1. Oikeuskanslerinvirasto selvittää parhaillaan, olisiko syytä käynnistää esitutkinta pääministerin mahdollista esteellisyyttä koskevassa asiassa. Pääministeri Matti Vanhanen on tiettävästi osallistunut vuosittain päätöksentekoon, jossa maan hallitus on päättänyt RAY:n varoista annettavasta tuesta keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle. Samaan aikaan Vanhanen on saanut itse vaalitukea säätiöltä, jonka puheenjohtajana hän toimi lähes 20 vuotta kevääseen 2003 saakka. Kyse on lähinnä siitä, onko pääministeri ollut asiassa jäävi. Jos on, niin pääministeri on voinut syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tosin kyseisen rikoksen syyteoikeus saattaa olla jo vanhentunut.
2. Uutistietojen mukaan KRP on osallistunut oikeuskanslerin ja valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kanssa 14.12.2009 pidettyyn neuvonpitoon, jossa olisi puhuttu myös pääministerin roolista RAY:n rahanjaossa Nuorisosäätiölle. Kyse on tutkinnan koordinoinnista, näin on kerrottu. Esitutkinnan aloittamiseen ns. ministerisyyteasiassa tarvittaisiin kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätös. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on vahvistanut neuvonpitoa koskevan tiedon. Vanhanen sanoo, että häneen ei ole oltu asiassa KRP:n tai muiden viranomaisten taholta yhteydessä. Matti Vanhanen ilmoitti juuri joulun alla eli 23.12. luopuvansa tavoittelemasta puolueensa puheenjohtajuutta ensi kesäkuun puoluekokouksessa. Samalla Vanhanen luopuu myös pääministerin salkustaan, jos uusi puheenjohtaja haluaa ryhtyä pääministeriksi.
3. Itse en uskonut alun alkaenkaan Vanhasen vetäytymiselleen ilmoittamaa syytä eli jalkojen kipeytymistä, katso blogi 202/23.12.-09. Oli selvää, että todelliset syyt liittyivät vaalirahoitussotkuun, jota viranomaiset ja KRP olivat alkaneet selvittää Nuorisosäätiön osalta lokakuussa 2009. Vanhanen lienee saanut tiedon oikeuskanslerin, VKSV:n ja KRP:n välisestä neuvonpidosta ennen joulua. Tämä on ilmeisesti ollut tärkein syy Vanhanen vetäytymiselle; Vanhanen itse tietenkin kiistää tämän. Jos esitutkintakynnys ylittyy ja tutkinta aloitettaisiin, on selvää, ettei Vanhanen voisi jatkaa pääministerinä. Keskustan muu johto on voinut kehottaa Vanhasta harkitsemaan vaalirahoitussotkujen vuoksi vetäytymistään. Mitä enemmän tietoa Vanhasen epämääräisestä roolista kyseissä rahanjaossa ja sen tutkinnasta tulee julkisuuteen, sitä heikommaksi Vanhasen ja koko hänen hallituksensa asema muodostuu.
4. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja KRP tuntuvat pallottelevan asiassa keskenään. Oikeuskansleri sanoo, että pallo on nyt KRP:llä (HS 27.1.), kun taas KRP:n rikoskomisario Veli-Matti Räsänen toteaa, että avainhenkilö "RAY-haaran" suhteen on oikeuskansleri Jonkka. Komisario Räsäsen mukaan Jonkka voi viedä asian eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi; mahdollisen syytteen nostamisesta pääministeriä vastaan valtakunnanoikeudessa päättää eduskunta perustuslakivaliokunnan esityksestä. Esitutkinnan aloittamiseen taas tarvitaan perustuslakivalokunnan päätös. Räsäsen lausuntoa ei kuitenkaan voitane tulkita siten, että oikeuskanslerilla olisi jo nyt riittävästi tietoa ja selvityksiä asian viemiseksi perustuslakivaliokuntaa; poliisi ei ole Vanhasen mukaan ollut vielä häneen missään yhteydessä. Jonkan on kuitenkin tutkittava Vanhasen epäillystä jääviydestä hänelle yksityishenkilöiden toimesta tehdyt kantelut.
5. Tänään Matti Vanhanen ilmoitti yllättäen vetoavansa oikeuskanslerin vuosina 2004 ja 2006 hänelle ilmoittamaan kantaan, jota Vanhanen kertoi noudattaneensa. Oikeuskanslerina oli tuolloin Paavo Nikula, joka sairastui aivoverenvuotoon tammikuussa 2007 ja irtisanoutui virastaan samana vuonna. Vanhasen mukaan Nikula ilmoitti hänelle tulkintanaan, että ministerin vaaleissa saama tuki ei tee ministeriä automaattisesti jääviksi käsittelemään tuen antajan asioita. Oikeuskanslerin kannanotosta ei ole kuitenkaan mustaa valkoisella, vaan kyse on oikeuskanslerin suullisesti Vanhaselle antamasta lausunnosta. Nikula ei lehtitietojen mukaan muista sairautensa takia muista koko asiaa ja Vanhasen kertomaa keskustelua. Luotettavaa selvitystä ei ole myöskään siitä, mitä Matti Vanhanen on kertonut Nikulalle suhteestaan Nuorisosäätiöön ja sen hänelle antamiin vaalitukiin. Vanhasen ja Nikulan tapaamisesta ei ole olemassa oikeuskanslerinvirastossa muistiota tai muutakaan dokumenttia
6. Yleisesti ottaen oikeuskanslerilla on perustuslain 108 §:n mukaan aika oudolta vaikuttava kaksoisrooli. Katso tästä lähemmin blogiani 5.9.2008. Oikeuskansleri on ensinnäkin niin sanottu "kruununjuristi" eli valtioneuvoston ja sen jäsenten neuvonantaja, joka antaa ministereille näiden pyytämiä tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä, esimerkiksi juuri lain tulkinnoista. Toisaalta oikeuskansleri on ylin laillisuusvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Laillisuusvalvojana oikeuskanslerilla on velvollisuus ilmoittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, jos ministeriä vastaan on syytä nostaa syyte valtakunnanoikeudessa lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Joskus nämä roolit saattavat sekoittua keskenään. Voiko oikeuskansleri uskottavalla tavalla tutkia ministerin virkatoimen laillisuutta asiassa, jossa hän on jo etukäteen antanut ministerille jonkin neuvon lain tulkinnasta tai jostakin muusta oikeudellisesta kysymyksestä?
7. Näin näyttäisi käyneen vuonna 2008 ministeri Mauri Pekkarisen Suomi-Soffa -asiassa, jolloin oikeuskansleri Jonkka tutki Pekkarisen omasta aloitteesta ministerin Suomi-Soffalle marraskuussa 2006 myöntämän investointituen (n. 900 000 euroa) ja ministerin muutama kuukausi sen jälkeen sanotulta yritykseltä saaman vaalirahoituksen yhteyttä. Oikeuskansleri Jonkka kertoi pikakäsittelyn jälkeen Pekkariselle 4.6. 2008, ettei asiassa ole oikeudellista ongelmaa. Oikeuskansleri Jonkka näyttäisi toimineen kruununjuristin ominaisuudessa eli antaneen ministeri Pekkariselle lausunnon tämän esittämästä oikeudellisesta kysymyksestä. Ministeri sen sijaan käsitti asian niin, että oikeuskansleri oli ratkaissut hänen, siis ministerin, itse omassa asiassaan tekemän kantelun ja antanut siinä hänelle "puhtaat paperit." Heti Jonkan kannan kuultuaan Pekkarinen nimittäin kiirehti eduskunnan puhujapönttöön, josta käsin hän ääni väristen julisti suorassa tv-lähetyksessä, että hän olisi eronnut ministerin virastaan heti, jos oikeuskansleri olisi nähnyt hänen toimissaan vähänkään virhettä. Ministeri julisti saaneensa oikeuskanslerilta "puhtaat paperit." Katso blogiani 27.4.2009.
8. Tapaus-Pekkarinen herätti juristipiireissä pohdintaa ja jopa oikeuskanslerin toimintaan kohdistuvaa arvostelua. Kirjoitin itse Pekkarisen tapauksesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomissa otsikolla "Oikeuskanslerin toiminta taulukauppa-asiassa ihmetyttää" (HS 12.6.2008). Outoa oli muun muassa tapa, jolla ministeri kysyi vasta jälkikäteen eli virkatoimen (tukipäätös) jo tehtyään oikeuskanslerilta, oliko asiassa menetelty oikein; neuvoahan pitäisi kysyä ennen asianomaista virkatointa, jos jokin laillisuuskysymys todella askarruttaisi ministeriä. Itse asiassa Pekkarista ei arveluttanutkaan hänen tekemänsä virkatoimen laillisuus eli sanottu tukipäätös, vaan hänen yritykseltä päätöksen jälkeen samansa vaalituki; vaaliavustusten tutkinta taas ei sinänsä kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan. Ongelmallinen oli myös pääperuste, johon oikeuskansleri 4.6.2008 perusti kannanottonsa: Ministeri Pekkarisen selitys siitä, jonka mukaan hän ei yksinkertaisesti muistanut, että oli 3-4 kuukautta ennen taulukauppaa eli vaalituen saamista myöntänyt Suomi-Soffalle ison investointituen. (Yllätys, yllätys: ministerin muisti palautui vuotta myöhemmin vaalirahoituskohun yhteydessä.) Kun näin tapahtui, ministerin "ulostulosta" eduskunnassa luultavasti yllättyneen oikeuskanslerin ei auttanut muu kuin rustata jälkikäteen eli 9.6. muistio asiassa, jossa hän selosti tapahtumien kulun. - En tiedä, mutta minulle jäi tapahtumasta mielikuva, jonka mukaan ministeri olisi saattanut vetää oikeuskansleria hieman niin sanotusti "retkuun."
9. Oikeuskansleri Jonkka joutui kesäkuussa 2008 lehtihaastatteluissaan selvittämään, mistä hänen mielestään Pekkarisen tapauksessa oli kysymys. Tänään Jonkka on kertonut, että Matti Vanhasen nyt tapetilla oleva asia ei ole samanlainen kuin hänen vuonna 2008 ratkaisemansa ministeri Pekkarisen tapaus. Jonkka sanoi myös, että hän ei ole sidottu siihen, mitä hänen edeltäjänsä Paavo Nikula mahdollisesti on ilmoittanut omana tulkintanaan Matti Vanhaselle, vaan hän aikoo tutkia pääministerin jääviysasian puhtaalta pöydältä. Tässä kohdin oikeuskansleri on varmasti oikeassa. Kun Vanhasen ja Nikulan tapaamisesta ei ole laadittu muistiota, on ilmeistä, että oikeuskansleri Nikula on vain keskustellut Vanhasen kanssa kruununjuristin ominaisuudessa pohtimatta asiaa laillisuuden kannalta tarkemmin. Jonkan on sen sijaan perehdyttävä asiaan tarkasti, koska nyt on kysymyksessä laillisuusvalvonta-asia.
10. Minusta pääministeri Vanhasen olisi tullut oikeuskanslerin kantaa kysymättä jäävätä itsensä, kun hallitus on vuosittain päättänyt RAY:n varojen jakamisesta Nuorisosäätiölle. Vanhasen selitys, jonka mukaan presidenttiehdokkaan saama vaalituki ei tee ehdokasta jääviksi, koska ehdokas ei itse edes tiedä, mistä hänen vaaliorganisaationsa on tukea saanut, on ongelmallinen. Jos Vanhanen on saanut 20 vuoden aikana eri vaaleissa vaalitukea Nuorisosäätiöltä, olisi hänen luonnollisesti ollut syytä ottaa huomioon, että hän tulisi samaan tukea myös vuoden 2006 presidentinvaaleissa samalta säätiöltä.
11. Virkamiehen ja ministerin tulisi yleisesti ottaen jäävätä itsensä aina, jos on olemassa epäily, että hän saattaisi olla asiassa jäävi, eli on olemassa seikka, joka antaa perustellun aiheen epäillä virkamiehen/ministerin/tuomarin puolueettomuutta asiassa. Tällainen epäily Vanhasellakin on ilmeisesti ollut, sillä muutenhan hän ei luultavasti olisi kääntynyt asiassa oikeuskanslerin puoleen. Suomen tuomioistuimissa, viranomaisissa ja ilmeisesti myös oikeuskanslerin ratkaisuissa on aiemmin oltu esteellisyys- eli jääviysasioissa liian lepsulla kannalla. Tulkintaa olisi syytä tiukentaa.
12. Matti Vanhasen loppukausi pääministerinä näyttää kuluvan paljolti hänen omien epäselvien vaalirahoitus- yms. asioidensa selvittelyissä. Valtakunnan edun kannalta saattaisi olla parasta, että Vanhanen jättäisi pääministerin postinsa välittömästi.
9 kommenttia:
Miksi muuten Suomessa on vieläkin oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, jotka molemmat suorittavat päällekäisiä tehtäviä? Eikö olisi järkevämpää, että tehtävät erotettaisiin niin, että oikeuskansleri olisi se "kruununjuristi", joka antaa ohjeita ja neuvoja, ja oikeusasiamies olisi sitten se haukka, joka vahtii että viranomaiset ja virkamiehet lakia noudattavat? Tällöin päästäisiin eroon tällaisesta esteellisyydestä, johon uskoisin oikeuskanslerin viraston törmäävän useinkin.
Hyvä kysymys! Tätä olen itsekin ihmetellyt. Johtuu varmasti lähinnä vain historiallisista syistä.
Juuri missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei taida olla kahden eri laillisuusvalvojan järjestelmää, vaan yleensä vain parlamentin yhteydessä toimiva oikeusasiamies (ombudsman) toimii ylimpänä laillisuusvalvojana.
Ja molemmilla on nuoria juristeja rekrytoidessaan omat houkittimensa. OKV:n työtahti sallii kaikkinaisen yhteiskunnallisen harrastamisen. Siis halutessaan voi harrastaa virka-aikana ainakin saman kuin tekee työtä.
Sitten EOMkanslia on oma lukunsa. Siellä on työntekijöitä, joiden virka-aika 6 tuntia. Rekryssä vielä mainostetaan, että saa juoda kahvinsa oikeiden kansanedustajien kanssa.
Mitenkäs nämä edut saa sovitettua yhteen virastoon. Taitaa tuo Kallen ajatus kuolla käytännön mahdottomuuteen.
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat aina huolehtineet omasta samoin kuin esittelijä- ja virkamieskuntansa palkkauksesta hyvin. Palkat ovat paremmat kuin tuomioistuimissa.
Esittelijäneuvosten ja vanhempien sihteerien palkka on ko. virastoissa professorin palkkaa selvästi parempi.
Tuntuu kyllä "perin merkilliseltä" (kuten Pekkarinen asian sanoisi), että Nikula olisi antanut suullisen lausunnon asiasta. Valtionhallintoa hieman tuntevana yksi asia on varma: jos asiaa ei ole viety ns. diaarioon eli kirjattu rekisteriin, niin sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tämän vuoksi jokainen virkamies on tästä asiasta hyvin tarkka. Muuten voi saada nuhteet vaikka oikeuskanslerilta.
Vanhanen on aika kova pelimies, jos tiesi tulevasta ja silti esitti, että hän voisi jatkaa pääministerinä uudenkin puheenjohtajan valittua? En oikein usko, tosin en usko jalkavaivoihinkaan.
Hyvin sekavilta vaikuttavat Jonkankin selitykset. Tuo mainittu kaksoisroolitus selkeästi tuhoaa uskottavan toiminnan. Ei näytä hyvältä, jos käytävällä sanotaan toista ja viran puolesta toista.
Mutta tällä kertaa kaikista järkyttävintä on, että kun käsittääkseni kolme ihmistä, oikeuskansleri, valtakunnan syyttäjä ja KRP:n edustaja pitävät keskinäisen palaverin, niin siitä valuu tietoa julkisuuteen. Eikö Suomessa vieläkään osata pitää suuta kiinni asioista, joista ei edes ole tutkinta alkanut (vrt Rusin tapaus)? Vai ollaanko taas sillä tiellä, että vuodetaan asiat julkisuuteen, otetaan medialta ja kansalta pikatuomiot ja luetaan sitten 5-10 vuoden päästä, mihin todelliset eväät riittivät (vrt Rusin tapaus).
Oli niin tai näin, niin voidaan kyllä haudata ajatus Suomesta oikeusvaltiona!
Hieno veto tuo Matin keksintö vedota Nikulan antamaan lupaan. Pekkarisen veto oli siihen verrattuna aivan mitätön keksintö.
Pekkarinen sai kanslerilta sentään "puhtaat paperit."
Kun katselin illalla tarkemmin tv:stä Vanhasen tiedotustilaisuuden, niin eihän Vanhanen edes oman kertomuksensa mukaan ollut kysynyt Nikulalta mitään konkreettista vaalitukiasiaan liittyen.
Vuonna 2004 Vanhanen oli keskustellut aivan muusta Nuorisäätiöön liittyvästä asiasta NIkulan kanssa. Vuonna 2006 taas Matti oli kysynyt vaalirahoituksesta aivan yleisluontoisesti Nikulalta.
Oleellista on se, että kummallakaan kerralla Vanhanen ei ollut maininnut Nikulalle halaistua sanaa siitä, että hän oli saanut vaalitukea Nuorisosäätiöltä.
Miksi Vanhanen olisi jälkimäisellä kerralla eli v. 2006 kysynyt Nikulalta esteellisyydestä Nuorisäätiön vaalitukiin liittyen, koska Vanhanen toisaalta selitti, ettei hän edes voinut tietää, ketkä ja mitkä yritykset olivat tukeneet hänen presidentinvaalikampanjaansa.
Jotkut ovat pitäneet Vanhasen tapaa vedota keskusteluunsa Nikulan kanssa jopa härskinä, koska Nikula ei sairautensa takia voi muistaa yksityiskohtia eikä sanottuja keskusteluja, minkä Vanhanenkin varmaan tietää.
Suomalainen valtiosialismi on ihan oma lukunsa, eikä täytä mitenkään länsimaisen oikeusvaltion ideaalia. Käytännössä tuntuu olevan niin, eliitti vastaan kansalaiset. Toisilla sitä demokratiaa tuntuu olevan kuin toisilla. Perustuslaki tuomioistuin voisi olla ratkaisu ylimpään laillisuusvalvonnan selkeään ongelmaan. " Ei korppi korpin silmää..." kuten arvostettu blogistimme on todennut.
Lähetä kommentti