Mario Monti:Kyllä minäkin niin mieleni pahoitin...Suomen hallituksen eurokriisissä osoittaman vastuuttomuuden takia, meinaan...
1. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Olen esitellyt ja kritisoinut vakuutusoikeuden toimintaa ja menettelytapoja aika laajasti blogissa 598/23.5.2012 otsikolla "Vakuutusoikeuden toiminta ei vakuuta", joka löytyy tästä.
2. Vakuutusoikeuden toimina on viimeisten 10-15 vuoden vuoden aikana herättänyt yleisestikin aika usein kritiikkiä. Vakuutusoikeutta on kritisoitu useammin kuin mitään muuta tuomioistuinta. Tätä kritiikkiä ei ole esitetty vain vakuutusoikeuden asiakkaiden eli valittajien, vaan myös esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen taholta.
3. Menettelyn suhteen vakuutusoikeutta on arvosteltu esimerkiksi siitä, että sen päätösten perustelut ovat usein kovin niukat ja puutteelliset. Myös sitä, että vakuutusoikeus järjestää suullisia käsittelyjä vain äärimmäisen harvoin, on ihmetelty. Vakuutusoikeuden pitkät käsittelyajat on myös pantu merkille. Tapaturma-asioiden osalta vakuutusoikeus on saanut silloin tällöin "pyyhkeitä" myös korkeimmalta oikeudelta muun muassa juuri puutteellisten perustelujen takia.
4. Vakuutusoikeuden menettelyn pahimpana epäkohtana on pidetty kuitenkin vakuutusoikeuden sivutoimisten lääkärijäsenten roolia. Lääkärijäsenillä on merkittävä asema vakuutusoikeuden toiminnassa, sillä oikeuden ratkaisu riippuu usein olennaisesti lääketieteellisestä asiantuntemuksesta. Tältä osin vakuutusoikeuden menettelyn läpinäkyvyys ei ole kaikilta osin toteutunut, sillä lääkärijäsenten arvioinnit ovat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä eli lääkäreiden lausuntoja ei anneta tiedoksi asianosaisille. Julkisuudessa on vaadittu myös vakuutusoikeuden lääkärijäsenillä samoin kuin oikeuden asiantuntijajäsenillä mahdollisesti olevien sidonnaisuuksien ilmoittamista samalla tavalla kuin tuomareiden kohdalla tapahtuu. On epäilty, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenillä voi olla osa-aikaisia tehtäviä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tai lääketehtaiden palveluksessa.
5. Viimeisten parin kolmen vuoden aikana korkein oikeus on myöntänyt poikkeuksellisen usein tapaturman varalta vakuutetuille henkilöille valitusluvan vakuutusoikeuden päätökseen. Riita- ja rikosasioiden jälkeen vakuutusoikeusasiat eli tarkemmin sanottuna siis tapaturmavakuutusasiat ovat yllättäen nousseet KKO:n kolmanneksi suurimmaksi asiaryhmäksi tapauksista, joissa korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan. Olen esitellyt ko. tilastotietoja edellä mainitun blogijutun 598 kohdassa 16. Tämä suunta tuntuu vain jatkumistaan jatkuvan, sillä esimerkiksi toukokuussa 2012 KKO antoi yhden viikon aikana neljä valituslupaa vakuutusoikeuden päätökseen. Vuonna 2010 korkein oikeus antoi tapaturmavakuutusasioissa peräti 24 valituslupaa.
6. Myönnettyään valitusluvan korkein oikeus on säännönmukaisesti muuttanut vakuutusoikeuden päätöksiä ja ratkaissut tapauksia ammattitaudista kärsivän tai työssä loukkaantuneen valittajan eduksi. Ratkaistuissa on ollut kysymys syy-yhteydestä, eli siitä, ovatko henkilön vammat korvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan eli tietyn tapaturman seurauksia, vai ovatko ne kenties jonkin sairauden aiheuttamia. Lähes kaikissa tapauksissa korkein oikeus on muuttanut vakuutusoikeuden asianosaselle kielteistä päätöstä ja katsonut syy-yhteyden olevan olemassa.
7. Korkein oikeus on siis joutunut käyttämään melkoisen osan kapasiteetistaan arvioidessaan uudelleen syy-yhteyttä vakuutusoikeuden ratkaisemissa tapaturmavakuutusta koskevissa asioissa ja perustelleessaan usein hyvinkin yksityiskohtaisesti mainittuja ratkaisujaan. Näin tapahtuu, vaikka mainituissa asioissa ei siis ole juuri nähtävissä ennakkopäätösluonteista ainesta. Korkeimman oikeuden tekemät muutokset vakuutusoikeuden päätöksiin ovat perusteltuja, mikä ilmenee, kun korkeimman oikeuden yksikohtaisia perusteluja verrataan vakuutusoikeuden niukkoihin ja monissa tapauksissa suppeisiin ja mitäänsanomattomiin perusteluihin.
8. Lakimiespiireissä on ihmetelty jo aika pitkään, että korkeimman oikeuden ponnisteluista huolimatta sen syy-yhteyttä koskeviin ratkaisuihin sisältyvä viesti ja sanoma ei ole näyttänyt menevän perille vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeuden omaksuma linja ei ole muuttunut, vaan se on näyttänyt jatkavan itsepintaisen tuntuisesti omalla linjallaan, joka on siis yksityishenkilöiden kannalta katsottuna varsin tiukka.
9. Kenties blogijuttuni innoittama Helsingin Sanomat haastatteli 18.6. asian tiimoilta KKO:n presidentti Pauliine Koskeloa. Koskelo moitti haastattelussa vakuutusoikeutta juuri edellä mainitusta asiasta eli siitä, että se on joutunut puuttumaan viime vuosina kiihtyvään tahtiin vakuutusoikeuden päätöksiin. Koskelon mukaan vaikuttaa siltä, että vaikka valituslupia on myönnetty ja vakuutusoikeuden ratkaisuja on muutettu poikkeuksellisen paljon, vakuutusoikeuden ratkaisut eivät ole muuttaneet vakuutusoikeuden linjaa. Koskelon mukaan korkeimman oikeuden ratkaisuihin sisältyvä viesti ei ole mennyt vakuutusoikeudessa perille.
10. Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen on nyt ilmoittanut eroavansa sanotusta osa-aikaisesta virastaan, tästä on kerrottu tänään mm. Helsingin Sanomissa ja Yle Uutisten sivuilla. Hyvärinen perustelee eroaan juuri KKO:n presidentin moitteilla tai arvostelulla, jota hän pitää kohtuuttomana. Hyvärinen katsoo arvostelun kohdistuneen juuri asioiden lääketieteelliseen valmisteluun, josta hän on vakuutusoikeudessa vastannut. Hyvärisen mukaan tuntuu ihmeelliseltä, että ylimmän oikeuden päällikkö antaa "sanomalahden kautta tukkapöllyä itsenäiselle oikeuslaitokselle." Hyvärinen väittä, että vakuutusoikeus olisi jo ottanut huomioon KKO:n ratkaisut ja alkanut noudattaa niitä.
11. Korkeimman oikeuden presidentti vastaa toki itse sanoistaan, mutta jos minulta kysytään, niin sanoisin, ettei korkein oikeus ole puuttunut epäasiallisella tavalla riippumattoman tuomioistuimen eli tässä tapauksessa vakuutusoikeuden toimintaan. Presidentti Koskelolla on ollut kritiikilleen vankka tuki ja perusta eli mainittu valituslupatilasto ja lukuisat KKO:n ratkaisut, joilla vakuutusoikeuden ratkaisuja on jouduttu säännönmukaisesti muuttamaan.
12. Hyvärinen sanoo, että "arvostelu ei antanut minulle enää mahdollisuuksia toimia virassani, koska vastaan lääketieteellisestä valmistelusta vakuutusoikeudessa, kritiikki kohdistui yksiselitteisesti ja puhtaasti tähän. "Kritiikki on aina paikallaan, mutta mielestäni tämä kritiikki oli kohtuutonta", Hyvärinen sanoo. - Lue: Kritiikki on kyllä aina paikallaan, ei kuitenkaan minuun kohdistuva kritiikki!
13. Koskelo ei ole kuitenkaan arvostellut nimenomaan vakuutusoikeuden lääkärijäsenten toimintaa tai linjaa, vaan hän on puhunut yleensä vakuutusoikeudesta. Juristeilla on sentään vakuutusoikeudessa ja asioiden kokoonpanossa enemmistö ja juuri oikeuden lakimiesjäsenten odottaisi olevan perillä edellä mainitusta syy-yhteyttä koskevasta problematiikasta. Jos siis arvostelun pitäisi kolahtaa johonkin yksittäiseen vakuutusoikeuden jäseneen, niin oikea osoite olisi siinä tapauksessa kyllä vakuutusoikeuden ylituomari, joka vastaa vakuutusoikeuden toiminnasta ja linjasta.
14. Vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen ei kuitenkaan näy ottavan edelleenkään "onkeensa", sillä hän toteaa tänään HS:n jutussa, ettei Hyvärisen ero tarkoita sitä, että Koskelon esittämä kritiikki olisi osunut oikeaan. Pystynen väittää, että vakuutusoikeus olisi jo alkanut noudattaa korkeimman oikeuden ratkaisuja.
15. Mutta mahtaako tämä asia ja Pystysen väite pitää paikkaansa? Vakuutusoikeuden sivuilta löytyy nyt tosin yksi ratkaisu, jossa oikeus tuntuu vihdoin ja viimeinen huomanneen KKO:n ratkaisulinjan. Tuossa yksittäisessä ratkaisussa on kuitenkin kyse on "hikisestä" eli mahdollisimman niukalla enemmistöllä tehdystä äänestysratkaisusta, josta ei vielä voida vetää Juha Pystysen esittämää yleistä johtopäätöstä vakuutusoikeuden omaksumasta linjanmuutoksesta.
16. Kyseinen vakuutusoikeuden viime kesäkuussa antama ratkaisu 4524:2011 löytyy tästä. Siinä on katsottu äänestyksen (3-2) jälkeen, että niskan retkahdusvamma ja siitä johtuvat oireet olivat syy-yhteydessä tapaturmaan ja oikeuttivat tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
17. Olivatko vakuutusoikeuden lääkärijäsenet mahdollisesti ko. tapauksessa eri mieltä ja olisivat siis hylänneet valituksen? Tätä emme tiedä, sillä muista tuomioistuimista poiketen vakuutusoikeus ei halua ratkaisutiedotteissaan tai -selosteissaan ilmoittaa ratkaisujen tekemiseen osallistuneiden jäsentensä nimiä. Tämä outo ja salaperäinen käytäntö on vain yksi esimerkki siitä, että vakuutusoikeuden toiminnassa olisi paljon kehitettävää. Miksi vakuutusoikeus haluaa salata ratkaisun tehneiden tuomareiden ja jäsenten nimet tiedotteissaan? Miksi em. päätöstä koskevassa tiedotteessa ei ole mainittu, mikä oli eri mieltä olleiden jäsenten kanta ja ketkä jäsenistä olivat tuon mielipiteen takana?
18. Vakuutusoikeus kaipaisi lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, päätösten yksityiskohtaisempia ja laadukkaampia perusteltuja, suullisten käsittelyjen lisäämistä, käsittelyn nopeuttamista ja lääkärijäsenten aseman uudelleen tarkastelua. Vakuutusoikeus, kuten muutkin tuomioistuimet, voisi ja sen myös tulisi kehittää ja parantaa omia menettelytapojaan ja ratkaisujensa laatua oma-aloitteisesti, eli lainsäätäjää ja valtiovaltaa ei ole tarpeen huutaa aina apuun ja valitella ainaista resurssipulaa.
19. Mielensäpahoittaja Eero Hyvärisen eroilmoitus on hyvä asia sikäli, että hän on nyt antanut kasvot vakuutusoikeuden aika tuntemattomaksi jääneelle lääkärijäsenistölle.
Kiitos tästä, hyvä ja tärkeä bloggaus.
VastaaPoista(ps. Tänään kuulin, että kuluttajariitalautakunnassakin käsittelyaika on vuoden)
HS:n uutisen mukaan vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen eroaa tehtävästään KKO:n presidentin esittämän arvostelun vuoksi.
VastaaPoistaNo nytpä olisi tarjolla pätevä mies olympiajoukkeen lääkäriksi. Mies, joka saa sairaat terveiksi ihan tosta vaan, jopa pelkällä paperilla, potilasta näkemättäkään.
Eero on arvostettu ortopedikin.
VastaaPoistaVakuutusoikeuden ylilääkäri Seppo Seitsalon lienee syytä harkita olemistaan vakossa ja yhtäaikaa Ortonin ylilaakärinä vakossa muitakin ortonin asiantuntija lääkäreitä.
Orton tekee laajamittaista yhteistyötä vakuutusyhtiöille.
Muuten, Yle tv:n tunnettu selostaja Tapio Suominen, joka matkasi Lontoon kisoihin jo hyvissä ajoin ennen kisojen alkua, on komennettu kotiin heti kisojen alkuvaiheissa ja ennen yleisurheilukisojen alkamista. Virallisen tiedon mukaan Tapio on sairaslomalla elokuun puoliväliin asti. Sairauden laatua ei ole kuitenkaan haluttu tarkemmin kertoa.
VastaaPoistaTiedämme ja muistamme, miten monet tunnetut suomalaiset selostajat ovat uransa jossakin vaiheessa "sairastuneet", kun ovat viihtyneet liian hyvin kisakaupunkien pubeissa ja kapakoissa ja tulleet hyllytetyksi kisaselostuksista.
Salamyhkäisyys Suomisen "mykistyminen" tai mykistämisen kohdalla panee hieman epäilemään, että myös hän olisi äkillisesti sairastunut tuohon selostajille tyypilliseen tautiin.
Suomisen on korvannut yleisurheiluselostuksissa Mikko Hannula, joka tuntuu olevan varsinainen hauskuuttaja ja huuliveikko. Monta kertaa on kuultu taustalta, miten selostajakolmikko on alkanut "hirnua" Hannulan letkautusten johdosta ja selostukseen on tullut tämän takia muutaman kymmenen sekunnin katkoksia.
No, suomalaisurheilijoiden "menestymisessä" onkin todella ollut naurussa pitelemistä!
Ryhdikäs ratkaisu ja mallia sopisi ottaa KKO:n Pauliine Koskelonkin. Harvinaista "herkkua", että meillä ylipäätään joku ottaa vastuuta tällä tavoin, poliitikoista nyt puhumattakaan.
VastaaPoistaOmakohtaisesti voin vain kiittää ko. instanssia, sillä sen ainoan kerran, kun jouduin Vakuutusoikeuteen valituksen läpiajamaan, niin voitin asiani. Korkeimmassa oikeudessa olen joutunut asioimaan useasti ja aina on tullut *ratkaisematon*!
Korkeaa poliisipomoa eli Hgin poliisilaitoksen rikostorjuntapäällikköä Jouko Saloa epäillään naisen pahoinpitelystä. Lehtitiedon mukaan JS olisi "kaatanut naisen tanssilattialla parketilla." Tapaus sattui Joensuussa hotelli Kimmelin yökerhossa.
VastaaPoistaSaloa ei ole tapauksen johdosta hyllytetty virastaan.
Luultavasti selityksenä tähän on se, että Salo toimi ko. tilanteessa itsepuolustukseksi eli siis "rikoksentorjuntatarkoituksessa", rikosten torjunta kuuluu hänen hommiinsa muutenkin.
Suomen Sanni Utriainen karsiutui keihäänheiton karsinnassa ja jäi ilman tulosta; kaikki heitot jäivät alle 50 metrin ja hän astui ne kaikki yli. Sanni jäi siis kesän parhaasta tuloksestaan 10 metriä.
VastaaPoistaIhme juttu! Sanni on ammattiurheilija, mutta näyttää siltä, ettei hän osaa heittää lainkaan keihästä! Näin siitä huolimatta, että häntä valmentaa hänen isänsä Esa, joka on itse heittänyt miesten keihästä aikanaan - vanhalla keihäsmallilla tosin - yli 90 metriä.
Esa U. on Iso-Britannian maajoukkueen naisten keihäsvalmentaja, mutta myös brittiheittäjät karsiutuivat keihäsfinaalista!
Iltalehden mukaan Sanni ja brittiheittäjät tulivat Lontoon kisoihin suoraan Portugalin leiriltä, jossa oli Sannin mukaan ollut "loistava fiilis". Niin varmaan, mutta mitähän kummaa tuolla leirillä oli oikein tehty, kun keihäsopit olivat unohtuneet kokonaan!
Muuten, Islannin todella vaalea ja kaunis heittäjätär nakkasi keihäskarsinnassa uuden maansa ennätyksen 62,70 ja selvitti tiensä helposti finaaliin. Rento heitto, mutta ilmeisesti islantilainen ei ollutkaan ollut Portugalin leirillä!
Erkki K. Laakson mielestä Pauliine Koskelon tulisi siis erota virastaan sen vuoksi, ettei Erkki itse ole saanut omissa asioissaan valituslupaa KKO:lta!
VastaaPoistaToki, toki!
Pystyihän Kim Il-Jong antamaan edellisissä jalkapallon MM-kisoissa Pohjois-Korean joukkueen valmentajalle ohjeita näkymättömällä puhelimellaan, joten kuka tohtisi epäillä Hyvärisen kykyä parantaa ihmiset pelkillä päätöksillään?
VastaaPoistaKoskelosta tuli tässä episodissa aivan turhaan Juudas, joka lahtasi tämän messiaanisen parantajan, Hyvärisen. Koskelon esittämä kritiikki oli osuvaa sekä asiallista. Loppujen lopuksi, Hyvärinen teki kuitenkin suoraselkäisesti sen mitä pitikin ja erosi.
Ottakaa politiikan messiaat tästä oppia.
Hyvärisen perustelut erolleen vain eivät olleet kovin "suoraselkäisiä", kaikkea muuta, ja hänen väitteensä siitä, että VkO olisi muuttanut linjaansa, ei ilmeisesti pidä paikkaansa. Mutta kun tyyppi on askaroinut virassaan jo 20 vuotta vakuutusyhtiöiden "tukena", niin varmaan hänen mittansa oli jo muutenkin täyttynyt. Nyt hän voi sitten keskittyä Kalle Palanderin ja monien muiden, ah niin kovin loukkaantumisherkkien suomalaisurheilijoiden parantamiseen!
VastaaPoistaLautailija Tuuli Petäjä otti Suomelle hopeamitalin!
VastaaPoistaMitalia voi sanoa "hikiseksi" - vaikka vesillä oltiinkin - sillä se tuli niukimmalla mahdollisella tavalla pistelaskentasysteemin tuloksena, joka suosi nyt suomalaista.
Tuuli kiitti taustajoukkojaan ja muiden mukana myös Lontoossa mukana olevaa "rantapoika" Villeä. Olisiko tässä osviittaa Suomen huippu-urheilujohtajille Rion 2016 kisoja silmällä pitäen: Kaikille suomalaisurheilijoille Rioon matkaan oma rantapoika tai -tyttö, sillä sitä menestystä irtoaa! Vaikka kyllähän niitä rattopoikia ja -tyttöjä nyt luulisi Riosta paikan päältäkin löytyvän.
Ajatella, jos "nollapainijoillamme" eli Jarkko Ala-Huikulla ja Rami Hietamäelläkin olisi ollut Lontoossa mukana oma emäntä, niin mitä olisikaan voinut tapahtua! Ehkä yksi "vyörytyspiste" olisi sentään herroille irronnut, ainakin epävirallisesti!
Mystisimpiä sairauksia ovat Sukeltajantauti ja Selostajantauti. Itsestään selvää, ettei taudin laatua saa sanoa, riittää kun sanoo "Yleiset syyt". Vakuutusoikeus tutkimaan, niin terveeksi meno katsotaan. Nim. L.H. Hoppu
VastaaPoistaEi mikä hyvänsä selostaja vaan (urheilu)selostaja Tiilikainen, Kukkonen olisiko sittenkin ammattitauti... jo viidenkympin hiihdon selostamiseen harva keksii jutuntynkää neljäksi tunniksi (selvinpäi n). helsinki ja porilaisten marssi..
VastaaPoistaJoka luvattomien lääkärien totuuskomissio on "loppulausunnon" antanut.
Nythän totuuskommissio voisi tutkia potilaistaan vakuutusoikeuteen lausuntoja antaneiden lääkäreiden pätevyyttä toimia lääkäreinä.
Kiitos Jyrki tästä blogista, saa aina hyvän fiiliksen/naurut fiksua kuittailua lukiessa. Hyvää suven jatkoa! LH
VastaaPoistaHuolestuttavaa vakuutusoikeuden lääketieeteellisessä arvioinnissa on, että muissa etuuksissa kuten työkyvyttömyyseläkkeissä vakuutus-oikeuden arvio on viimeinen sana.
VastaaPoistaEdes KKO:n valituslupajärjestelmän
tarkoituksen vastaista oikeusturvan
henkireikää ei ole olemassa.
Vakuutusoikeuden toiminnassa näyttäisi olevan vallalla ajattelutapa, että sosiaali-vakuutus ja sosiaaliturva, olisi joku niin erityinen järjestelmä, jota ei oikein missään muualla kuin siellä ja ehkä sosisslivakuutuksen lautakunnissa ymmärretä. Ei varsinkaan Korkeimmassa Oikeudessa.
Osittain tämä saattaa johtua siitäkin, että valittaja on tyypillisesti maallikko ilman lainoppinutta asiamiestä, eikä kaikista prosessin hienouksista
ole niin "nokonuukaa". Tämähän on käynyt ilmi myös EIT:n tuomioista.
Vaikka Suomi ei olekaan täydellinen, niin se hyvä puoli tässä maassa on, että kaikki rientävät puolustamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota ulkoista uhkaa (Mario Monti) vastaan.
VastaaPoistaTV-selostaja Tapio Suomisen sairauden syy selvisi: Hän on eroamassa vaimostaan ja jättänyt tämän kanssa eilen yhteisen erohakemuksen käräjäoikeuteen.
VastaaPoistaYmmärrettävää, kyllähän tuollaisesta nyt sairastuu jos mistä, se on selvä! Toivotamme pikaista paranemista!
Tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunta tämä alempi "oikeusaste" ennen. vakuutusoikeutta on varsinainen (intressituomioistuin). jonne vakon entinen ylituomari Timo Havu on onnistunut. saamaan "eläkeviran".
VastaaPoistaSiellä löytyy myös turvapaikka vakuutusyhtiöstä potkut saaneelle lääkärillekin.
nimimerkki
Asiakas on aina oikeassa.
Vakuutusoikeuden ylituomariksi olisi saatava todella pätevä tuomari, mikään nynny ei tietenkään saa siellä rempallaan olevia asioita reilaan.
VastaaPoistaKKO:n jäsenet hakevat kyllä usein hovioikeuden presidentin virkoja, mutteivät koskaan vakuutusoikeuden ylituomariksi.
Muutetaan ylituomarin virka vakuutusoikeuden presidentin viraksi, josta maksetaan yhtä korkeaa palkkaa kuin KKO:n ja KHO:n presidentille, niin eiköhän vakuutusoikeuden päälliköksi saada vihdoin pätevä tuomari, joka panee vakuutusoikeuden asiat kuntoon!
Päivänselvää on, että vakuutusoikeuden tulisi noudattaa KKO:n tekemiä linjauksia.
VastaaPoistaBlogisti on sinänsä oikeassa nykyisen vakuutusoikeusprosessin läpinäkymättömyydestä verrattuna esim. käräjäoikeuksiin. Asiassa on kuitenkin kaksi muttaa:
Asiantuntijalääkärin tehtävä on useimmiten kertoa lääketieteellisestä syy-yhteydestä ts vedotun vakuutustapahtuman ja hakijan nykyisen tilan, joka osoitetaan hoitavan lääkärin lausunnoilla, välisestä lääketieteellisten kokemussääntöjen mukaisesta syy-yhteydestä. Tämä ei välttämättä vaadi hakijan tutkimista asiantuntijalääkärin toimesta, koska kyse on yleisistä kokemussäännöistä. Usein kyse on siitä, että hakijalla on jokin perussairaus tai iästä johtuva rappeuma, jota ei tule huomioida vakuutuskorvauksessa. Toki nämä kokemussäännöt tulisi selkeästi ja perusteellisesti kirjoittaa vakuutusoikeuden perusteluihin.
Prosessi on kirjallista toisin kuin käräjäoikeuksissa. Vakuutusoikeus käsittelee n. 2000 juttua vuodessa eli enemmän kuin käräjäoikeuksissa on pääkäsittelyjä riita-asioissa. Jos kaikissa vakuutusoikeuden jutuissa järjestettäisiin suullinen pääkäsittely, se vaatisi mittavia lisäresursseja vakuutusoikeuteen sekä nostaisi asianosaisten oikeudenkäyntikuluja huomattavasti. Nuo oikeudenkäyntikulut kaatuisivat joko hakijoiden, jotka usein ovat huonoissa varoissa, taikka vakuutusyhtiöiden, jotka vyöryttäisivät ne vakuutusmaksuihin, niskaan.
Blogistilta loistava idea. Sitten saadaan vakuutoikeuteen yhtä pätevä mies tai nainen kuin mitä Hallberg oli ja Koskelo on!
VastaaPoistaSos-ja terveys ministeri Risikko haikailee "vakuutuslääkäreiltä" asiallisia perusteluita päätöksissä!
VastaaPoistaMiksi STM ssä ei löydy haluja oikeasti valvoa vakuutuslääkäri järjestelmää?
STM:n edustus valituslautakunnissa lainsäätäjänä sekä valvojana?
Mikä STM:n rooli valituslautakunnissa onko tarkoitus saada ylimääräisiä palkanlisiä tuskin siellä talkoissa ollaan.
Miesten painia katsellessa katse lähtee harmittavan usein harhailemaan ja huomio kiinnittyy toistuvasti epäolennaisuuksiin kuten siihen, että siinä missä esimerkiksi Välimeren maiden painijat saavat valmentajiltaan tuhdin halauksen ja suukon poskelle ennen matolle menoa, suomalaispainijat saavat tyytyä isälliseen olalle taputukseen. Meillä ei valmentajat moiskauttele edes ilmaa painijan poskien vieressä. Tylsän Tsemppiä nyt vaan -taputuksen voimallako niitä mitaleita revitään?
VastaaPoistaMuuten olen sitä mieltä, että painiotteluita ei pitäisi koskaan katsoa livenä, vaan superhidastettuna videolta, jotta silmä ehtii kaluta joka ikisen liikkeen ja sen vastaliikkeen pienintä yksityiskohtaa myöten olipa sitten kysymyksessä heitto, vääntö, rullaus tai nosto...
"Vakuutusoikeus käsittelee n. 2000 juttua vuodessa eli enemmän kuin käräjäoikeuksissa on pääkäsittelyjä riita-asioissa. Jos kaikissa vakuutusoikeuden jutuissa järjestettäisiin suullinen pääkäsittely, se vaatisi mittavia lisäresursseja vakuutusoikeuteen sekä nostaisi asianosaisten oikeudenkäyntikuluja huomattavasti."
VastaaPoistaTyperys! Kukaan ei ole tietenkään vaatinut, että vakuutusoikeuden pitäisi toimittaa "kaikissa asioissa" suullinen käsittely! Nyt niin tapahtuu korkeintaan 1-2 tapauksessa vuodessa. Jos tämä luku saataisiin nostetuksi vuodessa vaikkapa edes 10:een, olisi kehitys jo melkoista!
Nyt pahoitti Eeron potilaskin mielensä Kallehan tuli mäet alas milloin milläkin kyljellä kallelaan.
VastaaPoistaEerollehan se tiesi "haastellista" työtä mm.lausuntojen kirjoitamista niin ettei turhiin valituksiin... jne
Tapio Suomisen avioero otti miestä niin koville, että hänen oli mentävä hoitamaan sitä itse ja matkustaa varta vasten Suomeen ja jätettävä kisaselostukset väliin! Eikö Tapsa tiennyt, että avioerohakemuksen voi jättää ja postittaa käräjäoikeuteen kirjallisesti ja että asianajaja voi hoitaa tuollaisen simppelin asian valtakirjalla? Ja mikä hemmetin kiire sillä erolla oli, kun se piti panna vireille kesken Tapion ulkomaan työmatkan? Kyllä tuossa asiassa on jotain muuta, jota ei ole haluttu kertoa.
VastaaPoistaKaipa Eero hoiti suhteillaan vakuutusyhtiöihin Kallen vakuutus- ja korvausasiat kuntoon niin, ettei Kallella ole ollut tarvis valittaa vakuutusoikeuteen!
VastaaPoistaYleisurheilussa suomalaiskilpailija jää joka päivä Lontoossa ilman tulosta jo karsinnassa! Eilen näin kävi Sanni Utriaiselle ja tänään - blogistista aivan odotetusti, kuten olen aiemmin ennustanut - seiväshyppääjä Jere Bergiukselle; hän ei selvittänyt edes aloituskorkeuttaan 535!
VastaaPoistaJere B:n selitys oli se, että hän ei osannut hypätä! Voihan vee, pitikö tämän toteamiseksi tehdä kisamatka Lontooseen asti?
Mutta tämä Jerehän on tunnetusti niitä seiväsmiehiä, jotka tekevät yhden kerran kesässä haamutuloksen (560-570) Somerolla myötätuulessa, mutta jotka eivät stadionolosuhteissa pääse millään 540-550 korkeammalta. Ja silti Jere uhosi tuon Someron hypyn jälkeen, että joo, kohta hän on "valmis ylittämään 6 metriä"! Ja "Yle-asiantuntijat" ja selostajat kertovat tästä ihan tohkeissaan, ikään kuin selviönä!
Että silleen! Ei muuta, kuin vain keskittymään Rion kisoihin - jos muistaa käydä hyppäämässä keväällä Somerolla myötätuulessa sen B-rajan 570!
Kävin tänään metsässä mustikassa. Mustikkaa on todella paljon ja vasta nyt ne ovat täysin kypsiä. Joillakuilla idiooteilla on tapana käydä repimässä puoliraakoja mustikoita jo 3-4 viikkoa aiemmin, mikä on typerää.
VastaaPoistaKuuntelin reissulla radiosta Arto Terosen ja Jouko Vuolteen hauskaa ja mielenkiintoista ohjelmaa "Kiveen hakatut", jonka tämänkertaisessa jaksossa herrat muistelivat Lontoon vuoden 1948 olympiakisojen naisten keihäänheiton hopeamitalinaista Kaisa Parviaista (1914-2002). Vuolle kertoi soittaneensa Kaisalle vuonna 1998 ja kyselleensä mm. sitä, mitä mieltä hän on silloisista suomalaisista keihäänheittäjistä. Tähän Kaisa, joka tunnettiin yleensäkin suorapuheisena naisena, oli kivahtanut, että "ei näistä perkeleen suomalaisista läskiperseistä ole mihinkään, menisivät suolle juoksemaan ja voimistelemaan; se Zelezny sen sijaan on niin sutjakka heittäjät että oikein." - Kaisa lienee tarkoittanut lähinnä tuolloisia miesheittäjiä, mutta kyllä jotkut meidän nykyiset naisheittäjämmekin voisivat pudottaa reippaasti painoaan.
Suolla kävely ja pomppinen, saati sitten juokseminen, tekisi varmasti myös keihäänheittäjille hyvää. Näin päättelin, kun parin tunnin metsässä kykkimisen jälkeen puuskutin lähes puolikuolleena täyden mustikkaämpärin kanssa suota pitkin kohti metsäautotietä ja siellä odottavaa autoa. - Kantarellejakin löytyi kivasti ja myös ensimmäiset suppilot alkavat jo tulla esiin.
Hienoa, ylilääkäri Eero Hyvärisellä on ilmeisesti omatuntokin, mitä vakuutusoikeuden lääkärijäsenten kohdalla olen vakavasti epäillyt olemattomaksi.
VastaaPoistaHyvärisen ero oli hyvä alku ja vastuunotto henkilökohtaisesti, mikä on äärimmäisen harvinaista Suomessa. Voinemme odottaa nyt uusia eroilmoituksia toiveikkain mielin, kun "pää on avattu".
Ylituomari Pystysen eroilmoitus olisi tervetullut lisä, muista juristeista puhumattakaan. Tokkopa toteutuu?
Mielestäni lainsäätäjää tarvittaisiin apuun, jotta Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet voitaisiin vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa saattaa voimaan. Tämä tapahtuisi lakkauttamalla koko vakuutusoikeus ja siirtämällä asioiden käsittely instanssiin, jossa tunnetaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat ihmisoikeusvelvoitteet.
Korkeimmalla oikeudella ei taida itsellään olla lääketieteellisen koulutuksen saaneita jäseniä, vaan se hankkii lääketieteellisen asiantuntemuksensa ulkopuolisilta lääkäreiltä. Nämä lääkärit tekevät päätöksensä paperien perusteella potilasta näkemättä, kuten Vakuutusoikeuden tuomaritkin.
VastaaPoistaVakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden eroksi taitaa jäädä se, että Vakuutusoikeudessa lääkäri on tuomioistuimen jäsenen roolissa ja vastuussa päätöksestä. Korkein oikeus kirjoittaa, mitä ulkopuolinen paperilääkäri määrää.
Korkein oikeus, kuten muutkin yleiset tuomioistuimet, pyytävät lääketieteellisiä lausuntoja Valviralta, joka hankkii ensin lausunnot ao. pysyviltä asiantuntijalääkäreiltä. Valviran lausunnoissa on päädytty useimmiten mainittujen asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta syy-yhteyden osalta vakuutusoikeuden kannasta poiketen valittajalle myönteiseen kannanottoon. Toisin kuin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot, Valviran lausunnot ovat pääsäännön mukaan julkisia.
VastaaPoistaKeväällä kerrottiin, että Valvira haluaisi lopettaa tuomioistuinten pyytämien lausuntojen antamisen. En tiedä, onko tämä kanta lopullinen. Tuskinpa Valvira viranomaisena voi kieltäytyä lausuntojen antamisesta.
Lääkärijäsenet tai asiaintuntijat eivät toki voi yksin "sanella" ao. tuomioistuimen ratkaisuja, vaan johtopäätöksen tekeminen ja vastuu kuuluu lopulta aina lainoppineille jäsenille eli tuomareille. Anonyymin väite, jonka mukaan esim. KKO kirjoittaa, mitä ulkopuolinen paperilääkäri määrää, ei siis todellakaan pidä paikkaansa. Tuollainen väite osoittaa vain asiantuntemattomuutta ja/tai asenteellisuutta.
Kun vertaa vakuutusoikeuden hyvin niukkoja ja mitäänsanomattomia perusteluja KKO:n seikkaperäisesti perusteltuihin ratkaisuihin, niin ei voi juuri muuta todeta, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät vakuuta eivätkä herätä luottamusta lääkärijäsenten ja koko päätöksenteon objektiivisuuteen, vaan antavat aiheen epäillä mielivaltaisuuden perustuvaa päätöksentekoa.
Ulkopuolisilla ei ole mitään muuta keinoa tai mahdollisuutta vertailla kahden eri tuomioistuimen samassa asiassa tekemien ratkaisujen paremmuutta tai oikeellisuutta kuin juuri päätöksen perustelut. Ne joko vakuuttavat lukijan tai eivät vakuuta.
Anonyymi halusi edellä korostaa, että VakO:n lääkärit ovat tuomioistuimen jäsenen roolissa ja vastuussa päätöksestä.
VastaaPoistaMinä en kyllä panisi kovin paljon painoa tuolle muodolliselle roolille; lääkärijäsenet ovat muuten ainoastaan osa-aikaisessa virassa tai tehtävässä vakuutusoikeudessa.
Mutta mikä se on sellainen jäsen, joka ei halua perustella kunnolla päätöksiään? Miksi hän ei halua kantaa perusteluvastuutaan?
Mikä se on sellainen tuomari/tuomarit, jotka haluavat esiintyä oikeuden päätösten tiedotteissa ja selosteissa anonyymeinä eivätkä siis halua tai rohkene halua ilmoittaa nimeään eivätkä sitä, mitä mahdollinen eriävä lausunto sisältää?
Ja mikä on sellainen tuomari, joka ei halua kertoa sidonnaisuuksistaan ja sivu- tai päätoimistaan julkisuuteen?
"Tuomareita" ja "jäseniäkin" on niin kovin montaa eri sorttia!
Tuo tuomioistuimen jäsenen vastuu on kyllä periaatteessa kova. Vakuutusoikeuden lääkärit jäsenet tekevät päätöksiään tuomarinvastuulla. Tämän perusteella he voisivat teoriassa joutua neljäksi vuodeksi vankilaan törkeästä virkarikoksesta. Koska he ovat osa-aikaisia ja päätoimisesti yksityisellä töissä, töitä riittäisi tämän jälkeenkin. Linnassakin lääkäri tekisi käytännössä lääkärin töitä.
VastaaPoistaKKO:n asiantuntijoina toimivat Valviran lääkärit puolestaan vastaavat lausunnostaan todistajanvastuulla. Jos he syyllistyvät törkeään perättömän lausuman antamiseen, lähtevät he enintään kuudeksi vuodeksi linnaan. Lisäksi he menettävät vakinaisen virkansa Valvirassa ja joutuvat vankila-aikansa jälkeen etsimään töitä esim. vakuutusyhtiöiden palveluksesta.
Asiantuntijalääkärillä on siis kovempi vastuu kuin tuomarilla. Ja uskoakseni on käytännössä todennäköisempää, että asiantuntija saa syytteen perättömästä lausumasta kuin tuomari virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Voi, voi! Onpa Erastotenesilä todella formalistinen näkökulma asiaan! Rangaistuksen pelko ja rangaistusmaksimin määräkö on todella kaiken aa ja oo ja ratkaiseva kriteeri? Todella käytännölle vieras ajatusrakennelma! Voisiko EA kertoa meille edes yhden tapauksen, jossa syyte olisi tuossa tapauksessa nostettu? Tuskinpa vaan.
VastaaPoistaVoisiko joku täsmentää, keitä nämä Valviran käyttämät asiantuntijalääkärit ovat. Olen ymmärtänyt, että he eivät ole työssä Valvirassa vaan muissa viroissa, kuten vakuutusoikeuden lääkäritkin.
VastaaPoistaValviran tehtäviin kuuluu myös antaa tuomioistuimille ja muille viranomaisille näiden pyytämiä vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja. Lausuntoaan varten Valvira pyytää yleensä lausuntoa pysyviltä asiantuntijajäseniltään.
VastaaPoistaSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun asetuksen (676/2008) 8 §:n mukaan
virasto voi kutsua pysyviksi asiantuntijoiksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti
taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat viraston tehtävien kannalta merkityksellistä tie-
teellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen
antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua virastolle ja lääninhallituksille (alue-
hallintovirastoille).
Valviralle kirjallisen lausunnon antaneita asiantuntijoita voidaan kuulla yleisissä tuomioistumissa suullisesti ja näin nykyisin myös aika usein käytännössä tapahtuu. Pidän tätä hyvänä menettelynä ja olenkin kritisoinut aiemmin ratkaisua KKO 2002:35, jossa näin ei tapahtunut. Katso tästä lähemmin tänä vuonna ilmestynyttä OTT Mikko Vuorenpää kirjaa "Asiantuntijatodistelun ongelmakohtia" (Talentum), s. 129-136.
Asiantuntijatodistelua koskevat OK 17 luvun säännökset ovat puutteelliset ja epätyydyttävät. OM:n työryhmä, joka pohtii todistelua koskevan OK 17 luvun kokonaisuudistamista, tulleekin mietinnössään esittämään myös näiden säännösten ajanmukaistamista.
Vieläköhän muuten oikeustieteen professoreilla on tapana antaa asiantuntijalausuntoja? Ennenhän oli tavallista, että oikeudenkäynnin osapuolet pyysivät mieluisensa lausunnon joltakulta professorilta.
VastaaPoistaProfessoreille homma oli tuottoisaa. Arkistoista kaivettiin joku muistio, kirjan alku tai muu tekstinpätkä, mitä nyt sattui käteen osumaan. Loppuun kirjoitettiin parilla rivillä lausunnonpyytäjän haluama kanta.Perään lähetettiin parinkymmenen tonnin (mk) lasku.
Kiva palkkio viidentoista minuutin työstä!
Hauskaa! Huomaa, että anonyymi on itsekin esiintynyt oikeustieteellisten lausuntojen antajana, sillä niin hyvin hän tuntee - tai on tuntevinaan - mainitun käytännön!
VastaaPoistaKyllä sanottuja lausuntoja toki edelleen pyydetään ja annetaan. Mutta näitä lausuntoja ei pidetä OK 17 luvussa tarkoitettuina "oikeina" asiantuntijalausuntoina, sillä lähtökohtana on toki se, että tuomari tuntee lain (jura novit curia). Lain tulkinta on kuitenkin eri asia!
Mainitut juristilausunnot yleensä rinnastetaan asianosaisen avustajan lausuntoihin, eli oikeustieteellinen asiantuntija tavallaan avustaa partin advokaattia lainsoveltamiskysymyksiä koskevissa kannanotoissa ja yrittää saada oikeuden vakuuttuneeksi lausunnonpyytäjän jutussa edustamasta laintulkinnasta.
Toki lausuntojen taso vaihtelee huomattavasti, mutta kuten tuomioidenkin osalta on tai pitäisi olla asian laita, myös ko. lausuntojen painoarvo riippuu tai pitäisi riippua siitä, miten hyvin ja vakuuttavasti lausunnoissa esitetty mielipide on perusteltu.
Itsekin olen ko. lausuntoja silloin tällöin antanut. Tuolla niitä kököttää kirjahyllyn päällä vieläkin useita mapillisia. Minä en - tietenkään (!) - ole syyllistynyt lausunnoissa anonyymin kuvailemaan helppoon tapaan "tienata rahaa", vaan kyllä lausuntoni on aina perusteltu huolella, usein jopa kymmenillä sivuilla.
Jos tarve vaatii, niin voin edelleen "uhrautua" ko. merkeissä. Varaan toki oikeuden päättää, millaisissa asioissa ja tapauksissa lähden "mukaan", joten missään huuhaa-asioissa lausuntopyyntöjä ei kannata minulle lähetellä!
Tämän vuoden e(e)ro kilpailua johti maakuntien mies Ike omalla miehisellä ilmoituksella eroavansa, vakuuttaaan johtoon siirtynyttä Hyväristä pidetää varmana voittajana, kolmannesta sijasta kamppailee selostaja Tapio Suominen puolisoineen
VastaaPoistaBergius kertoi, ettei osannut hypätä. Tarkoitti varmaankin, että ei osannut hypätä Lontoon olosuhteissa. Olisi edes aloittanut hyppyharjoittelunsa korkeudesta 520.
VastaaPoistaOikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvosteli julkisuudessa vakuutusoikeuden perusteluja. Arvelen, että hän ei ollut erityisen pätevä asiantuntija tuossa tehtävässään ennen kuin opetteli tässä blogissa esitetyt faktat.
VastaaPoistaNo, onhan noista vakuutusoikeuden päätösten niukoista perusteluista ollut julkisuudessa puhetta jo aiemminkin!
VastaaPoistaMutta sen Jukka Kekkonen on varmaan lukenut blogistani, että vakuutusoikeuden tulisi, muiden tuomioistuinten tavoin, ilmoittaa netissä julkaistavissa päätöstiedotteissaan ratkaisun tekemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Tätä puutetta ei ole keskusteluissa aiemmin eli ennen minun kirjoitustani tuotu esille.
Ylestä soitettiin minulle edellisenä iltana ja pyydettiin tuohon haastatteluun, jossa Kekkonen siis Ylen aikaisessa oli. Sanoin, että enhän minä nyt tuollaisen mitättömän asian takia viitsi mihinkään Helsinkiin lähteä, ja sitä paitsi minulla on paljon parempaa tekemistä, sillä olen lähdössä mustikkametsään - niin kuin sitten teinkin.
Sen olen huomannut, että "mustikka ja kanttarellit" on blogistille tärkeimmät, kuin oikeusvaltion tila!
VastaaPoistaHallelujaa ja polle viittä kovempaa..
Jo vain! Asiat pitää toki osata laittaa tärkeysjärjestykseen!
VastaaPoistakevennys: Suomen joukkueessa vallalla entisen NL :n pöhötystauti eli aivan liikaa johtajia pussailemassa toisiaan kun tuli lopultakin hopeaa..."eliittipurjehduksessa". Muuten surkeuksien surkeutta seli -selien kera, 8. sijaakin pidetään väh. pronssin arvoisena eli tasoa pitää laskea että SUURET urh.johtajat pääsevät pätemään/laukomaan älyttömyyksiään shampanjaillallisten lomassa.
VastaaPoistaSuomi on tällä hetkellä maiden välisessä mitalitilastossa sijalla 55. Meidän takana on peräti 150 maata, joilla ei siis ole vielä mitalin mitalia.
VastaaPoistaHemmetti, meillähän on mennyt kisoissa oikein hyvin, sanoisinko poikkeuksellisen hyvin! Mitä ne oikein narisee!
Tapahtumien yössä Tampereella tänään mielensäpahoittaja" Tuomas Kyrö pohti yleisötilaisuudessa, mikä laji se Suomen mitalilaji eli purjelautailu oikein on.
VastaaPoistaNiin, onko tuo laji lautailua vai purjehdusta. Ota siitä selvä!
Laji poistunee olympiaohjelmasta eikä sitä siis nähdä Rion kisoissa. Ratkaisevan äänen Maailman purjehdusliiton kokouksessa tästä asiasta äänestettäessä muuten antoi - Suomi!
Meillä lajia ei siis oikein arvosteta, mutta kyllähän Tuuli Petäjän hopea silti kelpaa!
Voiko mies syyllistyä salakatseluun, kun hänen kotonaan käy poliisipartio ja se tallentuu samalla sisätiloja kuvaavaan videovalvontajärjestelmään?
VastaaPoistaSaksalainen lintuharrastaja Stefan Gofferje on ihmeissään lintuepisodinsa uudesta käänteestä, jonka jälkeen hänestä tuli salakatselusta epäilty.
Aiemmin tiistaina Gofferjen kotona kävi poliisipartio yhdessä paikallisen eläinsuojeluvalvojan kanssa. Partio tallentui videojärjestelmään, joka kuvaa asuntoa murtovarkaiden varalta ja asunnossa olevien koirien etävalvonnan vuoksi.
Gofferjen mukaan poliiseilta puuttuivat haalareiden nimikyltit. Mies meni poliisiasemalle tekemään ilmoituksen partiosta ja liitti mukaan kaksi still-kuvaa videosta, josta käy ilmi nimilätkien puute.
Jatkoa seurasi lauantaina. Kaksi siviiliasuista, Gofferjen mukaan tällä kertaa ystävällistä, poliisia tuli käymään ja halusi ottaa kuvia kameravalvonnasta ja siitä varoittavista kylteistä.
He myös esittivät kotietsintäluvan [minkä ihmeen kotietsintäluvan?], jonka mukaan miestä epäillään salakatselusta, koska partio tallentui näiden tietämättä järjestelmään.
(Otteet HS.fi 9.8.2012 klo 9:50)
Olisihan se suorastaan häpeällistä jos Suomen Urheilijaksi valittaisiin täysin tuntematon ihminen, täysin tuntemattomasta lajista. Eikä edes olympiavoittajasta kyse. Mutta kortilla on suomalaismenestys ollut tänä vuonna arvokisoissa joten ehdokkaita ei ole montaa. Minna Kauppi on sentään voittanut maailmanmestaruuden, saa nähdä riittääkö voittoon tällä kertaa. Keihäästä tulee korkeintaan pronssia joten sieltä suunnalta ei vuoden urheilijaa kyllä löydy.
VastaaPoistaNo niin. Nyt on sitten paljastunut urheiluselostaja Tapio Suomisen "sairausloman" syy: "Uusi rakas" eli suhde laulajatar Charlotte Keron kanssa!
VastaaPoistaNo, Tapion sairasloma on toki tarpeen, sillä onhan tuollanen "aivan sairasta touhua"!
niinpä....ei selostaja kestänyt Lontoossa muutamaa päivää enempää. Sairasloman syyksi on riittänyt varmaankin se että pitää saada "tuska pois".....muistatteko erinomaisen sarjan "pennejä taivaasta".
VastaaPoistaTodella heppoisin perustein sairaslomaa myönnetään!
VastaaPoistaAjatella nyt: jeppe elää vaimoltaan ja perheeltään salasuhteessa ja tämän suhteen paljastuttua juuri tämä sama Jeppe on ensimmäisenä sairasloman tarpeessa!
Jeppe:
VastaaPoistaMää en kestä tätä...jollen mää saa sairaslomaa, mä rupeen ryyppään tällä Londonderyssä enkä selosta pätkääkään!
Mikko H.: Täällä Lontoo ja Wembleyn olympiastadion. Heti alkuun hieman ikäviä uutisia sikäli, että Pohjois-Kongoa edustavan miekkailijan verestä on löytynyt kiellettyjä aineita ja hänet on suljettu kisoista. Käry siis kävi Kongon pojalle niin kuin sille entiselle selostajalle, joka kärähti kesken kisojen hänen jäätyään niin sanotusti rysän päältä kiinni. Mitäs sanot...heehhee...Niki J.?
VastaaPoistaNiki J.: Mi..mitäs tuohon..tuohon voisi sanoa...(kuuluu hirnuntaa)...fantastinen suoritushan se on ...ohohhooo. siiirränkin kysymyksen asiantuntijallemme Mika L:lle.
Mika L: Tilastojen va..valossa...tuo kyllä hakee vertaistaan...hehheh..poikki, eihän tätä kestä! (taustalta kuuluu vaimeaa hirnuntaa ja hohotusta)
Jos Tapsalle ei makseta sairausajan palkkaa niin keilteisestä päätöksestähän voi valittaa.
VastaaPoistaEiköhän kokenut urheilulääkäri Hyvärinen auta kaveria valitusten laatimisessa.
Mutta ylehän on tunnetusti ollut erillainen työnantaja että ei huolta.
Suomisen salasuhde laulajattareen urheiluselostuksen omalla kielellä:
VastaaPoista”Nyt siellä on ylimääräinen punainen pallo kentällä...Aijai sentään!"
(Tapsan heitto jalkapallon MM-kisoissa vuonna 1998)
Brittitutkimuksen mukaan stressistä kärsivät miehet hakeutuvat muodoiltaan rehevien naisten seuraan.
VastaaPoistaTutkimusten mukaan nälkä myös saa yksittäiset miehet suosimaan pyöreää naista. Onhan nainen lupaus siitä, että jossain on ruokaa.
Jo aiemmin on tiedetty, että maailman puutteesta kärsivillä alueilla pyöreä, vararavintoa kerännyt nainen on arvossaan.
Pohjanmaalla pätee kyllä sääntö: mitä serkumpi, sitä herkumpi!
VastaaPoistaKuulin varsin luotettavalta taholta kerrottavan, että vakuutusyhtiöt ovat ottaneet käyttöön varsin kätevän automatiikan: vanhusharavan.
VastaaPoistaKun yhtioön asiakas täyttää 65 vuotta hänen lähettämänsä korvausvaatimukset hylätään oikopäätä. Osa vaatijoista jättää jutun siihen: kylläpä herrat paremmin tietävät. Osa valittaa ja saa osan vaatimuksistaan läpi. Osa valittaa pariin instanssiin,ja saatuaan aina hylsyn luovuttaa, ei jaksa eikä viitsi, vaihtaa firmaa tai antaa olla. Säästöt yhtiöille ovat kuulemma kymmeniä miljoonia vuodessa.
Minun tapauksessani vakuutusyhtiön bulvaani väärensi epikriisin. Kolme vuotta olen tapellut eikä loppua näy. Olen vainaja ennen kuin asiasta tulee selvä.
Vähän eäilen, että Hyvärisen Eero ei pahoittanut mieltään vaan lähti lipettiin, turvaan, juuri oikeaan aikaan. Täytyyhän hänen tietää!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaUSA: n naisten pikaviestijoukkue juoksi uuden maailmanennätyksen. Entinen olikin jo aika vanha ja entisen stasi - kommunistisen itäpuolen Saksan "naisten" nimissä. Voi sitä testosteronin määrää mikä silloinkin radalla jylläsi, siinä parta- ja kainalokarvat saivat kunnon kyytiä. Kaikki sen ajan naismiesten hormonihirviöiden ennätystulokset tulisikin mitätöidä.
VastaaPoistaEeron erolla ei ole syy-yhteyttä maan tapaan.
VastaaPoistaTodennäköisempää on että Eero astui omille varpaille.
Turha kuvitella että jokin olisi muutiuunut tai muuttumassa "tässä ei ole mitään uutta". lainaus vakuutusyhtiöiden yleisemmin käyttämistä perustreluista (lausunnoista).
Nehän menee niin täydestä ettei VaKon lääkäri vaivaudu paremmin selittelemään tavallisille tuomareille "täyttyikö diaknostiset kriteerit."
"Eero Hyvärinen antoi -ja menetti- kasvot vakuutsoikeuden ...
VastaaPoistaSamalla moni "vakuutuslääkäri" menetti kasvonsa eikä kaikki ole töissä vakuutusyhtiöissä eikä vakuutusoikeudessa.
Useimmat on ihan tavallisia kuolevaisia lääkäreitä, jotka hoitaa. mm. tapaturman tai rikoksen uhreja työkseen.
Uutisissa yllättää aina niin ylen positiivinen YLE eli jo TOINEN pronssi......hej hej på dej....pyrjehdysessa....så fin så fin. Och alla hurrar.
VastaaPoistaJah, todella huvittavaa! Kävi kuten oli pelättävissä: saatiin viimeisenä kisapäivänä kaksi "hikistä" pronssia ja nyt Suomen kisajoukkueen johto voi palata "riemusaatossa" Helsinki-Vantaalle ja löydä rintoihinsa ja sanoa: me teimme sen, kyllä Suomi on jälleen huipulla!
VastaaPoistaPresidentti Sauli Niinistö, joka on nuorena viskellyt keihästä (n. 40 metriä), kutsuu Antti Ruuskasen ja koko joukkueen Mäntyniemeen - ellei peräti Kauppatorille - ja kehuu suomalaisurheilijat maasta taivaaseen.
Keihäskilpailu Lontoossa todisti jälleen kerran, että keihäs ei lennä "apinan raivolla", sillä on taitolaji jos mikään ja keihästä pitäisi osata heittää rennosti.
VastaaPoistaNe, ketkä ottivat kaikkein kovimman vauhdin, eivät pärjänneet, etunenässä Tero Pitkämäki.
Parhaalla tekniikalla heitti kisan voittaja Trinidadin Walcott, mutta hän onkin nuori mies, jota eurooppalaiset (ja suomalaiset) valmentajat eivät ole vielä onnistuneet pilaamaan. Walcottin vauhti oli lähes kokoporukan hitain, mutta juuri siksi hän pysyikin heittämään rauhallisen rennosti ja sen kuuluisan (vasemman) "pönkkäjalan" iskeydyttyä vauhdista ensin tukevasti rataan.
Eli Suomen virallinen kolmen mitalin tavoite olympialaisiin saavutettiin! Olympiakomitean pj. R. Talermo MTV3:n haastattelussa:
VastaaPoista-Meillä on 6-7 potentiaalista mitaliurheilijaa. Heistä yleensä 10-20 prosenttia onnistuu. Siitä tulisi kaksi mitalia, mutta ihan sitä ei tavoitteeksi viitsi laittaa. Kolme on hyvä, yleensä mukana on yllätyksiä.
Tämän päivän Helsingin Sanomien vakuutusoikeutta koskevan jutun perusteella alkaa näyttää siltä, että vakuutusoikeus onkin varsinainen mätäpaise oikeusvaltiossa.
VastaaPoistaVakuutusoikeuden lääkärijäsenet saavat tuloja vakuutusyhtöiltä, mutta ylituomari Juhani Pystynen ei silti näe lääkärijäseniä mitenkään esteellisiksi toimimaan vakuutusoikeudessa, toisin sanoen tuomarin ominaisuudessa osallistumaan asioiden ratkaisuun, vaikka asianosaisena on heidän työnantajansa vakuutusyhtiö!
Eikä tässä kaikki. Oikeuden lääkärijäsen Arsi Harilainen kertoo, ettei hän ole tullut ajatelleeksikaan, että noin kaukaa voisi sidonnaisuuksia hakea!
Olenko ymmärtänyt jotakin väärin, vai ovatko Pystynen ja Harilainen täysin sokeita? Eihän tällainen voi olla mitenkään mahdollista! Jo ensimmäisen vuoden oikeustieteen ylioppilaalla pitäisi hälyytyskellojen soida ja lujaa.
Lehden tietojen mukaan vakuutusoikeus ei käsittele vain 2000 vaan peräti 7200 juttua vuosittain.
Erityisen oudolle ja epäuskottavalle tuntuu Pystysen väite, että on vaikea saada vakuutusoikeuteen lääkäreitä, jotka eivät ole tekemisissä vakuutusyhtiöiden kanssa.
Mielenkiintoinen tieteenala on myös vakuutuslääketiede? Miten se poikkeaa normaalista lääketieteestä? Vakuutuslääketiedekö on se tieteenala, jonka tutkimusten mukaan ajokorttinsa terveydellisistä syistä menettänyt rekankuljettaja onkin täysin työkykyinen ja ajokortittomuus aiheuttaa vain vähäistä haittaa työssä?
Mahtaako tästä enää kunnollista tulla millään? Eiköhän ole parasta lakkauttaa koko vakuutusoikeus.
Tyypillistä rakenteellista korruptiota, joka näyttää pesiytyneen nyt siis myös tuomioistuinlaitokseen.
VastaaPoistaKeskushenkilö lienee ollut äskettäin tehtävästään eronnut ylilääkäri, joka HS:n jutun mukaan juuri valkkaa vakuutusoikeuden lääkärijäsenet. Kuinka ollakaan, valinta, jonka valtioneuvosto sitten mitään tietämättömänä päätöksellään sinetöi, "sattuu" kohdistumaan juuri noihin vakuutusyhtiöltä sivutuloja saaviin lääkäreihin!
Vaikuttaa pahasti siltä, että vakuutusoikeuden ylituomari ei ole oikein tehtäviensä tasalla. Mutta hän onkin sisäistänyt tuon systeemin sinä 30 vuoden aikana, jonka hän on edennyt vakuutusoikeuden ylimääräisestä esittelijästä ylituomarin pallille asti.
Pystynen pysytteleen Havun viitoittamalla polulla kun on kehittevinään vakuutusoikeuden toimintatapoja.
VastaaPoistaSe tie on käyty loppuun ja on ajauduttu umpikujaan.
Tätä on selvitetty OM:ssä aivan rikttävästi.
Taisipa STM.lle kelvata nykyisenlainen salailuun ja peittelyyn pohjautuva (läpinäkyvä) menettely.
VakO:ssa on kynnys korkealla ainakin Lönkan puolella muuten aita on matalalla.
Käsittämätöntä on sekin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenet kyllä jääväävät itsensä silloin, jos asianosaisena on potilas, jonka hoitavana lääkärinä ko. lääkärijäsen on ollut, mutta eivät silloin, kun asianosaisena on vakuutusyhtiö, jolta he saavat sivutuloja. Miksi näin? Siksikö, etteivät he epähuomiossa asettuisi pienen ihmisen puolelle ja heille rahaa maksavaa vakuutusyhtiötä vastaau? Varsin omintakeinen tulkinta jääviyssäännöksistä. Onkohan kyse jonkinlaisesta valikoivata jääviydestä?
VastaaPoista