tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post5095924357558260700..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 223. KKO 2010:16: Äidin "avovaimo" lapsen toiseksi huoltajaksiJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-53344377569255356652010-12-17T15:33:03.189+02:002010-12-17T15:33:03.189+02:00Miten muuten lainsäädäntö/tuomioistuimet suhtautuv...Miten muuten lainsäädäntö/tuomioistuimet suhtautuvat sellaiseen asiaan kuin lapsen oikeuteen tietää alkuperänsä.<br /><br />Jossain vaiheessa monella tulee halu selvittää juurensa, tässä oli kyllä viitattu lakiin, mutta tässä tapauksessa isästä ei ollut tietoa, mutta voiko näin oikeasti olla?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-9003676331314812252010-03-16T00:01:39.044+02:002010-03-16T00:01:39.044+02:00Ymmärrän kyllä tuon asian syyksi, minkä vuoksi rat...Ymmärrän kyllä tuon asian syyksi, minkä vuoksi ratkaisu päätettiin julkaista ennakkopäätöksenä.<br /><br />Mutta on outoa, että KKO:n ratkaisun perusteluista ei löydy minkäänlaista mainintaa tästä olennaisesta seikasta!<br /><br />Päätöksen perusteluihin olisi pitänyt kirjoittaa näkyviin peruste: "Seksuaalinen suuntautuminen ei ole huoltajuuskysymyksen ratkaisuun olennaisesti vaikuttava seikka, jos lapsen etu ei muuta edellytä."<br /><br />Tällöin ratkaisu olisi ollut selkeästi perusteltu ja jokainen olisi tajunnut, mitä KKO oikeastaan tahtoo sanoa ja ratkaisullaan viestittää. Nyt vastuu siirtyy itse asiassa ratkaisun lukijalle, kun KKO on kainostellut sanoa, mitä se on tarkoittanut.<br /><br />Onko anonyymin mainitsema peruste homoliiton rekisteröimättä jättämiselle relevantti etenkään huoltajuusasiassa? Eikö pidä lähteä muutenkin siitä, että sanotunlainen syrjintä on kiellettyä eikä sitä harrasteta? Eikö homoja kehoteta yleisesti tulemaan ulos kaapista?Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-82259355118569075272010-03-15T23:08:19.941+02:002010-03-15T23:08:19.941+02:00Kyllä kai tälläkin ennakkopäätöksellä on vaikutust...Kyllä kai tälläkin ennakkopäätöksellä on vaikutusta, jos ei heti, niin ainakin pitkällä tähtäyksellä siihen, että seksuaalinen suuntautuneisuus ei saa vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuun lapsen etua määriteltäessä.<br /><br />Virolainen kyseli, miksi lesbopari ei ollut rekisteröinyt suhdettaan. Minä tiedän (yleisellä tasolla) vastauksen tähän. Homoseksuaalit jättävät suhteensa rekisteröimättä pelätessään syrjintää. Esim. työpaikan saanti voi vaikeutua, koska työnantajalla on mahdollisuus saada tietoonsa väestötiedoista merkintä rekisteröidystä parisuhteesta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-71066969851065735442010-03-11T17:31:12.511+02:002010-03-11T17:31:12.511+02:00Blogin pitäjällä on aika usein huomautettavaa KKO:...Blogin pitäjällä on aika usein huomautettavaa KKO:n ratkaisujen ja/tai yleisten linjausten virheistä/puutteista. En ole kuitenkaan huomannut, että ratkaisujen vaikuttavuus (tai sen puute) olisi juuri ollut blogin pitäjän agendalla. Tämä ratkaisu on mielestäni hyvä esimerkki KKO:n ratkaisusta, jolla tuskin on mitään vaikutusta tulevaan ratkaisukäytäntöön missään tuomioistuimessa. Mutta onhan se tietty hyvä, että KKO tuottaa edes intresanttia luentomateriaalia.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-91925954185465286462010-03-06T18:35:14.700+02:002010-03-06T18:35:14.700+02:00Tämä on se linja, jolla on suorastaan raiskattu la...Tämä on se linja, jolla on suorastaan raiskattu lapsen kanneoikeus mm. biologiseen isään. Lespovoimaa! Hallelujaa!!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-27112066263632144002010-03-05T19:15:36.034+02:002010-03-05T19:15:36.034+02:00Tuossa lainkohdassa (OK 26:14.2:n 6 kohta) sanotaa...Tuossa lainkohdassa (OK 26:14.2:n 6 kohta) sanotaan vain, että hovioikeuden ei tarvitse pitää pääkäsittelyä pyynnöstä huolimatta, jos se on toimittaminen on "muusta syystä" selvästi tarpeetonta.<br /><br />KKO:n ratkaisuselosteen mukaan HO ei ole kuitenkaan perustellut millään tavalla sitä, miksi pääkäsittelyä ei ole toimitettu; selosteesta ei ilmene, että pääkäsittelyä olisi edes pyydetty.<br /><br />Lapin yliopistossa on minun opetettu ja tähdennetty, että HO voi aina pitää pääkäsittelyn, siis myös silloin, kun sitä ei ole pyydetty tai sitä on jopa vastustettu. On myös opetettu, että pääkäsittely on aina perusteltua pitää - vaikka laki ei siis siihen velvoittaisikaan - jos sen avulla on saatavissa lisätietoa ja -selvitystä kirjalliseen aineistoon. Näin on asian laita useimmissa tapauksissa. Asianosaiset eivät läheskään aina osaa tai huomaa itse tuoda esiin kaikkia relevantteja seikkoja. Jos suullista käsittelyä ei tällöin toimiteta, tuomioistuimen ratkaisu perustuu puutteelliseen aineistoon. Suullisessa käsittelyssä tuomarit voivat kysyä asioita asianosaisilta ja saada näin tarvittavaa lisäinformaatiota jutun ratkaisua varten.<br /><br />Ko. asia KKO 2010:16 on tyypillinen tapaus, jolloin alioikeudet ovat perustaneet ratkaisunsa puutteelliseen aineistoon siksi, että ne eivät ole välittäneet toimittaa suullista käsittelyä, jossa asiaan osallisia olisi kuultu henkilökohtaisesti. KKO on sen sijaan saanut asiaan osallisia kuulemalla "irti" relevantteja seikkoja, joiden perusteella se on muuttanut alempien oikeuksien yksioikoista päätöstä.<br /><br />Koettu oikeudenmukaisuus ei ole toteutunut alempien oikeuksin menettelyssä.<br /><br />Tähän tapaan tulen selostamaan tapausta luennoillani.<br /><br />Jos myös käräjäoikeus ja hovioikeus olisivat toimittaneet pääkäsittelyn, olisivat ne mahdollisesti - ennakkoasenteestaan huolimatta - päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun. Mutta ehkäpä alempien oikeuksien omaksuma ennakkoasenne "lesboparin lapsi ei tarvitse kahta huoltajaa" tai " lesbo ei kelpaa toisen lesbon lapsen huoltajaksi" on ollut siinä määrin voimakas, että pääkäsittely on päätetty jättää toimittamatta, jottei ennakkoasennetta tarvitsisi muuttaa!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-79408218065363539342010-03-05T18:45:38.176+02:002010-03-05T18:45:38.176+02:00Alemmat oikeusasteet ratkaisivat asian lähtien oma...Alemmat oikeusasteet ratkaisivat asian lähtien omasta laintulkinnastaan. Tämä tulkinta on pitkälti mielipidekysymys eikä kko:n sana ole mikään ainoa mahdollinen tulkinta. Alioikeksien tulkinta kyllä saa varmasti suomalaisten enemmistön hyväksynnän. Alioikeuksien laintulkinnasta lähdettäessä pääkäsittelyn pitäminen oli selvästi tarpeetonta. Professori on hyvä ja katsoo mitä OK 26:14,2 6-kohta sanoo. Mitähän siellä Lapin perukoilla pressioikeuden oppitunneilla oikein opetetaan ?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-69930724006748288362010-03-05T16:22:06.813+02:002010-03-05T16:22:06.813+02:00Vaasan HO on käsitellyt Pietarsaaren vauvansurmaju...Vaasan HO on käsitellyt Pietarsaaren vauvansurmajutun em. päivinä pitämissään julkisissa pääkäsittelyissä, loppulausunnot annettiin 16.2.<br /><br />Nyt odotellaan hovioikeuden tuomiota, sen antamisajankohtaa ei ole tarkemmin määritelty.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-64412795855713703972010-03-05T12:26:07.789+02:002010-03-05T12:26:07.789+02:00Tämä kysymys on 'off the record', mutta on...Tämä kysymys on 'off the record', mutta onko Vaasan hovioikeus jo mahtanut käsitellä Pietarsaaren vauvansurmajuttua?<br />Käsittely on tietojen mukaan julkinen. <br />Blogisti on aiemmin maininnut:<br /><br />12. Vaasan hovioikeus on varannut pääkäsittelyä varten runsaasti aikaa. Pääkäsittely pidetään helmikuun alkupuolella ja hovioikeuden istuntopäivät ovat 2.-5.2., 8.-9.2. ja 16.2.Hilda K.noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-66241568994972309392010-03-04T23:14:34.857+02:002010-03-04T23:14:34.857+02:00Ainakaan KKO:ssa tuomareiden "tuotanto" ...Ainakaan KKO:ssa tuomareiden "tuotanto" ei toki saisi olla epätasaista, vaan aina korkealuokkaista!<br /><br />Puhutaan paljon oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja menettelyn "koetusta oikeudenmukaisuudesta." Ts. tavoitteena pitäisi olla, että asianosaiset, siis myös jutun hävinnyt osapuoli, kokisivat saneensa asiassaan ja oikeusjutussaan puolueettoman ja reilun oikeudenkäynnin.<br /><br />Tätä koettua oikeudenmukaisuutta ja sen lisäämistä pohdittiin aika paljon Markku Arposen johdolla työskenneellessä tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomiteassa (KM 2003:3, erit. s. 188-192).<br /><br />EIT:n ratkaisun C v. Finland (9.5.2006) valossa KKO:n ratkaisussa 2001:110 ilmenevä KKO:n menettely vaikuttaa kyllä koetun oikeudenmukaisuuden vaatimuksen irvikuvalta.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-55801941350052730112010-03-04T20:49:06.816+02:002010-03-04T20:49:06.816+02:00Tapauksesta KKO:2001:110 loytyy MOT-ohjelman käsik...Tapauksesta KKO:2001:110 loytyy MOT-ohjelman käsikirjoitus osoitteesta :<br /><br />http://www.yle.fi/mot/mv091202/kassari_suomi.htmAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-46857145346936395562010-03-04T19:43:09.064+02:002010-03-04T19:43:09.064+02:00Kärki juuri on se, joka huonoista perusteluista us...Kärki juuri on se, joka huonoista perusteluista useimmin puuttuu. <br /><br />Huoneessa lsnäolevaa kolmivuotiasta on yleensä mahdoton olla kuulematta vaikka suojana olisi oikeusneuvoksen korkea nimi ja kallis virka. <br /><br />Mutta itse asia: EIT:n päätös jopa hämmästyttää, "lapsen etu" on meillä jo niin kauan jättänyt aikuisten oikeudet kokonaan varjoonsa, on hyvä, että nekin huomioitaisiin.Eriävä, sanoi mustakaapuinen mies, mielipide (Ään.)noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-19930375998976784452010-03-04T16:29:58.289+02:002010-03-04T16:29:58.289+02:00Mitäpä minä sanoisin tuosta EIT:n kritiikistä muut...Mitäpä minä sanoisin tuosta EIT:n kritiikistä muuta kuin että välillä on tullut kunnolla turpiin ja välillä pään silitystä. Viittaan vaikkapa tapauksen KKO:2002:116 jatkoon EIT:ssä. Campoyn lapsista muistan purkuhakemuksen ratkaisun syksyltä 1998, jossa äänestin. Olisin purkanut KKO:n ratkaisun sillä perusteella, ettei lapsia ollut kuultu henkilökohtaisesti.<br /><br />Välillä on tullut lunta tupaan ja välillä aurinkokin on paistanut. Tämä lienee normaalia tuomarin uralla: tuotanto on laajaa, mutta epätasaista, kuten Toivo Kärjellä.Markku Arponennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-28016152747738820482010-03-04T15:19:52.039+02:002010-03-04T15:19:52.039+02:00Aivan oikein. EIT ratkaisi ko. tapauksen C.v. Finl...Aivan oikein. EIT ratkaisi ko. tapauksen C.v. Finland päätöksellään 9.5.2006. <br /><br />KKO sai EIT:ltä tässä(kin) asiassa pahasti "köniinsä", jos näin sallitaan sanoa.<br /><br />EIT:n mukaan KKO oli antanut lasten käsityksille yksinomaisen merkityksen harkitsematta muita seikkoja, erityisesti valittajan oikeuksia isänä (JV: tässä siis KKO on sivuuttanut contra-perusteet kokonaan).<br /><br />Ja edelleen EIT: KKO oli tosiasiassa antanut lapsille, jotka olivat täyttäneet 12 vuotta, ehdottoman veto-oikeuden. Se oli tehnyt niin pitämättä suullista käsittelyä, jossa se olisi voinut kehottaa asianosaisia antamaan lausumia asiasta. Se ei myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin selventääkseen näytön erilaisia tulkintoja tai sitä kysymystä, aiheuttaisiko valittajalle myönteinen päätös lapsille enemmän vahinkoa kuin L:lle (huoltajaksi määrätty) myönteinen päätös, joka tosiasiassa katkaisi lasten suhteet isäänsä. Päätökseen oli tultu tavalla, joka ymmärrettävästi antoi valittajalle sen vaikutelman, että L. oli saanut manipuloida lapsia ja oikeuslaitos oli riistänyt häneltä oikeudettomasti vanhemman aseman. EIT katsoi, että perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa oli rikottu. Päätöksen mukaan mukaan suullisen käsittelyn puuttuminen KKO:ssa oli olennainen seikka, jonka vuoksi EIT oli katsonut EIS 8 artiklaa rikotun.<br /><br />Huh, huh, mitä kritiikkiä KKO:ta kohtaan! Minulta on jostakin syystä mennyt tämä EIT:n ratkaisu aikaisemmin ohitse. Hyvä, että ratkaisu tuli nyt esille. Onkohan EIT missään muussa ratkaisussaan arvostellut KKO:ta niin suorasukaisesti kuin tässä ratkaisussaan? EIT:n ratkaisu oli yksimielinen.<br /><br />Mitähän Markku Arponen nyt sanoisi EIT:n ratkaisusta ja kritiikistä?<br /><br />Tästä nyt nähdään tiedossa ollut KKO:n haluttomuus kuulla ylipäätään asianosaisia ja 12 vuotta täyttäneitä lapsia henkilökohtaisesti. Eihän KKO välittänyt kuulla myöskään Campoyn lapsia tai Outi Kosken lapsia lapsen palauttamista koskevissa asioissa!<br /><br />Ratkaisussa KKO 2010:16 KKO sentään otti "onkeensa" ja kuuli ko. lesboparia ja laski jopa 3-vuotiaan lapsen oikeussaliin! KKO "uskalsi" tehdä näin ilmeisesti siksi, että naisilla ei ollut asiassa ketään vastapuolta - asia ei siis ollut riitainen - ja 3 vuotta vanhaa lasta oikeusneuvossetien ei tarvinnut ryhtyä kuulemaan!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-53709966650627258132010-03-04T14:48:17.778+02:002010-03-04T14:48:17.778+02:00KKO:2001:110 jatkui EIT:ssä
http://www.finlex.fi/f...KKO:2001:110 jatkui EIT:ssä<br />http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2006/20062711Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-72933338002505290602010-03-04T14:05:22.915+02:002010-03-04T14:05:22.915+02:00Tosiaan, KKO teki v. 2001 Markku Arposen mainitsem...Tosiaan, KKO teki v. 2001 Markku Arposen mainitseman ja tuolloin jonkin verran julkista keskustelua herättäneen ratkaisun.<br /><br />Tuon ratkaisun otsikko kuuluu:<br /><br />Lapset olivat jääneet äitinsä kuoleman jälkeen vaille huoltajaa. Huoltoa olivat itselleen hakeneet yhtäältä lasten isä ja toisaalta äidin sekä lasten kanssa (lesbosuhteessa) asunut henkilö Lapset (syntymävuodet 1987 ja 1989) olivat ilmoittaneet haluavansa jäädä asumaan viimeksi mainitun luokse. Huoltopäätös, jonka mukaan lasten olisi tullut siirtyä asumaan isänsä luo, ei olisi ollut lasten ikä ja tahto huomioon ottaen täytäntöönpantavissa. Lasten edun kannalta katsottiin oikeaksi määrätä huoltajaksi lasten kanssa asuva henkilö.<br /><br />KKO:n kokoonpanoon kuuluivat oikeusneuvokset Raulos, Möller, Arponen, Mansikkamäki ja Koskelo. Koskelolla ja Arposella oli hieman erilaiset perustelut kuin enemmistöllä, mutta lopputuloksen osalta KKO:n ratkaisu on yksimielinen.<br /><br />Professori Urpo Kangas arvosteli KKO:n ratkaisua hänelle tyypillisen kärkevästi. Kangas totesi, että KKO:n mukaan lapsen etu huoltajan määräämistä koskevassa asiassa on lapsen omassa taskussa, jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta.<br /><br />Kangas jatkoi: "Aikaisemmin tuomarilta edellytettiin vähintään 25 vuoden ikään, nyt lapsikin voi sanella korkeimmalle oikeudelle, miten asia on ratkaistava."<br /><br />Professori Urpo Kangas ilmoittautui 2000-luvun alussa pariin kertaan KKO:n avoimeksi tulleeseen jäsenen virkaan. Kangasta ei kuitenkaan huolittu KKO:een, vaikka hän on erinomaisen terävä juristi. Miksiköhän?Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-57762202971374376512010-03-04T13:13:50.238+02:002010-03-04T13:13:50.238+02:00Näin maallikolle tulee mieleen käytännöllinen vert...Näin maallikolle tulee mieleen käytännöllinen vertailukohta: ovatko kyseisenkaltaiset avoparit RO:n ja HO:n näkemyksen mukaan huonommassa asemassa kuin ei-avoparit pohdittaessa rinnakkaishuoltajuutta? Arkikokemus (soveltaakseni muoti-ilmaisusovellusta) tuntuisi puhuvan tätä vastaan eli että avopari kenties voisi olla jopa parempi lähtökohta rinnakkaisvanhemmuudelle kuin muut vaihtoehdto, mitä ne kussakin tapauksessa ovatkaan. Hyvin selostettu oikeustapaus,<br />Veikko-setäAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-36495300775867598802010-03-04T12:27:53.365+02:002010-03-04T12:27:53.365+02:00Väistämättä mieleeni tulee tapaus KKO:2001:110. Si...Väistämättä mieleeni tulee tapaus KKO:2001:110. Siinäkin KKO ratkaisi lasten huollon eri tavalla kuin KO ja HO. KKO määräsi äidin kuoleman jälkeen vaille huoltajaa jääneet lapset äidin elämänkumppanin ("avovaimo") eikä biologisen isän huoltoon.Markku Arponennoreply@blogger.com