1. Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on ollut epäiltyjen rikosten takia tutkintavankeudessa viime vuoden marraskuusta lähtien. Hän on siis todellinen "Vuoden lusija". Tutkinta aloitettiin, kun prostituoituna toiminut nainen ("Saara") otti yhteyttä sisäministeriön poliisiosastoon ja kertoi Aarnio toiminnasta asioita, joiden epäiltiin täyttävän virkarikoksen tunnusmerkistön. Esitutkinnasssa tutkijat ovat löytäneet epäselvyyksiä seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön ja Aarnion välillä. Tutkinta laajeni myöhemmin koskemaan epäiltyjä huumausainerikoksia.
2. Jari Aarnion ja muiden asiaan kytkeytyvien epäiltyjen jutun oikeuskäsittely alkaa huomenna, jolloin Helsingin käräjäoikeudessa järjestetään ns. lahjontahaaran osalta valmisteluistunto. Muilta osin tapaus on vielä syyteharkinnassa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
3. Valmisteluistunnossa syytteiden tarkempi sisältö samoin kuin laaja eli noin 6 000 sivua käsittävä lahjontahaaran esitutkinta-aineisto tulevat julkiseksi. Pääkäsittely alkaa ensi tammikuussa. Tiedossa on ennen pääkäsittelyn aloittamista kuukauden verran kestävät "mediakäräjät", jolloin esitutkinta-aineistoa selostetaan ja kommentoidaan laajasti mediassa. Tiedotusvälineet ovat tietenkin riemuissaan ja ltapäivälehtien lisäksi myös muu lehdistö tulee syynäämään aineistoa laajasti ja kertomaan siitä meheviä yksityiskohtia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi tänään verkkojulkaisuussaan, että "materiaalia tullaan perkaamaan tarkasti Helsingin Sanomissa lähipäivinä".
4. Oikeudenkäynnin julkisuus on toki tärkeä asia, mutta oikeudenkäynti ja "riitely" ei ala varsinaisesti vielä valmistelussa, vaan vasta pääkäsittelyssä. Voidaankin kysyä, tarvitaanko edes laajaa julkisuutta herättävissä rikosjutussa valmisteluistunto ja esitutkinta-aineiston julkistaminen hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyn alkamista. Lehdistön voimin tapahtuvaan mediakäräjöintiin saattaa liittyä myös epäkohtia. Esitutkinta-aineiston selostamisella ja kommentoinnilla saatetaan vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pääkäsittelyssä kuultavien todistajien kertomuksiin.
5. Lain eli ROL 5 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa on toimitettava käräjäoikeudessa suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää. Valmisteluistunnon toimittamisesta päättää tuomioistuin. On huomattava, ettei valmisteluistunnin pitäminen ole pakollinen vaihe, vaan sen toimittaminen on oikeuden harkinnassa myös silloin, jos siihen on erityisiä syitä. Istunnon tarkoituksena on nimittäin pääkäsittelyn keskityksen turvaaminen. Valmisteluistunnon toimittaminen on siten poikkeus, ei pääsääntö.
6. Rikosjutussa poliisi toimittaa aina ennen syyteharkintaa esitutkinnan, jossa kootaan tarvittava prosessiaineisto ja jonka yhtenä funktiona on juuri valmistella asiaa käräjäoikeudessa pidettävää oikeudenkäyntiä ja nimenomaan pääkäsittelyä varten. Sitä paitsi käräjäoikeudessa toimitetaan ennen pääkäsittelyä kirjallinen valmistelu. Tätä taustaa vasten valmisteluistunnon pitäminen tuomioistuimessa on usein turhaa ja siitä aiheutuu vain tarpeettomia lisäkustannuksia.
7. Aarnion tapauksessa on kerrottu, että valmisteluistunnossa on määrä sopia pääkäsittelyn aikataulusta. Pääkäsittelyn istuntopäivistä ja aikataulusta voidaan sopia kuitenkin aivan hyvin myös kirjallisessa menettelyssä tai vaikkapa puhelinneuvottelussa syyttäjän, tuomarin ja asianosaisten avustajien kesken. Ei siihen suinkaan median ja yleisön läsnäoloa tarvita. Pääkäsittelyssä esitettävä kirjallinen todistusaineisto, joka sisältyy esitutkintamateriaaliin, toimitetaan etukäteen käräjäoikeudelle, mutta myöskään sen läpikäymistä varten valmisteluistuntoa ei ole tarpeen järjestää. Kirjalliset todisteet samoin kuin suullinen todistelu eli henkilötodistelu, joka on tarkoitus esittää pääkäsittelyssä, on ilmoitettu jo asianosaisten käräjäoikeudelle toimittamissa kirjelmissä. Todisteiden ja todistusteemojen kartoittaminen ei siten edellytä valmisteluistunnon toimittamista.
8. Valmisteluistunnon tarkoituksena ei ole, että asianosaiset ja heidän avustajansa aloittaisivat jo siinä varsinaisen "riitelyn" ja asian ajamisen. Valmistelun tarkoituksena on kartoittaa aineisto, joka pääkäsittelyssä tullaan esittämään sekä sopia ja päättää pääkäsittelyn aikataulusta ja muista pääkäsittelyä koskevista käytännöllisistä toimenpiteistä. Nämä asiat eivät useimmiten edellytä valmisteluistunnon toimittamista.
9. Valmisteluistunto ei tosiasiallisesti palvele menettelyn keskittämistä eikä siitä ole juuri muutakaan hyötyä asian käsittelylle. Valmisteluistunto palvelee lähinnä vain mediaa, sillä valmisteluistunto on julkinen tilaisuus, jossa siihen asti salassa pidettävä oikeudenkäyntiaineisto, siis esimerkiksi esitutkintapöytäkirja liitteineen, tulee julkiseksi. Jos tuomari, syyttäjä ja asianajajat katsoisivat tarpeelliseksi kokoontua "nokitusten" neuvonpitoon ennen pääkäsittelyä, he voivat tehdä sen keskenään tuomioistuimen kansliassa, jolloin kysymyksessä ei ole julkinen istunto.
10. Valmisteluistunnon julkisuudesta saattaa olla oikeudenkäynnille enemmän haittaa kuin hyötyä. Esitutkinta-aineiston yksityiskohtainen ruotiminen tiedotusvälineissä voi vaikuttaa haitallisesti pääkäsittelyssä kuultavien todistajien ja muiden henkilöiden kertomuksiin, samoin tuomioistuimen jäseniin ja erityisesti käräjäoikeuden lautamiehiin, jos nämä kuuluvat jutussa oikeuden kokoonpanoon. Valitettavasti tuomarit eivät tunnu oikein ymmärtävän, mitä haittaa julkisesta valmisteluistunnosta saattaa olla, sillä vähänkin suuremmissa ja merkittävämmissä jutuissa valmisteluistunto määrätään pidettäväksi ikään kuin sen toimittaminen olisi pakollista.
11. Olen tätä ennen kirjoittanut valmisteluistunnon tarpeettomuudesta ja tiedotusvälineissä käytävien mediakäräjien haitallisuudesta Ulvilan murhajutun "toisella kierroksella" Satakunnan käräjäoikeudessa pidetyn valmisteluistunnon yhteydessä, katso blogia nro 739/7.6.2013 "Ulvilan murhajutussa turha valmisteluistunto". Kun pääkäsittely alkoi Porissa vasta elokuun lopulla 2013, saivat iltapävälehdet ja muutkin tiedotusvälineet runsaasti palstan täytettä ja lööppien aiheita "peratessaan" valmisteluistunnossa julki tullutta uutta esitutkinta-aineistoa. Käräjäoikeutta tai jutun asianosaisten intressejä valmisteluistunto tuossakaan tapauksessa tuskin palveli.
12. Helsingin käräjäoikeus toimitti valmisteluistunnon myös esimerkiksi työpaikkakiusaamista koskevassa rikosjutussa, jossa vastakkain ovat Hilkka Ahde ja Timo Räty. Ko. juttu oli laajudeltaan jokseenkin tavanomainen eikä mikään viittaa siihen, että valmisteluistunnolla voitiin saada pääkäsittelyä keskittämistä palvelevaa hyötyä.
Valmisteluistunto palveli tässäkin tapauksessa lähinnä vain mediaa ja tämän kyllä huomasi. Iltapäivälehdet olivat monta päivää pullollaan Hilkka Ahteen ja Timo Rädyn välistä sanasotaa tai mykkäkoulua ja värikkäitä lööppejä ja otsikoita nähtiin lehdissä viikkotolkulla ennen pääkäsittelyn aloittamista.
13. Vaikuttaa hieman siltä, että valmisteluistuntoja ikään kuin automaattisesti määräävät käräjätuomarit eivät vaivaudu ajattelemaan, miten haitallisia vaikutuksia aineiston ennenaikaisesta eli ennen pääkäsittelyn aloittamista tapahtuvasta julkiseksi tulosta ja sen repostelemisesta lukemattomissa tiedotusvälineissä aiheutuu. Onko tuomareiden tarkoituksena palvella mediaa ja lööppijulkisuutta vai mihin mainittu käytäntö oikein perustuu?
14. Lain sanamuotoa (ROL 5 luvun 10 §:n 1 momentti) voitaisiin muuttaa siten, että valmisteluistunto voidaan pitää tietyillä edellytyksillä. Nyt lainkohdassa säädetään, että valmisteluistunto on pidettävä, jos tietyt edellytykset ovat olemassa. Mutta kuten jo sanottu, istunnon järjestäminen ei ole pakollista, vaan ko. edellytysten täyttyminen on tuomarin harkinnassa ja istunto on toimitettava vain, jos pääkäsittelyn keskittäminen sitä erityisesti edellyttää. Pitäisikö julkisuuslakia muuttaa niin, että rikosjutun aineisto tulisi julkiseksi vasta pääkäsittelyssä, ei vielä valmisteluistunnossa? Tulisiko lakiin ottaa säännös, jonka mukaan oikeuden puheenjohtaja, syyttäjä ja asianosaisten avustajat voisivat ennen pääkäsittelyä pitää mm. pääkäsittelyn aikataulua koskevan neuvottelun tuomioistuimen kansliassa, johon yleisöllä ei ole pääsyä? Tämä on tosin mahdollista jo nyt ilman nimenomaista lain säännöstäkin.
71 kommenttia:
Mutta kun lainsäätäjä on säätänyt valmisteluistunnon pitämisen edellytykisistä, ei varmaankaan voida alkaa kiertämään tätä sääntelyä julkisuuteen liittyvien tms. syiden vuoksi?
Kuten sanottu, istuntoa ei ole säädetty pakolliseksi, vaan se on lain mukaan toimitettava vain, "jos pääkäsittelyn keskitys sitä erityisestä syystä vaatii".
Mediajulkisuus ja aineiston julkiseksi tulo usein jo kuukausikaupalla ennen pääkäsittelyä ei ole tietenkään laissa tarkoitettu "erityinen syy" eikä pääkäsittelyn keskittämistarve juuri koskaan edellytä valmisteluistunnon toimittamista. Keskityksestä voidaan huolehtia muilla keinoilla.
Tuomarit eivät tunnu pohtivan lainkaan aineiston ennenaikaisesta julkitulosta aiheutuvia epäkohtia.
Eläkkeelle päässeena toimittajana olen blogistin kanssa koko lailla samaa mieltä ongelmasta, vaikka itsekin muutaman kerran käytin tilaisuutta hyväkseni.
En tiedä, miten tilanne on muualla EU:ssa. On itsestään selvää, että media käyttää aineistoa heti kun laki sallii. Mutta ei ole ensimmäinen kerta, kun lainvalmistelussa, eduskunnasta puhumattakaan, ei ole osattu ennakoida seurauksia.
Vika ei ole suinkaan vain lainsäätäjässä, vaan ennen kaikkea tuomareissa. Tuomarin pitäisi osalta soveltaa lakia oikein ja järjen kanssa.
Tänä aamuna se sitten alkoi, tuo valmisteluistunto, meinaan.
Kuten odottaa saattoikin, käsittely alkoi "mediasirkuksella" tai "mediamylläkällä", kuten innokkaat tv-toimittajat ja iltapäivälehtien toimittajat ovat jo ehtineet sanoa.
Outoa oli, että Aarnion pääpuolustaja Riitta Leppiniemi pyysi, että Aarnio voisi antaa henkilökohtaisesti lausunon medialle, jolloin toimittajat olisivat päässeet myös haastattelemaan ja oikein "tenttaamaan" Aarniota. Leppiniemi vaati myös oikeudenkäyntiaineiston mahdollisimman laajaa julkistamista.
Tämä on sitöä julkisuus- ja mediapeliä, jonka puolustus uskoo kohentavan Aarnion osakkeita.
Syyttäjä torjui kuitenkin pyynnön, koska Aarnio on edelleen tutkintavankina aineiston sotkemisvaaran perusteella. Mediasirkus saattaisi vaikeuttaa oikeuden työtä.
Niin saattaisi. Mutta koko valmisteluistunto on tarpeeton näytelmä, sillä sehän täyttää jo sellaisenaan mediamylläkän tunnusmerkistön.
MTV3:n uutisoinnin mukaan Aarnion jutun käsittely alkoi tänään "karmealla mediapyörityksellä". Aarnio kuitenkin saapui oikeuteen terveen oloisena ja hyväntuulisena ja hän toivotti tutuille toimittajille "hyvät joulut".
Voi miten liikuttavaa!
Valmisteluistunnolla/mediamylläkällä on, kuten oli jo ennakolta helppo ennustaaa, siis vain yksi voittaja: media ja "tutut toimitttajat".
Media pyörii oikeussalissa, sen eteishuoineissa ja oikeustalon ulkopuolellakin yksinomaan Aarnion ja hänen puolustuksensa ympärillä ja asianajaja Leppiniemen "kimpussa". Kukaan ei kerro edes jutun syyttäjän nimeä, käräjäoikeuden tuomarin nimestä nyt puhumattakaan.
Koko uutisointi on "pelkkää Aarniota".
Puolustus on saanut mediassa jo heti alussa professoritasoisen asiantuntijan taakseen.
Kyseessä on - ei totisesti mikään yllätys - rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta, jota Iltalehti on haastatellut. Tolvasen mukaan Aarnio ei ole voinut syyllistyä Trevoc-tapauksessa lahjontarikokseen.
Tolvanen pitää syyttäjien lahjontatulkintaa Aarnion tapauksessa ainutlaatuisena. - En tiedä, että tällaista päättelyä olisi käytetty lahjomisrikoksen perusteena, sanoo Matti Tolvanen Iltalehdelle.
HS:n toimittaja Minna Passi osuu täysin oikeaan tämän päiväisessä kommentissaan:
"Juttu on merkittävä monessa mielessä ja tuntuu, että sen kammottavuus ei ole oikein vielä avautunut suurelle yleisölle.
Tiistaina alkavassa oikeudenkäynnissä puidaan sitä, onko Aarnio syyllistynyt vakaviin rikoksiin yhdessä merkittävän rikollispomon kanssa. Käytännössä selvitetään siis sitä, onko järjestäytynyt rikollisuus päässyt uimaan sisään Suomen poliisiin.
Missä tahansa muussa länsimaassa joku olisi jo saanut potkut näin vakavien rikosepäilyjen vuoksi. Mutta Suomessa poliisipomot istuvat viroissaan kuin tatit ja jopa Aarnio vetelee edelleen puolta palkkaa tutkintavankeudessa".
Niinhän nuo istuvat, kun hallituksessa on heikko sisä- eli poliisiminsteri ja media tuntuu olevan päääosin Aarnion ja Paateron puolella.
Yhtä pönäköiltähän nuo näyttävät kuin aina ennenkin, siis Aarnio ja hänen avustajansa.
Tiedotusvälineiden selostuksissa on suuria eroja. Niinpä MTV:n jutussa mennään suoraan Aarnion puolustajan ennen istuntoa oikeudelle toimittaman kirjelmän selostamiseen, mutta syytteestä ei sanota mitään.
Sen sijaan HS:n jutussa kerrotaan ensin syytteen sisällöstä. Syytteen mukaan Aarnio vastaanotti Trevocin tapauksessa vastaan 200 000 euron arvoisen lahjuksen.
Syyttäjä vaatii Aarniolle 4-4,5 vuoden, Trevocin toimitusjohtajalle 3,5 vuoden ja ns. rikollispomolle, jonka nimeä ei ole vieläkään kerrottu, 2,5 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Rikollispomo ja muutkaan syyteyt eivät ole istunnossa paikalla, koska laki ei sitä valmisteluistunnossa edellytä. Syytetyistä on paikalla - yllätys yllätys - vain hyväntuulinen Jari Aarnio.
Rikollispomoa avustaa asianajaja Markku Fredman.
Syyttäjien tai tuomarin nimeä ei ole vieläkään mainittu.
Uhka, että valmisteluistunto, jossa syytteiden tarkempi sisältö ja esitutkintamateriaali tulevat julkiseksi vaikuttaa haitallisesti pääkäsittelyssä kuultavien todistajien lausuntoihin on toki olemassa, mutta todistaja voi ilman mediajulkisuuttakin muuttaa, oikaista tai täsmentää esitutkinnassa antamaansa kertomusta.
Tietysti voimme anonyymin tavoin aina viisastella vaikka loputtomiin asti, että "kaikki on mahdollista" eikä millään ole mitään väliä!
Valmisteluistunto täytti tehtävänsä: 1) nähtiin, millaisessa kunnossa Aarnio on, ja 2) Aarnio sai sanoi "hyvät joulut" tutuille toimittajille!
Voiko sitä enempää yhdeltä istunnolta edes edellyttää!
Jari Aarnio ei lehtitiedon mukaan puhunut tänään käräjäoikeudessa mitään. Hm, pitikö hänen sitten edes tulla oikeuteen, jos tarkoituksena ei ollut sanoa mitään?
Mutta saihan Jari toki tokaistua hyvän joulun toivotukset häntä katsomaan tulleille tutuille toimittajille!
Yle Uutiset noudatti tänäänkin jo tutuksi tullut tiedotuslinjaansa. Pääutinen oli (muka) se, että "Aarnio kiistää kaikki syytteet"); tekstitv:n sivu 108. Vasta tämän jälkeen (s. 109) kerrotaan, että syyttäjä vaatii A:lle 4,5 vuoden vankeustuomiota Trevoc-haaran osalta.
Tätä "Aarnion kiistämistä" Yle Uutiset on toitottanut jatkuvalla syötöllä jo reilun vuoden ajan; katsojat ja kuulijat ovat kauan sitten kyllästyneet tällaiseen "uutisointiin".
Todellinen uutinen olisi ollut, jos oikeuteen saapunut Aarnio olisi myöntänyt syytteen edes joltakin osin.
Yle Uutiset oli poiminut yli 6 000 sivun esitutkinta-aineistosta esiin Aarnion lausuman, jonka mukaan polisii saa parhaiten tietoa toimimalla "riittävän lähellä rikollisia."
Jasså, mutta mikä on tuo "riittävän lähellä"? Poliisin ei pidä lipsahtaa tietoja hankkiessaan liian lähelle rikollispiirejä ja -pomoja.
Varjele meitä siitä, että poliisimiehet alkavat muka vain "tietoja hankkiakseen" toimia yhteistyössä rikollisten kanssa näitä hyödyntäen tai tehdä itse törkeitä rikoksia.
Onko tästä ihan tutkimustietoa, että esitutkintamateriaalin ennenaikaisesta julkistamisesta isoissa rikostapauksissa on enemmän haittaa kuin hyötyä vai oliko mutua?
Ei Suomessa juuri mitään tutkita eikä kaikkia asioita voi tai tarvitsekaan tutkia.
Tutkimustietoa ei ole edes siitä, kuinka suuri osa blogien kommenteista on hölmöjä.
Olen blogistit kanssa samaa mieltä siitä,että valmisteluistunnon pitäminen Aarnio-jutun kaltaisissa laajoissa rikosasioissa on tarpeetonta. Rikosjutun aineistoon syyttäjä ja vastaaja ovat jo perehtyneet ja valmistelussa julkiseksi tulut aineisto palvelee vain mediaa,
Jos media olisi valmis selostamaan esimerkiksi sitä,mitä vaihtoehtoisia syytteitä on esitetty valmistelussa, olisi valmistelu edes jotenkin perusteltu,mutta kun tähän ei edes pyritä,nin median tarkoitus on etsiä vain "parhaat palat" ja herkutella niillä mahdollisimman pitkään.
Syyttäjän kommentti Aarnion haastattelukiellosta oli kyllä aika ihmeellinen. Ei voida myöntää, koska Aarnio saisi miljoonayleisön.
Eli siis koko valmisteluistunto pidettiin siksi, että syyttäjä saisi miljoonayleisön?
Oikeudessa olleet 7 muuta syytettyä ilmaisivat asiamiestensä välityksellä, että tällainen mediajulkisuus on heidän kohdallaan hyvin leimaavaa.
Lopputulos: syyttäjä ei saanut sitä julkisuutta, jota halusi (nimeä ei mainittu) Aarnio ei saanut sitä julkisuutta, jota halusi (oman haastattelun), mutta muut syytetyt saivat julkisuutta, jota eivät halunneet (nimien näkyminen tv-kuvissa).
Tuo vm. anonyymi puhuu kyllä täyttä palturia.
Aaarnio sai yllin kyllin halajamaansa julkisuutta oikeuden istunnossa. Kymmenet kuvaavajat kuvasivat häntä ainakin 10 minuutin ajan ja tv-kuvasta näki selvästi, miten Aaarnio nautti sydämensä pohjasta medialta saamastaa läpimimästä vastaanotosta ja jopa hyvän joulun toivotuksista, joiihin hän vastaisi tv-kameroiden edessä.
Aarnion ainoa syy tulla valmisteluistuntoon henkilökohtaisesti oli sietenkin julkisuuden saanti, ei hänellä ollut muuten mitään "virkaa" tulla paikalle. Hän ei sanonut oikeduen istunnossa oikeudelle sanaakaan eikä häneltä ilmeisesti mitään edes kysytty. "Hyvää joulua" olivat ilmeisesti ainoat sanat, jotka Aarnio oikeussalissa lausui.
Kukaan muu kahdeksasta syytetystä ei vaivautunut paikalle, eikä heitä siellä tarvittukaan, koska varsinainen oikeudenkäynti alkaa vasta pääkäsittelyssä.
Vai olisi vielä pitänyt päästää toimittajat haastattelemaan Aarniota! Täysin käsittämätöntä. Kuulemma käräjäoikeus olisi suostunut toimittajien sanottuun pyyntöön, mutta onneksi sentään syyttäjä oli oli järkevä ja epäsi moisen pyynnön.
Anonnymi puhui puppua myös sanoessaan, että miljoonayleisön saanti olisi ollut syyttäjän ainoa peruste luvan epäämiselle. Syyttäjä sanoi syyksi nimenomaan sen, että Aarnio on tutkintavanki eikä laki salli tutkintavangeille sanottua julkisuusetua. Aarnio on tutkintavankeudessa ns. sotkemisvaaran takia, ja tähän perusteseen syyttäjä nimenomaan viittasi, kun toimittajat asiaa höenltä kysyivät. Lisäksi syyttäjä viittasi yhdenvertaisuuteen eli siihen, ettei kenellekään syytetylle ole milloinkan aikaisemmin annettu tlaisuutta haastattelun antamiseen ja vieläpä oikeussalissa!
Syyttäjän nimi kyllä mainititin, sillä syyttäjänä jutussa toimivaa valtionsyyttäjä Jarmo Hirvosta haastateltiin oikeussaln ulkopuolelella tv-lähetyksessä.
Kyllä käräjäoikeuden valmisteluistunto oli todellakin mediaa varten pedattu. Pari uutta esimerkkiä tästä.
TV1:n uutisissa siteerattiin kolmessa eri lähetyksessä Aarnion avustajan Riitta Leppiniemen kirjelmää, joka oli toimittajan mukaan "laadittu mediaa varten". Siis advokaatti laatii kirjelmän medialle eikä käräjäoikeudelle, Huh, huh!
Toiseksi TV1:n uutisankkuri Marjukka Havumäki mainitsi juonnossaan, että "yli vuoden tutkintavankeudessa istunut Jari Aarnio saapui tänään kameroiden eteen". Huh, huh ja vielä kerran huh!
Kyllä syytetty tulee, ainakin ennen tuli, nimenomaan "oikeuden eteen", ei suinkaan kameroiden kuvattavaksi!
Myös tuosta uutisankkurin lipsahduksestakin nyt näkyy, mikä oli koko valmisteluistunnon henki ja todellinen meininki.
"Saatiinhan me Jari-poika tänne kameroiden eteen ja kuvattavaksi! Voi hemmetti, miten typeerää!
MTV:n verkkouutisissa naistoimittaja kyselee valittaen ja pahoitellen - varmaankin Aarnion puolesta - miksi Aarnio ei päässyt tänään itse puhumaan.
Toimittaja sanoo, että "normaalissa" oikeudenkäynnissä syytetty pääsee ääneen jo heti ensimmäisessä istunnossa.
Toimittaja ei ole näytä lainkaan hoksanneen, että jutun pääkäsitely ja koko oikeudenkäynti alkaa vasta 13.1., jolloin pidetään pääkäsittelyn eli ensimmäinen istunto. Silloin Aarnio pääsee kyllä ääneen ja tuo oikeus hänellä on koko pitkäksi ennustetun päkäsittelyn jokaisessa istunnossa.
Aarnion puhuminen toimittajille ei olisi ollut tietenkään mitään "oikeudelle puhbumista", niin kuin ko. toimittaja väittää, vaan siinä hän olisi puhunut, vuodattanut tunteitaan ja syyttömyyttään yksinomaan medialle. Ja toimittajat olisivat ottaneet haastattelussa ikään kuin tuimarien roolin.
Joku rajahan myös näillä mediakäräjillä pitää sentään olla!
"Normaali oikeudenkäynti" kai nykyään noille toimittajille ja monille muillekin on suunnilleen sama kuin amerikkalainen valamiehistösali
Juttua on tutkittu yli vuosi ja Aarniota on pidetty tiukassa kontrollissa. Minkähän asian hän olisi voinut vielä sotkea haastattelullaan? Ei todennäköisesti yhtään mitään.
Median perustehtävä on kuulla molempia osapuolia. Nyt on vuoden verran kuultu eri viranomaisia. On ihan asiallista kuulla myös syytetyn kanta. Ammattimainen media osaa käsitellä eri näkökulmia asiallisesti.
Tässähän on vain annettu tiedotusvälineille mahdollisuus varautua ennalta yhteiskunnallisesti varsin merkittävän rikosasian uutisointiin. Oikeudenkäyntiaineisto (6000-sivuinen pumaska!) olisi joka tapauksessa tullut julkiseksi tammikuun alkupuolella. Kuukausi sinne tai tänne - so what?
Media ei ole mikään monoliitti vaan koostuu eri tiedotusvälineistä. Lienee päivänselvää, että rikosuutisoinnin taso on surkeinta iltapäivälehdissä. Medialukutaito on myös Suomessa Euroopan korkeinta. Paternalistista holhousajattelua, että valistunut lukija ei osaisi erottaa jyviä akanoista!
Aarnion puolustaja on ollut julkiuudessa vuoden aikana kymmeniä kertoja. Ilmaisukielto on ollut täysin paikallaan, mutta tuo kielto päättyi jo monta kuukautta sitten.
Niin, ja sitten vielä se, että esim. Ylen Uutiset ja TV1:n uutisissa on aina, aivan joka ikinen kerta, jo kymmeniä ellei satoja kertoja Aarnion tapauksesta uutisoitaessa, korostettu, että "Aarnio kiistää kaikki epäilyt/syytteet". Tämän parempaa palvelua kukaan ei ole tässä maassa aiemmin epäillyn ja syytetyn penkillä istuessaan saanut.
Jos Aarniota piti saada haastatella, niin olisivat pyytäneet sitä ao. vankilalta, jossa JA on istunut. Vankilalta lupaa ei olle tippunut, joten miksi Aarniota olisi pitänyt saada tenta oikeussalissa? Se olisi ollut kaiken naiviiuden huippu.
Aarniota ei tuotu - hänen ei olisi tarvinnut edes tulla - oikeuteen suinkaan median tentattavaksi, vaikka monilla kokeneillakin toimittajilla näyttää olevan jonkinlaisessa Aarnio-huumassa ko.
käsitys.
Valmisteluistunnon tarkoituksena ei ole palvella syytettyä tai mediaa, vaan lain mukaan se pidetään, jos pidetään, pääkäsittelyn keskityksen turvaamiseksi, jos siihen on erityistä syytä.
Mielenkiintoisinta on tietääkö istutaanko juttu lautamieskokoonpanossa vai kaksi käräjätuomaria ja käräjänotaari tai kolme käräjätuomaria. Tosin käräjänotaarin virkasuhde päättyisi ennen tuomiota.
Aarnion puoustaja Riitta Leppineimi paljasti eilen MTV:n uutisille, että idea Aarnion haastattelusta oli "ennen kaikkea hänen toiveensa".
– Se oli minun pyyntöni sen vuoksi, että te [toimittajat] olette nyt yli vuoden kysyneet minulta, että miten päämieheni voi. Olisin ajatellut, että hän olisi voinut vastata teidän kysymyksiinne, miten hän voi. Se oli ainut syy, Leppiniemi perusteli.
Heh, heh! Tuota nyt ei kukaan usko. Jos "tiedotustilaisuus" olisi toteutunut, niin siinä ei olisi taatusti rajoituttu kysymymään Aarniolta vain tätä: "Jari, mikä on nyt sinun vointisi"?
Jari vointi näkyyi ilman po. kysymystäkin tv-kuvista ja paikalle oleville toimittelijoille selvästi: Poikahan voi "paksusti" ja on kaiken lisäksi hyväntuulinenkin. Toivottelee muina miehinä tutuille hyvää joulua.
Suomalaisille rikostoimittajille on tyypillistä, että he eivät juuri koskaan "paljasta" eli kerro katselijoille, kuuntelijoille ja lukijoille oikeuden kokooonpanoa, eivät edes oikeuden puheenjohtajan nimeä. Eivät liioin jutun syyttäjän nimeä. Syytetty varastaa aina päähuomion jonkinlaisessa "hurmoksessa" niin tarkkaan, että oikeudenkäynnin muiden pääroolien esittäjien nimet unohtuvat/unohdetaan autuaasti.
Mutta se on varmaan, että käräjäoikeuden kokoonpanossa ei Aarnion jutussa istu käräjänotaari.
Tiedotustilaisuuden ruinaaminen siksi, että toimittajat olisivat voineet kysyä vain (muka) Aarnion vointia, oli kyllä kokeneelta asianajajalta melkoinen rimanalitus.
Lehtitiedon mukaan (HS) itse oikeussalissa tuomari, syyttäjät ja asianajajat olivat keskustelleet peräti "tuntikausia" pääkäsittelyn istuntopäivien ajankohdista. Tätä keskustelua Aarnio oli seurannut sanomatta mitään.
Tällaista pohdintaa varten valmisteluistuntoa ei olisi toki tarvinnut tietenkään järjestää, jolloin olisi vältytytty medihässäkältä oikeussalissa. Ko. neuvonpito olisi voitu pitää aivan hyvin myös puhelimitse tai vaikkapa videoneuvottelun välityksellä, jossa osanottajilla on puheyhteys keskenään. Tästä säädetään ROL 5 luvun 10a §:ssä.
On sangen naiivia toimittajan/toimittajien tavoin "itkeä" ja valitella sitä, miksi Aarnio ei saanut eilen puhua eli hänen avustajansa pyytämää "tiedotustilaisuutta" ei järjestetty. Sellaista tilaisuutta ei ole järjestetty koskaan kenelläkään muullekaan vangitulle syytetylle,
Aarniolla on ollut tutkintavankeudessa reilu vuosi aikaa puhua ja selittää asioita.
Mutta kuten olemme lehdistä ja tv-uutisista lukeneet, Aarnio ei ole halunnut puhua tutkijoille, vaan hän on vastannut usein seuraavasti: "en muista", "en tiedä", "en halua vastata tuohon", "en paljasta kavereiden nimiä" jne. jne.
Miksi Aarnio olisi pitänyt päästää ääneen nyt ja antaa vastata vain toimittajille? Olisiko hänen muisitinsa kuin ihmeen kapallla parantunut, kun hän olisi saanut tavata toimittajia?
"Puhu pukille" ja "Hyvää Jouluva"!
Hesarin kirjoitus Aarniota koskevasta esitutkinta-aineistosta paljastaa selkeästi miten äärimmäisen pitkään jatkuneesta rikollisesta toiminnasta on kysymys. Yllättävän paljonhan Aarnion on esitutkinnassa kertonut. Odotan mielenkiinnolla Aarnion ja moottorijengin kakkosmiehen vastakkainkuulustelua pääkäsittelyssä.
Jengipomonhan Hesarin mukaan vasta lopplaussossaan nähtyään Aarnion kuulustelun on ryhtynYt kertomaan yksityiskohtia tapahtumasta. Jännää!
Onko tulossa blogitekstiä tuoreesta apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta, jolla todettiin verottajan menettely Liechtenstein-tapauksessa lain vastaiseksi?
Asia joka kyllä huutaa tutkivan journalismin kiinnostusta osakseen.
Outoa, miten muut Trevoc-haaran syytetyt saavat pysyä lehdistössä nimettöminä. Syytetyistä mainitaan nimeltä vain Jari Aarnio ja Trevocin toimitusjohtaja Pasi Patama. Kuutta tai seitsemää muuta syytettyä käsitellään anonyymeinä, vaikka myös heille syyttäjä vaatii 2-3,5 vuoden pituisia ehdottomia vankeusrangaistuksia. Tuossa joukossa ovat "Rikollispomo" (häntä avustaa Markku Fredman), "Rikosllipomon sisko", "Supon mies", Supon miehen veli", "Omistaja" (siis Trevocin) , "Asianajaja" jne.
Kaikkein tuntemattomin prosessin osallistuvista on kuietnkin juttua istuva tuomari. "Älä turhaan lausu Herran, sinun puheenjohtajasi nimeä, sillä siitä Herra ei tykkää"..eikä suuri yleisö ole tippaakaan kiinnostunut.
ahas, taas on Fredmanin Markku joutunut avustajaksi todelliseen "paskajuttuun", jota käsitellään yksinomaan rosiksessakin pari vuotta putkeen! Tämä homma syö Markun mahiksia päästä oikeusneuvokseksi. Ensi vuonna KKO:ssa avautuu ainakin kaksi jäsenen virkaa
Valmisteluistunnossa oikeuden puheenjohtajana oli Sirkka Jäntti (OTK, VT).
Mediakäräjöinti jatkuu mediassa. Iltalehden toimittaja "valaisee" puolustuksen kantaa Trevoc-sijoitusten osalta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121718936528_uu.shtml
Tätä menoa saamme 13.1-15 mennessä lukea lehdistä "selvitykset" puolustuksen kaikista lausumista.
Myös MTV kantaa oman kortensa valppaasti mediakäräjöinnin kekoon
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/aarnioon-yhdistetty-rikollispomo-ub-jengilla-ei-ole-johtajaa-mina-olen-talonmies-putsari/4618566
Näistä lehtijutuista aikanaan pääkäsittelyssä kuultavat kanssasyytetyt ja todistajat saavat hyviä "eväitä" omille kertomuksilleen.
Anonyymi nro 1 17.12. sanoi:
"Lienee päivänselvää, että rikosuutisoinnin taso on surkeinta iltapäivälehdissä." (etc).
Tuskin kirjoittaja on ollut oikeasti tekemisissä journalismin kanssa rikosasioissa, joissa hän on ollut asianomistajina. Suomessa on kaksi ip-lehteä, jotka (ainakin toistaiseksi) aika varakkaina palkkaavat alan ammattitaitoisimpia toimittajia, jotka eivät paljon tee virheitä. Toimittajat myös pitävät kiinni JSN:n suosituksista - langettavia päätöksiä ei ole viime vuosina tullut. Ei myöskään syytteitä tai tuomioita tuomioistuimissa.
"Päivänselvyydestä" puhuva anonyymi lienee niitä, jotka sotkevat mm. brittiläisen "kaltainen lehdistön" ja suomalaiset ip-lehdet. Siitä vaan, mutta voisi vähän perustella, mitä meinaa päivänselvyys. Toista mieltä voivat olla mm. juristit, jotka ovat monenkarvaisten journalistien kanssa käytännössä tekemisissä.
Anonyymi kirjoitti: "Näistä lehtijutuista aikanaan pääkäsittelyssä kuultavat kanssasyytetyt ja todistajat saavat hyviä "eväitä" omille kertomuksilleen".
Aarnion oikeudenkäynnissä on yhteensä yhdeksän syytettyä. Heillä kaikilla on mahdollisuus tutustua esitutkinta-aineistoon asiamiehensä välityksellä.
Jutussa on huomattavan paljon sekä kirjallista (mm. tekstiviestejä ja e-maileja sekä erilaisia laskuja) että suullista todistelua (mm. Helsingin poliisi). Mahdollisuus, että todistaja muuttaa pääkäsittelyssä kertomustaan on toki olemassa, mutta tuolloin selityksen täytyy olla niin vedenpätevä, että syyttäjä sen uskoo.
Asianajaja Markku Fredmanin päämies, United Brotherhood -rikollisjengin johtohahmo Keijo Vilhunen ei lehtitietojen mukaan päässyt valmisteluistuntoon, koska hänellä ei ollut sopivaa päällepantavaa - ei halunnut astua oikeuden eteen vankilahaalareissa!
Käytäntö on teoriaa ("on mahdollisuus muuttaa") ihmeellisempää, eli kertomusten muuttamisia tapahtuu sekä syytettyjen että todistajien kohdalla aika usein ja varsinkin jutuissa, joissa on useita samasta tai samoista rikoksista syytettyjä tai todistajina kuultavia henkilöitä, jota haluavat vetää yhtä köyttä. Vedenpitävyys on suhteellinen käsite.
Vilhunen ei ole omien sanojensa mukaanmikään "pomo" tai "johtohahmo", vaan veljeskunnan "talonmies-putsari" vain! On sinänsä ymmärrettävää, että putsari haluaa esiintyä oikeudessa siisteissä siviilivaatteissa. Toisaalta V. olisi kyllä saanut minkävärisen puvun tahansa, jos olisi halunnut. Mutta eihän kenenkään syytetyistä tarvinnut saapua henkilökohtaisesti valmisteluistuntoon, jossa käsiteltiin vain monen tunnin ajan aika pitkästyttävää asiaa eli pääkäsittelyn aikataulua. Ellei sitten halunnut saada niin pirusti julkisuutta ja nimenomaan myönteistä sellaista!
Anonyymi nro 1 torstai 18.12 sanoi: ”Siitä vaan, mutta voisi vähän perustella, mitä meinaa päivänselvyys”.
Esim. Optulan julkaisu:
Sari Kemppi & Janne Kivivuori: Rikosuutisoinnin määrä Yleisradion television pääuutislähetyksessä 1985 - 2003
(--)
Tutkimustiedon valossa iltapäivälehtien uutisia pidetään eri tiedotusvälineiden vertailussa kaikkein vähiten luotettavina (Jääsaari, Kytömäki & Ruohomaa 2004, 9).
Tänään Arniota vastaan nostettiin syytteet mm.kuudesta törkeästä huumerikoksesta. Syyttäjä vaati näistä rikoksista A:lle maksimirangaistusta eli 13 vuoden vankeustuomiota.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1418871524450
Vuoden poliisista tuli siis Vuoden lucija, ja kakkua voi olla tulossa huomattavasti lisääkin.
Puolustus ja media vaatinevat jälleen uutta mahdollisuutta tiedotustilaisuutta, jossa A kertoisi "omin sanoin", mistä on kysymys. .
Vai ei oo Vilhusen pojalla enää varaa vaatteisiin! Taitaa tulla Fredmanille pro bono -keikka!
Yle Uutisten kannnaotot Aarnion puolesta jyrkkenevät. Ainahan tuo väline on korostanut, että "Aarnio kiistää kaikki syytteet". Mutta nyt Yle Uutiset menee astetta pidemmälle. Uusia syytteitä Aarnio ei vain kiistä, vaan hän "kiistää ne jyrkästi".
http://yle.fi/uutiset/aarniolle_vaaditaan_13_vuoden_vankeutta__kovat_syytteet_myos_huumerikoksista/7696734
On tuolla "pomolla" kaiketi turvanaan maksuton oikeudenkäynti, mutta maksuttomuus ei sentään kata kunnon siviilivaatteiden hankintaa.
Uudet syytteet, uudet kujeet!
Kyllä ne pukkaa uutta mediahäsäkkää, siis á la "valmisteluistunto"!
Aino Virkkunen
Hola! Sekä blogistiin että kommentaattoreiden kannattaisi tulla Espanjaan katsomaan, mitä mediajulkisuus todella on. Ja kannattaa myös katsoa Oscar Pistoriuksen oikeudenkäyntiä, suora tv-lähetys liki ympäri vuorokauden.
Entä muutamat ns kohuoikeudenkäynnit Enlannissa; vaikka kamerat eivät siellä yleensä pääse oikeussaliin, niin ns piirroskameroira on ja toimittajat kuin - ym kuin hyeenat - oikeussaliin ulkopuolella.
Toistaiseksi Suomessa eletään idyllissä, joskin myös on niin, ettei meiliä ole ns tutkivaa journalismia. Hutkitaan kylläkin.
Kirjoita näin sekä entisenä toimittajana että entisenä tuomarina.
Hyvää joulunodotusta!
Espanjassa kaikki on siis toisin ja paremmin kuin meillä täällä Härmässä!
Nyt ei ole kuitenkaan kyse yleensä mediajulkisuudesta, josta Virkkunen mainitsee, vaan mediakäräjöinnistä, jota Suomessa harrastetaan. Siis medialle varataan ennen pääkäsittelyn alkamista kuukausi tai pari aikaa "käydä käräjiä" eli selostaa esim. 6 000 sivuisen esitutkinta-aineiston parhaita paloja - parhaan ymmärryksensä mukaisesti, eikä aina suinkaan tasapuolisesti.
Pistoriuksen oikeudenkäynti on kyllä päättynyt, ainakin alioikeusvaiheessa, jo ajat sitten.
Kuten yleensä muissa maissa on tehty, myös Suomessa pitäisi lopettaa tämä nykyinen pelleily ja typerä tapa, jolla oikeudenkäynti alkaa, kun kuvaajalaumat päästetän oikeussaliiin räpsimään kuvia syytetyistä noin varttitunnin ajaksi.
Eivätkö nuo kuvaajat ja toimittajat todellakaan tiedä tai muista, miltä nämä aaniot ja heidän tuhdit avustajansa näyttävät, vai miksi niiden pitää ottaa satoja uusia kuvia ihmsiistä, joiden kuvia löytyy medioista jo entuudestaan tuhatmäärin..
Yle Uutisten tämänpäiväiseen suppeaan uutispätkään on saatu sisällytetyksi kolme kertaa maininta, jonka mukaan "Aarnio kiistää jyrkästi kaikki syytteet".
http://yle.fi/uutiset/aarniolle_vaaditaan_13_vuoden_vankeutta__kovat_syytteet_myos_huumerikoksista/7696734
Loistavaa!
Ne jyrää meitin!
http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1418884001642.html
Tätä Jari Seppo Aarnion ynnä muitten juttua istutaan kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, puheenjohtajana kokenut Sirkka Jäntti. Tämä on ihan julkisesti nähtävissä juttulistassa, mutta poikkeuksellisesti jätän tämän viestin nimettömänä.
Juttulista pannan oikeuden ovelle, mutta sitä ei julkaista netissä tai muuallakaan, eikä yksikään tiedotusväline ole "huomannut" kertoa käräjäoikeuden kokoonpanoa Aarnion valmisteluistunnosta julkaisemissaan lukemattomissa jutuissa. Media on keskittynyt täysin Aarnioon ja hänen tekemisiinsä. KäT Jäntti on kyllä kokenut 64-vuotias tuomari.
Tuo paljon kritisoitu Ylen "Aarnio kiistää..." -mantra on ymmärrettävissä myös selustan varmistamisena. JSN:n käytäntö on sellainen, että jos uutisessa on nuo sanat, ei odotettavissa ole langettavaa päätöstä missään olosuhteissa.
Heh, he!
Eihän tuota fraasia "Aarnio kiistää - ja jyrkästi - kaikki syytteet" tarvitsisi kuitenkaan mainita lyhyissä uutisjutussa kolmea kertaa, eli aulksi ingressissä, sitten keskivaiheilla ja lopuksi vielä ikään kuin "hyväksi lopuksi".
Eikä samaa virttä tarvitsisi veisata yli vuoden ajan jokikisessä Aarniota koskevassa jutussa! Se menee kyllä jo aivan älyttömyyksiin.
Pitäisikö kohta kannella turhista toistoista JSN:lle?
Iltapäivälehtien rikosuutisoinnin tasosta vielä:
Anonyymi kommentoija vetoaa tutkimustietoon, joka kertoo mielipidetutkimuksen tuloksesta. On tutkimattakin "päivänselvää", että ns. suuren yleisön keskuudessa ip-lehdillä on huono maine mm. luotettavuuden suhteen.
Toinen juttu on, pitääkö mielipide lainkaan paikkaansa. Mielestäni mielipidetutkimusten perusteella ei asiallisessa blogikeskustelussa pidä sanoa, että joku asia sinänsä on "päivänselvä". Selvä on vain mielipidetutkimuksen tulos mielipiteistä, jos tutkimus on tieteen pelisääntöjen mukaan tehty.
Anonyymi sanoi: ”Jos Aarniota piti saada haastatella, niin olisivat pyytäneet sitä ao. vankilalta, jossa on istunut. Vankilalta lupaa ei ole tippunut...”.
Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Iltalehden rikostoimittaja Risto Kunnas sai poikkeuksellinen haastattelun 11.11.2014. Kunnas Aarnion luottotoimittaja?
(Jari Aarnio sai kysymykset vankilaan asianajajansa Riitta Leppiniemen välityksellä. Aarnio antoi vastaukset Leppiniemelle, joka puolestaan kertoi ne IL:lle).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111118828203_uu.shtml
Numerolle 2014.
En ole sanonut, etta Espanjassa kaikki olisi paremmin, pikemminkin painvastoin. Taalla mm prinsessa Cristinan ja hanen miehensa prosessia on "kayty" usealla tv-kanavalla ja kaikissa paivalehdissa nyt liki vuoden. Poliitikkojen korruptiojutut ovat mediaoikeudenkaynteja eraanlaisissa kansantuomioistuimissa, ja jokainen taksikuski taalla on eraanlainen maallukkotuomari median antaman informaation perusteella. Pedofiliasta ja muista rikoksista epailtyjen kuvia pyorii tv::ssa jatkuvasti, naapureita ja jopa sukulaisia haastatellaan, olettsisin etta rahakirvausta vastaan. Jne jne..
Pistoriuksen juttu on menossa syyttajan pyynnosta seuraavaan oikeusasteeseen, lupa valitukseen on myonnetty.
Oletan etta meillakin media kay entista sggressiivisemmaksi. Kysymyshan on rahasta, rikokset myyvat. (a:n ja o:n paalta puuttuvat pisteet taalla).
Buen Navidad!
Blogijuttu koski valmisteluistunnon tarpeellisuutta a) yleensä ja b) Aarnion jutussa. Ei siis yleensä "mediajulkisuudesta". Tätä Virkkunen ei ole ymmärtänyt. Kaikki tietävät ilman Espanjaan matkustamisestakn, että media käy kaikkialla omaa "sotaansa", siihen ei voida puuttua Espanjassa, Suomessa eikä missään "vapaassa maailmassa".
Valmisteluistunto ei ollut Aarnion(kaan) jutussa tarpeellinen. Pääkäsittelyn keskitystä se ei palvelllut tipppaakaan. Valmisteluistunnossa, siis oikeussalissa, aika kului pääkäsittelyn aikatalusta sopimiseen, jossa Aarniolla oli kuunteluoppilaan rooli. Mitä hän siellä istunnossa teki, ei yhtikäs mitään. Aikataulusta olisi pysytyt keskustelaamn ja sopimaan ilman valmisteluistunnon järjestämistäkin.
Ainoa "osapuoli", joka istunnosta hyötyi, oli siis media, koska oikeudenkäyntiaineisto tuli valmisteluistunnon myötä julkiseksi. Nyt näitä "mediakäräjiä" on käyty mediassa joka päivä, eli lehdet ja tv-lanavata kertovat pätkiä siitä, mitä Aarnio ja kumppanit ovat kertoneet esitutkinnassa.
Valmisteluistunto ja sen avaama mahdollisuus mediakäräjien käymiseen esituktinta-aineiston pohjalta mediassa ei palvele pääkäsittelyä eli varsinaista oikeudenkäyntiä.
Jos ja kun media käy entistä aggressiivisemmaksi, nin tuomioistuinten, tässä tapauksessa siis käräjäoikeuden, ei pidä lähteä "hölmöilemään" ja ikään kuin tyrkyttämällä tyrkyttää medialle aineistoa ja uusia mahdollisuuksia mediakäräjien vauhdin kiihtymiseen!
IL:n toimittajan suorittama Aarnion haastattelu ei ole ollut aito ja välitön haastattelu, sillä kysymykset esitettiin A:lle tämän avustajan välityksellä, joka sitten "kertoi" A:n vastaukset IL:lle.
Käräjäoikeuden valmisteluistunnossa sen sijaan pyydettiin nimenomaan suoran haastattelun toimittamista, jossa toimittajat olisivat esittäneet kyysmyksiä suoraan A:lle, siis ilman välikäsiä. On varmaa, etteivät A:lle esitetyt kysymykset olisi koskeneet vain sitä, "miten Aarnio nyt voi", niin kuin on naiivisti väitetty.
En malta olla vielä mainitsematta sitä isoa eroa tuomareiden henkilöllisyyden suhteen Suomessa ja Espanjassa.
Prinsessa Cristinan tuomari on Juan Castro, eräässä suuressa poliittisessa korruptiojutussa on Mercedes Alaya, ja toisessa korruptiojutussa tuomari on Pablo Ruiz. Yksi tuomari - Balthasar Garzon, joka käynnisti maan suurimman poliittisen puolueen korruptiojutun, on hyllytetty.
Kaikkia heitä kuvataan kun he tulevat töihin ja lähtevät töistä, mikrofonit yritetään työntää mahdollisimman lähelle, he ovat tavallaan julkkiksia, vaikka he ovat itse - tietysti - kieltäytyneet kommentoimasta vireillä olevia juttuja.
Voitte katsoa Googlesta kyseisistä tuomareista tietoja, vaikka oletan, että he eivät itse ole niitä sinne syöttäneet.
Meillä tuomareiden "nimettömyys" on traditio, Lakimiesmatrikkelia ja blogistien kommentteja lukuunottamatta.
Veikkaan, että meilläkin joudutaan - tähänkin- mediamylläkkään, joskin toivon kollegoilleni työrauhaa. Medialta.
Ollos huoleton, kyllä ei jouduta, meinaan!
Suomessa media ei ole tipan tippaa kiinnostunut niistä harmaista tyypeistä, jotka istua nököttävät tuomaripöydän takana hiljakseen sillä aikaa kun median toimittajat kuvata räpsivät 15 minuuttia oikeussalin "varsinaisia tähtiä" eli julkkissyytettyjä ja päämiestensä vieressä pönäkästi istuvia nais- ja miesavustajnia.
Hyvää joulua ja kiitos kuluneen vuoden kirjoituksista. Opittiin taas reilusti prosessi- ym. oikeutta tuleviin juttuihin ja omaksi iloksi.
...ja sitte me ryypättiin....
Puheenjohtajan nimi (Jäntti) on jo täällä ja muuallakin julkistettu. Kaksi muuta lainoppinutta jäsentä ovat Riikka Rask ja Leskinen-niminen mies, jonka etunimeä en muista.
Aika laimeat "mediakäräjät" sanoisin. Blogistin pelko, että esitutkinta-aineistoa "selostetaan ja kommentoidaan laajasti mediassa" oli aiheeton!
Väärin!
Kyllä mediakäräjäjöinti on ollut varsin laajaa, vaikka onneksi joulunpyhät ovat olleet esteenä kaikkein kiivaimmille m-käräjille!
Anonyymi ei ilmeisesti seuraa "aikaansa" ja mediaa!
Tänäänkin eli 5.1. Hesarissa oli koko sivun juttu siitä, miten Aarnion alaiset poliisimiehet olivat yrittäneet "varjella" Aarniota ja paimentaa tämän vaimoaa sen suhteen, mitä häneltä tullaan esitutkinnassa kysymään ja miten vaimon tulisi näihin kysymyksiin vastata.
Lähetä kommentti