tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post8518770965823796004..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 975. KKO 2015:78:Käräjäoikeuden päätösvaltaisuusJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger20125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-46463106115992652622017-05-12T00:37:16.815+03:002017-05-12T00:37:16.815+03:00Tämä on hieno blogi. Olisi kiva kuulla enemmänkin ...Tämä on hieno blogi. Olisi kiva kuulla enemmänkin esimerkkejä prosessiongelmista. Itse olen pähkäillyt tilannetta joissa osapuolilla oli vasta osituksen esisopimus tehtynä ennen erohakemuksta siis ( tämä tehty itse sopien ja molemmille ok). Sitten erohakemus ja aikaa kuluu - eräs seikka asumiskorvauksesta riitainen, josta toinen nostaa kanteen ja ko ottaa käsiteltäväksi. No, aikaa kuluu - sillä välillä molemmat sovussa vahvistavat osituksen lopulliseksi koska se hyvä muuten. No lopulta tulee ko:n ratkaisu jossa prosessin aikana toinen on kyllä tehnyt prosessiväitteen ja vaatinut pesänjakajaa ratkomaan töydennyspesänjaolla riitaisan seikan. Ko ottanut vain kantaa että on velkomusasia ja on toimivallassaan. Mitenköhän on? Menestyisikö prosessiväite ehkä hovissa. Pesänjakajasysteemi kun on olemassa!Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/01253816896988545888noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-43760824514746571462015-11-18T20:56:20.466+02:002015-11-18T20:56:20.466+02:00"Koska tuomioistuimen päätösvaltaisuus on ehd..."Koska tuomioistuimen päätösvaltaisuus on ehdoton prosessinedellytys, käräjäoikeuden olisi tullut jättää sanottua asiaa koskeva syyte tutkimatta, vaikkei vastaaja tehnyt väitettä päätösvaltaisuuden puuttumisesta."<br /><br />Nyt en ymmärrä. Tuomioistuimen asia on ratkaista asiat oikeassa kokoonpanossa. Miksi siis tuomarin, joka oli toimimassa itse väärin, olisi pitänytkin jättää syyte tutkimatta? Kyllä asiaa käsittelevän tuomarin asia on etukäteen tutkia, että kokoonpano on oikea syyttäjän merkinnöistä huolimatta. Eipä ole tullut mieleenkään jättää syytteitä tällä perusteella tutkimatta, eikä tule kyllä tämänkään jälkeen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-10383611243455185072015-11-05T16:03:41.986+02:002015-11-05T16:03:41.986+02:00Itsenäisenä ja riippumattomana tuomioistuimena KKO...Itsenäisenä ja riippumattomana tuomioistuimena KKO:n ei tietenkään tarvitse hyväksyä mittään oikeuskirjallisuudessa esitettyä "mallia" tai ratkaisusuositusta. Tästä ei ole kysymys, vaan keskustelecasta perusteljumetodista ja kaikkien tuomioistuimen oikeudelliseen päättelyyn tavalla tai toisella vaikuttaneiden seikkojen ja tietojen ilmoittamisesta.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-87824175255457374622015-11-05T15:38:46.687+02:002015-11-05T15:38:46.687+02:00"Suomi olisi lähes valtio maailmassa, jonka y..."Suomi olisi lähes valtio maailmassa, jonka ylimmät tuomioistuimet eivät viittaa oikeuskirjallisuuteen. Olisiko sinulla esittää jotain viittausta vertailevaan tutkimukseen, josta tämä käy ilmi, vai onko kyse ihan mututuntumalla hankitusta arvauksesta."<br /><br />Tätä on käsitellyt esim. Heikki E.S. Mattila Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen työryhmäraportissa XI s 105-. Mattilan mukaan kuulumme Indonesian korkeimman oikeuden kanssa siihen surulliseen oikeuskulttuuriin, jossa oikeuskirjallisuuteen ei viitata. (Ranskassa, jossa itse tuomiossa ei ole viittauksia, kirjallisuus ilmenee tietopankeista, joiden valmisteluun tuomioistuin osallistuu.<br /><br />Suomen käytäntöön vaikuttanee määräävästi KKO:n arroganssi. Toivottavasti uusi presidenttiä ja nuoremmat oikeusneuvokset aikaa voittaen muuttavat tuonkin seikan tälle vuosituhannelle. Jotenkin ihmeelliseltä tuntuu ajatus, että viittaukset kirjallisuuteen tekisivät tiedemiehistä "vielä korkeamman oikeuden": KKO kun viime kädessä itse päättää, minkä oikeuskirjallisuudessa esitetyn mallin se hyväksyy.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-11166728859450066362015-11-05T15:26:50.927+02:002015-11-05T15:26:50.927+02:00Toki toki, mutta kun noita "erehtymisiä"...Toki toki, mutta kun noita "erehtymisiä" näyttää sattuvan solkenaan eli vähän joka asiassa. Ainakin jos on uskominen KKO:n antamissa prejudikaateissa esille tulevia tapauksia. <br /><br />Eilen tuli "ulos" ratkaisussa KKO 2015:78 ja tänään sitten tapaus KKO 2015:79. Ja molemissa valitusasteillekin oli "sattunut erehdys" ja vieläpä pahanlaatuinen sellainen!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-37105808289340919672015-11-05T15:04:29.483+02:002015-11-05T15:04:29.483+02:00"Enemmän tarkkuutta peliin, arvoisat tuomarit..."Enemmän tarkkuutta peliin, arvoisat tuomarit! Hyvän tuomarin perusominaisuuksiin kuuluu, niin alioikeudessa kuin hovioikeudessakin, ehdottomien prosessinedellytysten tarkastaminen ja reagointi niiden puuttumisen johdosta."<br /><br />Tämä nuhde on syytä ottaa nöyränä vastaan. Tuomarikin on vain ihminen (!), mihin määritelmällisesti kuuluu erehtyväisyys. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-79620985543911346182015-11-05T15:00:24.053+02:002015-11-05T15:00:24.053+02:00"ettei virhe ollut korjaantunut sillä, että a..."ettei virhe ollut korjaantunut sillä, että asia on valitusvaiheessa käsitelty laillisessa kokoonpanossa hovioikeudessa (perustelujen kohdat 11-17). Tämä on varsin selvä asia,"<br /><br />Onko jossain päin maailmaa tai aikaisemmin sitten katsottu, että tuo virhe voisi korjaantua tuolla tavoin, kun asiaa KKO:n perusteluissa piti pohtia?<br /><br />Sinällään kyseessä on niin perusasia, että ihmeellistä, ettei asiaa alemmissa oikeuksissa huomattu. Jatkossa toivoisi, että tuomioistuinten ICT-järjestelmissä tuollainen aiheuttaisi virhehälytyksen, että asia voitaisiin hoitaa jo KO:ssa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-12805715759885960062015-11-05T09:44:25.430+02:002015-11-05T09:44:25.430+02:00"Harva meistä on rautaa…"
Selailu kanna..."Harva meistä on rautaa…"<br /><br />Selailu kannattaa!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-46389171303809681162015-11-05T09:43:14.706+02:002015-11-05T09:43:14.706+02:00Blogiarkiston (2008-14) alasivut eivät avaudu vuod...Blogiarkiston (2008-14) alasivut eivät avaudu vuoden ja kuukauden mukaan. Vanhoja postauksia voi lukea vain manuaalisesti selaamalla sivu kerrallaan taaksepäin. Harva jaksaa.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-75288588864636373682015-11-05T09:41:17.032+02:002015-11-05T09:41:17.032+02:00Tuomioistuimen ei tarvitse toki viitata aina oikeu...Tuomioistuimen ei tarvitse toki viitata aina oikeuskirjallisuuteen, vaan viittaaminen "silloin tällöin" tulkinnanvaraisten kysymysten yhteydessä riittäisi. Yleensä on riittävää, että lainopillisessa kirjallisuudessa esitettyyn kantaan viitataan tulkinnanvaraista kysymystä koskevien perustelujen johdanto-osassa kysymyksenasettelun jälkeen. Jos kirjallisuudessa on esitetty tietystä kysymyksestä toisistaan poikkeavia mielipiteitä, tuomioistuimen ei tarvitse ryhtyä tutkijoiden välisen oikeusopillisen kiistakysymyksen ratkaisijaksi, vaan eri suuntiin päätyvien mielipiteiden lyhyt esittely riittää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-42894833013167429462015-11-05T09:31:28.258+02:002015-11-05T09:31:28.258+02:00Ruotsin korkeimman oikeuden viimeaikaisista ratkai...Ruotsin korkeimman oikeuden viimeaikaisista ratkaisuista, joissa on viitattu oikeuskirjallisuuteen, voidaan mainita 22.10. -15 annettu rikostuomio, jonka perusteluissa on viitattu kolme kertaa rikosoikeudellisessa kirjallisuudessa esitettyyn kannanottoon<br /><br />http://www.hogstadomstolen.se/Domstolar/hogstadomstolen/Avgoranden/2015/2015-10-22%20B%205744-14%20Dom.pdfAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-61700359921848544152015-11-04T22:45:34.438+02:002015-11-04T22:45:34.438+02:00Avoimeen argumentaatioon ilman muuta kuuluu viitta...Avoimeen argumentaatioon ilman muuta kuuluu viittaaminen myös oikeuskirjallisuuteen ainakin jos ratkaisun perusteluihin ovat olleet omiaan vaikuttamaan oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset lain tulkinnasta.KKO halunnee korostaa,että se kykenee tulkitsemaan lakia turvautumalla vain lakiin ja sen esitöihin.Jos vaikkapa gradussa referoitaisiin jonkun oikeustieteilijän pohdintoja omana viisautena lähdettä mainitsematta,kysymys olisi sopimattomasta menettelystä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-40790820530595186662015-11-04T21:19:38.252+02:002015-11-04T21:19:38.252+02:00Ensimmäinen anonyymi kirjoitti kyllä ensimmäisessä...Ensimmäinen anonyymi kirjoitti kyllä ensimmäisessä kommentissaan nimenomaisesti "ylemmästä asteesta" eli KKO:sta, ja "toisesta asteesta", johon hän luki oikeuskirjallisuuden. Yleisesti eri "asteista" prosessioikeudessa puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan eri asteisia tuomioistuimista (oikeusasteita).<br /><br />Tuomioistuin ei suinkaan johda kannanottojaan suoraan oikeuskirjallisuudesta, sillä oikeuskirjallisuus on ainoastaan sallittu oikeuskähde, ei sitova tai edes heikosti velvoittava. Monia tuomioistuinten käsittelemiä ja ratkaisemia kysymyksiä on käsitelty usein aikaisemmin ja siten myös ennen esim. KKO:n ennakkopäätöksiä, toisinaan vieläpä aika laajasti, oikeuskirjallisuudessa, joten tuomioistuin ei aina noin vain "tempaa" perusteluissa ilmeneviä käsityksiään ja johtopäätöksiään "tyhjästä" ja täysin omin päin. Oikeuskirjallisuuteen viittaaminen antaa perustelujen lukijoille lisäinformaatiota siitä oikeudellisesta päättelystä, jolla ratkaisuun on päädytty. Lukija voi myös, jos haluaa, perehtyä viitatun oikeuskirjallisuuden avulla tarkemmin tuomiossa käsiteltyihin kysymyksiin.<br /><br />Vertalevan tutkimuksen osalta voidaan viitata esim. professori Heikki S. Mattilan artikkeliin "Viittausvertailua. Oikeusjärjestelmien ominaispiirteet tuomioistuinratkaisuissa". Mattila piti ko. teemaa koskevan esitelmänsä Rovaniemen HO:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa 2009. Kuulijoiden joukossa oli mm. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo, joten tieto meni myös KKO:een; toki oikeusneuvokset ovat tienneet asianlaidan muutenkin, mutta he eivät vain halua muuttaa perustelutyyliään. Ks. myös Virolainen, "Oikeuskirjallisuus oikeuslähteenä ja tuomion perusteluissa", Lakimies 2012 s. 3-32. Vm. artikkelissa on viitattu kymmeniin Ruotsin ja Norjan ylimpien tuomioistuinten ratkaisuihin sen suhteen, miten oikeuskirjallisuuteen on suotavaa tuomion perusteluissa viitata.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-50914523974082968362015-11-04T20:21:23.091+02:002015-11-04T20:21:23.091+02:00Kyse oli siitä, että toisen pahoinpitelyrikoksen (...Kyse oli siitä, että toisen pahoinpitelyrikoksen (syytekohta 1) osalta käräjäoikeuden tuomio oli saanut lainvoiman, sillä A ei ollut valittanut siltä osin edes hovioikeuteen. Palautusperuste ei liittynyt välittömästi myöskään toiseen pahoinpitelyrikokseen (syytekohta 2), jonka osalta A oli valituksensa tehnyt. KKO:n koko jutun palauttamisen puolesta esittämät perustelut <br />löytyvät päätöksen kappaleesta 22.<br /><br />Kuten KKO:n perusteluissa todetaan (kohta 20) jutun palauttamisesta ei ole laissa säännöksiä - mikä on sinänsä outoa - vaan palauttaminen ja siten myös sen laajuutta koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. KKO viittaa eräisiin palauttamisesta annettuihin ennakkopäätöksiin, mutta oikeuskirjallisuuteen, josta "palauttamisopit" ovat paljolti "levinneet" oikeuskäytäntöön, KKO ei sen sijaan viittaa; kirjallisuuteen viittaaminen ei näet ole ollut KKO:ssa muutoinkaan "tapana". Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-63210631283774040672015-11-04T20:14:20.263+02:002015-11-04T20:14:20.263+02:00Ensimmäinen anonyymi tässä vielä.
En väittänytkä...Ensimmäinen anonyymi tässä vielä. <br /><br />En väittänytkään, että professorit ja tutkijat muodostaisivat jonkin "oikeusasteen", kuten toinen anonyymi tulkitsi kirjoitustani, vaan halusin ainoastaan kiinnittää huomiota siihen, että oikeuslähdehierarkiassa korkeimman oikeuden prejudikaatit ovat korkeammalla tasolla kuin oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset. Tämän vuoksi on mielestäni aivan perusteltua, ettei korkeamman tason oikeutta luova instanssi johda ratkaisujaan – ainakaan suoran mekaanisesti – alemman tason lähteistä. Tällainen kehäpäätelmä olisi valtiosääntöoikeudellisestikin hieman ongelmallinen. Kuuluuko ylin lainkäyttövalta korkeimmalle oikeudelle itselleen, vai kuuluuko se viimekädessä tutkijoille ja professoreille?<br /><br />Sekin kuulostaa kyllä melko hurjalta väitteeltä, että Suomi olisi lähes valtio maailmassa, jonka ylimmät tuomioistuimet eivät viittaa oikeuskirjallisuuteen. Olisiko sinulla esittää jotain viittausta vertailevaan tutkimukseen, josta tämä käy ilmi, vai onko kyse ihan mututuntumalla hankitusta arvauksesta?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-80489976057912201912015-11-04T19:39:44.573+02:002015-11-04T19:39:44.573+02:00Blogisti kirjoitti: "Kyse on siitä, tuliko as...Blogisti kirjoitti: "Kyse on siitä, tuliko asia palauttaa käräjäoikeuteen kokonaisuudessaan, eli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ohella myös pahoinpitelyrikosten osalta, vaikka käräjäoikeuden virhe koski vain hyväksikäyttörikoksen tutkimista yksijäsenisessä kokoonpanossa." <br /><br />Asiahan ei ole näin, koska OK 2:6:n mukaan yksi tuomari riittää vain niissä tapauksissa "jos mistään syytteessä tarkoitetusta <i>yksittäisestä rikoksesta</i> ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta". Näin ollen kaikki eri rikoksia koskevat syytteen kohdat tulee käsitellä monijäsenisesti, jos yksikin syytekohta sitä edellyttää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-26103997091969331472015-11-04T18:36:07.771+02:002015-11-04T18:36:07.771+02:00Tuo on huono selitys tai sen tapainen yritelmä.
S...Tuo on huono selitys tai sen tapainen yritelmä.<br /><br />Suomessa julkaistaan nyt enemmän väitöskirjoja samoin kuin käytännönläheistä oikeuskirjallisuutta kuin koskaan aikaisemmin. Materiaalista ei totisesti olisi puutetta.<br /><br />Vanhaa kunnon lainoppia tuotetaaan etenkin prosessioikeuden osalta. Reilu kolmannes kaikista KKO:n antamista ennakkopäätöksistä koskee nimenomaan prosessioikeutta. Niin myös nyt blogijutussa kommentoitu ratkaisu KKO 2015:78.<br /><br />Jollei hovoikeus, joka tehtävänä on kontrolloida käräjäoikeuksien ratkaisujen laillisuutta, ei hoksaa edes sitä, että KäO ei ole ollut päätösvaltainen, ollaan kyllä varsin huonossa jamassa. Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-12280910602848439552015-11-04T18:27:22.697+02:002015-11-04T18:27:22.697+02:00Mahtaisiko yksi syy kirjallisviittausten vähyyteen...Mahtaisiko yksi syy kirjallisviittausten vähyyteen olla se, että vanhaa kunnon lainoppia ei moniltakaan aihealueilta yksinkertaisesti ole saatavilla. Akateeminen nykyväki tekee mieluummin jotakin "tieteellisempää", joka kyllä saattaa tuottaa tiedekunnille tulospisteitä, mutta on käyttöarvoltaan vähäistä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-21851215774535981972015-11-04T18:02:52.374+02:002015-11-04T18:02:52.374+02:00Anteeksi nyt, mutta anonyymi ei näytä oikein ymmär...Anteeksi nyt, mutta anonyymi ei näytä oikein ymmärtävän, mistä on kysymys.<br /><br />Professorit ja tutkijat eivät muodostaa mitään "oikeusastetta", kuten anonyymi esittää, eivät alempaa eivätkä ylempää. Suomi on todella harvinainen poikkeus sikäli, sillä sen ylimmät oikeudet (KKO ja KHO) ovat lähes ainoita ylimpiä oikeusasteita koko maailmassa, jotka eivät viittaa oikeuskirjallisuuteen, puhumattakaan oikeuskirjallisuudessa esitetettyjen kannanottojen analysoimisesta. Kyse on takaperoisesta tai yleisestä oikeudellisesta kehityksestä jälkeenjääneestä kulttuurista, jos maan tuomioistuinten ja tutkijoiden välillä ei ole sanotunlaista vuorovaikutussuhdetta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-49612491434900036642015-11-04T17:10:16.380+02:002015-11-04T17:10:16.380+02:00Minusta KKO:n linja olla viittaamatta oikeuskirjal...Minusta KKO:n linja olla viittaamatta oikeuskirjallisuuteen on oikea. Korkein oikeus luonnollisesti sijoittuu korkeammalle oikeuslähdehierarkiassa, ja siksi olisi epäjohdonmukaista, että ylemmältä asteelta viitattaisiin alemmalla asteella annettuihin näkemyksiin. Toki ylempi aste voi kuunnella alemman asteen näkemyksiä – niinkuin KKO taatusti tekeekin – mutta niihin nimenomaan viittaaminen olisi edellä mainitulla tavalla epäjohdonmukaista. Johdonmukaista sen sijaan on, että KKO viittaa ihan itse itseensä – ylempää lainkäyttöelintä ei Suomessa ole. <br /><br />Tokihan tämä harmittaa tutkijoita ja professoreita. Niin mielelläänhän sitä näkisi itsensä istumassa ylimmillä lauteilla lainkäyttöasioissa (ikään kuin KKO:n opettajana). Anonymousnoreply@blogger.com