1. Ruotsin korkein oikeus (högsta domstolen, HD) päätti 11.6.2013 täysistunnossaan, että henkilöä, joka on aiemmin joutunut maksamaan veronkorotuksen, ei saa syyttää samaa tekoa eli samoja virheellisiä tietoja koskevasta veropetoksesta tai muusta verorikoksesta. Katso HD:n tuomiosta blogi numero 741/11.6.-13.
2. Tänään antamallaan päätöksellä HD on vahvistanut, että ne bis in idem -kiellolla (tai kaksoisrangaistavuuden kielolla) on taannehtiva vaikutus, mikä tarkoittaa sitä, että vastoin ne bis in idem -kieltoa annettu lainvoimainen veropetostuomio voidaan purkaa. Päätös koski tapausta, jossa veronkorotuksen saanut hakija oli sittemmin tuomittu helmikuussa 2012 annetulla hovioikeuden lainvoimaisella tuomiolla veropetoksesta vankeuteen, rikosjuttu oli tullut vireille joulukuussa 2010. Ruotsin valtakunnansyyttäjä (RÅ) vastusti purkuhakemuksen hyväksymistä katsoen, ettei HD:n tuomiolla 11.6. ole taannehtivaa vaikutusta.
HD:n päätös asiassa Ö 1526-13 löytyy tästä.
3. HD:n päätöksen mukaan hovioikeuden on tuomionpurkua koskevien säännösten mukaisesti otettava käsiteltäväksi aiemmin lainvomaisella tuomiolla ratkaistu veropetosasia. Päätöksen perusteena on, että veropetostuomion saanut henkilö oli aiemmin määrätty maksamaan veronkorotusta samojen virheellisten tietojen perusteella, joista myös veropetostuomiossa on kysymys. Purkupäätös perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan ja 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklaan.
4. HD:n mukaan purku on mahdollinen tapauksissa, joissa veropetoksesta on tuomittu vankeusrangaistus tai tuomittu on ollut asian vuoksi vapautensa menettäneenä taikka jos tuomion purkamista voidaan muutoin pitää oikeudenloukkauksen tarkoituksenmukaisena hyvityksenä. Tuomionpurku on HD:n linjauksen mukaan kuitenkin mahdollista vain rikosjutussa, joka on ollut tutkittavana sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin muutti tapauksessa Zolotuchin v. Venäjä 10.2.2009 antamallaan tuomiolla aiempaa tulkintaansa ne bis in idem -kiellon suhteen niin, että kielto koskee myös lis pendens -tilanteita eli ns. rinnakkaisia prosesseja.
5. Suomen korkein oikeus - tiukan änestyksen (6-5) jälkeen (Ruotsin HD sitä vastoin oli omassa päätöksessään 11.6.-13 yksimielinen) - päätti 5.7.-13 antamassaan ratkaisussa KKO 2013:59 seurata HD:n omaksumaa linjaa, katso blogi numero 749/5.7.-13.
6. Lienee täysin selvää, että myös Suomessa on aikaisemmin vastoin ne bis in idem - kieltoa annettujen veropetostuomioiden purkamista koskevissa asioissa meneteltävä Ruotsin HD:n nyt omaksuman linjan mukaisesti. Siis 10.2.2009 jälkeen vireillä olleissa veropetosjutuissa annetut langettavat tuomiot voidaan mainitulla perusteella hakemuksesta purkaa. HD:n mukaan purku ei edellytä veronkorotuspäätöksen lainvoimaisuutta.
7. Korkein oikeus ei voi vedota siihen, että - kuten KKO:n äänestystuomiosta 2013:59 ilmenee - tilanne on ollut oikeudellisesti epäselvä. Ilmeistä on, että KKO:n tiukka ääänestys oli tarkoituksellinen ja tähtäsi siihen, ettei korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä voitaisi katsoa olevan taannehtivaa vaikutusta, jolloin aiemmin annettuja tuomioita ei jouduttaisi purkamaan tai kanteluteitse poistamaan. Tämä konstruktio tai tavoite on kuitenkin kestämätön, kuten Ruotsin HD:n tämänpäiväisestä päätöksestä ilmenee.
8. Samassa asiassa aikaisemmin annettu lainvoimainen päätös merkitsee ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumista, jonka vuoksi syyte on jätettävä viran puolesta tutkimatta. Tuomionpurun ohella verorikoksesta tuomittu voi siten edellä mainituilla edellytyksillä hakea vaihtoehtoisesti OK 31 luvun 1 §:n 1 kohdan nojalla kanteluteitse lainvoimaisen veropetostuomion tai muun verorikostuomion poistamista, jos tuomiota rasittaa ne bis in idem -kiellon rikkomista tarkoittava oikeudenkäyntivirhe (tuomiovirhekantelu).
Yksi asia ihmetyttää veroasioiden ne bis in idemiä koskevassa nettikeskustelussa, joka meillä kohdistaa kritiikkinsä tuomioistuimiin, ja tuskin ilman aihetta. Mutta oma lainsäätäjämmehän tässä perimmäinen syyllinen on, koska se on vuosikaudet ylläpitänyt rinnakkaisia sanktiojärjestelmiä säätämättä mitään niiden välisestä suhteesta. Äsken vasta on herätty.jotain yrittämään.
VastaaPoistaLakia ollaan nyt kuitenkin muuttamassa, ks. HE 91/2012 vp, PeVL 9/2012 vp ja LaVL 8/2013 vp
VastaaPoistaKs. Ruotsin HD:n päätöksestä myös
VastaaPoistahttp://www.dagensjuridik.se/2013/07/nytt-hd-beslut-skattebrottsdomd-beviljas-resning-efter-dubbelbestraffning#
Ne bis in idem -kieltotapauksissa on syytä muistaa, että kielto koskee tapauksia, joissa veronkorotus on annettu henkilökohtaisena henkilökohtaisen verotuksen yhteydessä. Jos veronkorotus on annettu esim. peitellyn osingonjaon yhteydessä ei ne bis in idem -kieltoa sovellettane.
VastaaPoistaVeronkorotusta ei "anneta" (suoda), se "määrätään"...
VastaaPoistaErään tavallisen pulliaisen oikeustajun mukaab tämä tuntuu kerrassaan uskomattomalta. Kutka lainsäätäjät ja milloin ovat tyrineet maan asiat niin maan perusteellisesti, että valtakunnan korkeimman tuomioistuimen mukaan laki vaatii vapauttamaan veronkiertäjät vankilasta lähestulkoon anteeksipyyntöjen kera?
VastaaPoistaJotenkin saattaisin ymmärtää että ennemmin veronkorotusrangaistukset peruttaisiin kuin tuomiot, jos kerta ne ovat niitä koko sopan keittäneitä "omituisuuksia".
Eräs tavallinen pulliainen elää täysin omassa menneessä maailmassaan. Hän ei näytä koskaan edes kuulleen Eurooppaoikeudesta tai Euroopan ihmisoikeussopimuksensa taikka ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen sitovasta vaikutuksesta Suomessa! Hän on näitä uusavuttomia tyyppejä, jotka vain hönkivät kovaan ääneen entisestä täysin tietämättöminä asioiden muutoksista. Säälittävää populismia tämäkin tavallinen pulliainen vai ilmoille päättelee.
VastaaPoistaMatti Ensio Nykänen (välillä Paanala) viettää tänään 50 -vuotispäivää. Onnea!
VastaaPoistaTattista vaan! Fifty-sixty.
VastaaPoistaMitenkähän tuo pitkän ajan vastuu oikein menee? Blogin 749 keskustelussa sanoo blogisti, että ne bis in idem on aina ollut voimassa ja joku toinen, että asia on veronkorotuksissakin ollut selvä EIT:n vuoden 2009 päätöksestä. Milloin meillä lakeja olisi viimeistään pitänyt muuttaa?
VastaaPoistaRuotsin HD:n päätös on uutisoitu nyt myös Asianajajaliiton sivustolla
VastaaPoistahttp://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kansainvaliset_tietolahteet/ruotsin_korkein_oikeus_10.2.2009_jalkeen_kasitellyt_veropetosasiat_voivat_tulla_tuomionpurun_kohteeksi_ne_bid_in_idem_-periaatteen_nojalla.6511.news
Päivän nimet ovat Matti Nykänen (50) ja Jörn Donner (80). Lisäksi Janne Ahonen (37) palasi mäkeen ja voitti Vuokatin kisat ylivoimaisesti. Ei puutu enää kuin Seppo Rädyn paluu keihääseen.
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kotimaa/Syyttäjä+pohtii+uusia+ohjeita+veropetoksiin/a1374039455365
VastaaPoistaEm. Hesarin jutussa toimittaja P.Sajari on jälleen kysellyt asioita omilta "luotto-oppineiltaan". Oikeastaan ainoa kohta, jota ei ole pantu Sajarin jutussa Mikko Vuorenpään tai KImmo Nuotion lausumaksi sitaatteihin, kuuluu näin:
VastaaPoista-Ruotsin korkeimman oikeuden tiistaina antamasta ratkaisusta ei voida suoraan tehdä johtopäätöstä siitä, miten KKO Suomessa suhtautuu vastaaviin purkuhakemuksiin veropetostuomioissa.
Toki Suomessa sovelletaan myös purkuasioissa Suomen lakia ja Ruotsissa taas Ruotsin lakia! Mutta kuten Mikko Vuorenpääkin toteaa, Suomen purkusäännökset on kopioitu aikoinaan suoraan Ruotsin laista eli ko. kahden naapurimaan säännökset ovat lähes identtiset.
Tämä ei kuitenkaan ole asian varsinainen pointti, sillä Ruotsin HD ei purkanut tuomiota (suoraan) Ruotsin lain purkusäännösten nojalla, vaan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan ja 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan perusteella. Ihmisoikeussopimus ja siihen perustuva ihmisoikeustuomioistuimen sitova ratkaisukäytäntö pätee toki samalla tavalla niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Näin ollen olisi todella yllättävää, jos Suomen KKO "keksisi" jonkin takaportin, jonka vuoksi ihmisoikeussopimuksen vastaisesti annettuja veropetostuomioita ei olisikaan meillä syytä purkaa.
On toki ymmärrettävää, että KKO, joka on "mestaroinut" vuosina 2010-2012 sangen keinotekoisella ja samalla hyvin eriarvoisiin lopputuloksiin sattumanvaraisista seikoista johtavalla tulkinnallaan ne bis in idem - kiellon soveltamisessa, haluaisi vimmatusti välttyä - osin kasvojen menettämisen pelossa - puruilta ja purkuhakemuksilta, joita lienee tulossa kymmenittäin ellei sadoittain.
Mutta virheet olisi toki tunnustettava, sillä eihän tuomoistuinlaitos ole olemassa itseään varten, vaan ihmisten oikeusturvaa varten.
Autoverojupakassa KHO ja sen alaiset hallinto-oikeudet pitivät tiukasti kiinni EU-oikeuden vastaisesta kannastaan, joka suosi verottajaa ja valtiota yksityisten autonostajien kustannuksella.
Haluaisiko KKO nyt vuorostaan pitää verorikosasioissa yhtä sitkeästi kiinni omasta tulkinnastaan, vaikka se sotii hmisoikeussopimusta ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja vastaan? Tätä on vaikea uskoa.
Onko niin, kuten Kaarlo Kramsu aikoinaan runoili Jaakko Ilkan sanoneen: Ei oikeutta maassa saa?
Nyt oikeutta ei tarvitse lähteä toteuttamaan omankädenoieudella - verokapinaa on toki väläytetty - sillä käytössä on eurooppalainen oikeuslaitos eli ihmisoikeustuomioistuin ja EU:n tuomioistuin. Se tie on toki pitkä ja hankala, mutta se on käytettävissä, jos omassa maassa ei tosiaan oikeutta tahdo saada.
Autoverotuksen esitaistelija Antti Siilin kirjoittaa tänään HS:n mielipidesivulla otsikolla "Tekevätkö tulli ja hallinto-oikeus autoveropäätökset tarkoituksella väärin?
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/mielipide/Tekevätkö+tulli+ja+hallinto-oikeus+autoveropäätökset+tarkoituksella+väärin/a1374039280722
Siltähän se vaikuttaa, että päätöksiä tehdään laista välittämättä. Vähänkin epäselvät tapaukset ja tulkintakysymykset ratkaistaan aina ja KHO:ta myöten verottajan eduksi! Oikeuslaitos on siis hallinnon jatke, ei oikeusturvan ihmisille takaava elin.
KHO:n verotuksesta perillä olevat jäsenet nimitetään säännönmukaisesti VVM:stä ja verohallinnon piiristä. Onko KHO:ssa ollut milloinkaan yksityiseltä puolelta ja yritysmaailmasta nimitettyä verojuristia? Ei ainakaan verotukseen perehtynyttä asianajajaa.
VastaaPoistaTuo edellinen anonyymi ei tiedä, mistä puhuu. KHO:n verojaoston vakinaisissa jäsenissä on ainakin yksi selkeän yritysmaailmataustainen (Ranta-Lassila). Määräaikaisena jäsenenä toimii verokonsulttitaustainen Äärilä. Lisäksi ensi kuussa aloittaa nimitysuutisen mukaan KHO:n määräaikaisena jäsenenä asianajaja, vero-oikeudesta väitellyt Pikkujämsä.
VastaaPoistaYksi pääsky (Ranta-Lassila) ei tunnetusti vielä kesää tee! Verohallinnosta on varmaankin nimitetty aikojen kuluessa useita kymmeniä jäseniä.
VastaaPoistaAsianajaja Pikkujämsän, Lapin yliopiston kasvatteja muuten, määräaika KHO:ssa on peräti viisi kuukautta! Tässäkö ajassa miehen siis tulisi näyttää kyntensä?
Nyt blogisti kyllä oikoo kommentissaan mutkia. Kun katselee KHO:n julkaistuja päätöksiä viime vuosilta, ei kyllä mitenkään saa vahvistusta sille, että "vähänkään epäselvät tapaukset ratkaistaan aina ja KHO:ta myöten verottajan eduksi'.
VastaaPoistaTuollaisen johtopäätöksen toki voinee tehdä, jos vain "katselee" KHO:n päätöksiä, kuten anonyymi on tehnyt! Ehkä olisi kuitenkin syytä tutustua ratkaisuihin hieman lähemmin eikä tyytyä vain jonkinlaiseen yleisssilmäyksen luomiseen.
VastaaPoistaJospa anonyymi kertoisi, keitä nuo verohallinnosta nimitetyt kymmenet KHO:n jäsenet ovat. Ja kukahan nykyisistä jäsenistä mahtaisi olla verohallintotaustainen? VM-vaihe sisältynee muutaman uraan, mutta verohallinnosta ei liene kukaan tullut.
VastaaPoistaKeitähän mahtavat olla äskeisen anonyymin mainitsemat kymmenet verohallintotaustaiset KHO:n jäsenet? Ainakaan nykysisissä sellaisia ei ole. Parin urassa lienee myös VM-jakso, mutta verohallinnosta ei kukaan tiettävästi liene tullut, ei pahemmin entisistäkään. Tohtoreita porukassa on monta.
VastaaPoistaPikainen perehtyminen KHO:n nykyisten jäsenten urakehitykseen osoittaa kyllä selvästi, että useilla jäsenillä on takanaan mittava ura verohallinnon tai VM:n piiristä. Tällaisia jäseniä ovat esim.
VastaaPoistahallintoneuvokset Esa Aalto, Timo Viherkenttä, Eila Rother, Matti Halén ja osin myös Ahti Vapaavuori. Voi olla muitakin. Lisäksi KHO:n esittelijän virasta hallintoneuvoksen virkaan nousseet esittelijät voitaneen laskea samaan ryhmään, heillä ei ainakaan näytä olevan juurikaan kokemusta yksityisten firmojen palveluksesta.
Olisi siis todella korkea aika saada KHO:n jäseniksi verojuristeja tai -asianajajia samoin kuin muitakin sellaisia jäseniä, joilla on kokemusta nimenomaan valtionhallinnon ulkopuolelta!
Nyt odotetaan valtion vastauksia Siilinin mielipidekirjoitukseen. Tulli on VM:n alainen joten sieltä kommentteja!
VastaaPoistaSyvä hiljaisuus on pahasta, vaikka onkin heinäkuu ja lomakuu.
Ei noista blogistin luettelemista kukaan liene ollut verohallinnossa. Viherkenttä kyllä esimerkiksi on ollut jonkin aikaa VM:n budjettipäällikkönä ja sitten vakuutuslaitoksen varajohtajana. Rother on vahvasti tuomioistuintaustainen, Halén taas ennen muuta KHO- ja OM-taustainen, vaikka on käynyt myös VM:ssä. Vapaavuori puolestaan on entinen proffa. "Verohallinto" eli verottaja on jotain ihan muuta, kuten kaikki tietävät. Olisi mukava tietää, onko hallintoneuvoksen viran hakijoissa ylimalkaan ollut torjutuksi tulleita veroeksperttejä?
VastaaPoistaKuinkahan monella yleisen tuomioistuimen tuomarilla tai esittelijällä mahtaa olla yrityskokemusta?
VastaaPoistaEn ole toki väittänytkään, että mainitsemani hallintoneuvokset olisivat "puhtaasti verohallinnon" ihmisiä! Puhuin myös VM:stä ja tarkistin yllä olevat tiedot viimeisimmästä Lakimiesmatrikkelista. Toki em. jäsenillä on muutakin kokemusta, mutta jos puhutaan verotuksesta, niin toki nuo jäsenet voidaan laskea julkisen vallan, ei yksityisen puolen "edustajiksi".
VastaaPoistaKun ärhäkkä anonyyminne väitti, ettei edes kellään KHO:n aiemmista jäsenistä olisi ollut kokemusta verohallinnosta tai VM:stä, niin muistutettakoon häntä tässä nyt ensi alkuun siitä, että KHO:n ex.presidentti Aarne Nuorvala (s. 1912) aloitti uransa aikoinaan juuri VM:ssä.
Toki yleisten tuomioistuinten tuomareillakin on vain harvoin kokemusta yritysjuridiikasta. Mutta samalla voidaan todeta, että KKO:ssa taitaa olla tälläkin hetkellä neljä entistä asianajajaa, jotka ovat perehtyneet yritysjuridiikkaan. KKO:een nimitettiin asianajaja ensimmäisen kerran jo 70-luvulla. Onkohan KHO:ssa ollut vielä yhtään asianajajataustaista jäsentä?
VastaaPoistaEiköhän asia ole niin, että KHO:n verojutuissa vahvasti asioivia advokaatteja on ylimalkaan niin vähän, ettei heistä tai samantapaista hommaa tekevistä yksityisistä verokonsulteista ole juuri ollut edes jäsenen viran hakijoiksi. Edellä esiin tuodut Äärilä ja Pikkujämsä kai sentään ovat noita blogistin peräänkuuluttamia "puuttuvia" tapauksia? Ja Ranta-Lassila muuten tietääkseni on ollut pitkään Keskuskauppakamarissa (ollut siellä jopa tekemässä Yrityksen perustajan opasta) ja sitten yliopistossakin.
VastaaPoistaOnhan tuossa jo toki hieman alkua "paremmasta" nimityskäytännöstä! Mutta kyllä KHO:n jäsenetn nimityksiin odotetaan vielä paljon uudistumista.
VastaaPoistaKHO:n kotisivulla luetellaan tuomioistuimen jäsenet, muttei kerrota mitään heidän taustoistaan ja siitä, millainen ura heillä on ollut. Sen sijaan KKO:n jäsenistä kerrotaan em. tiedot. MIksi KHO salailee? Lisää avoimuutta peliin!
VastaaPoistaMIksi KHO sailee? Hyvä kysymys, mutta ehkä selitys on se, ettei myöskään valtionhallinnon korkeista virkamiespäättäjistä kerrota julkisuutteen ko. tietoja. Hallintolainkäyttö ja KHO näyttävät siis valinneen tässäkin suhteessa hallinnon tien.
VastaaPoistaEräällä tutustumiskäynnillä KHO:ssa kerrottiin meille vieraille, että KHO:n tulossa oleva uusi nettisivusto on heistä riippumattomista syistä ollut jumissa jo pari vuotta.
VastaaPoistaTuo on kyllä erinomaisen huono selitys KHO:n jäsenistöä koskevien tietojen salaamiselle.
VastaaPoistaTunnettu tosiasia on, että tuomioistuinten ja yleensä oikeuslaitoksen tietotekniikan kehittäminen on ollut OM:n johdolla jo vuosikausia pahasti retuperällä.
VastaaPoistaTästä huolimatta KHO haluaa, että tuomioistuimet pysyisivät visusti OM:n keskushallinnon alaisuudessa ja vastustaa itsepäisesti itsenäisen tuomoistuinkeskusyksikön perustamista.
Tässäkin suhteessa KHO haluaa pysytellä valtionhallinnon piirissä ja talutusnuorassa.
MTV3:
VastaaPoistaBen Zyskowicz ihmettelee Räsäs-kohua: Täysi lynkkaus käynnissä! Ben Zyskowicz on ällikällä lyöty siitä kohusta, jonka kohteeksi ministeri Päivi Räsäsen on joutunut.
- Vallalla on täysi lynkkaus. Asialla on juuri se punavihreä porukka, joka on itse toiminut kansalaistottelemattomuuden apostoleina (mm. Snowden-tapauksessa), puuskahtaa Zyskowicz.
Ben on jälleen oikeassa!
"Eiköhän asia ole niin, että KHO:n verojutuissa vahvasti asioivia advokaatteja on ylimalkaan niin vähän, ettei heistä tai samantapaista hommaa tekevistä yksityisistä verokonsulteista ole juuri ollut edes jäsenen viran hakijoiksi."
VastaaPoistaHerää myös kysymys olisiko todella pätevällä veroasianajajalla tai -konsultilla edes halua KHO:oon, esimerkiksi palkkaussyistä.
Jonkun puolueen ajatusten hautaustoimisto lienee keksinyt jokakesäisen Porin pioneerileirin. siellä ne ovat, Ben,Haloska, Liikanen ja Tuomioja.
VastaaPoistaAnna Kontulan muistoja oikealta pioneeri leiriltä:
Tehtiin leirijuttuja: uitiin, syötiin maalattiin, pelattiin, tutustuttiin luontoon, discoiltiin ja toimitettiin aina illaksi leirin omat TV-uutiset. Koska kyseessä oli pioneerileiri, puhuttiin myös rauhasta, ystävyydestä, solidaarisuudesta ja tasa-arvosta.
Voiko typerämpää tilaisuutta ja julkisuuden tavoittelua enää olla kuin on MTV3:n SuomiAreena?
VastaaPoistaMikä muuten mahtaa olla KHO:n esittelijöiden tausta nykyisin. Muistelen, että vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten tilapäiseksi esittelijäksi otettiin väkeä suoraan tiedekunnan publiikista. Kyse ei ollut varmaankaan suoranaisesta suojatyöstä, mutta vaatimustaso ei ollut kummoinen. Muutenkin on syntynyt se kuva (joka voi tietenkin olla väärä), että kohoon pääsee kunhan tuntee vaikkapa verotukseen liittyvän nippelijuridiikan, vaikka muutoin ei olisikaan erityisen laaja-alaista juristin ajattelua taikka kokemusta.
VastaaPoistaseuraten tätä keskustelua,niin on päivän selvää, että HO ja KHO on aina suosinut ja suosii viime kädessä verottajaa eli valtiota. Hallintoikeudet Suomessa ovat lähinnä vitsi. On todellakin mielenkiintoista nähdä miten KKO tulee reakoimaan 2009- nykyhetkeen itsenänsä täysin väärin tekemiin ratkaisuihin.... Luulenpa, että jokin selitys tullaan kuulemaan. Se on kumma mitään kommenttia ei saada KKO: lta tai valtionsyyttäjiltä...
VastaaPoistaOtsikko HS:ssa 19.7.:
VastaaPoistaSuomi-areenalla hoidetaan päivät kriisiä, yöt porsastellaan firman piikkiin.
Blogistin kysymykseen "Voiko typerämpää tilaisuutta ja julkisuuden tavoittelua enää olla kuin on MTV3:n SuomiAreena?" tarjoaisin seuraavaa vastausta.
VastaaPoistaJos typerämpi julkisuuden tavoittelun muoto löytyy, niin hyvä ehdokas olisi poliitikko, joka tunkee naamaansa menestyneen urheiljan viereen tai lähettelee kannustavia twittereitä saadakseen asian lehteen.
Eräs tavallinen pulliainen elää täysin omassa menneessä maailmassaan. Hän ei näytä koskaan edes kuulleen Eurooppaoikeudesta tai Euroopan ihmisoikeussopimuksensa taikka ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen sitovasta vaikutuksesta Suomessa! Hän on näitä uusavuttomia tyyppejä, jotka vain hönkivät kovaan ääneen entisestä täysin tietämättöminä asioiden muutoksista. Säälittävää populismia tämäkin tavallinen pulliainen vai ilmoille päättelee.
VastaaPoistaHyvin todennäköisesti blogisti on oikeassa, mutta mistäs nämä tälläisen pulliaisen pitäisi tietää? Ei näistä ainakaan lukiossa (saati peruskoulussa) kerrottu, EIT mainittiin kenties jossain oppikirjan sivulauseessa.
Sen sijaan yhteiskuntaopin tunneilta muistan kuinka erittäin perusteellisesti käytiin läpi missä järjestyksessä eduskunta säätää lakeja ja kuinka D'Hondtin järjestelmällä lasketaan vaalin tulos. Ilmeisesti ei olisi pitänyt erehtyä kuvittelemaan että s'olisi ollut jotenkin tärkeää.
- Tavallinen pulliainen, ylioppilas vm. 2012.
Voe, voe!
VastaaPoistaOn toki lukemattomia elämänalaueita ja asioita, joissa ei pärjää alkuunkaan pelkillä koulutiedoilla eli koulussa päntätyillä tiedoilla!
Kyllä ne tiedot voi ja pitääkin hankkia myöhemmin ihan itse.
Tavallisen pulliainen voi hankkia netistä vaivattomasti tietoa oikeusjärjestelmästä ja siten myös Suomea sitovista ylikansallisista säädöksistä ja kv. tuomioistuinten ratkaisukäytännöstä, vaikka koulussa noista asioista ei olisi puhuttu mitään.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080917349295_uu.shtml
VastaaPoistaValtio voi joutua tilille veropetosjutuista
Perjantai 9.8.2013 klo 11.08
Syyttäjä, poliisi, verottaja ja Tulli pohtivat, kuinka veroasioissa vastedes edetään.