tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post231782907791720308..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 99. JIPPII - pörssirikoksista jälleen linnatuomioitaJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-45024822769817275682009-06-19T18:03:05.815+03:002009-06-19T18:03:05.815+03:00Olen maallikko, mutta olen silti lukenut läpi sekä...Olen maallikko, mutta olen silti lukenut läpi sekä käräjäoikeuden tuomion että hovioikeuden tuomion. Ensimmäisen kommentoijan huomio siitä, että ensimmäinen tilanne, jossa syyte oikeastaan yksilöitiin, oli hovioikeuden tuomio. Syyttäjä ei jäsenneltyä syytettä saanut aikaiseksi käräjä- eikä hovioikeudessa. Syytettyjen asiamiehet toivat tämän epäkohdan esiin kummassakin oikeusasteessa. Viimeistään hovioikeuden olisi tullut ottaa tämä huomioon hylkäämällä syytteet jäsentelämättömiltä osiltaan. Nyt hovioikeus otti sekä syyttäjän että tuomarin roolin. Hoivoikeuden kritiikki käräjäoikeuden tuomiota kohtaan on sikäli uskomaton, että eihän käräjäoikeus oikein voi ilman päätä, häntää ja punaista lankaa olevan syyttäjän hajanaisen jutustelun perusteella muuta todeta kuin että syytettä ei ole näytetty toteen. Se, että syyttäjä esittää kymmeniä tuhansia sivuja todistusaineistoa, ei vapauta syyttäjää esittämästä yhteyttä yksilöityjen syytteiden ja todisteiden välillä.<br /><br />Yksi detalji hovioikeuden ammattitaidosta: Tuomiossa lukee mm:<br /><br /><i>Todistaja Angervuo on kuitenkin hovioikeudessa kertonut, että markkinoilla ei ollut tapahtunut mitään erityistä kesän 2001 aikana. Pahin lasku oli tapahtunut jo vuoden 2000 aikana ja vasta syyskuun 11. päivän USA:n terrori-iskun jälkeen osake- ja rahoitusmarkkinat olivat huonontuneet oleellisesti. Angervuon käsityksen mukaan Nokian tulosvaroituksella ei ollut ollut oleellista merkitystä Jippiin osakekurssin kehitykseen, koska yhtiöt eivät edes olleet toimineet samalla alalla. Lisäksi Nokia oli elokuuhun 2001 mennessä korjannut kesäkuun tulosvaroituksen aiheuttamat kurssitappiot. Hovioikeus katsoo, että tällä asialla ei ole vaikutusta arvioitaessa syytekohdassa 1 tarkoitettua menettelyä.</i><br /><br />Nyt on vaan niin, että kyseinen lausunto on valetta. Nokian kurssi ei tähän päivään asti toipunut kyseisestä tulosvaroituksen aiheuttamasta 24% pudostuksesta (todistaja puhui toistakymmentä prosenttia tippui) ja muidenkin yhtiöiden kurssit tippuivat samoihin aikoihin, vaikka todistajan mukaan mitään erikoista ei markkinoilla tapahtunut ennen kuin vasta 11.9.2001 jälkeen. Tuolloin ei tosin Nokian kurssi enää kärsinyt ollenkaan vaan päin vastoin nousi.<br /><br />Hovioikeudella on tietenkin lupa uskoa uskottavan todistajan lausumaa, mutta tällä kertaa käsittelyratkaisuun pääsi paikkansapitämätöntä roskaa.<br /><br />Onko tuomioon asti päässeen ja tuomion perustelussa käytetyn paikkansapitämättömän lausuman sanominen väärä vala? Osaako joku palstan kirjoittaja kertoa?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-14423588338227823552009-05-29T12:51:17.829+03:002009-05-29T12:51:17.829+03:00Hovioikeuden tuomiosta voi pyytää KKO:lta valitusl...Hovioikeuden tuomiosta voi pyytää KKO:lta valituslupaa myös sillä perusteella, että HO:n olisi tullut palauttaa "sekavassa tilassa" (kenties) ollut juttu takaisin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Luulen kuitenkin, että tällä perusteella valituslupaa ei tultaisi myöntämän.<br /><br />Minusta HO olisi voinut ja sen olisi pitänytkin kirjoittaa käräjäoikeuteen kohdistamansa "moitesaarna" tuomionsa perustelujen alkuosaan. Oletin eilen, että HO olisi tehnytkin näin.<br /><br />Pidän hieman outona, jos näin ei ole tehty, vaan hovioikeuden kritiikki on esitetty vain erillisessä tiedotteessa. Tällöinhän on mahdollista, että jutun kaikki asianosaiset eivät saa edes tietää sanotusta kritiikistä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-33178871375702224772009-05-29T12:44:04.710+03:002009-05-29T12:44:04.710+03:00Helsingin HO:n nuhdesaarna käräjäoikeudelle oli tä...Helsingin HO:n nuhdesaarna käräjäoikeudelle oli tämän päiväisen Helsingin Sanomien pääuutinen. HS:n toinen pääkirjoitus käsitteli myös tapausta otsikolla "Talousrikoskin on oikea rikos."<br /><br />Käräjäoikeuden kokoonpanoon, jossa oli siis kaksi ammattituomaria ja lautamiehet, muistaakseni puheenjohtajana kulunut käräjätuomari Antero Nuotto sanoo HS:n haastattelussa, että käräjäoikeus teki parhaansa jutussa. "Kirjoitimme, mikä oli mielestämme näytetty ja mitä oli jäänyt näyttämättä", Nuotto sanoi.<br /><br />Tässähän se ongelma juuri onkin, sillä se, mitä käräjäoikeus Nuoton mukaan kirjoitti tuomioon, ei lain mukaan riitä. Myös näyttökysymys on perusteltava, eli perusteluissa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Tästä on laissa selvä säännös. <br /><br />Lisäksi tuomioistuimen pitää antaa tuomiossa perusteltu lausunto kaikista osapuolten esittämistä asiaväitteistä.<br /><br />Käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen, joka tuli nykiseen virkaansa vasta noin vuosi sitten, selittää HS:ssa, että käräjäoikeudessa on aloitettu tuomareiden talousrikoskoulutus. Mutta kuten blogissani kerroin, Helsingin HO ja OM ovat järjestäneet sanotunlaista koulutusta jo lähes parinkymmenen vuoden ajan ja sitä ovat päässeet nauttimaan myös Hgin käräjäoikeuden tuomari, jos vain ovat halunneet koulutukseen mennä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-33858982045107164172009-05-29T12:29:05.740+03:002009-05-29T12:29:05.740+03:00Voiko hovioikeuden tuomiosta valittaa myös/nimenom...Voiko hovioikeuden tuomiosta valittaa myös/nimenomaan siltä osin, ettei pitäisi oikeana ratkaisua olla palauttamatta alioikeuteen - asiasta ei kai annettu erillistä, ylimääräisen muutoksenhaun mahdollistavaa käsittelyratkaisua, eikä asiasta siis keskusteltu patttien kanssa, vaan asian esiinottaminen tuli pyytämättä ja yllätyksenä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-30078126967750763252009-05-29T11:29:37.895+03:002009-05-29T11:29:37.895+03:00Onko ongelmana käräjäoikeudessa ollut enemmänkin p...Onko ongelmana käräjäoikeudessa ollut enemmänkin puutteellinen valmistelu kuin unelias pääkäsittely? Rikosjutussa jossa on satoja kirjallisia todisteita ja kymmeniä todistajia tulisi jo ennen käsittelyä kyetä rajaamaan syyttäjää keskittymään näytön esittämisessä oleelliseen ja puolustusta siihen vastaamisessa.<br /><br />Kyllä kai rikosasiassa pätevät samat lait kuin siviiliprosessissakin eli ainakin kirjallisen näytön esittämisen tarkoitus tulisi olla selvillä ennen käsittelyä. Jolloin sen huomioimisesta tai huomioimatta ottamisesta ei voisi tulla yllätyksiä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-84956152512048434932009-05-29T10:26:01.114+03:002009-05-29T10:26:01.114+03:00Rikosjuttujen tuomioistuinkäsittelyssä lähtökohtan...Rikosjuttujen tuomioistuinkäsittelyssä lähtökohtana on lain mukaan mahdollisimman tarkasti yksilöity syyte, jotta syytetty voisi tarkkaan tietää, mistä teosta häntä syytetään, minkä teon tuomioistuin saa lukea hänen syykseen ja mitä vastaan syytetyn pitää puolustautua. Syytetyn pitää voida luottaa siihen, ettei hänen viakseen lueta muuta tekoa mistä häntä on syytetään.<br /><br />Käräjäoikeuden pitää heti alkuvaiheessa tarkistaa, täyttääkö syytekirjelmä syytteen yksilöinnille laissa asetut vaatimukset. Jos näin ei ole laita, tuomarin pitää kehottaa syyttäjää täydentämään syytettä. Puolustuksen tehtävänä on myös puuttua syytteen yksilöintiin ja vaatia siinä mahdollisesti olevien puutteiden korjaamista. Pääkäsittelyyn ei saa päästää asiaa, jota koskea syytekirjelmä on puutteellisesti yksilöity.<br /><br />Näin on opetettu ja näin tullaan edelleen opettamaan. Käytännössä pitäisi myös toimia näin. "Mössöön" ei pidä tyytyä. <br /><br />Syytetyille saattaa usein jäädä käsitys, että hän ei oikein tiedä, mistä häntä syytetään, ja vaatimuksia syytteen yksilöimisestä esitetään usein vielä pääkäsittelyssäkin. Osa näistä väitteistä voi olla aiheellisia, osa aiheettomia. Jippii-jutun tuomiossa hovioikeus ei ole ilmeisesti puuttunut syytteen yksilöintiin. Kun hovioikeus on pitänyt jutussa laajan pääkäsittelyn, ovat käräjäoikeuden menettelyä mahdollisesti myös muussa suhteessa kuin tuomion perusteluja koskevat virheet korjaantuneet. Tästä on lähdettävä.<br /><br />Hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan asianosaisilla on oikeus valittaa siitä KKO:een, jos KKO myöntää valitusluvan. Syytettyjä on lain mukaan pidettävä syyttöminä, kunnes langettava tuomio mahdollisesti saa lainvoiman.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-60005067820372467292009-05-29T07:47:06.891+03:002009-05-29T07:47:06.891+03:00Anonyymin kommentti siitä, että rikosasiaa tuupita...Anonyymin kommentti siitä, että rikosasiaa tuupitaan viranomaistoimin (sjä ja KO) epämääräisenä mössönä eteen päin, on valitettavasti vähänkään vaativimpien juttujen arkipäivää. Menettely on niin tökeröä, että alkuperäisestä syytteestä ei ole tuomiossa jäljellä välttämättä enää muuta kuin tekijän henkilötiedot.<br /><br />Tuomitulle kävi tässä Jippii -jutussa sikäli hyvä onni, että edes hovioikeudessa selvisi (vaikkakin vasta jälkikäteen toimitetusta tuomiosta), mitä yhteiskunta piti asiassa lain vastaisena. Jos tähänkin juttuun olisi sattunut niitä penaalin tylsiä lyijykyniä vielä HO -vaiheessa ratkaisukokoonpanoon, niin asia olisi edelleen arvoitus.<br /><br />Kyllä lakimiestuomareiden pitäisi pystyä hoitamaan asia juridiselta pohjalta. Jos heille suodaan oikeus tuomiossaan osoittaa pelkkää moraalista paheksuntaa ilman laki- ja syytesidonnaisuutta, niin heidät voitaisiin korvata moraalifilosofeilla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-30768429521706541912009-05-29T00:14:30.316+03:002009-05-29T00:14:30.316+03:00Hei,
Tässä Jippii tapauksessa on vain yksi syyte...Hei, <br /><br />Tässä Jippii tapauksessa on vain yksi syytetyn ja (tuomitun) kanalta oleva iso inhimillinen ongelma. Käräjäoikeusvaiheessa syytteet olivat laajoja ja yksilöimättömiä ja materiaali muutenkin käsittämättömän huonosti jäsenneltyä, ettei tällainen perus pörssirikollinen voinut itsekkään ymmärtää mistä häntä syytetään. Ja näin oli nähtävästi ”tyhmän/kokemattoman” käräjäoikeiden laajennetun kokoonpanonkin laita - ja myös kalliiden asianajajien laita. <br /><br />Toisaalta meillä on tehokas hovioikeus joka ei palauta asiaa käräjäoikeuteen vaan tekee käytännössä työn syyttäjälle valmiiksi, jäsentelemällä hyvin sekavan asian selkeiksi ja jämäköiksi tuomioiksi. <br /><br />Nyt kun syytetty sitten ensimmäistä kertaa hovioikeuden jälkeen tietää mistä häntä ylipäätään syytettiin / tuomittiin, niin kysymykseni ”maallikkona” on: Minne voi valittaa kun kerrankin on asia osattu yksilöidä? Mitä siis ei tapahtunut Poliisitutkinnassa, syyteharkinnassa eikä erityisesti käräjäoikeudessa (syyttäjä ja hovioikeuskin ovat poikkeuksellisen ankarasti asiaa kommentoineet)<br /> Eikö sen valitustuomioistuimen pitänyt olla hovi? Koska voihan olla ihan pieni häviävä todennäköisyys, että näinkin valtavassa joukossa tuomittuja voilla joku syytön.Anonymousnoreply@blogger.com