tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post4774154840681962811..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 929. KKO 2015:24. Kuluttajakaupan purku, todisteluJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-31001954992916599302015-04-10T21:14:01.277+03:002015-04-10T21:14:01.277+03:00Olipa mielenkiintoinen oikeustapaus. Minusta tuoss...Olipa mielenkiintoinen oikeustapaus. Minusta tuossa lämpöpumppufirman suurin virhe on ollut, ettei vastusta ole selkeästi mainittu osana lämmityspakettia. Mitään varsinaista yrityksen B tekemää käyttökohteessa tapahtuvaa testiä se ei luultavasti olisi tarvinnut, kun yritys olisi laskelmilla osoittanut riittävyyden yleisten rakennusmääräysten mukaisiin hyväksyttyihin lämmönkulutuksiin neliötä kohden.<br /><br />Laskukaavat ilmeisesti puuttuvat, koska ne olisivat osoittaneet liian selvästi mihin pelkän lämpöpumpun mitoitus riittää, jos annetuista lupauksista syntyy kuva, että käyttövesikin tulee vain lämpöpumpusta. Kun tietäisi firman, jotta saisi esitteen käsiin, olisi helpompi todeta, mistä on kyse.<br /><br />Ilman parempaa tietoa mitoituksessa käytettävä 40w neliölle tarkoittaa 120 neliölle 4,8 kW energiantarvetta, kun lämmitystä tarvitsee eniten. 0 astetta ei vielä ihan tuota määrää tarvitse, mutta jos huippulämpöä tuottaessaan pumpulta liikenee vain 1 kW, se lämpö jää hyvin äkkiä paljon alhaisemmaksi. Käyttöveden kannalta mitoitus on vähän turhan lähellä lämpöpumpun huipputehoa, jolla se pystyy tuottamaan alhaista lämpötilaeroa, eli juuri sitä alinta lämpöään. Lämpöpumpun tuottaessa sille ilmoitettua korkeinta lämpöä, jota mm. käyttövesi vaatii, hyötysuhde tippuu alimmalle tasolle. <br /><br />Käyttövettä tuollaisella ratkaisulla ei pysty lämmittämään riittävästi, kun talossa on kulutusta, koska hyvin pienelläkin kulutuksella syödään äkkiä se korkeampi lämpö. Lämpöpumppufirman olisi pitänytkin pitäytyä omassa puolustuksessaan siinä lämmitysenergian tuottamisessa. Esitteen taulukko on melko varmasti tehty vain siltä pohjalta. 33 asteinen ei sinällään ole huono lämpö, sillähän se pumppu juuri tuottaa lattialämmitykselle sopivaa lämpöä, parasta säästöä ja hyvää tehoa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-54247297999177803972015-04-10T10:15:14.285+03:002015-04-10T10:15:14.285+03:00Kuulee aika jajopa yllättävän useiden väitteitä -...Kuulee aika jajopa yllättävän useiden väitteitä -jopa henkilöiltä, joiden voisi olettaa tuntevan asioiden oikea laita - ettei KKO (muka) juuri milloinkaan ota tutkittavakseen näyttökysymyksiä eikä siten myönnä valituslupaa näytön arvioinnin takia. <br /><br />Näitä väitteitä esitetään varsinkin huomiota herättäneissä rikosjutuissa, kuten esimerkiksi Ulvilan surmajutun tiimoilta, jolloin asialla ovat ko. väitteillään olleet mm.Matit Tolvanen ja Nissinen.<br /><br />Todellisuudessa KKO kuitenkin arvioi ennakkopäätöksissään yllättävän usein näyttökysymyksiä ja alempien oikeuksien todistusharkintaa ja myöntää siten valituslupia myös mainitussa tarkoituksessa.<br /><br />Esim. ratkaisu KKO 2015:24 osoittaa, että näin tapahtuu joskus myös riita-asioissa. Tapauksessa on kyse ollut myös KKO:ssa ensi sijassa nimenomaan näytön arvioinnista, todistustaakasta ja näytön riittävyydestä. Tämä ilmenee myös perusteluissa käytetyistä väliotsikoista "Virheestä esitetty näyttö" ja "Virhettä koskevan näytön arviointi". Samoin otsikossa mainituista asiasanoista "todistelu" ja "todistustaakka".Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-16035711570542347842015-04-10T09:56:16.734+03:002015-04-10T09:56:16.734+03:00Etenkin käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksiin näyttää...Etenkin käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksiin näyttää kehittyneen tapa perustella, oikeastaan lähinnä selostaa, jutussa esitettyä näyttöä pöytäkirjamaisesti. <br /><br />Kun näyttöä ei merkitä enää pöytäkirjaan, on pöytäkirja tavallaan korvattu näytön pikkutarkalla ja yksityiskohtaiseslla selostamisella tuomion perusteluissa. Näytön arvioinnissa tuomareiden puhti sitten yhtäkkiä lopahtaa. <br /><br />Muistan varoittaneeni tällaisesta tuomareita perustelutyylistä jo 80-luvun lopulla ja 90-luvun alkupuolella prosessinjohtoseminaareissa, joissa käsiteltiin myös tuomion perustelemista.<br /><br />Luultavasti nykyiset ko. seminaareissa alustajina tai luennoitsijoina esiintyvät "hemmot" eivät ole ko. suhteessa lähimainkaan yhtä tiukkoja, vaan sallivat perusteluissa pöytäkirjamaisen näytön selostamisen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-74565769695667023112015-04-10T09:14:25.501+03:002015-04-10T09:14:25.501+03:00Suomessa oikeudet selostavat muutoinkin tuomioissa...Suomessa oikeudet selostavat muutoinkin tuomioissaan turhan laajalti näyttöä auki. Tämän seurauksena tuomiot venyvät, eikä kukaan jaksa perusteluja lukea. Asianosia kiinnostavat lopputulos ja johtopäätökset, joilla siihen on päädytty. <br /><br />Toki näyttö pitää keskeisiltä osin selostaa, mutta siinä voi käyttää vahvaa kiteytystä.Anonymousnoreply@blogger.com