tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post1030115808625091676..comments2023-11-03T10:38:51.381+02:00Comments on Oikeudenkäyntejä ja tuomareita: 63. LautamiehetJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-59721609749947839312010-02-25T00:37:01.154+02:002010-02-25T00:37:01.154+02:00Olen Suomen kansalainen, asun Isossa-Britanniassa ...Olen Suomen kansalainen, asun Isossa-Britanniassa ja minut on juuri nimitetty rauhantuomariksi (justice of the peace; magistrate). Olen siis joutunut selittelemaan sukulaisille ja ystaville Suomessa mita tama tarkoittaa. Oli siis mielenkiintoista lukea taman blogin kommentteja lautamiehista, mika on ehka taman roolin lahin vastine. Ymmarran etta rooleilla on kuitenkin merkittavia eroja, ehka suurin se etta ammattituomaria ei meilla alimman rikosoikeuden (Magistrates' Court)kokoonpanossa ole ollenkaan (mutta ammattijuristi neuvonantajana ilman paatosvaltaa) ja maallikkotuomareilla on todellinen paatosvalta. Paatoksistamme voi valittaa vain jos siihen on laillinen perusta, siis jonkunlainen virhe. Taalla rauhantuomarit valitaan mainostamalla tehtavaa (josta maksetaan vain kulut ja ansionmenetyksesta jonkunlainen korvaus) ja ainakin vuoden kestavalla valintaprosessilla johon kuuluu yksi tai kaksi valintakomitean tekemaa vaativaa haastattelua (omalla kohdallani haastattelijoita oli 6 yhdella kerralla), ainakin kolmen oikeudenkaynnin seuraaminen, poliisiviranomaisten tekemat taustantutkimukset jne. Monta kertaa halutti jattaa koko prosessi, niin hankalalta se alkoi tuntua. Paikallisia hakijoita oli 11 ja 6 hyvaksyttiin. Koulutus on vasta aluillaan joten en osaa siita sanoa viela sen enempaa, mutta raportoin mielellani vastaisuudessa jos ketaan kiinnostaa. Valitan muuten sita ettei minulla ole suomalaista nappaimistoa ja myos etten oikein tunne suomalaista lakisanastoa!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-55957928490956657222009-02-01T21:23:00.000+02:002009-02-01T21:23:00.000+02:00Lautamies MarjaselleOikeusministeriö on viimeksi t...Lautamies Marjaselle<BR/><BR/>Oikeusministeriö on viimeksi tammikuun alussa 2009 lähettänyt kaikille puolueille osoitetun "paimenkirjeen", jossa selvitetään ns. puolueveron perimiseen lautamiehiltä liittyviä epäkohtia mm. käräjäoikeuksien riippumattomuuden kannalta.<BR/><BR/>Ei tällaista kirjettä tietenkään olisi lähetetty ilman aihetta! Ts. on edelleen pelättävissä, että puolueveroa yritetään periä myös käräjäoikeuden lautamiehiltä.<BR/><BR/>Se, että oikeuskansleri on paheksunut tällaisen maksun perimistä, ei tietenkään todista vielä mitään siitä, ettei maksua olisi yritetty periä oikeuskanslerin paimenkirjeen jälkeen. Ei pitäisi olla niin naiivi, että uskoo asioiden korjaantuvan laillisuusvalvojien antamien paimenkirjeiden perusteella. Tällaisia kirjeitä oikeuskanslerit ym. ovat antaneet jo 1970-luvulta lähtien, mutta lautamiehiltä on siitä huolimatta peritty tai yritettty periä puolueveroa vielä 2000-luvulla.<BR/><BR/>Kun Helsingissä on ollut tähän mennessä 550 lautamiestä, on tietenkin ollut täysin sattumanvaraista ja epätodennäköistä, että joku ympäristökysymyksiin perehtynyt lautamies olisi osunut mukaan kokoonpanoon, jossa käräjäoikeus on käsitellyt jotakin yksittäistä ympäristörikosasiaa!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-87863928491075988262009-02-01T20:45:00.000+02:002009-02-01T20:45:00.000+02:00Professori Virolainen, en ymmärrä, miksi edelleenk...Professori Virolainen, en ymmärrä, miksi edelleenkin väitätte puolueitten vaativan lautamiehiltä ns. luottamushenkilömaksun, kansan kielellä puolueveron. Lainvalvojat ovat jo ajat sitten todenneet, ettei tuomarintehtävistä saa periä puolueveroa, ja tietääkseni tätä kantaa on noudatettu jo vuosikausia. Helsingissä, josta tosiaan valitaan eniten lautamiehiä edelleenkin, tilanne on hyvin tiedossa. Jos tiedätte jonkin kunnan ja puolueen, joka ei tätä ole tällä vuosituhannella noudattanut, niin kertoisitteko sen?<BR/><BR/>Mitä tulee nimen omaan ympäristörikoksiin, niin ne edellyttävät myös luonnontieteellistä ja/tai teknistä tietämystä, pelkkä ympäristöoikeuden tuntemus ei riitä. Lisäksi varsin harva käräjäoikeustuomari lienee opinnoissaan ottanut ympäristö-, maa- ja vesioikeutta erikoisalakseen. Lautamiesten joukosta voi löytyä parempaa ympäristötietämystä kuin ammattituomareista konsanaan, mutta juristien ammattikunnan voi olla vaikea tunnustaa sitä.<BR/><BR/>Jari J. Marjanen<BR/>Helsingin käräjäoikeuden lautamies (ainakin vielä toistaiseksi)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-44909657643615940992009-01-16T14:10:00.000+02:002009-01-16T14:10:00.000+02:00Nykyisin sitä vastoin tuomarit ovat taustaltaan us...<I>Nykyisin sitä vastoin tuomarit ovat taustaltaan useimmiten aivan samanlaisia "pulliaisia" kuin lautamiehetkin, ja heillä on samanlaisia - ellei vielä suurempia - ongelmia kuin lautamiehillä mitä tulee esimerkiksi asumiseen, perhesuhteisiin, velkaantumisen jne.</I><BR/><BR/>Fyysisen ympäristön erilaisuuden on korvannut muu erilaisuus eli eri alojen asiantuntemus. Sattumanvaraistahan se toki on, mutta esimerkiksi moni "uuden tekniikan" asia menee yllättävän monelta ihmiseltä täysin yli ymmärryksen. Tässä moni maallikko osaisi lautamiehenä auttaa, mikäli oikeasti halutaan edes ymmärtää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-58962743756487081702009-01-13T13:32:00.000+02:002009-01-13T13:32:00.000+02:00Ikävä kyllä puolueiden jäsenmäärä on laskenut viel...Ikävä kyllä puolueiden jäsenmäärä on laskenut vielä lisää. Allaolevan STT:n uutisen (joulukuu 2008) mukaan puolueisiin kuuluu runsaat 300 000 suomalaista eli alle kymmenen prosenttia maamme aikuisväestöstä.<BR/><BR/>http://www.kaleva.fi/plus/Puolueiden_veto_hiipunut_768520+0Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-89974964733335066572009-01-12T17:41:00.000+02:002009-01-12T17:41:00.000+02:00Vaikka julkisuudessa on puhuttu jo kauan lautamie...Vaikka julkisuudessa on puhuttu jo kauan lautamiehiltä perittävästä ja lautamiesten kiltisti maksamasta - kaikki puolueet eivät kuitenkaan perine tätä maksua -puolueverosta, on aika yllättävää, että lautamiesten omat järjestöt eli Suomen lautamiehet ry, jossa on noin 1 500 jäsentä, ja Suomen lautamiesliitto (300 jäsentä) eivät ole puuttuneet julkisuudessa asiaan ja "tuominneet" puolueveron perimistä. En ainakaan löytänyt näiden yhdistysten kotisivuilta maininta sellaisesta.<BR/><BR/>Lautamiehet ovat siis ilmeisesti hiljaisesti hyväksyneet järjestelyn, joten sen poiskitkeminen ei liene aivan helppo työ eikä onnistu pelkästään oikeusministeriön paimenkirjeellä. Lautamiehet näyttävät näköjään haluavan olla po. tavalla riippuvaisia nimittäjistään ja puolueistaan.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-9979445139267664392009-01-12T14:18:00.000+02:002009-01-12T14:18:00.000+02:00Terve vaan, Markku! Markku Arponen toimi vuosina 2...Terve vaan, Markku! <BR/><BR/>Markku Arponen toimi vuosina 2001-2003 istuneen tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean puheenjohtajana (KM 2003:3). Arponen aloitti tuon homman oikeusneuvoksena ja päätti Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä. Minä olin komitean yksi kolmesta pysyvästä asiantuntijasta.<BR/><BR/>Oikeusministerin ottaminen "hampaisiini" lienee hieman liian vahva ilmaisu, kritisoinut kyllä olen, se on selvää. Kriitikon tehtävässä nuo plus-pisteet tai pro-argumentit tahtovat pakosta jäädä vähemmälle huomiolle. <BR/><BR/>Mutta onhan Tuija Brax toki saanut paljon hyvääkin aikaan ja, kuten Arponen sanoi, toteuttanut tai ainakin ryhtynyt toteuttamaan joitakin em. komitean lukuisista ehdotuksista.<BR/><BR/>Tärkein niistä lienee parhaillaan vireillä oleva toimikuntatyö, joka koskee oikeudenkäyntiavustajien ammattitaitovaatimusten tiukentamista ja valvontaa. <BR/><BR/>Myös käräjäoikeusverkoston uudistamisesta on päätetty siihen malliin kuin komitea ehdotti. Ja lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksien kokoonpanoihin on supistettu sillä tavoin kuin ehdotimme. <BR/><BR/>Mutta, kuten blogissani totesin, tämä lautamies-uudistus jäi tynkäuudistukseksi, sillä samassa yhteydessä olisi pitänyt järjestää uudelleen ainakin lautamiesten valintatapa ainakin. <BR/><BR/>Lisäksi olisi tullut pohtia äänestyssäännösten uudistamista ja lautamiesten ottamista myös hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien kokoonpanoihin. <BR/><BR/>Näistä viimeksi mainittu uudistus olisi voitu jättää vielä ehkä hautumaan, mutta valintatapaa ja äänestyssääntöjä koskevat kysymykset olisi ehditty kyllä hoitaa, jos olisi haluttu, jo ensi vuoden alkuun mennessä, jolloin käräjäoikeuksien lukumäärä saa vihdoin "lopullisen" mittansa. <BR/><BR/>Ja mikä kiire nyt muutetuilla käräjäoikeuksien kokoonpanosäännöksillä oli tulla voimaan jo nyt; ne olisi voitu valmistella rauhassa ja ottaa käyttöön sitten ensi vuoden alussa uusissa, "uljaissa" käräjäoikeuksissa.<BR/><BR/>Tärkeä komiteassa perusteellisesti pohdittu kysymys tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon uudistamisesta on edelleen aloittamatta, vaikka hovioikeuksien presidentit, Arponen muiden mukana, hoputtivat oikeusministeriötä sen suhteen muistaakseni jo vuonna 2007, vai oliko se v. 2008. <BR/><BR/>Jonkin työryhmän piti hallitusohjelman mukaan alkaa pohtia, tulisiko sanottua uudistusta ryhtyä "kunnolla pohtimaan!" Tämä "tahti" tuntuu varsin verkkaiselta!<BR/><BR/>Hovioikeusmenettelyn vireillä oleva uudistus näyttäisi menevän minun mielestäni taas jotenkin poskelleen, jos Kitusen toimikunnan ehdotusta vertaa siihen uudistukseen, joka tuli Ruotsin hovioikeuksissa voimaan 1.11.2008. <BR/><BR/>Ruotsin käräjäoikeuksissa videoidaan nyt kaikki suulliset todistelutarkoituksessa annetut lausumat. Tällöin hovioikeuden ei tarvitse välttämättä pitää vanhanmallista suulista käsittelyä, jossa partit ja heidän avustajansa samoin kuin todistajat ym. ovat saapuvilla, vaan asianosaisten ja todistajien käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa antamat lausumat otetaan vastaan käräjäoikeudessa nauhoitetuilta videolta; partit ja ainakin heidän advokaattinsa ovat hovioikeudessa tuolloin saapuvilla, näin ole ymmärtänyt. <BR/><BR/>Ruotsissa on siirrytty modernin suulliseen ja välittömään pääkäsittelyyn, jossa hyödynnetään uutta tekniikkaa, mutta jossa samalla oikeusvarmuutta pyritään toteuttamaan. Ruotsissa ei ole tarvinnut muuttaa tai kumota ns. luottamuspykälää, kuten Suomessa nyt ehdotetaan tehtäväksi (OK 26:15). <BR/><BR/>Kitusen komiteassa on sivuutettu kokonaan em. Ruotsin mallin mukainen hovioikeuden pääkäsittelyn toteuttaminen. <BR/><BR/>Suomen hovioikeustuomarit ovat kuulemma niin isoja "herroja", etteivät he halua tai viitsi katsella mitään videoita. He joko pitävät "normaalin suullisen käsittelyn", jossa toistetaan kaikki se mitä on jo lausuttu käräjäoikeudessa, tai, mikä näyttää olevan tavoitteena, suullista käsittelyä ei pidetä lainkaan - suullisia käsittelyjä pyritään karsimaan - ja asiat ratkaistaan taas entiseen malliin kirjallisen aineiston perusteella. <BR/><BR/>Tämä on Kitusen toimikunnan uudistuksen "juju"; hovioikeustuomareiden työn helpottaminen, mikä ei ole lainkaan sama asia kuin asianosaisten oikeusturvasta huolehtiminen.<BR/><BR/>Kitusen toimikunnan mietinnön johdosta annetuissa n. 40 lausunnossa yhdessäkään - minun lausuntoani lukuun ottamatta -ei kiinnitetty huomiota tähän olennaiseen asiaan, jossa suomalainen hovioikeusmenettely tulee - jos ehdotus toteutuu (toivottavasti ei tule toteutumaan) - ratkaisevasti eroamaan Ruotsin mallista, jossa siis pyritään säilyttämään ho-prosessin suullisuus ja välittömyys tekniikka hyväksi käyttäen.<BR/><BR/>Täytyy vielä palata myöhemmin erikseen tähän hovioikeusmenettelyn uudistamiseen, joka siis on vaarassa mennä poskelleen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-43302020153494510392009-01-12T13:09:00.000+02:002009-01-12T13:09:00.000+02:00Tervehdys Jyrki boy, olet useasti ottanut Tuija Br...Tervehdys Jyrki boy, olet useasti ottanut Tuija Braxin hampaisiisi. Mitäpä siitä, olen minäkin siellä ollut. Mutta entä pro&contra. Tuija Braxin ansioksi on luettava, että hän on ensimmäinen oikeusministeri, joka on pyrkinyt toteuttamaan ja jo toteuttanutkin tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean ehdotuksia.<BR/>Markku ArponenAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-47062234401020451842009-01-11T17:33:00.000+02:002009-01-11T17:33:00.000+02:00Terve!olen ollut lautamies Turussa vuodesta -94 - ...Terve!<BR/><BR/>olen ollut lautamies Turussa vuodesta -94 - Vihreän liiton mandaatilla. En ole koskaan maksanut puolueveroa enkä ole puolueen jäsen. Eräs vihreän liiton turkulainen toimihenkilö tunsi minut ja kysyi halukkuuttani. Lupauduin.<BR/><BR/>Kun viime syksynä ruvettiin puhumaan siitä että lautamiesjärjestelmä pitäisi ehkä kokonaankin lopettaa, en mielessäni pannut kovin paljon hanttiin (vaikka en vieläkään voi kirjoituttaa hautakiveeni herastuomari-tittliä :-)), koska valtaosa istunnoista on aika puuduttavia.<BR/><BR/>Ajattelin seuraavassa numeroida teesini blogi-isännän tavoin.<BR/><BR/>1. Osa puheenjohtajista ei ole onnistunut vieläkään mieltämään lautamiehiä osaksi päätöksentekoa. Nuoret miespj:t ovat olleet yllättävän omaksumiskykyisiä - vanhat miestuomarit odotusten mukaan hitaimpia omaksujia. Vanhemmat naispuheenjohtajat ottavat lautamiehet paremmin huomioon kuin nuoret naiset. (Luultavasti tämä jako selittyy näin: nuoret naiset ovat tunollisimpia, eli he ovat lukeneet läksynsä ja käytännössä jo kirjoittaneet tuomiotkin ennen istuntoa. Vanhat miehet ovat jääräpäisimpiä, eli heille ei mikään uudistus uppoa. Nuorilla miehillä ei ole kauheasti opittuja tapoja, riittävästi itseluottamusta ja laiskuutta eli he "uskaltavat" mennä istuntoon ilman valmista kaavaa. Vanhemmat naiset uskaltavat mitä vaan, mutta rutiinit jo vaikuttavat - ja rutiineihin ei ole kuulunut mielipiteen kysyminen "ulkopuolisilta".)<BR/>Tämä ikä-sukupuoli -nelikenttä ei tietenkään ole poikkeukseton. Erityisesti tämä yleistys kohtelee väärin monia vanhempia miestuomareita. Heidän joukossaan on ollut monia virkeitä äijiä, jota ovat heti ymmärtäneet, mistä on kysymys.<BR/><BR/>2. Pro-contra -listasta poimisin esiin muutaman näkökohdan, joka minut kuitenkin pani ajattelemaan, että pitää tämä lautamiesjärjestelmä ainakin jossakin muodossa säilyttää. <BR/>a)oikeustaju: kansan keskuudessa on hyvä olla ihmisiä, jotka tyynnyttelevät "yleisien oikeustajun" verenhimoa. <BR/>b)valvonta: missään en ole elämäni varrella (50 v.) tavannut niin huonosti toimivaa apparaattia kuin käräjäoikeus. Jos sinne jäisivät häärimään vain he, jotka saavat palkkansa ao. apparaatilta, kukaan ei enää edes ihmettelisi, että iso osa pääkäsittelyistä peruuntuu, kun ei olla saatu haastetuksi tai vastaaja ei saavu paikalle - saati sitä, miksi syyte on kirjoitettu niin huonosti, että maallikkokin näkee, että tämä syyte ei voi menestyä. Nyt ainakin lautamiehistö pudistelee päätään - ja ehkä tuo skarppiuttakin?<BR/>c)oikeudenkäynnin tasapuolisuus: nykyisilläkin kokoonpanoilla vastaaja, asianomistaja ja todistajat tuntevat olonsa usein aika orvoiksi, kun eivät ymmärrä juristien keskustelua, kun pj, syyttäjä ja vastaajan avustaja jauhavat jargoniaan. Nykyään paikalla on täyspäiseksi tiedettyjä ja virkavalan vannoneita ihmisiä, joiden läsnäolo saattaa aiheuttaa myös sen, että kieli ja käsitteet ovat tästä maailmasta.<BR/><BR/>Tässä oli siis niitä syitä, miksi katson, että läsnäoloni ei ole mennyt ihan hukkaan.<BR/><BR/>Vähiten koen olevani hyödyksi esimerkiksi rattijuoppoussyytettä pohdittaessa ja tuomiota mitattaessa: kun kaikkien kannalta tärkeintä lienee se, että tuomio on linjassa ja pitää hovissa.<BR/><BR/>Mainittakoon vielä, että olen 16 lautamiesvuoteni aikana vienyt asian äänestykseen viitisen kertaa ja ainakin kolme tapausta tiedän, joissa hovi asettui kannalleni. Lisäksi olen ollut mukana tekemässä yhtä suurta väärintuomiota, jota on laajastikin retosteltu. (Väärä mies pankkiryöstöstä vankilaan.) Siinäkin tuomiossa oli vankat perusteet, mutta esitutkinta-aineistossa olleet virheet veivät meidät harhaan.<BR/><BR/>Touko Mettinen<BR/>(nimimerkki)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-74291205532472911082009-01-11T17:28:00.000+02:002009-01-11T17:28:00.000+02:00Auskultoin 1990-luvulla jälkeen KäO- ja ennen ROL-...Auskultoin 1990-luvulla jälkeen KäO- ja ennen ROL-uudistusta entisessä KO:ssa. Rikosasioiden lykkäysruletissa lautamiehet vaisuja, mutta hakemuspäivinä koin heidät todella tarpeellisiksi, koska lasten huoltojutuissa olin poikamiehenä muuten täysin sosiaalitätien vietävissä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-71768636277737304192009-01-11T15:23:00.000+02:002009-01-11T15:23:00.000+02:00ValkosuomalaiselleAi miten niin viestini meni "pro...Valkosuomalaiselle<BR/><BR/>Ai miten niin viestini meni "provoilun puolelle"?<BR/><BR/>Itsehän juuri edellisessä viestissäsi totesit lautamiesinstituution (väitetysti väärinymmärrettyä) perimmäistä tarkoitusta käsitellessäsi, että se "tukee ja takaa kansainvaltaista edustuksellista demokratiaa, estää ääriliikkeiden ja suuntausten vaikutusta ja painostusta tuomitsemistoimintaan".<BR/><BR/>Käsittelin viestissäni vain sitä, miksi nämä mainitsemasi perusteet eivät ole sen paremmin relevantteja kuin ongelmattomiakaan. Pyysin sinua myös konkretisoimaan mielipiteitäsi esimerkillä, jotta olisin nähnyt, olenko ymmärtänyt mielipiteesi oikein. <BR/><BR/>Tarkoitukseni ei kumminkaan ollut millään tavalla väheksyä mielipiteitäsi.<BR/><BR/>Enkä väheksy tuota korostamaasi luottamus-näkökohtaakaan. On tuossa luottamusväitteessäsi kenties perääkin: ehkä ihmiset luottavat lainkäyttöön paremmin, jos mukana on "tavallisia ihmisiä". Itse en kumminkaan haluaisi, että lautamiehet käsittelisivät asiaani, jos joskus tulisin (väärin) syytetyksi. <BR/><BR/>Oma asiansa on sekin, missä määrin tuo kansalaisten luottamus on asiallisilla syillä perusteltavissa. Oman olettamukseni mukaan lautamiehistä ei tuomitsemistoiminnassa ole suurta hyötyä, jos ei sitten haittaakaan. Eiköhän se ole aika pitkälle ammattituomari, joka suurimmassa osassa tapauksia ratkaisun sanelee - vaikka lautamiehillä toki yksilöllinen äänioikeus onkin.<BR/><BR/>Ottamatta yleisemmin kantaa näihin julkisuudessa käsiteltyihin tapauksiin (Ruusus-jutun lisäksi esim. Merenkulkuhallituksen juttu, jossa lahjussyytteet alioikeudessa hylättiin äänin 3-3; molemmat ammattituomarit ja yksi lautamies olisivat lukeneet teot syyksi), totean, että lautamiesten voidaan toki ajatella edustavan juuri sitä "maalaisjärkeä".<BR/><BR/>Toisaalta esimerkiksi rikosjutuissa juuri tuo "maalaisjärki" ja lautamiesten edustama "kansan oikeustaju" voivat helpostikin olla asioita, joilta vastaajaa pitää varjella. <BR/><BR/>Vaikka lautamiesten - kuten toki lainoppineiden puheenjohtajienkin -tieto- ja taitotasot varmasti vaihtelevat, en pitäisi ollenkaan mahdottomana, että joku lautamies tuomitsisi tuomioistuimen vakioasiakkaan vain "vanhan maineen" vuoksi, vaikka näyttö ei objektiivisessa arvioinnissa syyksilukemiseen riittäisikään.<BR/><BR/>Puhtaasta "maalaisjärjestä" ei sanottavasti liene hyötyä sellaisissakaan jutuissa, joissa ongelmat liittyvät etupäässä oikeuskysymyksiin, kuten arvopaperimarkkinarikoksissa, velallisen rikoksissa ym. ym.<BR/><BR/>Maailma on muuttunut olennaisesti - eikä paluutta käräjäkiville enää ole, kuten todettu. Tämän vuoksi en perusta lautamiesjärjestelmästä, mutta ymmärrän kyllä, jos joku perustaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-22579587513131757312009-01-11T15:06:00.000+02:002009-01-11T15:06:00.000+02:00Valkosuomalaisella on peräti outo tapa luokitella ...Valkosuomalaisella on peräti outo tapa luokitella asiaa sisältä ja ulkopäin tarkastelevia tahoja ja henkilöitä - en ole hänen kanssaan lainkaan samaa mieltä!<BR/><BR/>Valkosuomalainen ym. eivät näemmä osaa erottaa toisistaan a) maallikkojen osallistumista lainkäyttöön sinänsä, ja b) lautamiesten valintatapaa. Vaikka maallikkojen osallistuminen herättäisikin luottamusta lainkäyttöön - miksi sitten lautamiehet eivät osallistu Suomessa hovioikeuden ja hallinto-oikeuksien lainkäyttöön (?) - on lautamiesten valintatapa asia, joka selkeästi vähentää sanottua luottamusta.<BR/><BR/>Se, että lautamiehet on jätetty pois hovioikeuksista ja hallinto-oikeuksista, osoittaa selkeästi, ettei Suomessa todellisuudessa pidetä lautamiesjärjestelmää minään merkittävänä tekijänä lainkäyttöön tunnettavan luottamuksen kannalta tai muutenkaan, vaan kyse on vain historiallisesta jäänteestä, jota halutaan pitää yllä ja romantisoida pitkien periteiden takia tms. näennäissyistä. <BR/><BR/>Eihän lautamiesten nykyinen valintatapa ole lainkaan demokraattinen, jos ja kun lautamiehiksi pääsevät vain poliittisten puolueiden jäsenet, kun kansasta luultavasti vain 10-15 prosenttia on poliittisten puolueiden jäseniä! Siis 85-90 prosenttia väestöstä ei voi tulla valituksi lautamiehiksi. Tällainen systeemi on tietenkin varsin kaukana demokratiasta!<BR/><BR/>Nykyisessä tieto- ja verkkoyhteiskunnassa löytyisi lukuisia tapoja valikoida lautamiehiä, ei koko nelivuotiskaudeksi, vaan esimerkiksi niin, että kunnan väestöstä valittaisiin arpomalla tms. tavalla tietty määrä ihmisiä, joilla olisi vuoden tai muutaman kuukauden aikana aikana velvollisuus olla lautamiehenä ja varautua tähän tehtävään. Nyt kun lautamiesten ei enää tarvitse olla mukana käräjäoikeuksien lainkäytössä enää "päivästä päivään, vaan he ovat ylipäätään mukana enää vain "vakavien" ja "yhteiskunnallisten merkittävien" asioiden käsittelyssä, tällaiseen järjestelmään pitäisi olla käytännössä hyvät mahdollisuudet. Valitaanhan juryn jäsenetkin esim. USA:ssa ja Englannissa vain tiettyyn juttuun, ei suinkaan tietyksi ajaksi eikä missään tapauksessa peräti neljäksi vuodeksi!<BR/><BR/>Lautamiesten ns. "koulutus", jota Valkosuomalainen kannattaa, on selkeä osoitus siitä, ettei Suomessa ole ymmärretty lainkaan, mistä maallikkojen osallistumisesta lainkäyttöön on tai pitäisi olla kyse. Koulutuksella lautamiesparoista yritetään tehdä jonkinlaisia kvasiasiantuntijoita tai peräti "tuomareita" - vrt. herastuomari-nimike (!) - , mutta tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa, että lautamiehet osallistuvat tai heidän tulisi osallistua lainkäyttöön siksi, että he toisivat tuomitsemistoiminnassa esiin "puhtaan" maallikkokäsityksen tai paljon puhutun terveen "lautamiesjärjen." Koulutuksella, joka on käytännössä hyvin näennäistä kvasikoulutusta, lautamiehiltä vain yritetään, joko tarkoituksellisesti tai asiaa lainkaan ymmärtämättä, riistää tämä maallikkokäsitys, ja heidät pyritään mukauttamaan virkamiestuomareiden asenteisiin ja arvoihin.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-26485486955250821872009-01-11T12:36:00.000+02:002009-01-11T12:36:00.000+02:00Vastauksena blogistille:Olen eri mieltä siitä, mil...Vastauksena blogistille:<BR/><BR/>Olen eri mieltä siitä, miltä lautamiesinstituutio näyttää ulospäin ja valintatavan nauttimasta luottamuksesta.<BR/><BR/>Asia on päinvastoin. Blogisti tarkastelee asiaa "sisältäpäin" asiantuntijana. Ja sitähän hän todella on: prosessioikeuden professori ja evp. ammattituomari.<BR/><BR/>Kansalaiset todella luottavat lautamiesinstitutioon, jopa poliisitkin. Olen vähän ihmetellyt itsessään tuon luottamuksen suuruutta ja sen käytännön realistisuutta. <BR/><BR/>Mutta niin se vain on. Ja tämä on olennaista ja tärkeää: luottamus lainkäyttöön!<BR/><BR/>Lautamiesten poliittisen suuntauksen vaikutusta ratkaisujen sisältöön en koskaan havainnut. En ole ollut edes kiinnostunut siitä, vaan mitä lautamiehet yksittäisestä jutusta ajattelevat.<BR/><BR/>Lautamiesten valintatapa on vakiintunut ja edustuksellisen demokratian kautta tapahtuva. Lautamiehiä nykyään koulutetaankin ja he ovat järjestyneet yhdistykseksi. <BR/><BR/>Mielestäni osaan tarkastella lautamiesinstituutiota yleisesti ja erottamalla olennaisen valitettavista yksittäistapauksista (ruususjuttu). <BR/><BR/>Rikosoikeudenkäyneissä yleisimmän 1+3 kokoonpanon (OM:n kustannusongelma)sijasta säästöksi olisi riittänyt 1+2. Ja se ei olisi kajonnut lautamiesten ratkaisuvaltaan.<BR/><BR/>Asseri meni provoilun puolelle.Antifilatelistihttps://www.blogger.com/profile/11448656180634062066noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-4871978517011035182009-01-11T11:14:00.000+02:002009-01-11T11:14:00.000+02:00Valinnan pitäisi kai olla demokraattista. Siihen p...Valinnan pitäisi kai olla demokraattista. Siihen peliin puolueet kuuluvat. Vai laitetaanko hesariin ilmoitus ja tuomioistuimet itse päättäisivät... tulisiko hakijoita ja herättäisikö sen enempää luottamusta. "valvottava" itse valitsisi ketä päästää samalle puolelle pöytää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-77328675429973048382009-01-11T10:40:00.000+02:002009-01-11T10:40:00.000+02:00Jäi epäselväksi, miksi Valkosuomalainen halusi al...Jäi epäselväksi, miksi Valkosuomalainen halusi alentaa lautamiesten lukumäärän kolmesta kahteen (1+2). No, olisihan sillä säästetty valtion menoja vielä 0,5 miljoonaa euroa lisää! Kas, kun säästöleikkuri Brax ei tuota huomannut!<BR/><BR/>OIkeussalityöntekijä v-suomalainen tarkastelee lautamiesinstituuttia ja heidän valintatapaansa totutusti vain tuomioistuimen sisältä päin -salista käsin - eikä näytä ymmärtävä, että pitäisi ottaa huomioon myös se, miltä lautamiesten täysin puoluepoliittinen valintatapa näyttää ulospäin eli herättääkö se luottamusta vai epäluottamusta suuren yleisön keskuudessa tuomioistuinlaitoksen puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-80727706390337921272009-01-11T02:36:00.000+02:002009-01-11T02:36:00.000+02:00Jos kysyttäisiin lautamiehiltä itseltään tarvitaan...Jos kysyttäisiin lautamiehiltä itseltään tarvitaanko heitä vai ei? Ja rivituomareilta, asianajajilta sekä syyttäjiltä. Miksei myös maallikkoparteilta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-28154298047254802752009-01-10T22:19:00.000+02:002009-01-10T22:19:00.000+02:00ValkosuomalaiselleKirjoitat kovin arvoituksellises...Valkosuomalaiselle<BR/><BR/>Kirjoitat kovin arvoituksellisesti kokemuksistasi "lautamiesten roolista hyvässä ja pahassa". Pakko kysyä: oletko tuomari -vai kenties syyttäjä? Millainen on mielestäsi lautamiesten rooli "hyvässä"? Ja entä "pahassa"? Konkretisoi näitä rooleja elävän elämän esimerkein?<BR/><BR/>Ja miten lautamiesjärjestelmä on mielestäsi tarkoituksenmukaisempi kuin esimerkiksi tuomareiden palkkaaminen samoilla resursseilla?<BR/><BR/>Olen kyllä periaatteessa vähän eri mieltä kanssasi muutenkin. On vaikea nähdä, miten lautamiesjärjestelmä voisi estää "ääriliikkeiden ja -suuntausten" vaikutusta tuomitsemistoimintaan. <BR/><BR/>Ensinnäkin, nyky-Suomessa pelko "ääriainesten", mitä niillä sitten tarkoitetaankaan, vaikutuksesta tuomitsemistoimintaan ei ole kovin realistinen - et kai sitä vakavissasi tarkoittanutkaan. <BR/><BR/>Toiseksi, tuosta lautamiesjärjestelmän "luokkaoikeudenjakoa" ehkäisevästä vaikutuksesta ei kyllä taida olla muutenkaan näyttöä. <BR/><BR/>Jos yhteiskunnallinen tilanne todella on sellainen, että jotakin ryhmää ruvetaan sortamaan vanhan Saksan malliin, ja tuomioistuimet saadaan tähän mukaan, eivät tuon vähemmistöryhmän jäsenet kyllä voine tuomioistuinkokoonpanojen(kaan) jäseninä vaikuttaa asiaan. <BR/><BR/>Eivätköhän tuomioistuimet liene pikemminkin ensimmäisiä paikkoja, joihin tämän vähemmistön jäseniltä evätään pääsy muussa kuin vastaajan ominaisuudessa. Eri asia on, että tuomioistuinjuristit ovat tavanneet yleensä menneinä aikoina olla "vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen" kannattajia. (Ilman, että tähän olisi lailla vaikutettu.)<BR/><BR/>Vai osaatko nimetä esimerkiksi 1930- tai 1940-luvulta jonkun suuren suomalaisen vasemmistolaisen tuomioistuinjuristin? <BR/><BR/>Ajatus lautamiehistä oikeudenkäytön poliittista tasapuolisuutta valvovana elimenä on kumminkin kaunis.<BR/><BR/>Ja mitä siihen kolmijako-oppiin tulee, niin miksi ei mielestäsi voitaisi tyytyä siihen, että kansalaisten valta rajoittuu siihen, että nämä valitsevat edustajansa parlamenttiin lakeja säätämään? Miksi kansalaisten pitää päästä vielä tuomitsemaankin?<BR/><BR/>Ja jos kerran kansanvaltaisuus on arvo sinänsä, ja sitä nyt pitäisi edistää, niin otettakoon virastoihin maallikoita tekemään vaikka verotuspäätöksiä varsinaisten virkamiesten rinnalle. Miltäs tämä kuulostaisi?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-51537053712292358412009-01-10T18:31:00.000+02:002009-01-10T18:31:00.000+02:00Oikeussalityöntekijänä olen vakaasti sitä mieltä, ...Oikeussalityöntekijänä olen vakaasti sitä mieltä, että lautamiehiä ei pidä poistaa alioikeuksista.<BR/><BR/>Uudistus oli tarpeeton ja tehty vain taloudellisilla perusteilla.<BR/><BR/>Tarkistuksena olisi minulle riittänyt vähentää lautamiesten lukumäärää 1+3:sta 1+2:en.<BR/><BR/>Vielä notaarina ajattelin kirjaviisaasti, että lautamiesten "poliittinen tausta" olisi suurikin epäkohta.<BR/><BR/>Olen siitä vähän viisastunut nähtyäni lautamiesten roolin eri puolilla pöytää niin hyvässä kuin pahassa.<BR/><BR/>Ja mikä muuten olisi parempi vaihtoehto nykyisellä valintatavalle?<BR/><BR/>Huomautan riippumattomuus-fanaatikkoja siitä, että muuten lait säätävät poliittisesti valitut edustajat, valtaa kunnissa käyttävät näin valitut jne<BR/><BR/>Nykyisen valintamenettelyn kritisoiminen puhdasoppisilla ja -otsaisille sekä ontuvilla riippumattomattomuustoistolla asettaa samalla kyseenalaiseksi demokraattisen yhteiskuntamme järjestelmän. <BR/><BR/>Vallankolmijako-oppi ei ole mikään vasta-argumentti valintatavalle. Itseasiassa kaikki toimijat siinäkin ovat riippuvaisia toisistaan ja reagoivat toistensa toimintaan. <BR/><BR/>Esim jos OM:n suosiollisella opastuksella tuomarit tuomitsevat liian lievästi, lainsäätäjä vastaa korottamalla rang.minimiä (törkypahpit).<BR/><BR/>Mielestäni lautamiesjärjestelmän perintä tarkoitusta ei ole sisäistetty tai haluttu ymmärtää.<BR/><BR/>Se muuten tukee ja takaa kansainvaltaista edustuksellista demokratiaa, estää ääriliikkeiden ja suuntausten vaikutusta ja painostusta tuomitsemistoimintaan.Antifilatelistihttps://www.blogger.com/profile/11448656180634062066noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-15655901490860135202009-01-10T14:34:00.000+02:002009-01-10T14:34:00.000+02:00Kyllä lautamiehet voisi jo poistaa. Yleensä lautam...Kyllä lautamiehet voisi jo poistaa. Yleensä lautamiehestä tiedetään poliittinen suuntaus, josta taas voidaan päätellä kaikenlaista muuta hänen mielipiteistään. Väite, että polittiikka unohdetaan lautamiehinä toimiessa, on lapsellinen ja epärehellinen.<BR/><BR/>Jos lautamiehet poistettaisiin, uskomus tasapuoliseen oikeuteen vahvistuisi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-34983400733361473232009-01-10T12:17:00.000+02:002009-01-10T12:17:00.000+02:00Lautamiehet voisi tosiaan poistaa tuomioistuimista...Lautamiehet voisi tosiaan poistaa tuomioistuimista kokonaan, mutta koska kysymys on perinteestä, jolla on vahvat historialliset juuret,<BR/>tällaista muutosta ei liene näköpiirissä. <BR/><BR/>Realistisempi vaihtoehto olisi siis ollut, kuten blogisti toteaa, rukata kokoonpanosäännöksiä niin, että lautamieskokoonpanoa ei olisi lain nojalla voitu käyttää eräissä oikeudellisesti erityisen vaikeissa rikosjutuissa. <BR/><BR/>Sinänsä esim. eräissä perheoikeudellisissa jutuissa ja joissakin sellaisissa rikosasioissa, joihin ei tyypillisesti liity kovin vaikeita oikeusongelmia, lautamiehet voitaisiin säilyttää. Ei niistä tosin suurta hyötyä liene juttuja ratkaistaessa, jos ei sitten haittaakaan.<BR/><BR/>On kuitenkin mielenkiintoista, että samaan aikaan, kun oikeuslaitokselta valtionhallinnon yleisen tehostamisen hengessä leikataan resursseja, ei lautamiesjärjestelmän lakkauttamista uskalleta ehdottaakaan. <BR/><BR/>Siitäkään huolimatta siis, että lautamiesjärjestelmän kustannukset ovat merkittävä menoerä. Niilläkin rahoilla voisi palkata ammattituomareita purkamaan tuomioistuinten jutturuuhkia.<BR/><BR/>Tähän on epäilemättä suurena syynä blogistin mainitsema romanttinen utopia lautamiesjärjestelmän moninaisista eduista kylmään ja teknokraattiseen, yksinomaan juristien järkeilyyn perustuvaan järjestelmään verrattuna. <BR/><BR/>No, hieman kärjistäen voisi kai sanoa, että kukaan normaalijärkinen tuskin todellisen hädän tullessa menisi enää 2000-luvulla samaanille tai henkiparantajalle vaivojaan hoidattamaan.<BR/><BR/>Tämä rinnastus on tietysti vähän yliampuva, sillä oikeustiede ei liene samalla tavalla professioammatti kuin lääketiede on, ainakaan maallikkojen mielestä. Siitäkin huolimatta toivoisin, että jos minua (aiheettomasti) jostakin syytettäisiin, asian ratkaisisivat ammattituomarit. <BR/><BR/>Lautamiesjärjestelmän lakkauttamista tai lautamieskokoonpanon soveltamisalan supistamista voitaisiin nykyään puolustaa silläkin, että kansalaisyhteisön osallistumista oikeudenkäyttöön turvataan rikossovittelulla. <BR/><BR/>Rikossovittelussa sovittelijoina toimivat vapaaehtoissovittelijat, ja sovittelu eroaa varsin olennaisesti virallisesta rikosprosessista. Rikossovittelussa ei selvitetä rikosoikeudellista syyllisyyskysymystä, eikä sovittelun painopiste ole tekijän rankaisemisessa, vaan uhrin hyvittämisessä. Tärkeää on saada sovittelun tietä aikaan sellainen kompromissi, joka on lähtöisin asianosaisilta itseltään ja johon molemmat ovat tyytyväisiä. <BR/><BR/>Rikossovittelulla on virallisjärjestelmään verrattuna useita etuja: on tutkitusti todistettu, että rikossovittelulla on tiettyä merkitystä nuorten rikollisuuden vähentämisessä, joskaan kaikkiin (rakenteellisiin) ongelmiin ei onnistuneellakaan sovittelulla kyetä vaikuttamaan. Kuten ei rikosprosessilla ja seuraamusjärjestelmälläkään.<BR/><BR/>Rikossovittelu ei kuitenkaan voi olla virallisen järjestelmän korvaaja, vaan sen täydentäjä. Rikoslainkäyttöä tarvitaan edelleen, mutta rikossovittelun käyttöäkin voidaan ajatella lisättävän. Tosin rikossovittelun suostumuksenvaraisuus pitää säilyttää jatkossakin.<BR/><BR/>Juuri rikossovittelussa lautamiesten "maallikkojärjen" käyttäminen on paikallaan - ja usein sovittelijoina näyttääkin toimivan henkilöitä, joilla on lautamieskokemusta. Sovittelussa ei merkitystä ole juuri lainkaan juridisella osaamisella, vaan muilla taidoilla. <BR/><BR/>Sovittelija mahdollistaa asianosaisten rauhanomaisen kohtaamisen ja pyrkii luomaan edellytyksiä sovinnolle. Silloinkaan, jos sopimukseen ei päästä, ei sovittelu välttämättä ole epäonnistunut. Asianosaiset ovat kuitenkin saaneet keskustella asiasta, ja mahdollisesti sovittelu on vähentänyt tapahtumaan liittyviä epämiellyttäviä tunteita puolin ja toisin. <BR/><BR/>Rikossovittelu olisikin mielestäni pitänyt ottaa huomioon lautamiesjärjestelmää uudistettaessa. Rikossovittelulain säätäminen - ja sovittelutoiminnan järjestämisvelvollisuus kunnille - olisi ollut yksi peruste supistaa lautamiesjärjestelmää. Tämä olisi ollut myös historiallisesti erityisen perusteltu ratkaisu: onhan juuri sovittelulla ollut keskeinen merkitys oikeudenkäytön muotona ennen keskusvallan ja virallisen oikeusjärjestelmän vakiintumista.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4730037517431095895.post-16027191657481713692009-01-10T02:51:00.000+02:002009-01-10T02:51:00.000+02:00Oikeuden jakamisen tapa ei voine EU:ssa jäädä palj...Oikeuden jakamisen tapa ei voine EU:ssa jäädä paljoa vaihtelemaan maasta toiseen. Anglosaksinen jury voittanee alaa. Käräjäkiville ei ole paluuta, jollei palata metsiin perustuotannon pariin.Anonymousnoreply@blogger.com