1. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, aiemmin Porvoon käräjäoikeus, tuomitsi vuonna 2010 ruandalaispastori Francois Bazaramban osallisuudesta Ruandassa 1994 tapahtuneeseen kansanmurhaan. Ruandan kansanmurhassa kuoli ainakin 800 000 ihmistä. Hutut surmasivat tutseja ja maltillisia hutuja.Käräjäoikeus matkaili kaksi eri kertaa Afrikassa istumassa oikeutta ja ottamassa vastaan todistelua. Käräjäoikeus langetti FB:n joukkotuhonnasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
2. Syytetty valitti Helsingin hovioikeuteen, ja myös hovioikeus kävi syyttäjien, asianosaisten, avustajien ym. henkilöstön kanssa istumassa juttua Afrikassa; advokaatit ja syyttäjät heittivät siis parin vuoden kolme Afrikan reissua. Tuomio ei kuitenkaan muuksi muuttunut, vaan käräjäoikeuden tuomitsema elinkautinen vankeusrangaistus pyysyi voimassa. Hovioikeus katsoi viime talvena antamassaan tuomiossa FB:n olevan vastuussa useista veritöistä. Hovioikeuden mukaan Bazaramban tarkoituksena oli ollut kokonaan tai osittain ryhmänä hävittää Ruandan tutsit. Bazaramba oli käskenyt surmata seitsemän ihmistä ja surmasi itse useita. Lisäksi Bazaramba johti hyökkäyksiä tutseja vastaan, levitti tutsivastaista propagandaa ja käski polttaa heidän kotejaan.
3. Puolustuksen mielestä osa Bazarambaa vastaan esitetyistä todisteista oli hankittu kiduttamalla vankeja vankilassa Ruandassa. Hovioikeus hyväksyi kuitenkin vankien kertomukset todisteiksi. Oikeuden käsityksen mukaan vankien kohtelulla ei ollut vaikutusta todistajien kertomuksiin oikeudenkäynnissä.
4. Korkein oikeus pani eilen pisteen oikeusjutulle. Korkein oikeus ei halunnut itse lähteä Afrikkaan, vaan hylkäsi Bazaramban puolustuksen pyytämän valitusluvan näin karusti: "Valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi". Korkein oikeus on siitä onnellisessa asemassa, että sen ei, niin on ainakin "katsottu", tarvitse sanallakaan perustella luparatkaisujaan.
5. Päätöksen korkeimmassa oikeudessa tekivät eilen oikeusneuvokset Hidén, Kitunen ja Sippo. Lupajaostoon kuului siis kolme jäsentä. Esimerkiksi Kauhajoen koulusurma-asiassa korkein oikeus epäsi valitusluvan kahden tuomarin kokoonpanossa, vaikka esittelijä esitti valitusluvan myöntämistä. Tuolloin ilmeisesti katsottiin, että kun toisena jäsenenä oli oikeusneuvos, jolle tapaus oli tuttu jo hänen valtionsyyttäjän ajoiltaan, useampia oikeusneuvoksia ei tarvitse tuollaisen "helpon" asian takia vaivata. Paha vain, että mainittu oikeusneuvos saattoi olla asiassa jäävi.
6. Oikeusprosessiin jouduttiin, kun oikeusministeriö Tuija Braxin johdolla kieltäytyi suostumasta Ruandan pyyntöön luovuttaa Bazaramba kotimaahansa tuomittavaksi. Prosessi tuli Suomelle kalliiksi. Jarkko Sipilän eilen blogissaan tekemän lopputilityksen mukaan prosessi esitutkinoineen ym. vaiheineen on aiheuttanut ja tulee vielä FB:n vankilassaolon ajalta aiheuttamaan Suomelle kaikkiaan noin viiden (5) miljoonan euron kustannukset; FB on istunut tutkintavankeudessa jo viitisen vuotta. Sipilän mukaan mainittua summaa voidaan loppujen lopuksi pitää pienenä, jos otetaan huomioon, että alueella, missä Bazaramba syyllistyi edellä mainittuihin rikoksiin, sai surmansa kaikkiaan 37 000 ihmistä. Jos viiden miljoonan euron oikeudenkäyntikulut jaetaan uhrien lukumäärällä, tekevät kustannukset vain 135 euroa per vainaja. No, voihan sitä noinkin tietysti arvioida.
7. Prosessi ei vielä kuitenkaan pääty vielä tähän, sillä jo eilen saatiin tietää, että Bazaramban puolustus aikoo valittaa asiassa YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, mahdollisesti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Puolustus on koko oikeudenkäynnin aikana väittänyt, että syytettä tukevaa näyttöä oli saatu kiduttamalla todistajina kuultuja henkilöitä vankilassa. Saa nähdä, miten kidutusväitteitä tullaan arvioimaan. Jos on näyttöä siitä, että sittemmin todistajina kuultuja ihmisiä on kidutettu vankilassa, niin voidaanko tosiaan olla varmoja siitä, ettei kidutus ole vaikuttanut todistajien kertomuksiin?
8. Voisiko EIT tai YK:n komitea tehdä "auerit" ja palauttaa Bazaramban jutun takaisin lähtöruutuunsa eli Porvooseen, jos se päätyy tutkimuksissaan siihen, että osa todistajista oli todella antanut kertomuksensa kidutuksen uhreina tai uhalla? Näin onnettomasti ei kuitenkaan voi (enää toista kertaa) käydä. Jos kidutus todetaan, niin silloin valtionsyyttäjän on parasta vain hakea kiiruusti KKO:sta tuomion purkamista.
30 kommenttia:
Päivi Räsänen meni tänään vartavasten kampanjoimaan samalle kävelykadulle Turkuun, missä Jyrki Kataista eilen "uhattiin" veitsellä. Mutta kävi niin, että kukaan ei ollut kiinnostunut Räsäsestä. Paikalla ei näkynyt sen enempää Veitsi-Villeä kuin Puukko-Mackiakaan! Ei tullut nyt sääliääniä kristillisille.
No juupa. Eikös nyt Bazaramban jo menestyksellä sovittaessa tekosiaan yhteiskunnalle, olekin luontevaa että Bazaramba pääsee Perussuomalaisten ehdokkaaksi vaaleihin.
Persut ottaa ehdokkaikseen vain tutseja!
Ehei, ei tämä ole lähellekään Suomen kallein oikeusjuttu.
Tapaus WinCapita, tuo oikeuslaitoksen sikainfluenssa, kuten Tuija Brax aikoinaan totesi, on ollut krp:n tutkinnassa jo yli viiden vuoden ajan kymmenien tutkijoiden voimalla.
Syyttäjälaitos on palkannut kymmenen vakituista syyttäjää WinCapita-juttuun.
Yhteensä virkamiesten palkkakuluihin on jo pelkän tutkinnan aikana kulunut n. 20 M€.
Yksi oikeudenkäynti on pidetty Vantaalla 2011 ja sen hovioikeuskäsittely on alkanut kompastellen, on ilmennyt, että krp on salannut yli 120 000 sivua esitutkintamateriaalia Vantaan käräjäoikeudelta.
Tehtäisiinkö tässäkin Auerit?
Pitäisi Wincapita-juttuja käydä istumassa Afrikassa tai muissa halvan kustannustason maissa tai ulkoistaa koko vyyhti kehitysmaihin, tulisi halvemmaksi veronmaksajille.
Ei kait oikeusjärjestelmämme tärkein tarkoitus ole olla kustannustehokas?
Valtion vuoden 2013 talousarviossa on varattu valtion kustantamaa oikeusapua saavien asianosaisten avustajien palkkioihin arviomääräraha, jonka suuruus on 43,9 miljoonaa euroa.
Tämä yksittäinen oikeudenkäynti haukkasi siis valtion menoista summan, joka on n. 11,5 % määrästä, joka valtion pitäisi käyttää pieni- ja keskituloisten suomalaisten oikeusturvan keskeiseen osa-alueeseen.
Ei kai mikään edellytä, että KKO ottaa valituksen käsittelyyn, vaikka EIT:kään jotain ratkaisisikin? Jättää tuomion olemaan ja soveltaa myöhemmin EIT:n ratkaisua, niin laki tulee täytettyä.
Kustannustehokkuus ei tietenkään ole päätavoite vaan oikeusturvan latu. Oikeusturva maksaa ja siitä myös kannattaisi maksaa. Mutta nämä meidän nykyiset päällikkömme Sevón/Koskelo, Hallberg/Vihervuori ja Kuusimäki/Nissinen sekä tietenkin oikeusministerimme 2000-luvulla eivät ole saanet päättäjiä vakuuttuneeksiksi tästä, KHO kyllä parhaiten porukasta.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Oikeusturvan laatu on monin verroin tärkeämpi asia, kuin kustannustehokkuus ja kustannukset ylipäänsä.
Käytännössä asia kuitenkin näyttää usein olevan päinvastoin, vaikka oikeusturvan tuottaminen pitäisi olla yksi valtiovallan kolmesta päätehtävästä.
Ovatko nämä nykyiset päällikkömme tai heidän edeltäjänsäkään tosissaan edes yrittäneet saada päättäjiä, siis eduskuntaa, vakuuttuneeksi siitä, että oikeusturvasta kannattaa maksaa?
Varsinkin oikeusministerit ovat jokainen vuorollaan Pokasta Henrikssoniin menneet lammasmaisesti mukaan pyöritykseen, kustannustehokkuuden varjolla tehtyihin loputtomiin säästöihin ja oikeusturvan kavennuksiin, kuin konsanaan brittiläisessä TV-sarjassa Kyllä herra ministeri.
Tuskinpa eduskunta tässä kantona kaskessa on, jos mitään voidaan päätellä siitä, kuinka helposti se on ylipuhuttavissa moninkertaisesti sotakorvausten kokoisiin kriisimaiden tukipaketteihin. Eiköhän se sylttytehdas ole jossakin ministeriön käytävillä, politiikan ja juridiikan hyvä veli -verkostoissa.
Keskeinen oikeusturvaongelma Bazaramban jutussa on ollut se, että todistajia on jouduttu kuulemaan käyttäen kaksinkertaista tulkkausta, mikä moninkertaistaa kielellisten väärinymmärrysten vaaran. Lisäksi vieraasta kuultuurista olevien todistajien ei-verbaalisen viestinnän arvioiminen voi olla vaikeampaa kuin suomalaisten todistajien.
Herää pakostakin kysymys, pitikö meidän olla "pyhempiä" kuin Ruotsi, joka luovutti vastaavanlaisen tapauksen Ruandaan - ja pärjäsi ihmisoikeustuomioistuimessa!
Kun tätä oikeuslaitoksen tehokkuutta miettii, niin aina tulee mieleen tuo USA:n Madoff-tapaus.
Madoff pidätettiin joulukuussa 2008. Maaliskuussa 2009 oikeudessa Madoff myönsi syytteet ja kesäkuussa 2009 tuomari langetti 150 vuoden tuomion. Madoff ei valittanut tuomiosta.
Toki juttua oli tutkittu ennen pidätystä jo muutama vuosi, mutta tehokastahan tuo toiminta oli. Kyse kuitenkin 20 vuotta jatkuneesta 65 miljardin dollarin ponzi-huijauksesta.
Korvausoikeudenkäynnit jutussa toki jatkuvat edelleen.
Madoffin virallinen vapautumispäivä on muuten 14.11.2139.
Myönnetty juttu on toki helpompi ratkaista, voisi kenties olla jopa Suomessa! Siinä ei mennä enää muutoksenhakuinstansseihin.
Ysi joka varmasti rikastui Ruanda-prosessin vuoksi oli KRP:n rikoskomisario Thomas Elfgren. Minun muistamani mukaan koko juttu sai alkunsa siitä, että mainittu Elfgren alkoi vain tutkia mainittua juttua ja että Suomi tämän vuoksi ikään kuin ajautui ensin Elfgrenin toimien vuoksi esitutkintaan Ruandassa, jonne Elfgren matkusti tutkimaan asiaa, ja sitten oikeudenkäynteihin Ruandassa.
Elfgren tutki asiaa neljä vuotta. Muistamani mukaan Elfgren toi Ruandasta 4-5 ottolasta, jotka hän adoptoi. Ihmettelen, miksi mainittu esitutkinta johti tällaiseenkin "sivujuonteeseen". Elfgren on esitellyt "lapsiaan" jossakin lehtijutussakin.
Tämänkin juttu menee poliittisen vastuun osalta silloisen oikeusministeri Tuija Braxin piikkiin. On hämmästyttävää, että Suomi ei seurannut tässä asiassa Ruotsin-mallia ja luovuttanut epäiltyä pastoria Ruandaan, jonne hän olisi kuulunut tuomittavaksi.
Jostakin syystä - ilmeisesti syvästä alemmuuden tunteesta- suomalaiset haluavat aina toimia jonkinlaisina tyhminä oikeustaistelijoiden esikuvina.
Tästä hyvänä esimerkkinä talouspuolelta on Vihreän puolueen toiminta EU-asioissa. Tuoreessa muistissa on Satu Hassin aikaansama "rikkipäästödirektiivi" ja nyt sitten Ville Niinistön "lohikintiöhanke", joilla molemmilla on aiheutettu paitsi kummastusta sekä EU:ssa että Suomessa asianomaisissa hankkeita koskevissa ammattiryhmissä, myös suurta suoranaista ja välillistä taloudellista vahinkoa.
Kohta Suomessa ei ole mitään kansantaloutta kohentavaa eikä edes nykyistä kansantaloutta säilyttävää teollisuutta, jos Vihreiden annetaan mellastaa mielin määrin omalaatuisilla ehdotuksillaan ja toimillaan.
Ei ihme, että Vihreän puolueen kannatus laskee kuin lehmän häntä. Mutta onhan meillä Pekka Haaviston puoliso tämä Antonia, jonka valtaa Suomen ja ilmeisesti vientituotteena jopa koko "suuren maailman" tanssitaidoillaan. Ja jos ei tanssia, niin kyllähän Antonio kohentaa Suomen kansantaloutta ajelemalla rouvien ja herrojen kiharoita Ruoholahdessa.
Lastensuojeluhan on Suomessa muutoinkin hyvää bisnestä.
Joo, ja nyt sitten suojeltiin tätä pastori Bazarambaa. Lokoisat oltavat pastorilla suomalaisissa valoisissa ja viihtyisissä vankiloissa. Ruandan oikeuslaitos olis varmaan hoitanu B-ramban tapauksen yhtä tehokkaasti kuin Madoffin juttu hoitui Jenkeissä.
Anneli Auerillakaan ei taida olla valittamista vankilaoloissa, koskapa hänen puolustuksensa on oikein pyytämällä pyytänyt, ettei Ulvilan tapauksen uusintakäsittelyä vaan aloitettaisi ennen ensi vuoden elokuuta.
Skorpionille - Nythän vihreät ovat saamassa tahtonsa läpi myös sikäli, että uuden ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle kariutuu, kun saksalainen energiayhtiö EO.N. ilmoitti luopuvansa hankkeesta ja vetäytyvänsä kaikista Suomessa olevista muistakin hankkeistaan.
Mikä jutussa maksoi?
OM toimitti pyynnöstäni tarkempaa selvitystä. Löytyy elinkautinen-blogistani.
http://blogit.mtv3.fi/elinkautinen/
Suurin osa tietysti matka- ja tulkkikuluja, mutta alla muutama poiminta oikeudenkäynnin aikana syntyneistä muista kuluista:
"Postia on lähetetty 6183 eurolla, pankkipalvelut ovat maksaneet 9625 euroa ja pesulapalvelut 3796 euroa.
Kohtaan ”elintarvikkeet/juomat ja tupakka” on kirjattu 6402 euroa ja ”muut aineet ja tarvikkeet ja tavarat” 67 151 euroa.
Kuljetusvälineiden vuokrat olivat 2011 yhteensä 53 624 euroa. Koneita ja laitteita (ei atk) on hankittu 40 208 eurolla."
Ruotsi ei luovuttanut epäiltyä Ruandaan vaan vapautti hänet oma-aloitteisesti, mutta teki ensin luovuttamispäätöksen. Mies asuu nykyään Tanskassa.
Miehen nimi on Sylvère Ahorugeze. Hän oli ensin kansanmurhasta epäiltynä Tanskassa, mutta Tanska totesi että syytökset ovat poliittista vehkeilyä, vapautti Ahorugezen ja maksoi korvauksen. Sittemmin Ahorugeze kävi Ruotsissa ja joutui pidätetyksi samojen syytösten takia joita Tanska oli tutkinut. Ruotsi teki päätöksen palauttaa mies Ruandaan, mutta kolmen vuoden vankeuden jälkeen kaikessa hiljaisuudessa selityksiä antamatta vapautti hänet.
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/folkmordsmisstankt-slapps-ur-hakte_6352020.svd
Jarkko Sipiläm saamista yksityiskohgaisista riedoista pist silmääm kuluerä, jok koosuu "muut aineet ja tarvikkeet ja tavarat" 67 151 euroa, joka on ite asiassa tilinpäätöksen surin summa. Kenties polkupyöriä todistajile, vai mtähänlienevät olleet? Eikö tätä olisi voitu hieman "avata", kun on avattu kirjastokulutkin, jotka tekivät 2 euroa! Koneita ja laitteita ja toimistotarvikkeita ei tuohon 67 000 euron summaan siälly, koska niihin menneet kuut on llmoitettu erikseen.
Kirjoja ja lehtiä on hankittu neljän vuoden aikana vain 415 eurolla, eli esim. oikeuskirjallisuutta ei jutun käsittelyyn ole siis juurikaan tarvittu! Mutta ninhän se on, että "jura novit curia"!
Plussa puolelle meevät lämmityskulut, eli neöjältä vuodelta vain 49 euroa. Tämän ymmärtää, kun prosessia istuttiin kolmeen otteeseen Afrikassa, jossa ei paljon kämmitykseen rahaa uppoa.
http://areena.yle.fi/tv/1713745 , uusinta torstaina tv 2 klo 23.15.
Kiinnostava Silminnäkijä: 'Salainen sota'. Poliisit olivat taltioineet ja kuunnelleet ilmeisesti tuhansia asianajajien ja asiakkaiden välisiä puheluita, jotka soitettiin vankilan 'asianajajapuhelimesta'. Muitakin poliisin 'erikoisia' tiedonhankintamenetelmiä tuli esiin (vrt. Auer).
Oikeusvaltioko?
Anu Suomela
Saksalaiset ovat jättämässä Suomen ja rakentavat tarkkoina ihmisinä ydinvoimaloita vain kotoisalle maaperälleen.
Muuten olen sitä mieltä, että vähänkin paskan työntäminen Itämereen pitää estää, eikä ajatella, että työntäväthän ne paskaa Välimereenkin. Ei meitä kuitenkaan Itämeren tuhoudutta lohduta paljoakaan se, että onhan Välimerikin tuhoutunut.
Kuten yhden em. anonyymin selostuksesta käy ilmi näihin tällaisiin Ruanda-juttuihin sisältyy varmasti aina "poliittista vehkeilyä", minkä perusteella Tanskakin on oman tehnyt ratkaisunsa.
Kun nyt tämä "meidän pastori" Bazaramba tuomittiin sen jälkeen kun esitutkinta oli päässyt ikään kuin varkain alkamaan ja kun varmasti esitutkinnastakin oli jo tullut suuri määrä kustannuksia, niin viranomaisilla on aina taipumusta ajatella näin, "että kun nyt on aiheutunut jo näin paljon kustannuksia, niin asia täytyy saattaa loppuun hinnalla millä hyvänsä".
Tälläisessa ajattelussa piilee kuitenkin aina suuri epäiltynä kohtaan syntyvä oikeusturvan vaara. Ja ovatko "meidän pastoria" tutkineet viranomaiset riittävästi esimerkiksi perehtyneet Ruandan "poliittiseen vehkeilyyn" kuten Tanska omassa tapauksessaan teki.
Joten voihan olla, että Bazaramban asiassa vielä saadaa päätös, jossa asianomainen kidustusta tutkiva EU-elin toteaa, että Bazaramban tapauksessa todistajia on tosiaankin kidutettu ja Bazaramba vapautuu syytteistä.Silloin se vasta iso lasku tuleekin!
Kyllä Suomenkin olisi tullut vain tutkia tarkoin ensin, onko siellä Ruandassa mahdollisesti syyllistetty "poliittiseen vehkeilyyn" eikä päästää KRP:n Elfgreniä "irti".
Muuten älkää ihmetelkö, että tällaisen jutun tupakkakustannukset nousevat huikeisiin määriin. Kyllä tässä on jo nyt ja varmasti vielä jatkossakin tupakkaa palaa!
Saksa ei rakenna enää yhtään uutta ydinvoimalaa, Saksa on ilmoittanut luopuvansa jonkin ajan kuluttua ydinvoiman käytöstä kokonaan. Suomen hallitus on pahasti jälkijunassa ajaessaan yhä vain uuden ydinvoiman rakentamista. Yleensä ydinvoimasta ollaan muualla luopumassa.
Toimittaja Jarkko Sipilä päättää blogijuttunsa ”Mikä Ruanda-jutussa maksoi? Kirjastokulut 2 e, tulkeille 512 883 e” kysymykseen ”Pitääköhän tässä oikein lähteä syynäämään kuitteja…”.
Mitä turhia! Se, että tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Thomas Elfgren valitsi majoituskohteekseen Kigalin hienoimman kansainväliseen Serena-ketjuun kuuluvan luksushotelliin kertoo jo paljon minkälainen verovarojen kuluttaja mies oikein on. Hotellihan on hintatasoltaan kalliimpi kuin VM:n matkustussääntö edellyttää. Vastuuntuntoisena virkamiehenä Elfgren varmaankin maksoi po. säännön ylittävän osan kiltisti omasta pussistaan...
Miten lie ollut Porvoon käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden kohdalla? Viiden tähden loistoako myös heille?
Sellainen pikku oikaisu, että Ruotsi ei ole luovuttanut syytettyä Ruandaan, vaan mies vapautettiin vähin äänin. Sylvère Ahorugere oli istunut aikaisemmin vuoden Tanskassa tutkintavankina, jonka jälkeen Tanska totesi hänet syyttömäksi ja maksoi isot vapaudenmenetyskorvaukset. Hän kävi Ruotsissa uusimassa Ruandan passia kotimaansa Tukholman suurlähetystössä, jolloin paikalle kutsuttiin poliisi ja hänet pidätettiin.
Vaikka Ruotsin korkein oikeus päätti luovuttaa miehen Ruandaan, jostain syystä luovutusta ei pantu täytäntöön, vaan hänet vapautettiin ilman sen kummempia selvityksiä.
Ruandaan liittyvissä prosesseissa on paljon outoja piirteitä ollut kaikkialla, missä niitä on käyty.
Lähetä kommentti