tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post3337119834715384851..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 709. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma sai nuivan vastaanotonJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger45125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-30999522189911755012013-04-04T20:00:52.387+03:002013-04-04T20:00:52.387+03:00Osa Oikeuslaitospäivillä pidetyistä esitelmistä on...Osa Oikeuslaitospäivillä pidetyistä esitelmistä on luettavissa osoitteessa:<br /><br />http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeuslaitospaiva_15.3.2013/luentoaineistoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-62254565242412254742013-03-23T12:26:31.917+02:002013-03-23T12:26:31.917+02:00Minusta tuo mahdollisen viraston johtorakenne pitä...Minusta tuo mahdollisen viraston johtorakenne pitäisi lyödä lukkoon heti ensimmäisenä, ennen kuin mihinkään pitemmälle menevään suunnitteluun ollenkaan mennään. Aidosti tuomarivetoinen virasto olisi parannus, päällikkövirasto taas huononnus nykytilaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-7144752360756538142013-03-20T22:09:46.987+02:002013-03-20T22:09:46.987+02:00Arvoisalta anonyymilta lienee jäänyt huomaamatta, ...Arvoisalta anonyymilta lienee jäänyt huomaamatta, että Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä ehdotetun tuomioistuinhallituksen päätösvaltasuhteiden järjestämisessä on tietoisesti otettu etäisyyttä valtionhallinnon tavanomaiseen keskushallintomalliin. Periaatteellisena argumenttina on luonnollisesti tuomioistuinten itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen.<br /><br />Vertailukohdat löytyvät muista pohjoismaista.<br /><br />Ruotsissa keskusvirasto (Domstolverket) on pääjohtajavetoinen samaan tapaan kuin Ruotsissa ovat muidenkin hallinnonalojen keskusvirastot. Pääjohtaja käyttää virastossa ja sitä kautta koko tuomioistuinlaitoksessa huomattavaa ohjausvaltaa. Johtokunnan rooli on puolestaan pitkälti neuvoa-antava.<br /><br />Norjassa (Domstoladministrasjon) ja Tanskassa (Domstolsstyrelsen)puolestaan keskusvirastojen hallitukset, joissa on vahva tuomariedustus, käyttävät virastoissa ylintä päätösvaltaa. Keskusviraston pääjohtaja on puolestaan hallituksen tekemien päätösten toimeenpanija ja hän johtaa keskusviraston päivittäistä toimintaa.<br /><br />Lainaus komiteanmietinnöstä (s.495): "Keskeinen kysymys ratkaistavaksi on ensinnäkin keskushallintoyksikön johtosuhteista päättäminen. Lähtökohtana tulisi olla edellä keskushallinnolle asetettujen tavoitteiden kannalta, että viraston johdossa olisi vahva tuomioistuinten edustus. Ruotsin mallin mukainen päällikkövirastomalli sopii tähän ajatteluun huonosti, koska siinä keskusviraston pääjohtajan rooli muodostuisi liian voimakkaaksi, jolloin tuomioistuinten itsensä panos esimerkiksi kehittämistyössä saattaisi jäädä vähaäisemmäksi. Sen sijaan esikuvana voisi pikemmin olla Norjan ja Tanskan keskusvirastojen päätösvaltasuhteiden järjestelyt."Markku Arponennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-70829365485401300462013-03-20T09:29:44.772+02:002013-03-20T09:29:44.772+02:00"7 § Henkilöstö
Tuomioistuinhallituksessa on..."7 § Henkilöstö<br /><br />Tuomioistuinhallituksessa on johtokunnan alaisuudessa pääjohtaja."<br /><br />Tämä on kaunis, mutta menneestä maailmasta (ts 1970-luvun kollegisista keskusvirastosta) peräisin oleva malli. Nykyiset keskusvirastot ovat järkiään päällikkövirastoja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-47323766731970793442013-03-20T04:48:15.246+02:002013-03-20T04:48:15.246+02:00Blogistille tiedoksi, että kyllä Ylivieska-Raahen ...Blogistille tiedoksi, että kyllä Ylivieska-Raahen KäO kuuluu nykyisellään Rovaniemen eikä Vaasan hovioikeuspiiriin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-31376645984026134442013-03-19T20:21:00.194+02:002013-03-19T20:21:00.194+02:00Pääsihteeri Savelan luonnoksesta.
Vierastan hiema...Pääsihteeri Savelan luonnoksesta.<br /><br />Vierastan hieman sitä, että KKO:n ja KHO:n presidentit olisivat ikään kuin itseoikeutettuja ja -velvoitettuja toimimaan tuomioistuinhallituksen johtokunnassa. Olisi parempi säätää asiasta niin, että KKO ja KHO valitsevat keskuudestaan oman jäsenensä johtokuntaan, jolloin valinta ei välttämättä kohdistuisi presidentteihin.<br /><br />Mikä elin valitsisi muut tuomarit johtokuntaan? Johtokuntaan ei tulisi valita ns. puhtaita "hallintoniiloja" tai järjestöelimissä (esim. tuomariliitossa) kunnostautuneita järjestöjyriä, vaan todella päteviä tuomareita.<br /><br />Miksi johtokunnassa pitää olla asianajaja ja syyttäjä? Kuka edustaa tuomioistuinten todellisia asiakkaita tai asianosaisia taikka suurta yleisöä? MIksi ulkopuolisten jäsenten tulee olla perehtyneitä nimenomaan "johtamiseen" ja "kehittämiseen"?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-46408183372355501742013-03-19T19:31:15.718+02:002013-03-19T19:31:15.718+02:00Tässä Arposen komitean päätoimisen sihteerin Antti...Tässä Arposen komitean päätoimisen sihteerin Antti Savelan joulukuussa 2002 laatima luonnos:<br /><br />Laki tuomioistuinhallituksesta<br /><br />1 § Toimiala<br /><br /> Tuomioistuinlaitoksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on muusta valtionhallinnosta itsenäinen ja riippumaton tuomioistuinhallitus.<br /> Tuomioistuinlaitokseen kuuluvat yleiset tuomioistuimet, yleiset hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet.<br /> Tuomioistuinhallitus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalalle.<br /><br />2 §Tehtävät<br /><br /> Tuomioistuinhallitus vastaa tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta sekä tuomioistuinlaitoksen organisaation ja henkilöstön kehittämisestä. <br /> Tuomioistuinhallitus huolehtii myös tuomioistuinhallituksesta riippumattomien tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarien kurinpitolautakunnan kansliatoimintojen järjestämisestä. <br /> Tuomioistuinhallituksen tulee lisäksi vastata niistä tehtävistä, jotka sille erikseen laissa säädetään tai määrätään.<br /><br />3 § Johtokunta<br /><br /> Tuomioistuinhallitusta johtaa johtokunta. Johtokunnassa ovat jäseninä<br /><br />1) korkeimman oikeuden presidentti [tai neuvos]<br />2) korkeimman hallinto-oikeuden presidentti [tai neuvos]<br />3) hovioikeuden presidentti<br />4) hallinto-oikeuden ylituomari<br />5) käräjäoikeuden laamanni<br />6) hovioikeudenneuvos<br />7) hallinto-oikeustuomari<br />8) käräjätuomari<br />9) yksi jäsen erityistuomioistuimista<br />10) asianajaja<br />11) syyttäjä<br />12) tuomioistuimien henkilöstön edustaja<br />13) kolme jäsentä, jotka edustavat johtamisen, kehittämisen ja yhteiskunnallisen tietämyksen asiantuntemusta<br /><br /> Ne johtokunnan jäsenet, jotka eivät kuulu johtokuntaan virka-asemansa puolesta, nimittää tehtävään tasavallan presidentti viiden vuoden toimikaudeksi. <br /> Korkeimman oikeuden presidentti toimii johtokunnan puheenjohtajana ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti varapuheenjohtajana. <br /><br />4 § Johtokunnan tehtävät<br /><br /> Johtokunnan tehtävänä on <br />1) päättää tuomioistuinhallituksen toimintalinjoista;<br />2) vahvistaa tuomioistuinlaitosta koskeva tulo- ja menoarvioehdotus ja päättää sen antamisesta oikeusministeriölle;<br />3) vahvistaa koulutuslautakunnan tuomioistuinlaitokselle laatima koulutussuunnitelma;<br />4) vahvistaa tuomioistuinhallituksen työjärjestys;<br />5) päättää tuomioistuinhallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;<br />6) valvoa tuomioistuinhallitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista;<br />7) antaa ne tuomioistuinhallituksen toimivaltaan kuuluvat määräykset ja ohjeet, joita se ei ole siirtänyt pääjohtajan tai viraston muun virkamiehen annettavaksi; sekä<br />8) käsitellä muita tuomioistuinhallituksen kannalta merkittäviä asioita. <br /><br />5 § Organisaatio<br /><br /> Tuomioistuinhallituksessa on talous-, henkilöstö-, koulutus-, tietotekniikka- ja kehittämisyksikkö. <br /> Muusta organisaatiosta määrätään tarkemmin johtokunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. <br /><br />6 § Koulutuslautakunta<br /><br /> Tuomioistuinhallituksen yhteydessä toimii tuomioistuinhallituksen alainen tuomioistuinlaitoksen koulutuslautakunta, jonka tehtävänä on laatia vuosittain tuomioistuinlaitoksen koulutussuunnitelma, vastata tuomioistuinharjoittelun toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä tuomareiden pätevöitymisjärjestelmästä annetun lain ( / ) mukaisista tehtävistä. Koulutuslautakunnan nimittää tuomioistuinhallituksen johtokunta. <br /><br />7 § Henkilöstö<br /><br /> Tuomioistuinhallituksessa on johtokunnan alaisuudessa pääjohtaja. Pääjohtaja johtaa tuomioistuinhallitusta johtokunnalta saamiensa ohjeiden mukaisesti ja vastaa siitä, että tuomioistuinhallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Pääjohtaja myös vastaa johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.<br /> Tuomioistuinhallituksen muusta henkilöstöstä säädetään asetuksella. <br /><br />8 § Virkojen täyttäminen<br /><br /> Johtokunta nimittää pääjohtajan ja yksiköiden päälliköt sekä heidän varamiehensä. Muun henkilöstön nimittää pääjohtaja.<br /><br />9 §Tarkemmat säännökset<br /><br /> Tarkemmat säännökset ja määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.<br /><br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-23847211268751142232013-03-19T19:22:15.188+02:002013-03-19T19:22:15.188+02:00"Miksi oikeusministeriön virkamiesjohto on pa..."Miksi oikeusministeriön virkamiesjohto on paha, mutta tuollaisen keskusviraston johto hyvä: molemmat ovat samanlaisia virkamiehiä!.<br /><br />Näin kyseli anonyymi Arposelta. Markun vastausta odoteltaessa voidaan todeta runoilijan sanoin (Eino Leino):<br /><br />- Paha ei ole kenkään ihminen<br />mut' toinen on heikompi toista.<br /><br />Mikään organisaatio ei toki sellaisenaan takaa menestystarinaa, vaan kaikki riippuu niistä ihmisistä, jotka organisaatiossa toimivat, heidän moraalistaan ja ammattitaidostaan. Tämä pätee myös oikeusministeriön samoin kuin tulevan tuomoistuinhallituksenkin kohdalla.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-50668164617233447102013-03-19T18:58:44.679+02:002013-03-19T18:58:44.679+02:00"Nämä käräjäokeudet todennäköisesti säilyisiv..."Nämä käräjäokeudet todennäköisesti säilyisivät, niihin liitettäisiin osia lakkautettavista käräjäoikeuksista:<br /><br />Helsingin HO-piiri:<br />- Helsinki<br />- Espoo<br />- Vantaa"<br /><br />Miksei sitten samalla tehtäisi metropolikäräjäoikeutta noista? Loppuisi kerralle Espoon ja Vantaan laamannien kitinä siitä, että he ovat aliresurssoituja Helsingin KO:n verrattuna.<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-10100535411578168222013-03-19T18:52:50.797+02:002013-03-19T18:52:50.797+02:00"ko.virastoa, tuomioistuinhallitusta, johtais..."ko.virastoa, tuomioistuinhallitusta, johtaisi pääasiassa tuomareista muodostettava johtokunta, jonka odotetaan panevan asiat niin sanotusti reilaan ja johtavan putiikkia ja koko tuomioistuinlaitosta menestyksellisesti."<br /><br />Ajatus siitä, että tuomareista muodostunut ajoittain kokoontuva johtokunta johtaisi tuota virasto on virvatulta: kokemus - esimerkiksi valtionyhtiötä - on osoittanut, että valtaa tuolloin käyttää viraston ylin virkamies. Johtokunnan rooliin kuuluu nauttia kahvi leipineen - tai ehkä jopa lounas - ja hiljaa hyväksyä tuon virkamiehen esitykset.<br /><br />Markku Arposelle voi todeta, ettei täsä byrokratiaa pelätä, mutta ihmetellään, miksi oikeusministeriön virkamiesjohto on paha, mutta tuollaisen keskusviraston johto hyvä: molemmat ovat samanlaisia virkamiehiä. Eivät tuomioistuimet tarvitse kumpiakaan itseään käskyttämään tai muuten "kehittämään". <br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-25595481915308919592013-03-19T18:31:19.359+02:002013-03-19T18:31:19.359+02:00Tuomioistuinhallitus sopisi erinomaisesti juuri Va...Tuomioistuinhallitus sopisi erinomaisesti juuri Vaasaan. Pohjoismainen yhteistyö olisi sillä sektorilla elintärkeää, ja Vaasassa kaiketi on rekrytoitavissa ruotsinkieltä osaavaa ja muutenkin pätevää väkeä tuomioistuinlaitoksen hommiin.Markku Arponennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-83918943540199932582013-03-19T18:30:49.722+02:002013-03-19T18:30:49.722+02:00No, eihän se käräjäoikeuksien puolittaminen toki h...No, eihän se käräjäoikeuksien puolittaminen toki heti toteudu, eiköhän siihen "pari vuotta" mene ainakin...Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-33040844901581561192013-03-19T17:39:44.996+02:002013-03-19T17:39:44.996+02:00Käräjäoikeuden toimitiloista ainakin osa on tietää...Käräjäoikeuden toimitiloista ainakin osa on tietääkseni vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Pelkiksi istuntopaikoiksi tilat ovat järjestään liian suuria. Ministeriölle tilojen uudelleenjärjestely tulee maksamaan melkoisen pitkän "sentin". Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-56828703517705534502013-03-19T15:47:36.410+02:002013-03-19T15:47:36.410+02:00Ai niin!
Jäi vielä sanomatta, että Vasaan hovioike...Ai niin!<br />Jäi vielä sanomatta, että Vasaan hovioikeuden tyhjilleen muuten jäävään hienoon toimitaloon sijoitettaisiin oikeuslaitosmuseo, tuomioistuinhallitus virastoineen ja tuomareiden koulutuksesta vastaava tuomariakatemia.<br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-43550425248933609242013-03-19T15:36:43.273+02:002013-03-19T15:36:43.273+02:00Mitkä käräjäoikeudet tullaan lakkauttamaan ja mitk...Mitkä käräjäoikeudet tullaan lakkauttamaan ja mitkä säilyvät, jos käräjäoikeuksien lukumäärää päätetään alentaa puoleen nykyisestä eli 27.stä eli 13-14 käräjäoikeuteen?<br /><br />Nämä käräjäokeudet todennäköisesti säilyisivät, niihin liitettäisiin osia lakkautettavista käräjäoikeuksista:<br /><br />Helsingin HO-piiri:<br />- Helsinki<br />- Espoo<br />- Vantaa<br />Lakkaisivat Tuusulan ja Itä-Uudenmaan KO:t, joiden alueista suurin osa siirtyisi Vantaan ja pienempi osa Kymenlaakson ja Lahden käräjäoikeuteen.<br /><br />Nykyinen Kouvolan HO-piiri:<br />- Lahti (Päijät-Häme)<br />- Kymenlaakso<br />Lakkautuslistalla Etelä-Karjalan ja Hyvinkään KO:t.<br /><br />Nykyisen Itä-Suomen HO-piiri:<br />- Itä-Suomen KO<br />Lakkautettaisiin Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan KO:t, Kainuun KO siirtyisi Oulun käräjäoikeuteen<br /><br />Turun HO-piiri:<br />- Varsinais-Suomi (Turku)<br />- Pirkanmaa (Tampere)<br />- Ahvenanmaa <br />Lakkaavat: Kanta-Häme (osa Pirkanmaalle, osa Lahteen), Satakunta (osa Turkuun, osa Vaasaan) ja Länsi-Uudenmaan KO (osa Turkuun, osa Espooseen)<br /><br />Vaasan HO-piiri:<br />- Pohjanmaa (Vaasa)<br />- Keski-Suomi (Jyväskylä)<br />Lakkaaavat: Etelä-Pohjanmaa (osa Vaasan osa Jyväskylään), Keski-Pohjanmaa (osa Vaasaan, osa Ouluun) ja Yivieska- Raahen KO (osa Vaasaan, osa Ouluun)<br /><br />Rovaniemen HO-piiri<br />- Lapin KO (Rovaniemei)<br />- Oulun KO<br />Lakkaa: Kemi-Tornion KO (Lapin KO:een)<br /><br /><br />Suomessa tulee siis olemaan mainitut 13 käräjäoikeutta, joiden sijaintipaikata ovat: <br />Helsinki, Espoo, Vantaa, Kotka, Lahti, Kuopio, Turku, Tampere, Maarianhamina, Jyväskylä, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi. Käräjäoikeudella voi olla useampia istuntopaikkoja.<br /><br />Nykyiset hallinto-oikeudet yhdistetään seuraaviin käräjäoikeuksiin: Espoo, Vantaa, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Turku.<br /><br />Valtakunnan neljän hovioikeuden pääpaikat tulisivat sijaitsemaan näillä paikkakunnilla: Helsinki, Turku, Kuopio ja Oulu. Hovioikeus voi toimittaa pääkäsittelyjä tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien istuntopaikoissa.<br /><br />Hallintolainkäyttöasioissa valitusinstanssina ("hallintoylioikeutena") toimivat Turun ja Kuopion hovioikeudet. <br /><br />No niin! Tulipa tämäkin nyt tehtyä ja voin siirtyä muihin askareisiin!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-60746515991846951032013-03-19T15:28:26.902+02:002013-03-19T15:28:26.902+02:00Muuten en ota kantaa, mutta on siinä se ero, että ...Muuten en ota kantaa, mutta on siinä se ero, että valtakunnansyyttäjä on itsekin syyttäjä ja valtakunnanvouti itsekin syyyttäjä, mutta pääjohtaja ei missään tapauksessa olisi tuomari. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-44574611858457760092013-03-19T14:54:36.257+02:002013-03-19T14:54:36.257+02:00Kovasti pelätään Tuomioistuinhallituksen lisäävän ...Kovasti pelätään Tuomioistuinhallituksen lisäävän byrokratiaa. Kannattaisi katsoa, mitä on tapahtunut valtakunnansyyttäjän ja valtakunnanvoudin virastojen kohdalla. Hyvin pienillä porukoilla on saatu paljon myönteistä kehitystä aikaan niin syyttäjien kuin voutienkin hommissa.<br /><br />Toki tuomioistuinhallituksessa tarvittaisiin vähän enemmän väkeä kuin OM:n oikeushallinto-osastolla, jotta vaativat uudistusehdotukset saataisiin vietyä läpi.Markku Arponennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-18750662473020182902013-03-19T14:53:56.987+02:002013-03-19T14:53:56.987+02:00Hautala vakuuttaa, että hän ei hyötynyt taloudelli...Hautala vakuuttaa, että hän ei hyötynyt taloudellisesti. No ainakin ne säästyneet eläkevakuutusmaksut ovat yksi osa hyötyä. Oletan myös, että hinta oli tavallista alhaisempi, kuten veronkierto-operaatioissa yleensä on tapana. <br /><br />Kaikki totuus ei ole vielä tässä. Iltalehti jatkaa tutkivaa journalismia ja lyö selvät laskelmat pöytään. Sitten voidaan uudestaan tarkastella Hautalan sepitelmiä. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-49273754486265486622013-03-19T14:33:50.520+02:002013-03-19T14:33:50.520+02:00Hurja-Heidi Hautala päätti siis jatkaa ministerinä...Hurja-Heidi Hautala päätti siis jatkaa ministerinä, koska "puolue tuki häntä". Hautala tulee olemaan kuitenkin pysyvä taakka vihreille, niin kauan kuin hän jatkaa ja hallitus pysyy pystyssä.<br /><br />Hautala vetosi siihen, että hän on joutunut "tavallaan" kiristyksen kohteeksi. Hautala kertoi tiedotustilaisuudessa saaneensa miesystävänsä kartanon sekä hänen ovensa remontoineelta mieheltä sähköpostin, jossa ko. "remonttimies" vihjaa "muistuttavansa oviremontista", mikäli Hautalan mies vie kartanoremontin oikeuteen. <br /><br />Jollei remonttimies muuta sanonut tai vihjannut, niin ko. "oviremontista muistuttaminen" ei kyllä vielä todista mitään kiristyksen aikeista tai uhkauksesta.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-10649108405501002992013-03-19T13:01:00.465+02:002013-03-19T13:01:00.465+02:00Ennustan, että kymmenen vuoden päästä tuomioistuin...Ennustan, että kymmenen vuoden päästä tuomioistuinvirasto. Mutta sen johdossa istuu - kulloinkin muodissa olevia konsulttioppeja seuraten (kuten kaikissa muissakin valtioneuvoston alaisissa virastoissa) pää- tai ylijohtaja tarkkaan vahtaamassa, että hallinnon kaikkia direktiivejä ja muita hassutuksia tuomioistuimissa tarkoin noudatetaan. Tuomari, joka ehkä nimitetään pääjohtajan virkaan, ei enää olisi tuomari vaan puhdasverinen täytäntöönpanovallan edustaja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-6594638240689958062013-03-19T12:35:46.914+02:002013-03-19T12:35:46.914+02:00Suurin syy sihen, miksi riidan osapuolet eivät roh...Suurin syy sihen, miksi riidan osapuolet eivät rohkene viedä asioitaan käräjäoikeuteen, on toki asianajajien kohtuuttoman kova palkkiolaskutus. Palkkio perustuu aikalaskutukseen, jolloin on luonnollista, että asianajaja aika usein haluaa pyöritellä asiaa mahdollisimman pitkään oikeudenkäynnin eri vaiheissa, jos päämiehellä vain on oikeusturvavakuutus, josta hänen avustajansa palkkio korvataan. Asianajajat eivät läheskään aina välitä perehtyä asioihin riittävällä houlellisuudella ja tarkkuudelle jo ennen haastehakemuksen jättämistä tai vastauksen antamista tai pyrkiä asiassa sovinnolliseen ratkaisuun ilman oikeudenkähyntiä. On asianajajia ja muita lakimiehiä, jotka saadessaan toimeksiannon vain kiireesti "tyrkkäävät" asian käräjäoikeuteen tietoisena siitä, että valmistelua johtavalla tuomarille on annettu laissa velvollisuus huolehtia asian kaikenpuolisesta valmistelusta. Mitä pidemmälle juttu etenee, sen suuremmaksi advokaatin palkkio muodostuu. Ei siis mikään ihme, että jotkut advokaatit suorastaan itkevät ja ulisevat sitä, että juttuja ei tule enää oikeuteen tarpeeksi tai niitä ei roikoteta käräjäoikeudessa hamaan pääkäsittelyyn ja tuomioon asti.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-21211045085917391032013-03-19T12:15:22.646+02:002013-03-19T12:15:22.646+02:00Kansalaisille ei ole asetettu esteitä viedä asioit...Kansalaisille ei ole asetettu esteitä viedä asioitaan käräjille, oikeudenkäyntimaksutkin kun ovat vielä tällä hetkellä aika alhaisella tasolla.<br /><br />Viimeisellä anonyymillakaan ei ole esittää minkäänlaisia faktoja väitteidensä tueksi, vaan tyyppi sen kun vain jumputtaa ja pyörittää samaa vanhaa levyä kuin pari aikaisempaa anonyymiä. Asioiden tilastointitapa on erilainen kuin aiemmin, sillä ennen alioikeudistusta, siis 20 vuotta sitten, siviiliprosessia ei ollut edes jaettu valmisteluun ja pääkäsittelyyn, vaan kaikissa asioissa pidettiin tavallaan niiden laatuun katsomatta "pääkäsittely."<br /><br />Vaikuttaa siltä, että ihmiset itse ovat suhteellisen tytyväisiä nykyjärjestelmään ja siihen, että riita-asioita voidaan ratkaista joustavasti prosessin eri vaiheessa riipuen niiden laadusta ja vaikeusasteesta sekä riitaisuudesta, joko tuomiolla tai sovinnolla.<br /><br />Kuten usein olen todennut, asianajajat voisivat sopia aika paljon nykyisin käräjäoikeudessa vireille tulevista jutuista kokonaan ilman oikeudenkäyntiä, jottei tuomioistuimia ja tuomareita rasitettaisi tarpeettomasti sovinnon edistämistoimilla ja sovitteluilla.<br /><br />Tyytymättömiä nykyiseen systeemin tuntuvat olevan lähinnä vain jotkut lakiasiantoimistot ja aloittelevat advokaatit, joille ei ole ilmeisesti vielä oikein herunut kunnon juttuja.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-29254701817492247612013-03-19T12:04:42.956+02:002013-03-19T12:04:42.956+02:00Tuomiovallan käyttö on yksi valtiovallan kolmesta ...Tuomiovallan käyttö on yksi valtiovallan kolmesta keskeisimmästä tehtävästä. Siksi kansalaisten on voitava viedä asiansa käräjille ja siksi maassa pitää olla toimiva tuomioistuinjärjestelmä.<br /><br />Siitä ettei järjestelmä toimi kuten pitäisi, on todisteena pääkäsittelyssä ratkaistavien riita-asioiden määrän romahtaminen viimeisten 20 vuoden aikana. Eivät riidat mihinkään ole hävinneet, eivätkä suomalaiset muuttuneet sopuisiksi. Asiat vain joudutaan ratkaisemaan toisin kuin ennen, koska valtiovalta laiminlyö tehtäviään.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-22150446139868622582013-03-19T11:47:54.319+02:002013-03-19T11:47:54.319+02:00Toiselle ja vielä kolmannellekin anonyymille.
Min...Toiselle ja vielä kolmannellekin anonyymille.<br /><br />Minusta tuo lukukaan ei ole toki mikän konkurssijulistus, vaan osoittaa päin vastoin, että siviiliprosessi toimii hyvin. MIksi ihmeessä ihmisten pitäisi viedä riita-asiansa käräjäoikeudessa kaikissa tapauksissa ehdoin tahdoin pääkäsittelyyn ja tuomioon asti, jollei siihen ole kerran minkäänlaista järkevää tarvetta? Vain sen vuoksiko, että jotkut advokaatit ja asianajo- ja lakitoimistot saisivat lisää juttuja, "lihavia riitoja" ja lisää palkkioita?<br /><br />Kirjallisessa valmistelussa ja valmisteluistinnossa ratkaistaan nykyisin monia riita-asioita, joissa ei ole kyse henkilötodistelusta ja joita ei siis ole tarvetta viedä pääkäsittelyyn. Valmistelua johtavat tuomarit saavat monissa riitaisissa jutuissa aktiivisuudellaan aikaan asianosaisten tekemän sovinnon, joka ajaa aivan saman asian kuin tuomiokin: se voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-55894156474362984432013-03-19T11:38:54.391+02:002013-03-19T11:38:54.391+02:00Niin, suomalaista mediaahan on verrattu yksituumai...Niin, suomalaista mediaahan on verrattu yksituumaiseen sopulilaumaan, joka juoksee sokeasti tietyn asian tai henkilön ajatusten perässä, tässä tapauksessa etenkin KHO:n ja sen presidentin esittämien ajatusten myötäilijänä.<br /><br />Tuomioistuinvirasto tarvitsee toki henkilökuntaa, mistä osa siirtyisi OM:n sisältä, jolloin ministeriöstä voidaan lakkauttaa saman verran virkoja.<br /><br />Mutta anonyymi unohtaa tyystin yhden tärkeän pointin eli sen, että ko.virastoa, tuomioistuinhallitusta, johtaisi pääasiassa tuomareista muodostettava johtokunta, jonka odotetaan panevan asiat niin sanotusti reilaan ja johtavan putiikkia ja koko tuomioistuinlaitosta menestyksellisesti. Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.com