusrahat kaavapäätöksiin. Kalskeen mukaan Kanerva on rinnastunut liiton hallituksen puheenjohtajana virkamieheen. Näin häntä voidaan syyttää lahjuksista alhaisemmalla kynnyksellä kuin poliitikkona. Kahta Kanervan avustajaa epäiltiin tutkinnassa avunannosta lahjusrikoksiin. Heitä ei kuitenkaan syytetä, sillä Kalskeen mukaan heidän ei voida todistaa tienneen mahdollisista rikoksista.
6. Kanervan avustajia koskevista syyttämättäjättämispäätöksistä ilmenee HS:n mukaan, että Toivo Sukarin Maskun Kalustetalon ja Kyösti Kakkosen Suomen Liikekiinteistöjen epäillään molempien tukeneen 9 000 eurolla Kanervan 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Lisäksi Maskun Kalustetalon epäillään antaneen 2 000 euroa vaalirahaa ja Kanervan Turun-vaalitoimiston 2 000 euron arvoiset huonekalut. Kanerva on aiemmin kertonut saaneensa syntymäpäiviään varten 17 000 euroa Nova Kiinteistökehitykseltä. Nämä rahat on maksettu takaisin.
7. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Heidän mukaansa kyse on ollut sallitusta poliittisen toiminnan tukemisesta. Toivo Sukari pitää saamaansa syytettä oikeusmurhana. No, näinhän tällaisissa tapauksissa lähes poikkeuksetta on ennenkin sanottu. Kakkonen taas puhuu noitavainosta.
8. Syytepäätös tuli julki Kanervan 63-vuotissyntymäpäivänä. Kalskeen mukaan tämä oli puhdas sattuma.
9. Ike Kanerva ei kiittänyt Kalsketta saamastaan "synttärilahjasta", vaan kertoi radiohaastattelussaan, että "tämä on erittäin ikävä asia." Hän vakuutti olevansa syytön ja luottavansa vahvasti suomalaiseen oikeusjärjestelmään. - Kas, kun ei maininnut vielä paljon puhuttua "viranomaisten työrauhaa", johon tällaisissa tapauksissa on aina epäiltyjen taholta vedottu.
10. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Lenita Toivakan mukaan syyte on erittäin kiusallinen paitsi Kanervalle myös koko ryhmälle.
11. Ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz on yllättynyt Kanervan syytteestä. Zyssen mukaan yksittäinen näkyväkään poliitikkoa koskeva syyte ei kuitenkaan "sinänsä" vaikuta kokoomuksen vaalikampanjointiin.
12. Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtajan Timo Kauniston (kesk.) mielestä on syytä pohtia, pitäisikö Kanervan pidättäytyä kokonaan maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävistä oikeusprosessin ajaksi. Kanervaa syytetään törkeän lahjuksen ottamisesta tahoilta, jotka suunnittelivat Varsinais-Suomeen kauppakeskuksia. Kanervan asemaa pohditaan maanantaina. Kanerva on jäävännyt itsensä jo aiemmin kaavoitusta koskevista päätöksistä.
13. Kokoomusjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Ilkka Kanerva voi olla ehdolla eduskuntavaaleissa.
Katainen pitää asiaa vakavana ja Kanervan kannalta hyvin kiusallisena. Hänen mukaansa kokoomus ei kuitenkaan voi ryhtyä asiassa miksikään toverituomioistuimeksi.
- Me emme voi oikeutta jakaa, sitä jakavat Suomessa tuomioistuimet, sanoi Katainen.
14. Ben Zyskowicz pitää Kanervan saaman syytteen ajankohtaa kohtalokkaana Kanervalle.
-Ajoitus on asianomaisen henkilön kannalta pahin mahdollinen, eli syyte tulee ennen vaaleja, mutta mahdollinen tuomio jää nähtäväksi vasta vaalien jälkeen, sanoo Zysse.
15. Ihmettelen hieman Zyssen arviota "pahimmasta mahdollisesta ajoituksesta." Minusta nimittäin tilanne on Kanervan kannalta päinvastoin edullinen ja jopa suorastaan herkullinen, sillä nyt hän voi vapaasti heittäytyä marttyyriksi ja väittää joutuneensa "oikeusmurhan uhriksi." Tämä tunnetusti vetoaa kansan "oikeustajuun;" ei ole vaikeaa ennustaa, että Kanerva tulee saamaan vaaleissa melkoisen äänivyöryn.
16. Tilanne olisi Kanervan kannalta "pahin mahdollinen", jos hänet ehdittäisiin tuomita törkeästä lahjusrikoksesta vaikkapa ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
17. Toiseksi ihmettelen AVKS Jorman Kalskeen lausuntoa siitä, että käräjäoikeus alkaisi käsitellä Kanervan ja kumppanien syytteitä vasta "joskus syksyllä."
18. Minkä ihmeen takia vasta syksyllä eli vasta 8-9 kuukauden kuluttua? Eikö esitutkintamateriaali ole nyt täydellisesti kasassa ja syyteharkintakin suoritettu? Kyllä, näinhän sen täytyy olla. Myöskään syytetyille ja heidän advokaateilleen asia ei ole mitenkään uusi, sillä he ovat olleet tiiviisti "mukana" esitutkinnassa ja päämiestensä kulusteluissa.
19. Jos halutaan, juttu voitaisiin aivan hyvin käsitellä jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja ja myös tuomio antaa ennen vaaleja. Laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan Kanervan juttu ei voi olla mitenkään kovin epätavallinen. Miksi siis pitää tieten tahtoen taas - jälleen kerran - viivyttää asian tuomioistuinkäsittelyn aloittamista? En ymmärrä. Syy on kai vain siinä, että tällaiseen vetkutteluun ja asioiden makuuttamiseen asianomaisissa viranomaisissa ja virastoissa on Suomessa vanhastaan totuttu, siitä(kin) on tullut maan tapa.
20. Asia makaavat (lue: asioita makuutetaan) esitutkinnassa, syyteharkinnassa, tuomioistuimissa, oikeuskanslerinvirastossa, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa jne. jne. Tällä tavalla menetellen Suomi tulee jatkossakin saamaan ihmisoikeustuomioistuimelta roppakaupalla langettavia tuomioita käsittelyn hitaudesta! Se on saletti!
21. Minusta Ilkka Kanervan pitäisi ehdottomasti vaatia, että juttu käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin jo ennen eduskuntavaaleja, jos kerran hän on varma syyttömyydestään, niin kuin tuntuu olevan.
22. Asian kiireelliseksi määräämisestä säädetään OK 19 luvussa (363/2009). Kiireelliseksi julistamista voisivat vaatia syyttäjä ja kaikki syytetyt. Asia voidaan OK 19:1:n mukaan määrätä kiireelliseksi eli käsiteltäväksi ennen muita asioita, jos asian käsittelemiselle kiireellisesti on erityisen painava syy ottaen huomioon oikeudenkäynnin kesto, asian laatu ja merkitys asianosaisille sekä muut perusteet kiireelliseksi määräämiselle. Minusta Kanervan jutussa edellytykset kiireelliseksi julistamiselle ovat olemassa. Ks. OK 19:1:n perusteista lähemmin HE 233/2008 s. 30.
23. Miksi juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa eikä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa? Kysymyksessä olevat kauppakeskukset samoin kuin Varsinais-Suomen maakuntaliitto ovat Varsinais-Suomessa. Turku on Kanervan kotikaupunki. Lain mukaan (ROK 4:1) rikosasia käsitellään pääsäännön mukaan rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa. Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikkakunnan tuomioistuin toimivaltainen asiassa.
24. Millä perusteella syyttäjä katsoo, että lahjusrikokset on tehty Helsingissä? Tämä selvinnee oikeudenkäynnissä. Onko kaavoitusasioista neuvoteltu ja sovittu nimenomaan Helsingissä? Kalskeen tiedotteen mukaan rikokset on tehty 2006-2008. Luultavasti osa rikoksista on tehty Helsingissä ja osa taas Varsinais-Suomessa. Ehkä Helsingin käräjäoikeus on valittu oikeuspaikaksi siksi, ettei syytettä jouduttaisi käsittelemään Kanervan "kotikentällä" eli Turussa.
47 kommenttia:
Kun päivän "epistolatekstissä" oli puhetta oikeuskäsittelyn hitaudesta, josta Suomi on saanut EIT:ltä kymmeniä langettavia tuomioita, on syytä mainita, että näin tapahtui jälleen 12.1.2011.
Mistä näitä oikein tulee?
Tuomiossa Seppälä v. Finland, 45981/08
EIT katsoi, että Suomi oli rikkonut rikosjutun vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa (6 artikla).
Asian käsittely kesti yhteensä lähes kahdeksan vuotta ja yhden kuukauden kolmessa oikeusasteessa.
Huomionarvoista on, että esitutkinta ja syyteharkinta kestivät ko. tapauksessa yhteensä lähes neljä vuotta ja kymmenen kuukautta, mitä aikaa EIT piti melko pitkänä, vaikka kyse oli talousrikosasiasta. Asian käsittely käräjäoikeudessa kesti yli vuoden ja kolme kuukautta ja hovioikeudessa vuoden ja seitsemän kuukautta. Korkeimman oikeuden valituslupaharkinta kesti neljä kuukautta.
Matti Nissisen esiin nostama "oikeustakuu" olisi siis tarpeen erityisesti esitutkinnassa ja syyteharkinnassa.
Olisiko kyse eräänlaisesta vastavuoroisuudesta:
Ike Kanerva on antanut tutkinnan ja syyteharkinnan kuluessa viranomaisille "työrauhan." Tämän vuoksi Jorma Kalske ja käräjäoikeus puolestaan haluavat nyt antaa Ikelle "vaalikampanjarauhan" lupaamalla, että juttua aletaan käsitellä oikeudessa vasta "joskus syksyllä."
Sanotaan, että "syksyllä kaikki on toisin"; tämä oli erään kotimaisen filmin nimi, muistaakseni.
Olisiko näin myös Kanervan tapauksessa? No, seuraavaan hallitukseen Ike tuskin enää tähtää.
Näin myös asian näen - syksyllä kaikki onkin sitten toisin - ja työrauhaa tarvitaan kuin konsanaan vanhastapauksessa. Vaikka kyseessä onkin eri puolueet, saattavat ongelmat olla hyvinkin samanlaiset.
Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia? Jos käräjäoikeudessa on 8 kk ruuhka, eli uudet rikosasiat päätyvät pääkäsittelyyn 8 kk viiveellä, niin millä oikeudella Kanerva pääsisi jonon ohi? Varsinkin nykyisin kun meillä on erillinen laki asian kiireelliseksi julistamisesta. Täyttyisivätkö kriteerit, jos joku asianosainen vaatisi Kanervan asian käsittelyä ennen muita rikosasioita?
Onko 8 kk ruuhkaa? En tiedä eikä Kalske mihinkään ruuhkiin vedonnut ilmoittaessaan, että juttu tulee esille vasta joskus syksyllä.
Tuntuisi, että Kanervan tapauksessa olisi edellytykset asian kiirehtimispyynnön hyväksymiselle. Kyse ei ole minusta yhdenvertaisuuden loukkaamisesta, jos Kanervan juttu käsiteltäisiin jo ennen vaaleja tai ainakin ennen käräjäoikeuden lomakautta, esim. ennen Juhannusta. Syytteen käsittelyn aloittaminen kahden kuukauden kuluttua haastehakemuksen saapumisesta oikeuteen pitäisi olla aivan normaalia.
Mikä kiire Kalskeella oli sitten julkista syytepäätös jo nyt, jos hän tiesi, että juttua ei voida kuitenkaan käsitellä käräjäoikeudessa kuin aikaisintaan syksyllä?
Eikö silloin olisi voitu tehdä niin, että Kalske olisi varannut tietyt istuntopäivät käräjäoikeudesta vaikkapa syyskuussa ja ilmoittanut vasta esim. huhtikuun lopulla eli vaalien jälkeen nostavansa syytteen Kanervaa vastaan?
Asian, siis myös rikosjutun, kiireelliseksi määräämisestä säädetään OK 19 luvussa (363/2009). Luvun 1 §:n mukaan käräjäoikeus, laki ei koske esim. hovioikeutta tai hallinto-oikeutta, voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy ottaen huomioon oikeudenkäynnin kesto (siis myös se, kuinka kauan esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet), asian laatu ja merkitys asianosaisille sekä muut perusteet kiireelliseksi määräämiselle.
Kun lukee lakia koskevaa hallituksen esitystä (HE 233/2008 s. 30), on minusta olemassa kaikki edellytykset sille, että Ilkka Kanervan lahjusjutun käsittely määrättäisiin, jos sitä vaaditaan, kiireelliseksi.
Rikosasioissa vakavampaa tekoa koskevilla asioilla voidaan lakiesityksen mukaan katsoa olevan enemmän merkitystä asianosasille kuin vähemmän vakavilla.
Kanervan syyteasiaa voidaan täydellä syyllä luonnehtia vakavaksi, ei missään tapauksessa "vähemmän vakavaksi."
Asian merkitykseen liittyy myös se, millaista vahinkoa tai haittaa asian mahdollinen viivästyminen aiheuttaisi. Kun on kyse istuvaa kansanedustajaa vastaan esitetystä syytteestä juuri vaalien alla, on asialla Kanervalle, näin voidaan arvioida, erityistä merkitystä, koska "löysässä hirressä roikkumisesta" aiheutuisi hänelle haittaa vaaleja ajatellen.
Kiireelliseksi määräämistä voisivat vaatia kaikki jutun asianosaiset, siis syyttäjä, Kanerva ja muut syytteeseen joutuneet henkilöt.
Siispä jäämme odottelemaan syyttäjän ja /tai Kanervan taikka muiden syytettyjen käräjäoikeudelle esittämää vaatimusta asian kiireelliseksi määräämisestä.
Käräjäoikeus voi toki omasta aloitteestakin ottaa asian käsiteltäväksi ennen vaaleja.
Mikä tuon Kalskeen puoluekanta on? Jotenkin syyteharkinta vaikuttaa vaalimiinalta. En tarkoita syytteen nostamista, vaan tuota ajoitusta.
VKSV haluaa nostaa omaa profiiliaan. Sen minkä Nissinen "änkyttää" perustuslakivaliokunnassa, sen sitten Kalske paikkaa syyttämällä mahtimiehiä. "Eikä pelota yhtään" taisi olla kommentti Hesarissa.
Joka tapauksessa toivon Kalskeelta älyllisempää ja nöyrempää suhtaumista työhönsä. Ylimielisyys ei ole kenellekään hyväksi.
Oikeuspaikkavalintaan vaikuttaa varmasti VKSV:n matkustuspelko. Menneistä Vuomakanmatkoista taisi tulla liikaa päivärahakuluja, niin nyt säästetään asianosaisten kustannuksella.
Miksi syyttäjä on valinnut syyteasian käsittelypaikaksi Helsingin käräjäoikeuden eikä Turussa sijaitsevaa Varsinais-Suomen käräjäoikeutta? Katso tästä kysymyksestä kirjoitukseni kahdessa viimeisessä kappaleessa olevaa esitystä.
Olisko Helsingissä enemmän jutturuuhkaa kuin Turkkusessa?
Nyt kyllä kaikella kunnioituksella Jyrki Virolainen on täysin metsässä jutun kiireelliseksi julistamisen osalta. Laki on säädetty, hyvästä syystä, sen takia, että sellaiset jo entuudestaan poikkeuksellisen pitkään kestäneet jutut saataisiin nopeutetulle kaistalle siksi, että näin vältettäisiin perus- ja ihmisoikeutena turvatun oikeuden kohtuullisessa ajassa tapahtuvaan oikeudenkäyntiin toteutuminen (ennaltaehkäisy). Jos tässä ei onnistuta, on viivästyshyvitys mahdollinen jälkikäteisenä keinona.
Tässä lainsäädännössä kyse ei ole sen kummemmasta juttujen prioirisoinnista.
Muutenhan Suomessa ei juttujen prioriosointi ole juuri mahdollista, kun kaiken läpäisee ikivanha legalistinen perinne, jonka mukaan joka ikinen risahdus on täysillä tutkittava. Eli enpä kyllä ole vakuuttunut myöskään blogistin "makuuttamispuheista". Joo, toki, tehostamista voi aina tavoitella ja tarvettakin varmasti on, mutta siitä on aika pitkä matka nyt blogistin kirjoittamiin hiukkasen vainoharhaisenkin kuulloisiin ajatuksiin jostain ajoitusstrategiasta.
Perustin kannanottoni a) lain sanamuotoon, ja b) hallituksen esitykseen ja c) mainittujen oikeuslähteiden perusteella omaan päättelyyni.
Anonyymin mainitsemaa kriteeriä "entuudestaan poikkeuksellisen pitkään kestäneet jutut" (mitähän tuolla epämääräisellä sanonnalla itse asiassa tarkoitetaan, sillä nythän juttu on vasta tulossa käräjäoikeuteen eikä laki eli OK 19 luku koske lainkaan hovioikeusmenettelyä) eli suomeksi sanottuna "oikeudenkäynnin kesto" on vain yksi arvioinnissa huomioon otettava kriteeri.
Muita kriteerejä ovat, kuten jo kerroin, "asian laatu" ja "merkitys asianosaisille" sekä "muut perusteet".
Ovathan tämän jutun esitutkinta ja syyteharkinta jo kestäneet yhteensä, vaikkei nyt vielä mitenkään kohtuuttoman kauan , niin kuitenkin jo aika pitkään. Jos tähän vielä lisätään Kalskeen mainitsema "odotteluaika" eli 8-9 kk oikeudenkäynnin alkamiseen, niin kyllä prosessille pituutta kertyisi jo kummasti!
Asian laatu tarkoittaa tässä vakavaa rikosta, jossa epäiltynä on valtakunnan vaikutusvaltaisimpiin poliitikkoihin lukeutuva kansanedustaja ja ex-ministeri eli merkittävää poliittista valtaa käytävä henkilö. Vakava rikos mainitaan hallituksen esityksessä tekijänä, joka on otettava huomioon asian laatua ja merkittävyyttä harkittaessa.
Myöskin se, ettei Kanervan ole edes väitetty yrittäneen itse pitkittäneen asian esitutkintaa tai syyteharkintaa, voidaan ottaa harkinnassa huomioon.
Asia on merkittävä sekä syytetyille että erityisesti Kanervalle, koska K. on kansanedustaja ja uudet vaalit ovat tulossa. Asialla on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys: äänestäjille on tärkeää saada jo ennen vaaleja tietää, onko K. syyllistynyt siihen vakavaan rikokseen, josta häntä tullaan syyttämään. Tästä he saisivat varmuuden, jos asia ratkaistaan tuomiolla, joka annetaan jo ennen vaaleja.
Jos K, tuomittaisiin vasta vaalien jälkeen annetulla tuomiolla vankeusrangaistukseen, vieläpä ehdottomaan sellaiseen, joutuisi eduskunta, jonne K, valittaisiin, harkitsemaan, olisiko K. erotettava tuomion takia eduskunnan jäsenyydestä.
Eikö olisi järkevää, että kansa eli äänestäjät saisivat jo valeissa ottaa kantaa siihen, onko K. kelpoinen toimimaan kansanedustajana?
Kun asia on ratkaistu tuomiolla, vaikkei lainvoimaista tuomiota vielä olisikaan käytettävissä, olisi äänestäjillä paljon paremmat mahdollisuudet arvioida K:n kelpoisuutta kuin siinä tapauksessa, että he joutuisivat pohtimaan mainittua kysymystä pelkästään syytteen perusteella.
Kaikki tällaiset seikat anonyymi on sivuuttanut tyystin!
Pysyn siis aikaisemmassa kannanotossani.
Mitä juttujen makuuttamiseen tulee, niin olen seurannut oikeuskäytäntöä jo usean kymmenen vuoden ajan, käytännön tuomitsemistehtävissä 20 vuoden ajan, joten tiedän kyllä, mistä on kyse ja missä nyt mennään.
Tällä menoa Suomessa kohta tehdä "politiikkaa" yhtään mitenkään jos nykyinen politiikan rahoitus kyseenalaistetaan ja tuomitaan. Kuinka "uudella" mallillla politiikan rahoitus sitten järjestettäisiin.
Uuden mallin lopputulemana varmaankin olisi paljon näkyvämpi rahoituksen malli tapaan suora rahoitus rahoittajan toivomaan etunsa ajamiseen - ihan julkisesti.
Ja kaiketi eduskuntavaalissa äänestäjäkin marssisi jonkun puolueen telttaan neuvottelemaan äänensä hinnasta. Olisiko äänen sopiva hinta 50 euroa vaiko vielä suurempi.
Sallitaanko sarkasmia :)
Iken asia käsitellään syksyllä 2011käräjäoikeudessa. Sen jälkeen asiasta valitetaan hoviin, joka käsittelee asian kevät-talvella 2013. Sen jälkeen valituslupa KKO:hon joka myöntää luvan lähellä joulua 2013. KKO:ssa käsittely kestää yli vuoden joten tiukille menee saadaanko asiasta lainvoimaista tuomiota edes ennen seuraavia vaaleja 2015.
Vai voisiko eduskunta erottaa Iken jos käräjiltä tulisi ehdoton tuomio ja asiasta valitetaan?
Blogistin esille tuoma tarve mm. käsitellä Kanervan juttu nopeasti, jotta hän pääsisi selvemmistä lähtökohdista eduskuntavaaliehdokkaaksi, on epäilemättä hänen (ja ehkä kokoomuspuolueen) kannalta tärkeä asia. Tietysti olisi toivottavaa, että juttu etenisi nopeasti. On asiassa toki myös yhteiskunnallista intressiä eli ns. yleistä etua.
Mutta mutta: itse kullakin oikeusjutun asianosaisella, joka joutuu oikeudenkäyntiä tai lainvoimaista tuomiota pitkään odottamaan, voi olla omista lähtökohdistaan ja objektiivisestikin arvioiden, joskus myös yleisten intressien vinkkelistä, oikein hyviä syitä odottaa ja toivoa, että oikeusprosessi etenisi nopeasti. Sehän on turvattu perus- ja ihmisoikeutena, ja sitä OK:n viivästyskanteluinstituutio ja viivästyshyvityslaki viime kädessä turvaavat. Se vaan, että näitä oikeusjuttuja on aika paljon, ja paljon on oikeuden toivojia.
Ihmisoikeusvinkkelistä oikeudenloukkauksesta aletaan noin peukalosääntönä puhumaan about viiden vuoden kokonaiskeston kieppeillä. Tähän ei tarvita mitään asianosaisen venkulointeja. Aika moni juttu Suomessa on "entuudestaan kestänyt" valitettavasti jo todella paljon Kanervan ym. juttua pidempään ja mainittua viiden vuoden kestoa pidempään.
Tässä puhuttuja oikeussuojakeinoja ei ihan oikeasti ole tarkoitettu tämän verran (Kanerva-case) vähän kestäneiden juttujen jouduttamiseen.
Blogistin 20 vuoden oikeuslaitoksen kokemus on tietenkin arvokas - en silti löytänyt tuosta argumentista mitään, mikä asiallisessa suhteessa antaisi syytä olettaa, että tässä asiassa olisi jokin sovittu viivyttelystrategia.
Anonyymille ensiksi se, että Suomen laissa ei edes ole säännöksiä viivästyskantelusta! Säännökset, joita olen selostanut, koskevat asian kiireelliseksi määräämistä; se on täysin eri asia kuin viivästyskantelu.
Minä en ole toki edes väittänyt, että tässä Kanerva asiassa olisi jokin "sovittu viivyttelystrategia"!
Luulen, että syyttäjä ja toisaalta käräjäoikeus, jonka kanssa Kalske lienee keskustellut, ovat ikään kuin vain "vanhasta muistista" päätyneet siihen, että no joo, otetaan tämä juttu sitten oikeudessa esille joskus "syksyllä".
Maan tapa voi syntyä siis ikään kuin itsestään, ei siihen mitään sovittuja strategioita tarvita.
Kun on tärkeä juttu kyseessä, niin silloin on tapana katsoa, että kuuluu ikään kuin asian "luontoon", että käsittely vie pitkän ajan eikä oikeusprosessin aloittamisella pidetä mitään tulenpalavaa kiirettä. Yleisölle ja medialle luodaan kuvaa, jonka mukaan "tärkeä juttu" vaatii aina "pitkän prosessin."
Minua on viime vuosina suorastaan huvittanut, miten mediassa kerrotaan aina, vaikka kyse olisi vain esim. Anssi Rauramon rattijuopumussyytteen käsittelystä, että "Hgin käräjäoikeudessa alkoi tänään Anssi Rauramon rattijuopumusasian käsittely."
Ts. annetaan ikään kuin vanhasta muistista ymmärtää, että kun on kysymyksessä "tärkeän henkilön" tekemäksi väitetty rikos, niin totta kai oikeuskäsittely tulee kestämään silloin aina useita päiviä tai jopa viikkoja, vaikka kyse olisi miten vähäisestä asiasta tahansa.
Anonyymin tekstistä ilmenee minusta selvästi tendenssi, jonka mukaan se, että Kanervan juttu käsiteltäisiin ns. kiireellisenä asiana, olisi jollakin tavalla "pois" niiltä kymmeniltä tai sadoilta muilta "tavallisia ihmisiä" koskevilta rikosjutuilta, jotka joutuisivat Kanervan jutun takia odottelemaan käräjäoikeuden käsittelyä ehkä paria päivää tai paria viikkoa kauemmin. Mutta jos jollakin näiden muiden juttujen asianosaisilla on esittää laissa mainittu peruste jutun kiirehtimiselle, niin toki myös he voivat vaatia oman asiansa julistamista kiireelliseksi.
Anonyymin tekstistä voi saada käsityksen, jonka mukaan kirjoittaja ja ihmiset yleensä haluaisivat roikottaa Kanervaa ja kumppaneita "löysässä hirressä" vaalien ylitse yhdenvertaisuuden nimissä tai siksi, että tällä tavoin nämä "ylemmän luokan" ihmisetkin joutuisivat kerran itse kokemaan, mitä oikeudenkäyntien pitkä kesto oikein merkitsee.
Mahdollisesti tämä ajatus on myös syyttäjällä, sillä onhan Kalske jo aiemmin lausunut julkisuudessa, että näiden henkilöiden (Kanerva, Tiura, Kaikkonen jne.) juttuja ei pyritä (saakeli vieköön) käsittelemään yhtään sen nopeammassa aikataulussa kuin muidenkaan eli ns. tavallisten ihmisten rikosjuttuja. Siis on "kohtuullista", että oikeudenkäynti alkaa vasta "joskus syksyllä."
Ehkä, en tiedä, taustalla on myös jonkinlainen "potku" siitä, etteivät poliitikot, hallitus ja eduskunta eivät ole huolehtineet riittävästi syyttäjälaitoksen resursseista.
Minusta Kanervalla ja miksei muillakin syytetyillä olisi perusteet vaatia asian käsittelyn määräämistä kiireelliseksi. Jollei vaatimusta esitetä, niin sitten ei. Jos esim. Kanerva ei tätä tee, niin sillon voidaan miettiä, katsooko hän kenties vaalien tulosta silmällä pitäen saavansa itselleen jotakin hyötyä siitä, että hän roikkuu löysässä hirressä vaalien yli.
Onkohan dementialla mitään tekemistä sen kanssa, että ainakin tietyt heput on äänestestetty eduskuntaa ainakin viimeisen 20 vuoden ajan...
Siis 5 perättäistä kautta ovat olleet eduskunnassa tekemässä pelkkää hyvää äänestäjilleen.
Tosin Laakson Jakke on lähdössä ja kaiketi Tenniläkin. Ike kaiketi jatkaa kuten ennenkin. Zyssekin vissiin jatkaa.
Voisikohan oikeuspaikan valintaan ja syksyllä käsittelyyn olla syynä se, että Kanervan juttu käsitellään yhdessä Nova Groupin toimintaan liittyvien syytteiden kanssa. Syytettyinä ovat muun muassa Merisalo ja Yli-Saunamäki. Lisäksi Tiuraa koskeva osuus on vielä syyteharkinnassa ja se lienee tarkoitus käsitellä samassa kokonaisuudessa.
Eräs vertailutausta Iken ikävään juttuun, jossa Suomen valtiohallinnon ylätasolla halveksitaan KKO:n kansallisesti lopullista tuomioita/ratkaisua:
Ulf Sundqvist/poliittinen (Arja Alho & Paavo Lipponen) Suomen korkeinta oikeutta halveksiva ja väheksyvä "hyväveliratkaisu) KKO:n
jälkeen korvausasiassa;
- käräjäoikeustuomio tammikuussa 1995……. 26.000.000,- FIM
- hovioikeustuomio marraskuussa 1995… …26.000.000,- FIM
- korkeinoikeustuomio heinäkuussa 1997………9.000.000,- FIM
- Lippos/Alhosopimus syyskuussa 1997….... 1.200.000,- FIM
- Verovähennyksen jälkeen joulukuussa 1997… 640.000,- FIM
Perustuslain yhdenvertaisuus eli 6 § ei merkitse mitään - toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tämä on konkreettinen esimerkki ja todiste siitä, että ”se parempi tasa - arvo” toteutuu kun Suomessa henkilöön voidaan liittää lyhenne SDP. Lipposalhon käpälät ovat syvällä kansan kassassa.
Iken juttu on pientä pörinää itse tapahtumana tähän verrattuna. Tietenkin mahdolliset jälkiseuraukset ovat voineet olla aivan eri suuruusluokkaa.
Koivistolainen sosialismi tuhosi "oikeusvaltion". Maan lamaan johtaneet vallankäyttäjät väittävät, että Suomeen tuli yllätyslama, joka ei ollut vältettävissä. Ruotsin malli oli toinen ja nyt sen työttömyys on minimaalinen Suomeen verrattuna.
"Yllätyslama" oli itseaiheutettu jääräpäinen ylimmän valtiojohdon valuuttapoliittinen töherrys, joka johti lähes miljoonan Suomen kansalaisen kärsimään tästä töherryksestä.
Vuoden 2002 kesäkuussa pyydettiin konklaavin aineistoa nähtäväksi. Tuosta säikähtäneenä Koivisto pyysi palvelusta TARJA HALOSELTA, No 3/30.7.2002 (1382/95) 3-4 (1216/1999) § ja 60 § (652/1999) Alle-kirjoitus: Tarja Halonen Naantalissa 30.08.22002.
Tämä on sitä sdp-lähtöistä avointa yhteiskuntatoimintaa, jota Tarja Halonen korostaa nykyisin aivan omana kansallisen parlamantarismin parhaina periaatteina.
Rehelliset tutkijat ovat myöntäneet, että tuon 1992 kokoon-tuneen konklaavin jälkeen kansalaisten oikeusturva romahti. Tilaisuudella sidottiin tuomioistuinlaitos poliittisen valtaeliitin vaikutus- ja osin määräysvallan piiriin. Laman syitä yritetään sälyttää yritysjohtajien ja lainamyyjien uhreiksi joutuneiden tavallisten kansalaisten taakaksi. Monet nykyiset kansanedustajat luopuvat ilmeisen peloissaan vapaaehtoisesti lisäämästä paineita salata kiusallisia asioita.
Jos kansakunta ei tunne historiaansa, eikä selvitä sotkujaan niin miten se voi rehellisesti kohdata tulevaisuutensa?
Tuo väite, jonka mukaan kansalaisten "oikeusturva romahti" Koiviston konklaavin jälkeen, on tietenkin täysin yliampuva!
Mutta toisaalta on hyvä, että Koiviston konklaavi, johon osallistuminen oli tuomareilta selvä munaus, pidettään jatkuvasti mielessä varoittavana esimerkkinä siitä, millaisiin karkeisiin ylilyönteihin ja perustuslain vastaiseen menettelyyn valtion päämiehet voivat valvomattomassa vallankäytössään syyllistyä.
Voi olla, että Koiviston puheilla ja ehkä moitteilla oli 1990-luvulla tietty vaikutus pankkien hyväksi ns. ylikorko-ja muissa pankkijutuissa, mutta tuskin sen enempää.
Tätä pitäisi tutkia tieteellisin menetelmin. Olenkin puhunut siitä, että Koiviston konklaavi ja sen vaikutukset olisi hyvä väitöskirjan aihe.
Oikeastaan pitäisi laajemmin tutkia tasavallan presidenttien (Paasikivi, Kekkonen,Koivisto, Ahtisaari ja Halonen) vallankäytön suhdetta riippumattomien tuomioistuinten toimintaan ja tässä suhteessa presidenttien toiminnassa mahdollisesti havaittavia ylilyöntejä ja perustuslain vastaiseen menettelyä.
Koiviston konklaaviin palatakseni nähtiin kyllä jutussa Blomqvist vs. Nordea pari viikkoa sitten, että pankit ovat vahvoilla jopa näytön arvioinnissa, joka ratkaisi po. jutun, kuten olen maininnut; samansuuntaisen arvion Blomqvistien jutusta ja siinä tapahtuneesta näytön arvioinnista on esittänyt myös lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju.
Huolestuttavaa oli nimenomaan se kömpelö ja suorastaan alkeellinen tapa, jolla KKO peittelee pankin vastapuolen eduksi puhuvien todistusharkinnassa huomioon otettavien apufaktojen ja kokemussääntöjä. Ne jätetään kylmästi pois perusteluista!
Ilmeisesti KKO:n tuomarit laskeskelevat, ettei kukaan ulkopuolinen ryhtyisi kuitenkaan tarkemmin "penkoman" todistusharkintaa ja pankin vastapuolen jutussa esiin tuomia seikkoja ja argumentteja. Tämä oli kuitenkin harhaluulo.
Mutta samanlaista menettelyä, oikeastaan vielä törkeäpää, ilmeni nännijutussa, jossa KKO kylmästi raakkasi perusteluistaan kaikki syytetyn eduksi puhuvat seikat ja argumentit!
Blomqvistien jutussa KKO "pelkäsi" ilmeisesti sitä, mikä vaikutus Blomqvistien eduksi ratkaistulla tuomiolla voisi olla monissa muissa samanlaisissa tapauksissa, koska Nordea olisi silloin joutunut vastaajaksi kymmenissä muissa vastaavanlaisissa jutuissa.
Nännijutussa taas lääkärin toimenpiteet tuomitseva yleinen mielipide, joka ei perustunut jutun faktoihin, ja lehtien kirjoittelu ja "ennakkotuomio" oli niin voimakas, että se vaikutti myös KKO:n harkintaan. Kun jopa Suomen ulkopuolella kirjoitettiin tapauksesta, KKO päätti ilmeisesti parantaa Suomen imagoa ja maabrändiä maailmalla tuomitsemalla lääkäriparan yksinomaan jutun asianomistajan kertomuksen perusteella. KKO:n todistusharkinnan perustelut olivat nännijutussa vielä heikommat ja yksipuolisemmat kuin Blomqvistien jutussa.
MIkä lääkkeeksi moista menettelyä vastaan jatkossa?
Minusta "vaivaan" ei auta muu kuin se, että tuomioistuinten ratkaisut otetaan jatkossa asiantuntijoiden todella tarkan syynin ja analyysin kohteeksi ja vaaditaan tuomioistuimia perustelemaan ratkaisujaan nykyistä paljon tarkemmin ja nimenomaan pro et contra -metodia noudattaen.
Tuomioistuinten perustelujen ja menettelytapojen heikkoudet ja kaksinaamaisuudet on paljastettava.
Eiköhän KKO:kin silloin huomaa, ettei se voi sentään tehdä ihan millaisia päätöksiä tahansa ja aivan millaisessa menettelyssä hyvänsä.
Minua ihmetyttää nykyisin vallalla oleva tapa, että syyttäjä tulee julkisuuteen (televisioon) kertomaan syytteistään näin aikaisessa vaiheessa (ehkä jo ennen ennen kuin asianosaisetkaan ovat nähneet syytettä). Tämä tapahan oli vallalla jo ennen valtakunnansyyttäjänviraston perustamista, kun oikeuskansleri Kai Korte (silloin ylimpänä syyttäjäviranomaisena) kehui Johannes Virolaisen syytteeseen asettaessaan, ettei "nyt kuurnita hyttysiä". Syytteethän kaatuivat viimeistä piirtoa myöten. Valtakunnansyyttäjänviraston syytteissä on lukuisia esimerkkejä syytteitten vastaavanlaatuisesta kohtalosta. Hyvänä esimerkkinä on jonkun vuoden takainen tapaus, kun Itä-Suomen yliopiston eräitä hallintoviranomaisia syytettiin lahjusten ottamisesta suurella julkisuuskohinalla, ja kaikki oikeusasteet totesivat, että vastaajat kyllä olivat sinänsä menetelleet suurin piirtein syytteessä kuvatulla tavalla, mutta syytteet hylättiin, kun tekosarja ei täyttänyt minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Tuossa tapauksessa voidaan kyllä asettaa kyseenalaiseksi jo syyttäjän ammattitaito. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että Kanervaakin vastaan nostetut syytteet hylätään, mikäli ei ole selvää näyttöä vaikuttamisesta/vaikuttamisyrityksestä esim. johonkin yksilöityyn kaavoitusasiaan.
Kun Ilkka Kanerva oli suuren Tukiaiskohun ollessa päällä kutsuttu tupaten täyteen Pyhän Mikaelin kirkkoon Turkuun pitämään esipuhe sunnuntaisessa yleisömessussa, ja kun se oli "yleisen edun" nimissä jouduttu torjumaan, järjestettiin HS raportoima jälkikäteisseminaari jossa arkkipiispa Paarma tosiasiallisesti pani siunaavan kätensä tapahtuneen ylle.
HS vahvisti pääkirjoituksessaan Jyrki Kataisen läpäisseen miehuuskokeen kun oli erottanut Kanervan.
Tämä siis Suomessa 2000-luvulla, eikä esim. Saksassa 40-luvulla.
Mutta jotakin me siankasvattajan pojatkin opimme, päätellen päivän lehden kertoessa Kanervan menevän ihan pokkana kirkkoon.
Minun ei edes tarvitse sinne vaivautua koska näen tälläkin hetkellä kotini ikkunasta katot joiden päälle kannettavani risti on piirretty tässä kuvassa
sorry, nyt meni jotenkin pieleen. Siis tulevaisuuden maisema ikkunastani.
Vanha tarjoukseni istua Virolaisen kanssa hetkinen tuopin äärellä vaikka Manalassa näiden poliitikkojen astellessa sisään pitää edelleen. Moni ei uskoisi minkälaisessa maassa elämme!
Jos Aikkia ollaan johonkin suuntaan viemässä kuten oikeuteen, niin veikkaan aivan varmasti omassa mielessäni, että Aikki äänestetään eduskuntaan kuten Juhantalokin (Kei Jei tulevassa kohdassa) valtakunnan oikeuden tuomion jälkeen eduskuntaan äänestettiin.
Kei Jei ja Aikki kun sattuvat olemaan omilla alueillaan liikemiesten piirissä hyvässä huudossa.
Eikös Kei Jeillekin paikkalinen Lions seura pystyttänyt patsaan valtakunnan oikeuden tuomion jälkeen. Ja eduskuntaankin Kei Jei äänestettiin jälkeen valtakunnan oikeuden tuomion.
Kyllä kansa tietää ketä äänestää ja jos ei tiedä, niin sitten jättää äänestämättä.
Heikki Rönkkö - Ok, Manalassa ei ole tullutkaan juuri istuskeltua opiskeluaikojen jälkeen.
Voiko niiden valtiopäivämiesten kanssa heittää läppää siellä Manalassa? Vai huutelevatko he vain toisilleen kapakassakin á la Niinistö - Kalli?
Minulla on ollut yleensä tapana esittäytyä pubissa vieraille salanimellä, esim. Jürgen Haase on ollut usein käyttökelpoinen nimi.
Syyttäjien julkista ulostuloa ihmettelevälle anonyymille:
Nythän on niin, että syytettävien nimet ja syytteiden rubriikit ovat julkisia sillä silmänräpäyksellä kun ne on kirjattu diaariin (sekä syyttäjänviraston että käräjäoikeuden). Tietysti media ne kaivaa esiin. Tässä tilanteessa on ihan länsimaisen mediakäytännön mukaista, että näin tärkeässä jutussa kommenttia kysytään sekä syyttäjältä että syytetyiltä. Kyseessä ei ole mikään trial by newspapers, vaan tiedonvälitys kansalaisia kiinnostavasta asiasta.
Syytekirjelmä/haastehakemus tulee julkiseksi vasta kun se esitetään oikeudenkäynnissä. Syyttäjä voi kuitenkin tiedottaa syytteen nostamisesta ja syytteen pääkohdista jo ennen oikeudenkäyntiä.
Niinpä, mutta oleellista on, että syyttämispäätös ja rubriikki tulee julkiseksi jo ennen oikeudenkäyntiä diaarimerkinnän myötä. Siinähän se uutinen on. Media tietysti julkistaa asian heti eikä viidestoista päivä, ja kysyy kommenttia asianosaisilta. Tässäkin tapauksessa olisi täysin absurdia länsimaissa, etteikö asiasta heti käynnistyisi julkista keskustelua. Syytetyt voivat ilmaista mielipiteensä julkisesti, ja samoin syyttäjä vahvistaa, että kyllä hän syyttää.
Keskustelua voidaan toki käydä!
Arto Merisalo julkisti, että mukana Iken synttäripottia kasattaessa oli kaksi liikemiestä, jotka osallistuivat kekkereihin vastaavilla summilla, mutta heidän tekemisiään ei edes lähdetty tutkimaan. Sinänsä hämmästyttävää, kun luulen (tai ainakin huhuista kuulen) tietäväni ainakin toisen näistä herroista ja hänen mahdolliset intressinsä...
Professori Seppo Koskinen on näköjään vetämässä sanojaan takaisin! Suomen Kuvalehden haastattelussa Koskinen oli paljon jyrkempi sanomisissaan.
Eikö herranjestas syntymäpäivälahjaakaan saa enää antaa ilman että joutuu käräjille.
Ymmärtäisin jos kysessä olisi veropetosjuttu mutta että lahjus...
Minusta tämä koko vaalirahasoopa on pelkkää median pullistelua jolla se säätelee kuten nähtyä ylimpiä viranomaisia(kin).
Toivon että Persut säätävät pikaisesti kattavan sanarajoituslainsäädännön jolla median veren- ja vallanhimo pannan ruotuun.
Persuilla on heittää kehiin Il Capo, ei mikään leipapappi, vaan katolinen pomo joka on sisäistänyt suomalaisen vallan olemuksen: sen olemassaolo on fakta, eikä tutkainta vastaan kannata potkia. Siispä sitä isojen poikien kioskille käyttämään ex-aymies Matti Putkosen kanssa koska työväenjärjestöihin on pesiytynyt tyhmiä.
Tämä Suomen Il Capo lähentelee ulkoisilta mittasuhteiltaan jo uhkaavasti entisiä saksalaisia raskaansarjan poliitikkoja Franz-Josef Straussia ja Ludvig Erhardia.
Mitä suuremmaksi persujen gallup-kannatus kasvaa, sitä muhkeammaksi näyttää käyvän myös johtajan ulkoinen habitus.
Kun asia on ratkaistu tuomiolla, vaikkei lainvoimaista tuomiota vielä olisikaan käytettävissä, olisi äänestäjillä paljon paremmat mahdollisuudet arvioida K:n kelpoisuutta kuin siinä tapauksessa, että he joutuisivat pohtimaan mainittua kysymystä pelkästään syytteen perusteella.
Huomauttaisin, että meillä on asiasta ennakkopäätös KHO 2004:73. Sen mukaan äänestäjillä on velvollisuus noudattaa harkinnassaan syyttömyysolettamaa. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole, ei äänestäjien oleteta ottaneen huomioon vireillä ollutta rikosjuttua harkitessaan henkilön soveltuvuutta yhteiskunnalliseen luottamustehtävään.
KHO:n päätöksen tätä koskeva teksti kuuluu: "Vaaleja toimitettaessa A:ta oli siten pidettävä rikosasioissa noudatettavan syyttömyysolettaman vuoksi syyttömänä. Näin ollen ei myöskään ennen hänelle annetun rikostuomion lainvoimaisuutta ollut sellaista päätöstä tai tuomiota, jonka pohjalta äänestäjät olisivat voineet arvioida A:nn syyllistymistä rikokseen"
Kun blogisti on erikoistunut näihin poliitikkojen töppäilyihin, niin saisiko kysyä tuohon Anssi Rauramon keissiin selvennystä. Esim:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/rauramolle_sakot_niskoittelusta_rattijuopumussyyte_hylattiin/
Tässä kiinnostaa tuo poliisille niskoittelu. Itse rattijuopumussyyte näytti minusta heikolta ja en yllättynyt että se kaatui. Rauramo sai melko kovat sakot niskoittelusta, 40 päiväsakkoa. Onko se tosiaan niskoittelua, että ei avaa kotinsa ovea poliisille, joka haluaisi suorittaa puhalluskokeen?
Jos ovelle koputetaan, ja sieltä huudetaan että poliisi, avaa!, tuleeko kansalaisen aina avata ovi? Vai onko sillä jotain tekemistä sen kanssa, millä asialla poliisi on?
Kiitos, jos viitsit valistaa asiassa!
Ad Jyrki Virolainen,
No, kyseisessä asiassa oli kyse siitä, voitiinko kaupunginvaltuutettu erottaa, kun syytteen ja tuomion lainvoimaisuuden välillä oli pidetty kunnallisvaalit. Erotettu luottamushenkilö väitti, että äänestäjät olivat arvioineet hänen kelpoisuutensa luottamustehtävään tietoisina vireillä olevasta jutusta. Näin ollen erottaminen olisi loukannut kansanvaltaisuusperiaatetta.
KHO hylkäsi valituksen ja piti erottamisen voimassa. Perusteluna se totesi, että äänestäjien ei voitu olettaa ottaneen huomioon vailla lainvoimaa olevaa rikostuomiota. Syyttömyysolettamaa sovellettiin siis rikoksesta tuomitun vahingoksi.
Erastotenes - No, sitähän minäkin! Ei KHO ole tietenkään voinut mennä lausumaan sellaista, mitä E:n edellisessä kommentissa annettiin ymmärtää!
E:n mainitsemassa tapauksessa on minusta väärin väittä, että "syyttömyysolettamaa olisi sovellettu rikoksesta lainvoimaa vailla olevan tuomitun vahingoksi.
Sehän vasta älytöntä olisi, jos keskeneräinen oikeusjuttu tarkoittaisi automaattista uudelleenvalintaa. Meillä olisi vaalien aikana vireillä 200 oikeusjuttua!
Kun olen maallikko kansanedustajien "rikosten" osalta, niin eikö tilanne kuitenkin ole se, että heihin sovelletaan virkamiestä koskevia rikossäännöksiä. Kanerva on julkisuudessa useaan otteeseen todennut, ettei hän tiedä, mitä hänelle lahjoitettujen rahojen kanssa on tehty. Eikö tämä sellaisenaan perusta mitään virkarikosta, koska virkamies ei ole valvonut, mitä hänelle uskottujen rahojen kanssa on tehty? Onhan Espoon Kokkonen ja SPR:n Kumpula parhaillaan toinen syytettynä ja toinen tutkittuna juuri tästä asiasta eli valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Eli ne argumentit, joita Kanerva käyttää lahjuksen saamista vastaan, muodostavat toisden rikoksen? Voisiko joku asiantunteva valaista asiaa eli olenko maallikkona aivan väärässä.
Jos uutinen pitää paikkaansa että on ollut yhdistys nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sieltä on maksettu Iken 60 bileitä niin no.
En katso 60-vuotiasta syrjäytymis-vaarassa olevaksi nuoreksi.
Kataisen pitäisi näyttää Ikelle ovea myös vaaleissa. Ike-case on yksi monien joukossa, joka syö kokoomuksen kannatusta koko maassa.
Mutta ei Turkkusessa eikä Varsinais-Suomessa ainakaan Iken itsensä kohdalla!
Ike ei syrjäydy Eduskunnasta koskaan. Tästä pitävät huolen kaikki turkkulaiset ja turun seudun n. 40-80 vuotiaat naiset, jotka äänestävät ihan intona Ikeä aina vaan uudestaan ja uudestaan minne vaan: valtuustoon, maakuntahallitukseen, eduskuntaan ja varmaan vielä pressaksikin, jos vain Ike pääsisi ehdolle.
On ne niin Iken perään, nämä naiset!
Kanerva ja kumppanien jutun esitutkintamateriaali on nyt sitten vuodettu Hesarille, jossa niitä on tänään käsitelty koko sivun jutussa! Vaikka lain mukaan sanottu aineisto tulee julkiseksi vasta oikeudenkäynnin alkaessa, siis tässä jutussa "joskus syksyllä."
Näin siinä aina käy, kun jutun oikeuskäsittely määrätään puolen vuoden päähän syytepäätöksen tekemisestä ja haastehakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen.
Syytetyt ja lehdistö alkavat käydä heti omia käräjiään vähät välittämättä em. julkisuussäännöksistä!
Ovatko ne siellä VKSV:ssa ja käräjäoikeudessa todella niin tyhmiä, etteivät ymmärrä, mihin tällainen käytäntö johtaa? Kyseessä on trial by newspapers pahimmasta päästä.
MIkä ihmeen kiire syyttäjällä oli jättää haastehakemus jo nyt käräjäoikeuteen ja miksi käräjäoikeus viivyttelee yli puoli vuotta ennen kuin kuin oikeuskäsittely pääse alkamaan?
Ja välissä ovat vielä vaalit, joissa pääsyytetty on ehdokkaana. Käsittämätöntä kerrassaan.
Olen vähän jälkijunassa tässä asiassa, mutta kysyisin, miksi I.K:n juttu menee käräjäoikeuteen eikä valtakunnanoikeuteen?
Muistelen, että hän oli tapahtumaaikaan ulkoministeri. Jos edellytyksenä on lainvastainen menettely virkatoimessa, eikö lahjoman vastaanottaminen ko. viranhaltijana ainakin periaatteessa linkity viranhoitoon?
Jos J.V. ehdit, niin valistaisitko ystävällisesti, miten asia pitää nähdä.
Lähetä kommentti