tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post4474782440454947946..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 353. Tuomioistuinharjoittelu kaipaisi täysremonttia; oikeusministeriön uudistusesitys on pelkkää näpertelyäJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger36125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-60893599205902913322010-11-29T13:37:05.419+02:002010-11-29T13:37:05.419+02:00Suomen Asianajajaliitto on antanut 22.11. lausunto...Suomen Asianajajaliitto on antanut 22.11. lausuntonsa OM:n työryhmämietinnöstä. Lausunto henkii nykyisenkaltaisen miniharjoittelun säilyttämistä. <br /><br />Koskien harjoitteluajan pituutta, jonka työryhmä siis esittää säilytettäväksi yhden vuoden pituisena, SAL:n lausunnossa todetaan näin:<br /><br />- Työryhmän esityksen Oikeusministeriölle osoitetussa lähetekirjeessä on mainittu, että ”taloudellisen tilanteen salliessa harjoittelijoiden määrää tulisi lisätä ja harjoitteluaikaa pidentää esimerkiksi puoleentoista vuoteen.”<br /><br />(JV: Tässä välissä on syytä todeta, että sitten kun OM on "onnistunut" laskemaan notaareiden lukumäärän 3-4 vuodessa 210:stä 125:een, OM lupailee nyt höylisti notaarien paikkojen määrään lisäämistä "jos taloudellinen tilanne sen sallii." Taloudellinen tilanne ei tule sallimaan tätä ainakaan 10:een vuoteen, sillä valtion leikkauslistat tulevat Irlanti-, Kreikka- ja Portugali -pakettien vuoksi lähivuosina vain pitenemään entuudestaan.)<br /><br />Suomen Asianajajaliitto pitää hyvänä harjoittelijoiden määrän lisäämistä, mutta on harjoitteluajan pidentämisestä eri mieltä. Tuomioistuinharjoittelun kestoa ei tulisi missään nimessä pidentää puoleentoista vuoteen. <br /><br />Nykyiselläänkin tuomioistuinharjoittelun aloittaminen merkitsee jo muualla työllistyneille lakimiehille huomattavaa palkanalennusta ja siten taloudellista investointia. Mikäli harjoitteluaikaa pidennetään, tulee harjoitteluaika taloudellisesti entisestä raskaammaksi työuran alussa oleville lakimiehille. Lisäksi tuomioistuinharjoittelusta sopiminen työnantajan kanssa ja paluu samoihin työtehtäviin vaikeutuu huomattavasti. Puolentoista vuoden vapaa työpaikasta on selkeästi vaikeampi järjestää kuin vuoden vapaa. Tällainen mahdollinen lainmuutos saattaisi vähentää huomattavasti tuomioistuinharjoittelun suosiota ja laskea tuomioistuinharjoitteluun pyrkivien henkilöiden tasoa, mikä ei ole suotavaa.<br />-----<br />No niin, tästä(kin) se nyt nähdään. Tarkoituksena on selvitä harjoittelusta mahdollisimman "kivuttomasti" ja nopeasti. Sitten kun varatuomarin titteli on plakkarissa, palataan kipin kapin niihin hyväpalkkaisiin hommiin asianajotoimistoissa ja liike-elämän palveluksessa.<br /><br />Monien tuomioistuinharjoittelua pohtineiden työryhmien yms. elinten lausunnoista ja esityksistä henkii selkeästi nuorten lakimiesten toive harjoittelun kepeydestä ja lyhyydestä.<br /><br />Kenenkään päähän ei ole ilmeisesti edes pälkähtänyt, että nämä nopsat ja nuoret lakimiehet, jotka vain pistäytyvät käräjäoikeuksissa harjoittelemassa, vievät monien kymmenien sellaisten nuorten lakimiesten harjoittelupaikat, jotka tähtäisivät todella tuomioistuinlaitoksen tai syyttäjälaitoksen palvelukseen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-89973435061332680922010-11-28T00:00:20.318+02:002010-11-28T00:00:20.318+02:00Eikö kenenkään mielestä notaarin palkka ole epäkoh...Eikö kenenkään mielestä notaarin palkka ole epäkohta? Kuka lähtisi työskentelemään notaarina kaksi tai kaksi ja puolivuotta 2000 euron kuukausipalkalla, kun yksityiseltä puolelta saa heti lähes puolet enemmmän.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-20006448890372701942010-11-25T19:32:35.412+02:002010-11-25T19:32:35.412+02:00Virkanimityspäätöksistä ei saa voimassa olevan oik...Virkanimityspäätöksistä ei saa voimassa olevan oikeuden mukaan valittaa.<br /><br />Voimassa olevassa laissa (käräjäoikeuslaki) ei puhuta notaarin nimittämisestä, vaan notaarin määräämisestä tehtäväänsä. Määräyksen antaa hovioikeus laamannin esityksestä.<br /><br />Jos notaarit nimittäisi tai määräisi tuomioistuimen ulkopuolinen elin, olisi valitus helpommin toteutettavissa. Kuten kerroin, Ruotsissa notaarit nimittää tuomioistuinvirasto, joka on tuomioistuimien keskushallintoelin, ja sen päätöksestä saa valittaa erityiselle notaarilautakunnalle.<br /><br />Meillä on ilmeisesti tarkoituksellisesti päätetty, että "ei mitään turhia valituksia", ja sen takia uudessa laissa ei puhuta enää määräämisestä, vaan notaarin nimittämisestä. Kuten anonyymi toteaa, suorittamatta jäänyt tuomioistuinharjoittelu estää käytännössä nuoren lakimiehen pääsyn tuomioistuinuralle eli käytännössä hovioikeuden tai hallinto-oikeuden esittelijän virkaan. Tältä kannalta valitusmahdollisuus ottaminen lakiin olisi perusteltua.<br /><br />Virkanimityspäätöksistä olisi saatava yleensäkin valittaa, vaikka HE:ssä 181/2010 vp tästä ei edelleenkään esitetä otettavaksi säännöksiä lakiin; eduskunta voinee lakiesitystä käsitellessään oikaista esitystä.<br /><br />Voitaisiin ainakin menetellä niin, että määräyksen notaarille antaisi edelleen hovioikeus laamannin esityksestä. Notaarin viran hakijoilla tulisi olla oikeus esittää hovioikeudelle muistutuksensa virkaesityksen johdosta.<br /><br />Jollei tällaista huomautuksenteko-oikeutta oteta lakiin, ei asetukseen otettavilla notaarin valintaperusteilla - joiden siis tulisi olla käräjäoikeuslaissa - olisi suurtakaan merkitystä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-61126784888879771902010-11-25T18:53:16.176+02:002010-11-25T18:53:16.176+02:00Edelliseen viestiini viitaten totean vielä, että v...Edelliseen viestiini viitaten totean vielä, että valitusoikeutta puoltaisi kyllä se, että kyse on harjoittelusta ja myös koulutuksesta oikeuslaitoksen tehtäviin. Suorittamatta jäänyt tuomioistuinharjoittelu estää käytännössä pääsyn tiettyihin virkoihin, joten valitusoikeus olisi notaarin virkaan määräämisen osalta ehkä paremmin perusteltavissa kuin tavanomaisten virkanimitysten kohdalla. Valitusoikeus ei tietenkään ole täysin ongelmaton, koska valituksen menestyminen johtaisi siihen, että aiemmin valitun notaarin harjoittelu keskeytyisi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-65230550863749463502010-11-25T18:33:25.197+02:002010-11-25T18:33:25.197+02:00Olisi hieman erikoista, jos notaarin tehtävään mää...Olisi hieman erikoista, jos notaarin tehtävään määräämisestä saisi valittaa, kun ottaa huomioon, että muihinkaan valtion viranomaisen tekemiin nimityspäätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Eduskunnalle annetussa valtion virkamieslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä HE 181/2010 vp (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100181) on esitetty, että virkaan tai virkasuhteeseen nimittämiseen ei edelleenkään saisi hakea valittamalla muutosta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-51630988658709027222010-11-25T13:30:53.347+02:002010-11-25T13:30:53.347+02:00Työryhmän asetusluonnos kyllä täydentää ja osaltaa...Työryhmän asetusluonnos kyllä täydentää ja osaltaan selventää tuomioistuinharjoittelusta laissa annettuja säännöksiä, mutta puolitiehen uudistus jää silti.<br /><br />Yksi epäkohta on se, että käräjänotaarin valinta säilyisi edelleen laamannilla. Minusta valinta pitäisi antaa käräjäoikeuksien ja myös hovioikeuksien ulkopuoliselle elimelle. Uutta elintä ei kannata perustaa, mutta tehtävä sopisi hyvin tuomarinvalintalautakunnalle, jolla ei tähänkään mennessä ole liikaa työtehtäviä ollut.<br /><br />Ehdotuksessa on hieman kornia se, että os harjoittelu tapahtui ehdotuksen mukaan kolmessa eri paikassa eli käräjäoikeuden lisäksi myös hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa, suorittaisi valinnan kolme eri henkilöä. Asetusluonnoksen 3 §:n mukaan nimittäin valinnan suorittaa hovioikeudessa tapahtuvan harjoittelun osalta hovioikeuden presidentti ja hallinto-oikeuden osalta hallinto-oikeuden ylituomari. - Olisi siinä harjoittelijalla nimittäjiä kerrassaan!<br /><br />Toinen paha puute asetusluonnoksessa on se, että notaarin valinnasta, josta on kyse, vaikka asetuksessa puhutaan nimittäjästä, ei olisi valitusoikeutta, kuten esimerkiksi Ruotsissa on asian laita. Jollei notaarin valintaa haluta uskoa keskitetysti yhdelle instanssille koko valtakunnassa, tulisi notaaripaikan hakijoilla olla oikeus valittaa "rannalle jäämisestään", laamannin päätöksestä hovioikeudelle, hovioikeuden presidentin päätöksestä KKO:lle ja hallinto-oikeuden ylituomarin päätöksestä KHO:lle.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-61685245620613048892010-11-25T13:15:52.277+02:002010-11-25T13:15:52.277+02:00OM:n viimeisimmän työryhmän mietinnön asetusluonno...OM:n viimeisimmän työryhmän mietinnön asetusluonnoksessa on säännöksiä myös käräjänotaarin valintaperusteista (4 §). Minusta tämä asia on niin tärkeä, että sitä koskevat säännökset tulisi ehdottomasti ottaa käräjäoikeuslakiin ja hovioikeuslakiin, jos harjoittelua todella aiotaan järjestää myös hovioikeudessa.<br /><br />Asetusluonnoksessa mainitaan valintaperusteina<br />- harjoittelijan aikaisemman työkokemuksen ja siihen rinnastettavan muun kokemuksen perusteella ilmenevä soveltuvuus lainkäyttötehtäviin<br />- motivoituneisuus työskennellä oikeuslaitoksen palveluksessa<br />- opintomenestys ja<br />- opintojen perusteella osoitettu oikeudellinen osaaminen.<br /><br />Nämä ovat toki varteenotettavia vaatimuksia tai ominaisuuksia, mutta "lista" on kyllä esitetty väärässä järjestyksessä. Vain harvalla käräjänotaariksi pyrkivällä on mainittavampaa aikaisempaa työkokemusta varsinkaan lainkäyttötehtävistä. <br /><br />Lisäksi säännökset "työkokemuksen perusteella ilmenevästä soveltuvuudesta lainkäyttötehtäviin" ja "motivoituneisuudesta työskennellä oikeuslaitoksen palveluksessa" ovat, kuten jokainen ymmärtää, hyvin väljiä ja antavat siten notaarin valinnan suorittavalle laamannille paljon harkintavaltaa.<br /><br />Sen sijaan opintomenestys on asia, joka on niin sanotusti täyttä "faktaa" eli osoitettavissa asianmukaisilla todistuksilla. <br />Tämän vuoksi ko. lista olisi käännettävä päinvastaiseen järjestykseen niin, että ensimmäisenä ja painavimpana kriteerinä mainittaisiin asetuksessa opintomenestys ja po. oikeudellinen osamainen ja vasta tämän jälkeen tulisi maininta työkokemuksesta.<br /><br />Jättäisin listalta pois kokonaan valintakriteerin motivoituneisuudesta työskennellä oikeuslaitoksen palveluksessa, sillä tuo kriteeri on niin väljä ja epämääräinen, että se antaisi laamannille mahdollisuuden tehdä valinta ns. pärstäkertoimen perusteella.<br /><br />Silloin kun henkilö vasta pyrkii tuomioistuinharjoittelijaksi, on sitä paitsi useimmiten täysin mahdotonta etukäteen sanoa tai luotettavasti edes ennustaa, millainen henkilön motivoituneisuus paiskia töitä oikeuslaitoksessa tulisi olemaan. Sehän tiedetään vasta vuoden harjoittelujakson päätyttyä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-51678641100457475292010-11-25T12:59:26.892+02:002010-11-25T12:59:26.892+02:00OM:n viimeisimmän, kuluvan marraskuun alussa miet...OM:n viimeisimmän, kuluvan marraskuun alussa mietintönsä jättänyt työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuslaissa todettaisiin harjoittelun järjestämisestä lyhyesti vain, että "käräjänotaarin tehtävät tulee järjestää siten, että hän perehtyy käräjäoikeuden toimintaan ja saa kokemusta tuomarintehtävistä."<br /><br />Uutta on se, että uudessa tuomioistuinharjoittelua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa, josta mietinnössä esitetään luonnos, olisivat säännökset mm. käräjänotaarin ohjauksesta ja koulutuksesta (6 §) sekä harjoittelusuunnitelmasta (7 §). Minusta nämä säännökset olisi syytä ottaa käräjäoikeuslakiin.<br /><br />Asetuksen 6 §:ssä mainittaisiin, että kussakin harjoittelupaikassa notaarille määrättäisiin ohjaajaksi tuomari, asessori (hovioikeudessa siis), kokenut esittelijä tai käräjäviskaali. Kyse on siis tutor-tuomarista, mutta tätä hyvää tavoitetta vesittää se, että tutoriksi voitaisiin määrätä käräjäoikeudessa myös käräjäviskaali. <br /><br />Minusta käräjänotaarille tulisi aina määrätä tutoriksi käräjäoikeudessa käräjätuomari ja hovioikeudessa aina asessori tai hovioikeudenneuvos, ei esittelijää, vaikka tämä olisi "kokenut."<br /><br />On toki positiivista, että nyt annettaisiin säännöksiä tutorista ja harjoittelusuunnitelmasta - vaikka vain asetuksessa. Tämä ei olisi kuitenkaan uutta, sillä kuten Asser Salo eilen kertoi kommentissaan, tutor-tuomari -järjestelmä on jo käytössä, samoin harjoittelusuunnitelma.<br /><br />Asetus annettaisiin siis lähinnä niitä käräjäoikeuksissa varten, joissa tällaisia tavallaan itsestään selviä keinoja ei vielä(kään) ole otettu käyttöön. Mahdollisesti meiltä vielä löytyy tällaisia käräjäoikeuksia, joissa ollaan niin legalisteja, niin legalistisia, että niissä ei joko haluta tai hoksata tehdä mitään järkevää, jos laki tai asetus ei siihen nimenomaan velvoita.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-16570152865918933432010-11-25T11:57:04.670+02:002010-11-25T11:57:04.670+02:00Tuomioistuinharjoittelun uudistuksessa olisi ollut...Tuomioistuinharjoittelun uudistuksessa olisi ollut välttämätöntä määritellä yhtenäiset ja sitovat kriteerit tuomioistuinharjoittelun sisällölle ja auskultanttien työtehtäville. Auskultanttien palkan maksavan tahon eli valtion oikeus on vaatia rahojensa järkevää käyttöä. Auskultantin toimenkuvan määrittäminen ei vaaranna tuomioistuimen riippumattomuutta, kun kyseessä on pelkkä hallintoasia. Nykyisin auskultointivuoden sisällön määrääminen on täysin kunkin tuomioistuimen laamannin (ja/tai työnjohtovaltaa delegoinnin kautta saaneen käräjätuomarin) mielivallan varassa.<br /><br />Parhaimmissa käräjäoikeuksissa auskultantit saavat riittävän koulutuksen työtehtäviensä hoitamiseksi ja riittävästi vastuuta lainkäyttötehtävissä sekä hyvin suunnitellun harjoittelun suorittamisen mahdollisuuden sellaisessa ilmapiirissä, jossa vakinaistakin henkilökuntaa kiinnostaa, mitä auskultantit tekevät. Auskultantit saavat kunnolla tehdä myös tuomarin työtä, niin kuin he virkansa puolesta tuomareita ovatkin. Yleensä näissä käräjäoikeuksissa auskultoineille myös jää mielenkiinto tuomioistuinuraa kohtaan ja se toisinaan realisoituu hakeutumisena alalle.<br /><br />Huonommissa paikoissa auskultantti jää harjoittelunsa aikana kokonaan tai melkein kokonaan ilman kunnollista työpaikalla annettavaa koulutusta, kun perehdyttäminen jätetään toisten notaarien hommaksi ja omaehtoisen lakikirjan selailun varaan (mikä on todellinen oikeusturvariski). Huonosti auskultoinnin järjestävissä käräjäoikeuksissa auskultantit tuhlaavat aikaansa liikaa sellaisiin töihin, jotka eivät pitkän päälle oikein tuomioistuinharjoittelun tarkoitusta tue, kuten liikaa pelkkiin kansliahenkilökunnan töihin. Auskultantin kurjuuteen voidaan yhdistää myös auskultantin väheksyminen vakihenkilökunnan toimesta.<br /><br />Huonosti järjestetty auskultointi tappaa motivoituneenkin auskultantin kiinnostuksen tuomioistuinuraa kohtaan. Hyvät ja huonot auskultointipaikat tunnetaan nuorten juristien keskuudessa, mutta kun se auskultointipaikka on otettava minkä saa, riittää huonoihinkin hakijoita enemmän kuin paikkoja on. Ongelma on se, että huonon tuomioistuinharjoittelun suorittanut tuomarilahjakkuus vieroittuu tuomarinuran ajatuksestakin kokemustensa vuoksi.<br /><br />Käräjäoikeuksissa ei ymmärretä sitä, että auskultointi on tärkein tuomioistuinlaitoksen rekrytointiväylä. Siihen pitäisi oikeasti panostaa. <br /><br />Muutenkaan varatuomarit eivät ole vertailukelpoisia keskenään, kun kunkin tehtäväksi jääneiden työtehtävien ja vastuun laatu ja määrä täysin sattumanvaraisia. Yhdessä käräjäoikeudessa auskultoinut voi olla viettänyt auskultointivuotensa aivan eri tavalla kuin toisessa käräjäoikeudessa ollut.2000-luvun alun VTnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-49076488726069630272010-11-25T11:46:42.397+02:002010-11-25T11:46:42.397+02:00Jossitella aina voi. Kokemus on kuitenkin osoittan...Jossitella aina voi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuollainen "poishyppääminen" on aika harvinaista sen jälkeen kun lakimies on saanut vakinaisen esittelijänviran.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-62515813471023968292010-11-25T08:06:22.229+02:002010-11-25T08:06:22.229+02:00Ja aina voi hypätä pois siitä "kasvatuksesta&...<i>Ja aina voi hypätä pois siitä "kasvatuksesta", jollei se kiinnosta ja löytää jotain muuta.</i><br /><br />Näinhän se on, kuten blogisti kirjoitti. Mutta entäs jos näin todella tapahtuisi ja kävisi niin, että varsinkin itsenäiseen ajatteluun ja esittelytoimintaa vaativampiin tehtäviin pystyvät ja haluavat lahjakkaat lakimiehet todella hyppäisivät pois. Mitä jäisi jäljelle? Millaisen tuomarikunnan saisimme?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-54364714734269448002010-11-24T23:27:26.671+02:002010-11-24T23:27:26.671+02:00"15 vuoden kasvatuksen ja integroinnin jälkee..."15 vuoden kasvatuksen ja integroinnin jälkeen" saisi vakinaisen viran!<br /><br />Eihän tuo tietenkään kovin houkuttelevalta kuulosta, mutta ei siihen pitäisi sentään 15 vuotta mennä, korkeintaan 5-7 vuotta. Ja aina voi hypätä pois siitä "kasvatuksesta", jollei se kiinnosta ja löytää jotain muta.<br /><br />Kun Suomessa ei ole muuta rohjettu kokeilla eikä esittelijäsysteemistä ole haluttu luopua, niin kai tuo "Ruotsin tie" on sitten myös meidän tiemme.<br /><br />Omasta puolestani olen kyllä ollut sillä tuomioistuinkomitean ehdotuksen kannalla, joka merkitsisi sitä, että tuomarit rekrytoitaisiin tuomioistuinten ulkopuolelta. Mutta tuota vaihtoehtoa ei ole meillä hyväksytty.<br /><br />Suomessa ei tiedetä vieläkään, vaikka eri vaihtoehtoja on ollut esillä parikymmentä vuotta, mitä asian kanssa pitäisi tehdä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-74774375515527453002010-11-24T22:34:40.306+02:002010-11-24T22:34:40.306+02:00Ei kait blogisti nyt ole kannattamassa sellaista j...Ei kait blogisti nyt ole kannattamassa sellaista järjestelmää, että 25-27-vuotiaan nuoren lakimiehen olisi päätettävä aikooko hän tuomariksi, ja jos aikoo, hänen olisi mentävä auskultoimaan ja heti sen jälkeen jäätävä esittelijäksi hovi- tai hallinto-oikeuteen? Ja saisi sitten 15 vuoden kasvatuksen ja integroinnin jälkeen vakituisen viran?<br /><br />Kyllä se on paljon parempi, että nuori varatuomari hankkii ensin 10-15 vuotta työkokemusta muualta ja sen jälkeen hakeutuu tuomarin tehtäviin. Esittelijän virat voisi lakkauttaa, kuten tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea esitti.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-90238965261714692682010-11-24T21:47:23.835+02:002010-11-24T21:47:23.835+02:00Notaarille - Tiedekunnan käytännöt tuskin vaihtele...Notaarille - Tiedekunnan käytännöt tuskin vaihtelevat niin hirvittävän paljon, että tämä olisi syy olla ottamatta huomioon arvosanoja. Sen sijaan onnistuminen opiskeluaikana käräjäoikeuden kesätöissä on peruste, joka on meriittiä myös notaariksi pyrittäessä. Jos vain sattuu pääsemään niihin kesätöihin...<br /><br />Kolme vuotinen harjoittelu on jo liikaa enkä pitäisi esim. 3 kk harjoitteluaikaa poliisissa tai rikosseuraamusvirastossa ainakaan kovin tarpeellisena.<br /><br />Muuten olen samaa mieltä siitä, että käräjätuomariksi pitäisi päästä myös syyttäjän viroista ja suoraan asianajajan työstä, jos vain on onnistunut näissä hommissa. Syyttäjät ja asianajat eivät vain kovin innokkaasti hakeudu käräjätuomareiksi, ilmeisesti siksi, että eivät oikein katso pärjäävänsä hauissa.<br /><br />Olen esittänyt - samoin kuin tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea mietinnössään 2003 - eräänlaista kiintiöjärjestelmää, jonka mukaan tietyillä hakukerroilla voitaisiin käräjätuomarin virkaan etsiä hakijoiksi vain (vuorotellen) joko syyttäjiä tai asianajajia. Tämä olisi tepsivä keino saada käräjäoikeuksiin tuomareiksi myös tuomioistuinten ulkopuolista väkeä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-10230833408978069602010-11-24T21:23:03.810+02:002010-11-24T21:23:03.810+02:00Tartun pariin kohtaan, jotka blogisti toi esiin.
...Tartun pariin kohtaan, jotka blogisti toi esiin.<br /><br />Tuomioistuinlaitos lämpenee sisältäpäin (oma kommentti). Huolimatta hienoista pyrkimyksistä avata tuomarinuraa tuomiolaitoksen ulkopuolisille juristeille, käytäntö kulkee kuitenkin toista raidetta pitkin. Liian harvoin näkee esim. tuomarinvalintalautakunnan nimittävän käräjätuomariksi muuta kuin käräjätuomaria tai ma. kättiä. Näkisin, että tuomariksi hakeutuvilla tulisi olla monipuolinen työkokemus, kapea-alainen tuomarinura ei ole paras mahdollinen virkaan, jossa päätetään ihmisten "suurista" asioista. Mitä useammasta näkökulmasta asiaa katsoo/on katsonut, sen parempi.<br /><br />Sama suunta auskultoinnissa. Olen täysin suoraan kuullut kahdelta laamannilta, että suhteilla mennään sisään. Toisaalta tämän ymmärtää, jos on aikaisemmin tehnyt töitä ko. käriksessä ja onnistunut tässä kohtuudella. Mikäli laamanni ottaa riskillä kiiltävimmän omenan (hyvät arvosanat), voi olla että sisältä ei löydykään mitään käyttökelpoista. Kannatan blogistin kantaa siitä, että valinnat ja valintakriteerit tulisi yhtenäistää. En kuitenkaan kannata ajatusta arvosanojen ylikorostamisesta. Kuten todettua, tiedekuntien käytännöt vaihtelevat. Lisäksi on eri asia priljeerata teorialla kuin käytännön soveltamisella. Oikeustapauksia tulisi olla tiedekuntien tenteissä nykyistäkin enemmän. Vakioveikkauksen arvonnat ja puhtaasti tieteelliset teoriat voisi jättää vähemmälle. Vai mitä sanotte?<br /><br />Kannatan itse blogistin ehdottaman kaltaista järjestelmää, joka veisi oikeuslaitoksen palvelukseen (sis. asianajajat). Ideaalitilanteessa harjoittelu voisi kestää esim. 2.5 - 3 vuotta. Ketään ulkopuolista ei tämän jälkeen enää kiinnostaisi lusia tätä kakkua, jos intressit ovat muualla. Ensin vuosi käräjäoikeudessa, sitten puoli vuotta oikeusapu-/asianajotoimistossa ja puoli vuotta syyttäjävirastossa. Tämän jälkeen vielä 3 kk poliisissa, 3 kk ulosotossa ja 3 kk rikosseuraamusvirastossa. Vaihtoehtoisesti osa harjoittelua voisi olla valinnaista, osa pakollista.<br /><br />Terveisin notaari (valintaan vaikuttivat mm. hyvät arvosanat, ei suhteita)Notaarihttps://www.blogger.com/profile/06818998492529323816noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-30029162157475359472010-11-24T16:55:08.758+02:002010-11-24T16:55:08.758+02:00Kiitokset tästä kirjoituksesta. Tuo nepotismi ja m...Kiitokset tästä kirjoituksesta. Tuo nepotismi ja mielivalta kyllä välillä nostaa tosiaankin päätään. <br /><br />Erityisen hyvin olet perillä tuosta tittelinkipeydestä. Siitähän on juuri kyse. Auskultointi ei tuo mitään lisää, jos ei samalla suuntaudu tuomioistuin uralle. Nyt on kyse siitä, että voi laittaa nimen perään varatuomari-merkinnän ja tämä helpottaa työpaikkojen saamisessa. Itse työhön siitä jää kovin vähän ammennettavaa.<br /><br />Harmi, ettei järkeviä ehdotuksia koskaan kuunnella. Ilmeisesti järjestelmästä hyötyviä on liian korkeassa asemassa (oma poika hakee auskultoimaan vuoden päästä tms), jotta järjestelmää voitaisiin järkevöittää. <br /><br />Itsekin tiedän aivan selviä tapauksia, joissa paikka on järjestetty käytännössä vain ja ainoastaan suhteilla. Väärältä se tuntuu niistä, joilla ei näitä suhteita ole.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-86134243039366424742010-11-24T14:49:37.256+02:002010-11-24T14:49:37.256+02:00Muusikkolegenda Tuomari (Hannu) Nurmio muistelee ...Muusikkolegenda Tuomari (Hannu) Nurmio muistelee tänään Suomen Laki -nimisellä sivustolla, ettei hän ole hävinnyt yhtään oikeusjuttua. Tosin hän on hoitanut vain yhden ainoan jutun.<br /><br />Tästä muistui mieleeni, että vähän ennen valmistumistaan "tuomariksi" eli oikeustieteen kandidaatiksi joskus 80-luvun alussa Nurmio oli blogistin suullisessa tentissä tenttimässä Jorma S. Aallon kirjaa "Maksuton oikeudenkäynti".<br /><br />Totesin Nurmiolle ennen tenttitilaisuuden alkamista, että tämä varmaan osaa "köyhien ystävänä" hyvin kyseisen opuksen. Tuomari Nurmion silloisen bändin nimi oli nimittäin juuri tuo "Köyhien ystävät."<br /><br />Yllättävän hyvin "Tuomari" osasikin vastata kaikkiin kysymyksiini!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-13708612889916069232010-11-24T13:48:04.062+02:002010-11-24T13:48:04.062+02:00Uskon, että Asser on ollut hyvässä opissa!
Nythän...Uskon, että Asser on ollut hyvässä opissa!<br /><br />Nythän OM:n työryhmät ovat ehdottaneet ikään kuin kokonaan uutena asiana säännöksiä a) harjoittelusuunnitelmasta ja b) tutor-tuomarista, mutta kuten Asserin kommentti osoittaa, nämä keinot ovat olleet jo jonkin aikaa käytössä monissa käräjäoikeuksissa.<br /><br />Tärkeintä tietenkin on, että noita suunnitelmia myös käytännössä noudatetaan.<br /><br />En nyt viitsi ruveta kehuskelemaan itseäni ja kertoilemaan omista tuomariajoista, mutta totean vain, etteivät nuo harjoittelusuunnitelmat ym. olleet mitenkään vieraita 70- ja 80- luvullakaan.<br /><br />Itsestään selvänä pidän sitä, että työnteko eli notaarin osallistuminen lainkäyttöön ja tuomitsemistoimintaan eri muodoissaan (mm. tuomaria avustavana lakimiehenä), on osana koulutusta ja kouluttautumista. <br /><br />Jos varatuomarin arvonimi halutaan säilyttää, niin sitä voitaisiin käyttää tavallaan porkkanana, jotta tuomarinuralle tai syyttäjiksi jne. tähtäävät notaarit jaksaisivat osallistua kahden vuoden pituiseen harjoitteluun.<br /><br />Niille taas, jotka eivät aikoisi oikeuslaitoksen palvelukseen, riittäisi sen sijaan vuoden harjoittelujakso, mutta heille ei myönnettäisi varatuomarin titteliä. - Tämä on yksi ideoistani.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-88732846941087688502010-11-24T13:32:10.881+02:002010-11-24T13:32:10.881+02:00Asserilla oli etuoikeus auskultoida käräjäoikeudes...Asserilla oli etuoikeus auskultoida käräjäoikeudessa, jossa oli käytössä huolellisesti laadittu auskultointisuunnitelma, ja jossa notaarien koulutus ei ollut retuperällä. Asserilla oli myös tutortuomari, ja käräjäoikeuden muukin väki keskusteli auliisti lainkäytön ja muista ongelmista.<br /><br />Kenties siksi, että auskultointi oli hyödyllistä ja opettavaista aikaa, tuppaa unohtumaan, että tämä ei varmaankaan ole tilanne jokaisessa tuomioistuimessa. Mutta jos notaarien kouluttamisesta auskultoinnin yhteydessä pidetään huolta, en näe mitään ongelmaa toimivaltuuksien lisäämisessä - vaan katson, että auskultoinnin mielekkyys edellyttäkin sitä.<br /><br />Tuomioistuinharjoittelun, kuten muunkin harjoittelun, vaativuuden tulisi toki harjoittelun kestäessä kasvaa - tai ainakin tällaiseen tulisi varata mahdollisuus. Vaikka mahdollisuus ei kaikkien notaarien kohdalla ajankohtaistuisikaan.<br /><br />(Myös työnteko on siis yksi kouluttautumisen muoto, vaikka blogisti ne toisistaan erottaakin. Uimaankaan ei opetella vain lukemalla kirjoista, miten kädet ja jalat uidessa liikkuvat.) <br /><br />En näe muutakaan ristiriitaa blogistin kommentin ja oman mielipiteeni kanssa. Eli totta on, että notaareiksi pyrkii sellaisia, jotka eivät aio toimia jatkossa lähelläkään tuomioistuimia. Sellaiset pitää kylmästi raakata notaarien joukosta, jos - ja toivottavasti kun - notaarin tehtävästä joskus tulee tuomarikoulutuksen ensivaihe.<br /><br />Mutta näin tehtäessä - jos VT-arvo poistetaan, auskultointia pidennetään ja se liitetään tuomarikoulutuksen osaksi - raakataan aivan varmasti pois sellaisetkin, jotka eivät vielä "tiedä" tahtovansa töihin tuomioistuimeen.<br /><br />Mutta kakkua ei varmaan voi syödä ja säilyttää samaan aikaan.Asser Salohttps://www.blogger.com/profile/07668457542853237672noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-36252112448627220492010-11-24T13:05:59.793+02:002010-11-24T13:05:59.793+02:00Asser, vaikka luultavasti onkin näitä nuoria lakim...Asser, vaikka luultavasti onkin näitä nuoria lakimiehiä, ei puhunut kommentissaan yhtikäs mitään notaareille harjoittelun aikana annettavasta koulutuksesta ja opetuksesta. Kuitenkin auskultointi on nimenomaan harjoittelua ja kouluttautumista, ei pelkkää työntekoa. Asser puhui vain sitä, että notaareille pitäisi antaa istuttavaksi myös vaikeampia juttuja!<br /><br />Taitaa olla Asserilla auskultointi vielä edessä päin? Tai sitten käräjäoikeuksissa ei vieläkään oteta tuota opetus- ja kouluttamista riittävän vakavasti.<br /><br />On totta, että monet notaareiksi aikovat eivät vielä tiedä harjoitteluun mennessään, mitä tulevat "isona" tekemään. Monet alkavat funtsia tuomarinuraa vasta harjoitteluaikanaan. Mutta toisaalta on myös monia notaariksi pyrkiviä, jotka joko a) jo ovat muualla kuin oikeuslaitoksen palveluksessa tai b) ovat varmoja siitä, että he eivät aio tuomarin uralle tai syyttäjiksi taikka ulosottolaitoksen palvelukseen. Tällaiset notaarit vievät tavallaan niiden paikkoja, jotka haluavat tuomarinuralle, mutta eivät pääse joko lainkaan tai tarpeeksi ajoissa auskultoimaan.<br /><br />Kun notaarien paikkoja on supistettu todella tuntuvasti, olisi oikeusministeriön pitänyt toki tarkkaan harkita, onko enää järkeä säilyttää auskultointi samanlaisena yleisenä täydennyskoulutusmuotona, mitä se on tähän asti aina ollut.<br /><br />Mutta ei, tämä ei näytä juolahtaneen ministerin tai ministeriön korkeiden virkamiesten taikka kenenkään monissa työryhmissä istuneiden tuomareidenkaan mieleen! Tätä pidän outona. Se osoittaa ideoiden, innovaatioiden ja visioiden puutetta.<br /><br />Tehdään vain niin kuin on ennenkin tehty ja "uudistetaan" nimellisesti tuomioistuinharjoittelua, vaikka todellisuudessa se ei kehity mihinkään.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-74202436995538353782010-11-24T13:05:46.507+02:002010-11-24T13:05:46.507+02:00Mielestäni auskultointi on tarpeellinen oikeudessa...Mielestäni auskultointi on tarpeellinen oikeudessa esiintyville lakimiehille. Riitautettuja summaarisia käsitellessäni olen huomannut, että varatuomarit ovat keskimäärin paremmin perillä perusteiden ja todisteiden erosta sekä muista prosessioikeuden perusteista kuin pelkän tutkinnon suorittaneet juristit.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-81154622404520213222010-11-24T12:29:01.580+02:002010-11-24T12:29:01.580+02:00Auskultointijärjestelmän muokkaaminen tuomarikoulu...Auskultointijärjestelmän muokkaaminen tuomarikoulutuksen ensivaiheeksi olisi kyllä kannatettava - vaikka toisaalta auskultointi olisi ehdottomasti hyödyllinen myös asianajajan uralle aikoville lakimiehille. Ainakin, jos nämä aikovat asioida tuomioistuimissa.<br /><br />Ääneen ajatellen tuntuisi siltä, että hyvä mahdollisuus raakata notaarien joukosta ne, joilla ei ole aikomustakaan ryhtyä tuomarinuralle tai asianajajiksi, olisi pidentää harjoittelun kestoa ja poistaa varatuomarin arvonimi. <br /><br />Ongelmaksi tosin voisi muodostua se, että kovin monella tuoreella lakimiehellä ei välttämättä ole jäsentynyttä käsitystä siitä, mille alalle he suuntautuvat. <br /><br />Notaarivuoden aikana voi käydä niinkin, että ura tuomioistuimessa alkaa kiinnostaa - vaikka auskultoimaan olisi menty vain tarkoituksessa hankkia varatuomarin titteli. Jos notaarin toimikautta pidennettäisiin, niin tällaiset "myöhäisherännäiset" luultavasti jäisivät järjestelmän ulkopuolelle. Ainakin nuorina, jolloin vitsaa olisi jo ruvettava vääntämään.<br /><br />Notaarin toimikautta pidennettäessä myös toimivaltuuksia tulisi lisätä erityisesti rikosjutuissa. En nyt tarkoita sitä, että notaarit pantaisiin murhajuttuja istumaan - mutta toimivaltaa voitaisiin ulottaa vähän vakavampiinkin rikosasioihin. <br /><br />Nyt notaarin kortti piisaa, jos oikein muistan, lautakunnan kanssa enintään kahden vuoden vankeusuhkaisiin juttuihin. Lisäksi edellytetään, että vastaajaa ei ole jutun johdosta vangittu, eikä tämä ole matkustuskiellossa. <br /><br />Kun toimivallan lisäämisen jälkeenkin notaarin määrääminen vaativampiin juttuihin säilyisi laamannin harkinnassa, ja laissa säilytettäisiin kielto määrätä notaaria ratkaisemaan liian laajoja ja vaikeita asioita, toimivaltuuksien lisääminen ei välttämättä olisi ongelmallista.<br /><br />(Siksi, että toimivaltaa pääsisivät käyttämään vain sellaiset notaarit, joilla laamannin harkinnan mukaan on siihen edellytyksiä.)<br /><br />Notaarin toimivaltaa lisättäessä oikeusturvasyistä perusteltua tosin voisi olla rajata notaarien jutut muutoksenhaussa automaattisesti jatkokäsittelylupajärjestelmän ulkopuolelle. <br /><br />Ajatus auskultoinnin ulottamisesta valinnan mukaan hallinto-oikeuteen on kannatettava, ja minusta auskultointia voitaisiin laajentaa myös hovioikeuteen. Näin tulisi vähän perspektiiviä instanssijärjestykseen, mikä ei varmaankaan olisi vahingoksi, jos auskultoinnista tulisi tuomarikoulutuksen ensivaihe.<br /><br />Auskultoinnin ulottaminen hovioikeusvaiheeseenkin tosin edellyttäisi varmaankin sitä, että notaarin alioikeusvaiheenkin toimivaltuuksia kuvatulla tavalla lisättäisiin. <br /><br />On nimittäin vaikea ajatella, mitä nykytoimivaltuuksin varustettu notaari tekisi hovioikeudessa, jos hän saisi esimerkiksi esitellä vain sellaisia juttuja, joita hän alioikeudessa on toimivaltainen käsittelemään - ellei notaarista sitten haluttaisi jonkinlaista apupoikaa tai tsupparia esim. hovioikeuden kirjaamoon.<br /><br />Vaikka auskultointi jatkossa tarkoitettaisiin tuomarikoulutuksen ensivaiheeksi, ainakin minusta tuomareiksi tulisi rekrytoida myös syyttäjä- ja asianajajataustaisia lakimiehiä, jos vain tarjonta on kyllin tasokasta. <br /><br />Ymmärtääkseni esim. Englannissa tuomareiksi on perinteisesti värvätty hyvämaineisia ja taitaviksi tunnettuja asianajajia, joiden uran huipennus tuomarinviran hoitaminen on. <br /><br />Suomessa tilanne ei ole aivan samanlainen - olisiko tällä tekemistä esim. tuomarinviran palkkauksen kanssa? (Kun tuomarinvirka ei Suomessa taida rinnastua aivan englantilaiseen tuomarinvirkaan - vaikka tuomari lieneekin selvästi virkamieskunnan arvostetuimmasta päästä?) Eli pitäisikö tuomarinviran palkkaustakin nostaa?Asser Salohttps://www.blogger.com/profile/07668457542853237672noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-2709404881014545512010-11-24T10:50:20.113+02:002010-11-24T10:50:20.113+02:00Skorpionin puheenvuorosta muistui mieleen, että 19...Skorpionin puheenvuorosta muistui mieleen, että 1970-luvun lopulla ja vielä 1980-luvulla silloisiin tuomiokuntiin, jotka vastasivat käräjäoikeuksia, oli mahdollista palkata työllisyysmäärärahoilla harjoittelijoiksi vastavalmistuneita oikeustieteen kandidaatteja, jotka tekivät samoja töitä kuin notaaritkin, istuivat määrätyn määrän käräjiä ja saivat varatuomarin arvon. <br /><br />Keskikokoisessa tuomiokunnassa oli tuohon aikaan 2-3 vakinaisen notaarin lisäksi 1-2 mainittuja työllisyysmäärärahoilla palkattuja harjoittelijoita. Tiettävästi työllisyysvaroilla palkattujen notaareiden käytöstä on sittemmin jouduttu luopumaan.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-14004890016639290182010-11-24T10:41:29.937+02:002010-11-24T10:41:29.937+02:00Asianajajiksi aikoville tai jo asianajotoimistojen...Asianajajiksi aikoville tai jo asianajotoimistojen palveluksessa avustavina lakimiehinä oleville nuorille lakimiehille auskultoinnista on toki hyötyä.<br /><br />Oikeusministeri Brax pullisteli muutama viikko sitten sanomalla, että syyttäjän ja tuomarinkin virkojakin olisi nyt maassa enemmän kuin koskaan aiemmin. <br /><br />Mutta notaarit ja myös hovioikeuden esittelijät Brax unohti, sillä juuri hänen ministerikaudellaan notaareiden lukumäärä on pudonnut lähes puoleen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-55078871348956815182010-11-24T10:23:27.801+02:002010-11-24T10:23:27.801+02:00Nuoremman polven oikeusoppineiden tulisi hakeutua ...Nuoremman polven oikeusoppineiden tulisi hakeutua perussuomalaiseen ajattelutapaan. Ehkä jopa puolueen jäseneksi. Todistetusti (tv-haastattelu) nykyinen oikeusministeri Barx on ilmoittanut halunsa nopeastikin "kouluttaa" lautamiehiä vääristä mielipiteistä. En näe syytä, miksi ammattilaisia tulisi kohdella eri tavalla.<br /><br />Koulutus on vain tahdon asia.Anonymousnoreply@blogger.com