699. Suomen EU-maksuista ilmiriita

Kaikki eivät surreet Paavin irtisanoutumista virastaan...

1. Uuden viikon alussa lienee syytä heitää lukijoiden kaluttavaksi jokin uusi aihe. Vaikka jotkut ovat  sanoneet, että minun ei pitäisi kirjoittaa politiikasta, vaan keskittyä ainoastaan (kuivaan) juridiikkaan, en malta totella näitä  neuvoja enkä pitää näppejäni irti politiikan kommentoinnista.

2. Suomessa  keskustellaan nyt kiivaasti siitä, joutuuko Suomi maksamaan liikaa EU:n jäsenmaksuja yleensä tai verrattuna eräisiin muihin maihin, kuten esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Britanniaan. Unionin huippukokouksessa viime torstain ja perjantain välisenä yönä päästiin jonkinlaiseen sopuun EU:n budjetista vuosille 2014-2020. Ensimmäistä kertaa kävi niin, että unionin budjettia päätettiin supistaa.

3. Tätä on pidetty voittona Britannialle ja muille "pohjoisille" maille. Myös Suomessa hallituksen johtavat minsterit pääministeri Katainen etunenässä, ovat hyrisseet tästä tyytyväisyyttään. Mutta selvää toki oli, että  jos unionin jäsenmaat joutuvat säästökuurille taloudessaan, on myös unionin pakko säästää omia menojaan.

4. Suomi on kuulunut jo vuosia EU:n nettomaksajiin ja maan maksuosuus on ollut viime vuosina  hienoisesa nousussa. Tämä on tarjonnut perussuomalaisille ja muille oppositiopuolueille, nyt siis myös keskustalle, oivan hallituksen haukkumiskohteen. Miten Suomi sitten onnistui tavoitteissan Brysselin huippukokouksessa?

5. Tästä ei ole päästy yksimielisyyteen, sillä eri tahoilta sinkoillaan julkisuuteen aivan erilaisia lukuja ja numeroita. Maataloustuista saatiin ilmeisesti aikaan Suomen kannalta varsin hyvä tulos, sillä jopa MTK ilmoitti olevansa tyytyväinen EU:n Suomelle vuosina 2014-2020 maataloustukiaisiin, jotka lienevät yhteensä 600 miljoonan euron luokkaa. Valtio maksaa sitten maanviljelijöille vielä tuplasti lisää tukea. Itä- ja Pohjois-Suomen eli maamme "köyhien alueiden" EU:lta saamat avustukset vähenevät viidellä eurolla per nuppi, mitä keskusta on tietenkin ikään kuin vanhasta muistista paheksunut. Kovin merkittävältä tuo alennus ei kuitenkaan vaikuta. EU-nimisteri Alexander Stubb on kertonut, että muualla unionissa on vielä paljon köyhimpiä alueita, sillä köyhien alueiden listalla esimerkiksi Pohjois-Karjalan taakse jää vielä reilut sata (108) muuta aluetta.

6. Nyt kiistellään poliitikkojen ja virkamiesten kesken julmetusti siitä, paljonko Suomi joutuu  vuosina 2014-2020 maksamaan vuodessa lisää EU:lle. Valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan Suomi voisi joutua pahimmoilleen maksamaan lisää  200 milj. euroa nettona per vuosi, kun taas esimerkiksi Alex Stubb on sanonut, että Suomen osuus kasvaisi mainitun seitsemän vuoden aikana yhteensä vain 500 milj. euroa, bruttona. Timo Soini panee tietenkin paljon paremmaksi, sillä persujen laskelmat kuulemma osoittavat, että Suomi joutuu koko tällä vuosikymmenenellä  eli vuoteen 2020 asrti maksamaan EU:lle bruttona kaikkiaan viisi miljardia euroa. 

7. No, onhan tuo Soini hatustaan tempaisema 5 miljardia toki paljon komeampi luku kuin 500 miljoonaan ja sitä paitsi persujen ja heidän kannattajiensa helpompi muistaa!  Miljoonat ja miljardit, brutot ja netot, per nupit ja per alueet menevät siis puheissa ja väittelyssä aivan ihanasti seikasin ja heittelevät häränpyllyä äänestäjien mielissä! Jokainen voi valita tästä sekamelskasta itselleen mieluisimman luvun ja tarkastelutavan.

8. Eniten porua on herättänyt se, että pohjoismaista Ruotsi ja nyt Tanskakin pääsivät jonkinlaiseen kultapossukerhoon, sillä EU maksaa molemmille maille jäsenmaksupalautusta. Aiemmin tähän ryhmään ovat kuuluneet jo mm. Britannia ja Saksa.

9. Tuntuu hieman vaikealta ymmärtää, miksi Suomi ei tälläkään kerralla edes vaatinut jäsenmaksun palautusta. Tanska vaati topakan naispääministerinsä johdolla ja uhkasi yksinkertaisesti romuttaa koko unionin budjetin, jollei maan vaatimukseen suostuta - ja suostuttiinhan siihen tietysti! Jyrki Katainen ja Alex Stubb yrittävät nyt vain tyyynnytellä suomalaisia siitä, että meidän jäsenmaksuosuutemme on jo tähän asti ollut ko. vertailumaita pienempi, joten Suomen vaatimus ei olisi mennyt läpi.

10. No, pitää muistaa, että maksoihan Suomi sotakorvauksensakin ainoanana maana viimeistä penniä myöten ja aivan yksin. Parikymmentä vuotta sitten emme kinunneet Kreikan tavoin keneltäkään apua talouslaman iskiessä.  Kyllähän me toki tämänkin "iskun" kestämme, eli toki meidän pitää maksaa nurisematta unionille myös osa monikulttuuristen maiden kuten Britannian, Saksan, Tanskan ja Ruotsinkin jäsenmaksuista  eli vasta osaltamme näiden maiden saamista maksunpalautuksista. Meidän ei pidä ruikuttaman, mehän olemme Euroopan rikkain ja menestyvin maa! Maamme ei ole ollut köyhä eikä siksi jäänyt,  vaikka entisajan viisuntekijät yrittivätkin meille muuta vakuutella.

11. Vasemmistoliiton ex-meppi Esko Seppänen on blogissaan aivan kuumana toivottaen Jyrki Kataisen hornan kattilaan ("Piru sinut periköön, Katainen") . Onko hallitus Kataisen, Stubbin ja Urpiaisen johdolla jyrännyt ja pettänyt meitin? Puhuvatko EU-johtajat ja suomalaiset ministerit ja virkamiehet jälleen kerran "mustan valkoiseksi"? Annetaanko meille kenties jopa tahallisesti väärää tietoa EU-maksuista, ja miksi tuntuu olevan niin hirmuisen vaikeaa selvittää, mitä Suomi itse asiassa joutuu maksamaan ja miten paljon Suomen maksuosuus todellisuudessa nousee?

12. Onko tämän takana myös poliittista peliä ja suhmurointia? Pyrkiikö Suomi Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin johdolla olemaan EU:n mallioppilas, jotta heidän oma painoarvonsa nousisi, kun unioni tulevaisuudessa jakelee huippuvirkoja? Olli Rehnin komissaarikausi lähenee loppuaan ja suuret puolueet ovat sopineet jo vuosia sitten siitä, että seuraava suomalainen komissaari on kokoomuslainen.

13. Jos Suomelle lankeaa vain tavallisen rivikomissaarin posti, kohdistuu valinta melkoisella todennäköisyydellä Alex Stubbiin. Mutta entäpä jos Suomi saa EU:n mallioppilaana itse pääpirun eli komission puheenjohtajan paikan Portugalin José Manuel Barosson jälkeen? Silloin Suomen ehdokkaana ei ole Stubb, vaan pääminsteri Jyrki Katainen. Tähänkö Katainen on kiltillä linjallaan ja myöntyväisellä suhtautumisellaan unionissa koko ajan tähdännyt?