1. Satuin eilen näkemään TV1:n klo 20.30 uutista pätkän, jossa näytettiin, miten ylipoliisipäällikkö Mikko Paatero harppoi sinisessä virkapuvussaan eduskunnan käytäviä ja puikahti sisään hallintovaliokunnan kokoushuoneen ovesta. Uutisteksti kuului jotenkin näin:
"Poliisiylijohtaja Mikko Patero on saanut hallintovaliokunnalta luottamuslauseen (tai luottamuksen). Sen sijaan valiokunta ei ottanut kantaa sisäministeri Päivi Räsäsen asemaan:"
2. Uutinen ja sen sanamuoto hämmästyttivät. Millä lihaksilla eli valtuuksilla hallintovaliokunta voi jaella virkamiehille luottamus- tai epäluottamuslauseita tai ylipäätään ottaa kantaa heidän luottamukseensa? Tällaiset asiat ja kannanotot tuskin kuuluvat hallinto- tai minkään muunkaan valiokunnan toimivaltaan. Ainoastaan eduskunnan perustuslakivaliokunta voi tietyin edellytyksin ottaa kantaa ministerien toimien lainmukaisuuteen.
3. Jos hallintovaliokunta voi puntaroida ja antaa lausuntoja poliisiylijohtajan luottamuksesta ja virkatointen lainmukaisuudesta, niin silloin ilmeisesti myös lakivaliokunta voisi vastaavasti antaa lausunnon siitä, nauttiiko korkeimman oikeuden presidentti (enää) valiokunnan luottamusta!
4. Katsoin netissä hallintovaliokunnan eilistä kokouspöytäkirjaa. Siellä on 9 §:n kohdalla seuraava merkintä
"HAO 4/2013 vp Ajankohtaiskatsaus poliisitoimen tilaan. Valiokunnassa oli kuultavana poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallitus. Asian käsittely keskeytettiin".
5. Hallintovaliokunta on ottanut sanotun asian, joka vaikuttaa hyvin laajalta, tutkittavakseen reilu viikko sitten pidetyn tiedotustilaisuuden johdosta, jossa sisäministeri Päivi Räsänen antoi Mikko Paaterolle viime viikonlopun aikaa pohtia "omaa asemaansa". Valiokunta on ilmeisesti halunnut selvitystä poliisin tietolähdetoiminnasta ja tietolähteiden rekisteröinnistä ja dokumentoinnista. Valiokunta on kuullut asian johdosta myös ministeri Päivi Räsästä ja kansliapäällikkö Päivi Nergiä.
6. Hallintovaliokunnan pöytäkirjan mukaan valiokunta ei siis tehnyt eilen perjantaina mitään päätöstä tai antanut minkäänlaista lausuntoa tai kannanottoa Mikko Paaterosta eikä siis myös siitä, onko Paaterolla valiokunnan luottamus. Valiokunnan ainoa (väli)päätös tai lausuma löytyy lauseesta "asian käsittely keskeytettiin".
7. Mihin siis uutinen, jonka mukaan Paatero nauttisi valiokunnan luottamusta, perustuu? Perustuisiko se kenties, kuten on syytä epäillä, poliisihallituksen Yle Uutisille antamaan uutisvinkkiin? Hallintovaliokunta koostuu rivikansanedustajista, joiden joukossa on muun muassa Paateron poliisiylijohtajaksi keksinyt Anne Holmlund. Kenties valiokunnan jäsenet yrittävät vain päästä irti turhautuneisuudestaan tai kohottaa hieman nuukahtamaan päässyttä profiiliaan, mene ja tiedä.
8. Yle Uutisten lisäksi myös MTV uutiset rekisteröi eilen Mikko Paateron käynnin valiokunnassa. Muiden valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden tai Päivi Räsäsen taikka hänen kansliapäällikönsä kuulemista hallintovaliokunnassa tämän asian tiimoilta ei sen sijaan ole mediassa kerrottu mitään, ainoastaan Paateron tekemiset ja sanomiset ylittävät nykyisin uutiskynnyksen.
9. MTV:n uutise sisältö on tämä:
Paatero selvitti tietolähdetoimintaa eduskunnalle – "poliisille nyt työrauha"
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) on tyytyväinen poliisiylijohtaja Mikko Paateron selvityksiin tietolähdetoiminnasta. Paatero oli tänään hallintovaliokunnan kuultavana poliisin tilanteesta, eritoten arvostelun kohteeksi nousseesta tietolähdetoiminnasta. Mattilan mielestä asiasta olisi voinut keskustella pidempäänkin. Erityisiä lisäselvityksiä ei kuitenkaan tarvita.
– Poliisi tarvitsee myös ylijohtoa myöten nyt työrauhan selvittääkseen näitä asioita, Mattila korostaa. Mattila ei ota kantaa sisäministeri Päivi Räsäsen toimintaan.
Paateron mukaan keskustelua käytiin hyvässä hengessä eikä esiin tullut mitään yllätyksellistä. Hän myös painotti, että hänellä on ministeri Räsäsen luottamus.
10. Aika yksipuolista uutisointia siis. Pääasia tuntuu olevan Mikko Paateron "puhtaaksi peseminen" kaikista epäilyistä ja hienoisen varjon heittäminen median hampaisiin tässä kuten monissa muissakin asioissa joutuneen Päivi Räsäsen suuntaan. Päivi Mattilan näkemys on selvä, vaikka asian käsittely on siis valiokunnassa vielä kesken: Paatero nauttii valiokunnan vankkumatonta luottamusta, mutta Räsäsen luottamuksesta ei haluta sanoa mitään.
11. Nyt tulemme itse pääasiaan ja ydinkysymykseen. Miksi hallintovalokunta on ottanut juuri nyt tarkasteltavakseen "poliisitoimen asiankohtaiset kysymykset". Vastaus ilmenee osin Pirkko Mattilan lausumasta: Valiokunta on halunnut ottaa kantaa poliisin tietolähdetoimintaan.
12. Mutta, mutta. Sama kysymys on juuri reilu viikko sitten eli jo ennen valokunnan aloitetta otettu ´valtakunnan ylimmän syyttäjäviranomaisen eli VKSV:n tutkittavaksi ja vieläpä laidasta laitaan eli koko poliisin (KRP ja Helsingin poliisilaitos mukaan lukien), poliisihallituksen ja sisäministeriön poliisiosaston osalta. Asian tutkittavaksi ottaminen perustuu valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen aloitteeseen sen jälkeen kun hän oli keskustellut asiasta ministeri Päivi Räsäsen kanssa.
13. Minusta puhtaasti poliitisen elimen eli hallintovaliokunnan silmiin pistävä into asiassa herättää epäilyjä valiokunnan todellisista tarkoitusperistä. Miksi valiokunta halusi ottaa ko. asian käsittelyynsä, vaikka se oli juuri annettu puolueettoman oikeusviranomaisen eli VKSV:n selvitettäväksi?
14. Vaikuttaa siltä, että hallintovaliokunta haluaa vaikuttaa VKSV:n tutkintaan. Vaikka valiokunnalla ei itsellään ole tarvittavaa asiantuntemusta asian selvittämiseksi, se haluaa muodostaa poliittisen kannan, jolla pyritään sekoittamaan VKSV:n tutkintaa ja vaikuttamaan siihen, että ainakin poliisihalllitus, jonka tekemiset tuntuvat nauttivan muutenkin valiokunnan erityistä suojelua, irrotettaisiin kokonaan tutkinnasta sillä perusteella, että valiokunta "on jo tutkinut" poliisihallituksen ja etenkin MIkko Paateron osuuden asiassa ja päätynyt siihen, ettei Paateron ja poliisihallituksen toimissa ole mitään vikaa. Ts. valiokunta haluaa osin estää VKSV:n tutkimuksen ja osin taas sotkea selvitystä omilla "tutkimuksillaan" ja löperöillä kannanotoillaan.
15. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Pirkko Mattilan (persut) kannanotto on hyvin, hyvin tyypillinen poliitikoille silloin, kun poliitikot haluavat, ettei poliisin tai jonkin muun viranomaisen toimia voitaisi tai välitetttäiso tutkia kovin tarkasti: Poliisille pitää antaa nyt työrauha.
16. Voisiko tämä Pirkko Mattila vähän tarkemmin selvittää, mitä hän oikeastaan mahtaa mainitulla "työrauhalla" tarkoittaa ja kertoa samalla, kuka tai mikä tuota poliisin niin kaunista "työrauhaa" olisi tällä kertaa häiritsemässä? Epäilen, että Mattilan ja koko hallintovaliokunnan tarkoituksena on työrauhaa koskevilla naiiveilla toivotuksillaan vaikuttaa siihen, ettei VKSV kovinkaan innokkaasti tutkisi ainakaan Helsingin poliisilaitoksen ja poliisihallituksen tietolähdetoimintaa. Siinä kun nimenomaan on paljon mätää ja todella tutkimisen tarvetta!
17. Minä voisin esittää Pirkko Mattilalle ja koko hallintovaliokunnalle oman toivomukseni: Antakaa nyt ihmeessä VKSV:lle ja tutkinnanjohtajille työrauha poliisin tietolähdetoiminnan laillisuuden tutkinnassa älkääkä pyrkikö koko ajan häiritsemään ja sotkemaan sitä omilla "tutkimuksillanne"!
Tältä Persu-Pirkolta tuntuu olevan pallo hieman hukassa. Ennen hallintovaliokunnan ko.kuulemisia se oli nimittäin kysellyt valiokunnan ulkopuolisilta ihmisiltä, että "mitähän minun pitäisi niiltä (asiantuntijoilta, Räsäseltä ja Paaterolta) oikein kysyä"! Ehkäpä Anne Hoo on sitten sanonut sille, mitä kysytään.
VastaaPoistaKyllä kai se alkaa persujenkin naisia hiukka polvista heikottaa, kun valtakunnansinisessä kokopuvussaan esiintyvä Mikko P. astuu sisään ja kumartaa kevyseti salissa olijoille!
VastaaPoistaPirkko Mattila twiittasi näin ma 25.11:
VastaaPoista-- Poliisiylijohtaja jatkaa, ministeri jatkaa, HaV jatkaa "työleirinä". "Kovennettua palvelua" jouluun asti. Valtakunnassa kaikki hyvin.
Odotettu uutinen: Viro ohittanut Suomen Pisa-vertailussa.
VastaaPoistaSuomi kulkee nyt muutenkin Viron perässä. Viro on noussut monessa suhteessa modernin tietoyhteiskunnan mallimaaksi. Tämän seurauksena Suomi on päättänyt ottaa käyttöön Virossa kehitetyn X-Roadin. Virossa on jo yli 10 vuotta voitu äänestää vaaleissa sähköisesti, Suomen kokeilu v. 2007 meni pahasti mönkään.
Suomalaiset, raukat, joutuvat nykyisin raahaamaan jopa oluensa ja viinansakin Tallinnasta!
Mutta onhan maan presidenteissäkin eroja. Viron Toomas Hendrik Ilves ymmärtää tietotekniikkaa yksityiskohtaisesti, kuten HS:n jutussa tänään kerrotaan. Meidän Salelle ei taidettu Turun oikiksessa 70-luvulla opettaa koodausta. Kunhan Sale nyt löytäisi edes kateisiin joutuneen, prof. Muukkoselle esineoikeudesta tekemänsä gradun.
Huh, olipa Pirkolla twiitissään "sanomaa" kerrakseen!
VastaaPoistaValtakunnassa kaiki hyvin, vaikka meillä onkin hallintovaliokunta, jota johtaa Pirkko ja joka yrittää laittaa kapuloita VKSV:n rattaisiin, kun virasto tutkii poliisin tietolähdetoimintaa ja Paateron osuutta siinä.
VastaaPoistaKysymys blogistille:
VastaaPoistaKun keväällä ns. Putin-sotkun yhteydessä hallintovaliokunta kuuli muun muassa poliisiylijohtaja Paateroa, ja episodista tiedotettiin laajasti mediassa, vaikka valtakunnansyyttäjänvirasto selvitti samaan aikaan oliko kyseessä rikos, niin tapahtuiko tässäkin jutussa niin että hallintovaliokunta "sotki" VKSV:n tutkintaa?
Viro on valitettavan korruptoitunut valtio. Kuinkahan tunnetut poliitikot ja liikemiehet ovat tienanneet ensimmäiset miljoonansa? Ei ihme, jos maan kansalaiset pärjäävät matematiikassa paremmin kuin suomalaiset. Heikentynyt laskutaitohan haittaisi jo päivittäistä arkielämää maassa, jossa
VastaaPoistamaailmankuva on erittäin materialistinen ja kaikki pyörii rahan ympärillä.
Minusta pitäisi olla selvää, että jokaisessa tapauksessa, jossa poliisin tai jonkin muun viranomaisen menettelyä tutkitaan rikosepäilynä ao. syyttäjä- tai oikeusviranomaisessa, hallinnollisen viranomaisen, vielä vähemmän eduskunnan jonkin valiokunnan, ei tietenkään ole asianmukaista tai sopivaa käynnistää "omia tutkimuksiaan" samasta asiasta.
VastaaPoistaKansanedustajilla pitäisi olla sen verran älliä, että ymmärtäisivät antaa ko. tutkijaviranomaisille paljon puhutun työrauhan.
Mutta eihän ne mitään ymmärrä tai välitä, kuten nyt on jälleen kerran nähty. Ne päin vastoin yrittävät sotkea tutkintaa ja niillä on otsaa vaatia päin vastoin tutkittaville eli rikostutkimuksen kohteena oleville viranomaisille (kuten nyt mm. Hgin poliisilaitokselle ja poliisihallitukselle) työrauhaa!
Tuskinpa Viro on sen korruptoituneempi maa kuin Suomi. Mitään konkreettista anonyymillä ei näköjään ollut väitteensä tueksi esittää, pelkkiä heittoja ainoastaan.
VastaaPoistaTäällä meillä korrptio, rakenteellinen yms. korruptio, on vain työnnetty maton alle ja viranomaiset ovat poliitikkojen ja bismiesten kanssa samassa juonessa ja kailottavat kilvan, että Suomessa ei muka ole korruptiota. Hyvä veli -kerhoja täällä on suhteellisesti ainakin tuplasti Viroon verrattuna!
Eivätköhän monet suomalaisetkin bisnesmiehet ole hankkineet ensimmäiset miljoonansa suunnilleen samalla tavalla kuin kollegansa Virossa.
Korruptiota tämäkin (Yle Uutiset tänään):
VastaaPoistaSuomi maksaa AAA-luokituksestaan satoja tuhansia euroja vuodessa kolmelle suurimmalle luottoluokittajalle. Maksua vastaan nämä luokittajat sitten arvioivat Suomen kuuluvan jatkuvasti parhaaseen luottoluokkaan. Suomi maksaa näistä luokituksista yhteensä 437 500 euroa vuodessa.
Luottoluokittajat käyvät Suomessa kerran vuodessa hankkimassa taustatietoja. He tapaavat: ministereitä, etujärjestöjä, yksityisiä yrityksiä, pankkeja, toimittajia. Tarkoituksena on hankkia taustatietoja maasta.
Tämä poliitikkojen puuttuminen julkisuudessa oikeusviranomaisten toimintaan on Suomessa valitettavan tavallista. Se on yksi monista häpeätahroista oikeusvaltiossamme.
VastaaPoistaKoskisen ollessa oikeusministerinä tämä toiminta meni äärimmilleen ja valtio joutui asiassa korvausvelvolliseksi aiheuttamistaan vahingoista.
Joo, ja kuvaan kuuluu, että OM ei viitsinyt periä Koskiselta senttiäkään po. korvaussumasta takaisin ja oikeuskansleri Jonkka siunasi OM:n laiminlyönnin!
VastaaPoistaSittemin Koskinen palkittiin, sillä demarit valituttivat hänet eduskunnan varapuhemieheksi ja nyt perustuslakivaliokunnan, siis tavallaan perustuslakituomioistuimen, puheenjohtajaksi!
Perustuslain 35.1 §:n mukaan eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. Eipä ole tiettävästi koskaan käytetty, eikä todella vireillä olevissa asioissa tulekaan.
VastaaPoistaJonkin verran meillä on käytetty vapaamuotoisempaa valiokuntien kuulemisia, jotka eivät liity käsillä olevaan HE:een. Jokin aika sitten taisi olla jokin kuuleminen jääkiekkoväkivallasta (sic). Näin meillä Suomessa parlamentti. Hallitus tekee ja on tekemättä, mitä lystää salassa Säätytalossa lobatun hallitusohjelman pohjalta. Maailmalla parlamentin julkiset kuulemiset ja selvitykset ovat tärkeä osa parlamentarismia.
Blogisti kysyi, millä valtuuksilla HaV voi jaella virkamiehille luottamus- tai epäluottamuslauseita tai ylipäätään ottaa kantaa heidän luottamukseensa?
VastaaPoistaOnko näin todella käynyt?
Mielestäni HaV käytti vain lainmukaista tiedonsaantioikeuttaan kun kuuli ministeri Räsäsen, kansliapäällikkö Nergin ja poliisiylijohtaja Paateron selitystä poliisirekistereistä ja niiden käytöstä sekä siitä onko rekisterin valvonnassa epäselvyyksiä ja, jos kyllä, niin millaisia ne ovat, jotta voisi ottaa puutteet huomioon omassa lainsäädäntötyössään.
Hallintovaliokunnan pj. Pirkko Mattila ei ole missään vaiheessa jaellut luottamus- ja/tai epäluottamuslauseita kenestäkään; hän totesi medialle vain olleensa tyytyväinen saamaansa selvitykseen.
YLE TV1:n iltauutisteksti ei tullut pj. Pirkko Mattilan suusta vaan toimittajan. Jos YLE1:n toimitus sortuu ylitulkintoihin uutisoinnissaan, se ei ole todellakaan valiokunnan vika.
Ylen toimittaja on tietenkin tulkinnut Pirkko Mattilan kertomaa!
VastaaPoistaJos asian käsittely keskeytyi hallintovaliokunnassa eli sen käsittely on vielä keksen, kuten pöytäkirjasta ilmenee, niin miksi Mattila ei kertonut ainoastaan tätä toimittajalle?
Hän ei malttanut, vaan hän halusi mielistellä Mikko Paateroa ja yleensä poliisia. Sitä vastoin hän halusi rivien välissä hieman potkaista ministeriä sanomalla, että tämän luottamukseen tai asemaan valiokunta ei ottanut kantaa!
Kun Mattila sanoi, että hän on "tyytyväinen" Paateron antamaan selvitykseen, niin Ylen toimittaja oli tulkinnassaan täysin oikeassa: Mattila ja valiokunta, joku koostuu pitkälti näistä "poliisiniiloista", halusi antaa Paaterolle ja poliisille luottamuslauseen, vaikka toki vain epävirallisesti.
Tärkeintä on kysyä, miksi valiokunta haluasi väen väkisin sotkeentua asiaan, jota parhaillaan selvitetään puolueettoman syyttäjäviranomaisen toimesta. Vaikka valiokunnalla on mainittu tiedonsaantioikeus, niin sitä pitäisi ymmärtää käyttää pieteetillä ja olla mieluummin käyttämättä lainkaan, jos samaa asiaa jo tutkitaan ja selvitetään syyttäjäviranomaisen toimesta.
Valiokunnan tai sen puheenjohtajan ei ainakaan tulisi mennä julksuudessa laususkelemaan luottamuksestaan tai tyytyväisyydestään yhtikäs mitään, kun selvittelyt ovat kesken sekä a) VKSV:sssa että b) valiokunnassa. Tätä valiokunta tai sen puheenjohtaja ei ole ymmärtänyt.
"Tärkeintä on kysyä, miksi valiokunta haluasi väen väkisin sotkeentua asiaan, jota parhaillaan selvitetään puolueettoman syyttäjäviranomaisen toimesta. Vaikka valiokunnalla on mainittu tiedonsaantioikeus, niin sitä pitäisi ymmärtää käyttää pieteetillä ja olla mieluummin käyttämättä lainkaan, jos samaa asiaa jo tutkitaan ja selvitetään syyttäjäviranomaisen toimesta."
VastaaPoistaTietenkin pienemmät poliitikot käyttävät poliittiset mahdollisuutensa saada nimensä otsikoihin. Ihan pelkkä kokoontuminen ja sen päälle puheenjohtajan parit tyhjänpäiväiset lausunnot riittävät siihen. Oppositiopoliitikotkin pääsevät kuvittelemaan, että vaikuttavat asioihin. Kun vastapuolella on toimintakyvytön sixpack, heidän äänestäjien silmissä he oikeasti tekivätkin jotain.
Poliitikkoja ja valiokuntia, joissa kansanedustajat vaikuttavat, ei sido samalla tavalla mitkään muodolliset hallintovaatimukset. He voivat politikoida juuri siitä, mistä tahtovat ja sitähän varten heille on ne hiekkalaatikot - anteeksi, valiokunnat. Varsinkaan oppositiolla ei tuollaisessa ole mitään hävittävää, valiokunnan uskottavuudesta on vaikea sanoa.
Vasta silloin mennään väärään suuntaan, jos syyttäjä provosoituisi tuollaisesta, josta ei edes ratkaisua saada annettua. Siellähän lienee yhtä monta mielipidettä kuin valiokunnassa on jäseniä, joten ratkaisematon tilannehan ei ainakaan ohjaa mitään mihinkään suuntaan.
Pirkko Mattilan mukaan "erityisiä selvityksiä ei tarvita". Mattilan mukaan asia on loppuun käsitelty.
VastaaPoistaTämän viestin hallintovaliokunta siis lähettää VKSV: lle, jonka pitäisi selvittää myös tietolähdetoiminnan asianmukaisuutta ja sen valvonnan laillisuutta. Mutta HaV viestii VKSV: lle: turha enää tutkia ainakaan poliisihallituksen ja Paateron osuutta, me olemme sen jo tutkineet! Antakaa nyt ihmeessä poliisille ja Paaterolle työrauha ja lopettakaa ne (hassun) Räsäsen määräämät tutkimukset!
Poliitikot ovat siis sotkeutuneet puolueettoman viranomaisen selvitykseen. Jäämme seuraamaan, noudattaako VKSV hallintovaliokunnan pyyntöä selvityksen keskeyttämisestä.
Blogisti on oikeassa: poliitikot eli hallintovaliokunta ovat törkeällä tavalla sotkeutumassa, sotkemassa ja estämässä VKSV:n selvitystyötä. En yhtään ihmettelisi, jos kohta Jorma Kalske ilmoittaisi, että esitutkintaa ei ole tarpeen käynnistää, hallintovaliokunta on jo selvittänyt asian ja tehnyt Pirkko Mattilan (ps) johdolla hyvää työtä!
VastaaPoistaOn hyvä, että oikeustietelijätkin kiinnittävät huomiota Suomen mensestykseen Pisa-vertailussa. Ennakkotietojen mukaan Suomen sijoitus olisi tippumassa lähinnä matematiikassa, jossa Suomi on sijoittunut hyvin aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan niin hyvin kuin lukutaidossa.
VastaaPoistaMatemaatiikot ovat suhtauneet Suomen aikaisempaankin menestykseen kriittisesti. Ensinnäkin siksi, että Pisassa tutkitaan lähinnä matemaattista lukutaitoa eikä "varsinaisen" matemaatiikan osaamista. Toiseksi siksi, että julkisuudessa toitotettu hyvä menestys koskee keskiarvoja. Parhaiden vertailussa Suomen sijoitus ei ole ollut erityisen hyvä. Parhaimmistosta kuitenkin tulevat ne, jotka suuntautuvat jatko-opinnoissa ja työelämässä matematiikkapitoisille aloille.
Yksi matematiikan opetuksen ongelma on, että koulussa opittu tuppaa unotumaan. Moni juristi, joka on saanut laudaturin matematiikan ylioppilaskirjoituksissa, on unohtanut lähes kokonaan lukion matematiikan. Matematiikan osaamista kuitenkin tarvitaan silloin tällöin juridiikassakin.
Vero-oikeudden piiriin kuuluvassa lainsäädännöstä, oikeuskirjallisuudesta ja oikeuskäytännössä esiintyy matemaattisia mokia. Yhtenä esimerkkinä olkoon se, että nykylain mukaan hallinto-oikeuden arvo perintö-ja lahjaverotuksessa voi ylittää hallitun omaisuuden arvon. Moka johtuu siitä, että lukiossa opetetun geometrisen sarjan ominaisuuksia ei tunneta. Joskus aikaisemmin asia oli kunnossa, mutta KHO pudotti historian resinan raiteiltaan. Arvostusäännökset, jotka tuolloin olivat varallisuuverolaissa olisivat sallineet matemaattisesti johdonmukaisen tulkinnan. Varallisusverolain kumoamisen yhteydessä virheellinen ajatus sementoitiin perintö-ja lahjaverolakiin, vaikka varoitin asiasta lainsäätäjää. Kriikkini ei näy lainmuutoksen valmisteluasiakirjoissa.
Tuomioistuimet tarvitset näyttökysymyksissä todennäköisyyslaskennan ymmärtämistä. Ymmärtämättömyyttä on tiettävästi esiintynyt. Ei ihme, koska todennäköisyyslaskenta on vaikeaa.
Jos Helsingin poliisissa kaikki on lainmukaista niin minkä vuoksi Riikonen nosti Paatero-kohun jälkimainingeissa huumerikosyksikön operatiivisen johtamisen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäen tehtäväksi?
VastaaPoistaKoskimäkihän tunnetaan kielteisistä kannoistaan syyteneuvotteluun. Pitäisikö tätä nyt tulkita siten, että kaupankäyntiin ei enää Helsingin poliisissa suhtauduta entiseen malliin?
Syyttäjä päätti tänään ettei aloita esitutkintaa poliisin toimista Auerin tapauksessa.
VastaaPoistaKuulemma syyttömyysolettamaa ei ole rikottu, ja kun poliisi jätti esitukintapöytäkirjasta pois Auerin syyttömyyttä tukevia seikkoja, se kuuluukin ''poliisin oman harkintavallan piiriin''.
http://yle.fi/uutiset/ulvilan_surma_auerin_tutkintapyynto_tyssasi_syyttajaan/6968307
Mielenkiintoista.
No, eipä ollut yllätys! Tapio Mäkinen on tunnetusti "systeemin tyyppejä", jotka tekevät "poliisin parhaaksi" sen, mitä heiltä odotetaankin.
VastaaPoistaTapio Mäkinen on se samainen henkilö, joka tutkinnanjohtajana esti poliisin menettelyn tarkemman selvittelyn Humppilan ampumistapauksessa.
VastaaPoistaEn sano, että Humppilassa olisi menetelty väärin, mutta tuskin missään länsimaassa poliisi voi tarkoituksellisesti ampua kohdehenkilöä ylävartaloon niin, että seurauksena on kuolema eikä poliisin menettelyä tarkastella laajemmin.
Jos journalistit tms. lähtisivät tukimaan Humppilan tapausta, niin asiakirjojen saanti tyssäisi 'poliisitaktisiin seikkoihin'.
Toinen Mäkiseen liittyvä kummajainen on Markku Salmisen virka-auto -tapauksen kommentointi julkisuudessa. Kommenteillaan tutkinnanjohtaja Mäkinen antoi selvästi ymmärtää, että Salminen menettely täytti rikoksen tunnusmerkistön. Koska syyttömyysolettamasta on säädetty vain esitutkintalaissa, niin se velvoittaa ainoastaan poliisia (eikä syyttäjää).
Sivistysmaissa vapauttavan tuomion perusteluissa ei saa vihjata vastaajan syyllisyydestä, vaan perustelujen pitää olla neutraaleja. Suomessa tämäkään ei toimi, vaan sinne voidaan sijoittaa syyksi lukevia lausumia.
Nyt kun itsenäisyyspäivä on jo ovella ja joulu oven raossa, suosittelen arvostamalleni blogistille ja lukijoille luettavaksi Ville Haapasalon kirjaa "Ette kuitenkaan usko..". Sen kautta saadaan perspektiiviä siihen, että meillä ovat asiat aika tai tosi hyvin, vaikka viranomaisten tekemisistä voidaan aina löytää jotakin arvosteltavaa. Ja saadaan arvostella ilman leirikomennusta niin kuin esim. P-Koreassa. - Ceterum censeo, itsenäisyyspäivänä pitäisi juhlia Suomen itsenäistymistä. Sotien muistelulle pitäisi olla omat päivänsä, kunniakkaan talvisodan harras muistopäivä ja erikseen sitten Suur-Suomen valtaamisen aloittamisen muistopäivä, jota kunnioitettaisiin niin, että herrat löisivät päänsä päin mäntyä.
VastaaPoistaSyyttäjä Mäkinen kärkkyypi korkeaa virkaa VKSV:stä tai poliisihallituksesta, se on selvä!
VastaaPoistaNo kaikelviisii! Niihä tää Nyyssönen haasteloo ku hänel ei olis ollekaa alaleukaa! Liek hää jottai punasii vai mikä hää oikei lienöö!
VastaaPoistaKun tässä nyt tuli tuosta Salmisesta puhe ja tuolla toisilla keskustelupalstoilla olevista kirjoituksista saa sen kuvan, että poliisijohdosta herrat Välkki ja Salminen olivat korkeiden poliisiviranomaisten rahanpesujuttujen kanssa tekemisissä tutkintamielessä ja sattumalta kumpikin nieli ilmeisesti nikkeliä omankäden kautta tai lopettivat maallisen vaelluksen muulla tavoin. Sivistysvaltiossa tällaiset epäilyt sisäministeriön ja poliisijohdon korkeiden virkamiesten mahdollisista tekemisistä olisi tutkittu ja perusteellisesti.
VastaaPoistaMutta Suomessahan VKSV on tunnetusti poliisi-, ja syyttäjärikosten puhtaaksi pesuvirasto. Ja siihen päälle kun toinen valvontavirasto jakaa "puhtaita papereita" kuten ennenmuinoin Neuvostoliitossa babuskat jakoivat vessapaperin korvikeena sanomalehtiä.
Silmukka kiristyy! Laulaakio vangittuna oleva Jari Aarnio esimiestensä eli Jukka Riikosen ja Mikko Paateron kytköksen ja osallisuuden Trevoc-huijaukseen?
VastaaPoistaNähdäänkö Mikko Paatero ja Jukka Riikonen huomenna Linnassa (Tampere) vai myöhemmin linnassa?
VastaaPoistaJuhlakättely Tampereella on ollut aika laimeaa katseltavaa. Veteraaneja on ollut jonossa jos jonkin näköistä. Minkä säväyksen olisi tehnytkään, jos mukaan kättelyyn olisi saatu Simo Häyhä seuralaisenaan "Pystykorva", jonka kanssa "mie kaaoin talvisovas Kollaal 500 vanjaa kolmes kuukaues".
VastaaPoistaVain kaksi oli joukosta (kättelystä) poijes: Mikko Paatero ja Jukka Riikonen. Hm, eivät kai vaan herrat ole joutuneet kiinniotetuiksi....
VastaaPoistaEikös polliisin päällysmiehet jo ole rehellisiksi luokiteltuna eikä säilöönottoa pidetä tarkoituksenmukaisena, jos nämä on olleet johtamassa eilistä Tampereen mellakointia.
PoistaTäytyyhän päällikön tuntea "virka"vastuutakin.
Häyhästä puheenollen on ihmeteltävä, ettei yhdestäkään suomalaisesta sotilaasta ole edes yritetty tehdä jälkipolville sotasankaria. Häyhässä olisi ainekset varsinaiseen pyssysankariin.
VastaaPoista"Suomessa kollegiaalinen solidaarisuus ulottuu syyttäjälaitoksesta korkeimpaan oikeudenkäyttöön ja laillisuusvalvontaan. Kollegojen tekemiä syytteitä tai ratkaisuja ei hevin muuteta tai hylätä edes päivänselvissä asioissa."
VastaaPoistaKokemusta on, korppi ei korpin silmää noki!
Lauantain Hesarissa ollut mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan tässä:
Suomen oikeuslaitos pitää modernisoida
7.12.2013 2:00 0
Kimmo Saarikko
Oikeuslaitostamme kehitetään vain rahanpuutteessa, ja silloinkin väärään suuntaan.
Käräjäoikeuksien ratkaisujen jatkokäsittelyä hovioikeudessa rajoitettiin säästösyistä vuoden 2011 alusta. Hovioikeuksien kustannukset kuitenkin nousivat. Vuoteen 2012 mennessä nousu oli 12 prosenttia. Turun hovioikeudessa kustannukset nousivat peräti neljänneksen, ja ratkaisukohtaiset kustannukset kasvoivat 2 997 eurosta 3 705 euroon.
Ruotsin korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyaikoja haluttiin lyhentää. Oikeuden päällikkö kääri hihat ja rupesi itse johtamaan. Organisaatioita kehitettiin, työprosesseja virtaviivaistettiin ja työtapoja muutettiin. Käsittelyajat lyhenivät nopeasti. Vuonna 2007 prosessissa oli vielä keskimäärin 8 000 juttua. Vuonna 2010 vastaava määrä oli enää kolmannes eli 2 500 juttua.
Nyt Suomessa on vuorossa hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus. Asiaa valmistellaan raskaimmalla mahdollisella tavalla edustuksellisissa työryhmissä. Tehokkuuden ja laadun nostamiseen aiotaan päästä, kun karsitaan oikeusistuimia, yhdenmukaistetaan niiden kokoa ja pystytetään muutoksenhakumuureja. Keinot ovat jälleen ristiriidassa tavoitteiden kanssa.
Suomalainen oikeuslaitos vuotaa valitusten virtana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta moninkertaisesti tuomioita verrattuna muihin Pohjoismaihin. Asukasmäärään suhteutettuna Suomi on samoilla lukemilla Venäjän kanssa.
Suomessa kollegiaalinen solidaarisuus ulottuu syyttäjälaitoksesta korkeimpaan oikeudenkäyttöön ja laillisuusvalvontaan. Kollegojen tekemiä syytteitä tai ratkaisuja ei hevin muuteta tai hylätä edes päivänselvissä asioissa.
Sosiaalinen media pursuaa oikeudentajua loukkaavien ratkaisujen rusikointia. Omaa suljettua elämäänsä elävä oikeuslaitos on täysin immuuni arvostelulle. Se ei kykene modernisoitumaan.
Muutos ja avautuminen edellyttäisivät kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä oikeusjärjestelmässä. Suomessa käräjäoikeuksien lautamieskäytäntö on lähes lopetettu. Muissa Pohjoismaissa lautamieskäytäntö on eri oikeusasteissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tanskassa tuomarien nimityksessä yleisön edustajat ovat mukana.
Vuonna 2009 muut Pohjoismaat saivat ihmisoikeustuomioistuimelta kukin kolme tuomiota. Suomelle langetettiin 29 tuomiota.
Oikeuslaitoksen uudistaminen pitäisi aloittaa nimittämällä yksiköiden päälliköiksi ja avainpaikoille ylintä johtoa myöten johtamistaitoiset ja aktiiviset henkilöt. Olisi tervehdyttävää, jos seuraava oikeusministeri olisi asiantuntijaorganisaation johtamisen ammattilainen.
Kimmo Saarikko
valtiotieteiden maisteri, Akaa
Nuo Strasbourgin madonluvut olivat jo vuodelta 2009. Uusia lukuja kehiin, kiitos.
VastaaPoistaMuutama kommentti tuolle Saarikolle: Ruotsin HFD:saa on nykyään kattava valituslupajärjestelmä, jossa yksi ainoa jäsen voi evätä valitusluvan. Asiaratkaisuja annetaan kahdessa prosentissa. Oikeus tutkia muutoksenhaku ja hallituksen ja ministeriöiden päätöksistä on suppea. Työnjako eri tuomioistuinlinjojen kesken on hyvin toisenlainen kuin meillä. Iso osa HFD:n jutuista on meillä vakuutusoikeudessa, mutta mm. ympäristö- ja kaavajutut puuttuvat sieltä lähes kokonaan.
VastaaPoista"Tuolle anonyymille" sen verran, että Saarikko on kyllä monessa suhteessa aivan oikeassa.
VastaaPoistaOn esimerkiksi todella hämmästyttävää ja outoa, etteivät nämä "korkeat neuvottelukunnat" eli Koskelon, Vihervuoren, Könkkölän, Nissisen ym. johtamat poppoot keksi ikinä muuta kuin aina vain kaksi samaa keinoa, joilla tuomioistuinlaitoksen pitää säästää: 1) valitusoikeuden rajoittaminen hovioikeuteen ja 2) lautamiesten lukumäärän ja lautamiesten osallistumisen kaventaminen.
Otsikko Hesarissa (hs.fi) tänään:
VastaaPoistaRikosprofessorit: Laittoman peiteyhtiön perustaminen saattaa olla vanha rikos.
Ensinnäkin pitäisi tietenkin puhua vanhentuneesta, ei "vanhasta" rikoksesta. Mutta tärkeintä on uutisessa se, että "rikosprofessorit" ovat kiinnostuneita lähinnä vain sellaisista nippelikysymyksistä kuin esim. juuri rikoksen (syyteoikeuden) vanhentuminen.
Tekeekö syyteoikeuden vanhentuminen siis rikoksesta laillisen teon?
Otsikko Aamulehden verkossa tänään:
VastaaPoistaPaatero: Väitteet Aarnion yhteyksistä laittomaan peiteyhtiöön selvitetään.
Paateron ja koko poliisihallituksen pitäisi tietenkin pysytellä visusti erossa kaikista Aarnion tekemisiin liittyvistä selvityksistä! Nythän VKSV parhaillaan selvittää myös poliisihallituksen ja Paateron epäiltyjä valvonnan laiminlyöntejä.
Myös peiteyhtiötapauksessa on kyse väitetystä poliisirikosasiasta, jonka tutkinta kuuluu syyttäjälle, ei lainkaan poliisille!
Kertoisikohan joku -jälleen kerran - tämän myös Paaterolle?
"Laiton peiteyhtiö paljastui, kun HS kävi läpi Helsingin käräjäoikeuden asiakirjoja. Helsingin poliisin viestintäjohtajan Juha Hakolan mukaan kenelläkään poliisilaitoksen tämänhetkisestä johdosta ei ole ollut asiasta tietoa."
VastaaPoistahttp://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/570494/Aarniovyyhti+sotkeutui+uutisella+laittomasta+peiteyhtiosta
Kuinka viestintäjohtaja Hakola voi olla niin varma asiasta?
Voisiko blogisti kertoa maallikolle, onko poliisilla (tai poliisirikoksissa tutkinnanjohtajana toimivalla syyttäjällä) ylipäänsä oikeutta käynnistää tutkinta asiassa, jos se selkeästi on vanhentunut.
VastaaPoistaTeemaan hieman liittyen: poliisi tietysti valitsee rikosnimikkeet rankimmasta päästä, koska silloin voidaan käyttää enemmän pakkokeinoja. Tuomio sitten usein tulee paljon lievemmästä rikoksesta, jos ylipäätään tulee.
Viestintäjohtajan on vain yksinkertaisesti käsketty sanoa noin, se riittää "tiedottamiseen". Eihän kukaan voi sanoa, tiesitkö kukaan tai ei, koska asiaa ei ole edes vielä tutkittu mitenkään.
VastaaPoistaPitäskö nyt myös tutkia poliisin toimia Tampereen mielenosoituksessa. Lehtitietojen mukaan on kuorotyttökin poliisin tohinassa jäänyt hevosen tönäisemäksi. Olikohan silloin ulkopuolisen yleisön turvallisuus kenen käsissä siinä tilaisuudessa.?
VastaaPoistaÄlkää hyvät ihmiset saastuttako itseänne näiden maallisten ja ikävien asioiden vatvomisella, sillä katso (älä kuule), Eino Grön on keskuudessamme ja esiintyy tänään Pieksämäellä kirkkokonsertissa.
VastaaPoistaTervemenoa.
Niin, kohta tämän jälkeen Eino G. Sitten taas jättää meidät hetkeksi ja suuntaa talvehtimaan Floridan asunnolleen, jossa aika kuluu golfin merkeissä. Sieltä hän kevään koittaessa palaa jälleen kotimaahan muuttolintusten tavoin. Eino viedään heti paluunsa jälkeen suoraan kentältä aamutelkkarien lähetyksiin, joissa hän muistelee uraansa Late Karhuvaaralle ja muille toimittelijoille panijana, kännääjänä ja tangolaulajana.
VastaaPoistaOliko se vuosi 1973 vai 1974, jolloin Eikka lopetti kännäämisen? Tätä on kiva arvuutella mielessään, mutta kyllä Eino sen meille taas keväällä sitten itse kertoo.
korj. paInijana...
VastaaPoista"Olikohan silloin ulkopuolisen yleisön turvallisuus kenen käsissä siinä tilaisuudessa.?"
VastaaPoistaSamaa minäkin mietin jo, kun katsoin Iltasanomien videolta, kuinka poliisit jyräsivät ihan tavalliselta yleisöltä näyttäneiden yli. Siinäkin tilanne näytti heitteillepanolta.
Nyt, kun on selvinnyt poliisin vahingoittaneen täysin sivullisia ja lehtien etusivuilla pyydetään yleisön vihjeitä, tutkiiko poliisi nekin vihjeet, joissa poliisi on ollut järjestyshäirikkönä?
Nythän se oikeusvaltion myrkyn lykkäs. Tässäpä on iltasanoman uutinen
VastaaPoista"Poliisi on edistynyt tapauksen selvittelyssä. Olen tavoittanut ratsupoliisin konstaapelin ja kuorotytön vanhemmat. Voimme selvitellä tapausta keskenämme, kertoo Tampereen poliisin tiedottaja Nina Juurakko-Vesikko."
Onhan tämä nyt oikeusvaltiota. Poliisi ja uhri selvittelevät keskenään asiaa. Varsinaista poliisin tutkintaa. Onkohan poliisilla jo määrärahat, että maksavat kassastaan suoraan uhreille näitä pikkutöppäyksiä. Nehän voisi perustella jollain vinkkipalkkiolla. Tässäkin oli annettu vinkki huonosti käyttäytyvästä hevosesta, joka nyt menee tämän jälkeen teurastamolle. Asia on loppuunkäsitelty. Vika oli hevosessa.
Tampereen poliisi ei kuulemma "muista" Tampere-talolta poistumassa olleen kuorotytön kolhimista hevosen kanssa!
VastaaPoistaNiin, mitä isot edellä, sitä pienemmät pollarit perässä. Eihän se poliisiylipäällikkö Paaterokaan koskaan muista mitään omista töppäyksistään!
Ei Tampereen poliisin tarvitse mitään muistaa kun ei ole ratsujakaan.
VastaaPoista"Voimme selvitellä tapausta keskenämme, kertoo Tampereen poliisin tiedottaja Nina Juurakko-Vesikko."
VastaaPoistaEikös poliisin kuuluisi antaa tutkinta toiselle piirille? Vai onko ratsupoliisi tosiaan helsinkiläisenä tutkittavissa järjestyksestä viime kädessä vastanneen Tampereen poliisin toimesta?
Kun Paateroinnit on ministerin pyynnöstä oikeuskanslerilla selvityksen alla, tämähän kuulostaa sopivan oikeusasiamiehelle. Arvelisin, että niistä vasenryhmittymistä, jotka eivät järjestäneet mielenosoitusta vaikka jakoivat vain iloisen osuuden mainoksia löytyy yleisestä oikeusturvasta huolestuneita. Ehkä jopa siinä määrin, että joku kantaa huolta heille pahennusta aiheuttaneesta juhlasta palanneesta kuorotytöstä.
Tuon tamperelaisen poliisitiedottajan kommentti ilmentää tyypillistä paaterointia: poliisilaitos haluaa kiihkeästi tutkia oman laitoksensa konstaapelien epäiltyä rikosta! Poliisien, jotka väittävät, etteivät he "muista", kun nuori sivullinen tyttö ajettiin kylmästi hevosilla kumoon.
VastaaPoistaTorstaina se tulee, nimittäin tuomio Ulvilan surmajutussa. Onko herra Virolaisella valistunutta arvausta tuomiosta?
VastaaPoistaNiinpä, olinkin jo unohtaa, sillä onhan Ulvila-jutun käräjäoikeuden pääkäsittelyn päättymisestä kulunut jo kaksi ja puoli kuukautta, minkä ajan käräjäoikeus on rustannut tuomionsa perusteluja.
VastaaPoistaTuo 2,5 kuukautta on aivan liian pitkä aika, kyllä oikeuden olisi pitänyt kyetä antamaan tuomionsa kahden tai kolmen viikon kuluttua pääkäsittelyn päättymisestä.
Olihan oikeudella ollut jo 2-3 kuukautta kestäneen pääkäsittelyn aikana harkita todisteiden painavuutta puolesta ja vastaan eli mistään tyhjästä käräjäoikeuden ei, jos se on vain ollut tehtävänsä tasalla, ole tietenkään tarvinut alkaa päätösharkintaansa tehdä ja tuomiotaan kirjoittaa. Päätösharkinta on lain mukaan pidettävä heti pääkäsittelyn jälkeen, jolloin lopputuloksesta on siis myös ollut päätettävä.
Pitkä aika pääksäittelyn päättymisestä kansliatuomion antamiseen kertoo nähdäkseni osaltaan siitä, että käräjäoikeuden tuomio tulee olemaan langettava eli Auer tuomitaan murhasta.
Pääkäsittelyn viimeisenä tai viimeistä edellisenä istuntopävänä ennen loppulausuntoja oikeussalissa nähty sangen epätavallinen näytelmä, jossa oikeuden kolme tuomaria ryhtyi porukalla vetämään syyttäjälle kuuluvaa roolia eli itse asiassa "vastakuulustelemaan" ja tenttaaamaan Aueria, kertoo paljon tuomareiden syytetyn vastaisesta asenteesta. Olisi ihme, jos tuomio olisi näissä olosuhteissa vapauttava!
Mutta huomenna torstainahan sitten lopulta nähdään, mikä on tuomion lopputulos ja erityisesti, millaiset perusteut tuomiolle on kirjoitettu. Kun aikaa perustelujen kirjoittamiseen on ollut ruhtinaallisesti, on perusteluille asetettava korkeat laatuvaatimukset.
Nähtäväksi myös jää, saapuvatko tuomarit oikeuteen ja selostavat kansliatuomion pääsisällön tai pitäisivätkö he edes jonkinlaisen "tiedotustilaisuuden" á la laamanni Eero Takkunen Helsingin käräjäoikeuden asfalttikartellijutussa.
Enpä usko, vaan luulen, että tuomareita ei totuttuun tapaan tulla näkemään mailla eikä halmeilla, vaan tuomion tosiasiallinen "antaminen" on jätetty kanslisteille, jotka tulevat jakamaan kiireen vilkkaa tuomion kappaleita median edustajille.
Oikea tuomio jutussa olisi toki syytteen hylkääminen, mutta tätä ratkaisua saanemme odottaa siihen saakkaa, kunnes Vaasan hovioikeus on syytetyn valituksen ja kerran taas uudelleen pidettävän pääkäsittelyn jälkeen ratkaissut jutun.
Luultavasti käräjäoikeus olisi antanut tuomionsa vasta tulevana perjantaina, mutta kun se saattuu olemaan kuun 13. päivä niin tuomion antamista on päätetty "aikaistaa" päivällä!
Tuo "13.12 perjantaipäivä" onkin maassamme kuuluisa!
VastaaPoistaVapauttava päätös tuloo..
Suomessa on vuosittain muutama "tärkeä" päivä. Ennen vanhaan Nokia osavuositulosta odotettiin markkinoilla kieli pitkällä. Nokia osavuosituloksen on nyt korvannut Anneli Auerin asiassa lähes vuosittain annettava tuomio!
VastaaPoistaVeikkaus voisi ottaa pelikohteeksi Auerin tuomion, koska lopputuloksia lienee vielä useita tulossa. Hylätyn syytteen kerroin voisi olla 3,2 ja elinkautisen kerroin 1,8 tällä hetkellä. Tasapeliksi voidaan tulkita sitä, että Satakunnan käräjäoikeus palauttaa jutun KKO:een. Kerroin tälle 10,5.
VastaaPoistaEntäs se vaihtoehto, että tuomio tuleekin vain taposta?
VastaaPoista"Oikea tuomio olisi syytteen hylkääminen", kirjoitti blogisti. Hänenkään tiedossaan ei kuitenkaan voi olla salassapidettävä osa jutussa esitetystä näytöstä. Osoittaa kunnioitettavaa siviilirohkeutta, että blogisti uskaltaa silti "fiilispohjalta" julistaa omana kansliatuomionaan "oikean" loppputuloksen. Omalta fiilispohjaltani rohkenen luvata blogistille pullon Viru Valgeta, mikäli iloista leskeä ei tuomita murhasta.
VastaaPoistaOma kantani ei perustu suinkaan mihinkään "fiilistelyyn" tai fiilispohjaan.
VastaaPoistaKuten blogimerkinnöistä (asiasanoista) näkyy, olen seurannut Ulvila-jutun käsittelyä aika tarkasti ja käsitellyt jutun käsittelyn eri vaiheit tähän mennessä kaikkiaan 29 eri blogijutussa.
Partion Kake voi toki olla oman - pelkän - fiilistelynsä pohjalta oikeassa eli arvata lopputuloksen oikein. Olen itsekin edellä kommentissani veikannut, että Auer tuomitaan käräjäoikeudessa, vapauttava tuomio tulee vasta hovioikeudessa.