945. Juha Sipilän hallitus aloittaa

   

 Alex, minä otan ulkoministerin salkun…et kyllä ota, se kuuluu mulle… älä ny hullujas puhu, mullepas…Timppa, sä et nyt kässää, täs on kaks pointtii...                               

1. Tasavallan hallitus vaihtuu virallisesti huomenna perjantaina, jolloin tasavallan presidentti myöntää ero Alexander Stubbin hallitukselle ja nimittää uudeksi pääministeriksi Juha Sipilän ja muut ministerit. Tämän jälken uusi hallitus pitää istuntonsa, jossa ne ministerit, joilla ei ole aikaisempaa ministerikokemusta, vannovat sanelun mukaan ja "käsi kirjalla" virkavalansa. Uudesta hallituksesta otetaan ryhmäkuva, tällä kertaa ei ilmeisesti Säätytalon portaikolla, vaan jossakin Smolnan uumenissa. Huomenna eduskunta valitsee puhemiehensä.

2. Eduskunta kokoontuu Sibelius Akatemiassa jo tänään, jolloin se vahvistaa muodollisesti pääministerin valinnan. Tulos on selvä, koska ehdokkaita on vain yksi eli Juha Sipilä. Oppositio voi äänestää Sipilää vastaan, tyhjää tai kirjoittaa piruuttaan  äänestyslippuun minkä tähansa julkkiksen tai kulttihahmon nimen. Nähtäväksi jää, kuinka monta ääntä pääministerivaalissa saavat tällä kerralla sellaiset suuruudet kuin esimerkiksi Aku Ankka, Joulupukki tai Teuvo Hakkarainen.

2a. Hetki sitten eduskunta valitsi Juha Sipilän, joka on ehtinyt saada lempinimen "Kempeleen Corleone",  pääministeriksi äänin 128-62. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli seitsemän kansanedustajaa.

3. Uudet hallituspuolueet eli keskusta, perussuomalsiset ja kokoomus julkaisivat eilen hallitusohjelmansa liitteineen. Hallitusohjelmasta ei tullut lyhyt, vaikka näin etukäteen luvattiin, sillä ohjelmassa, jolle on annettu juhlallinen nimi "Ratkaisujen Suomi", on 36-sivuinen pumaska. Tämän päälle tulee vielä kolmisenkymmentä sivua tiheästi kirjoitettua ohjelman liitettä.

4. Hallitusneuvotteluissa vahvistettiin eilen hallituksen ministeripaikat ja ministereiden välinen työnjako. Valtioneuvostossa on yhä edelleen 12 ministeriötä. Vaikka Juha Sipilä lupaili etukäteen ministeriöiden määrän alentamista, tavoitetta ei kyetty saavuttamaan, vaan hallitusneuvottelijoilta saatiin lakoninen ilmoitus, jonka mukaan  ministeriöiden määrän vähentäminen ei olekaan "järkevää".  Ympäristöministeriö oli määrä yhdistää maa- ja metsätalousministeriöön, mutta niin vain kävi, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä. Joidenkin kaavailujen mukaan oikeus- ja sisäministeriö olisi voitu yhdistää keskenään - minulla oli uudelle ministeriölle valmiina jo vetävä nimikin eli "sisäisen turvallisuuden ministeriö" - mutta kumpikin ministeriö jatkaa edelleen omana yksikkönään.

5. Ministerien lukumäärä sitä vastoin alenee, mutta ei lähimainkaan niin paljon kuin alun perin suunniteltiin. Jyrki Kataisen hallituksessa oli 19 ministeriä ja Alex Stubbin hallituksessa 17 ministeriä. Juha Sipilä laskeskeli hallitustunnustelujen alkaessa, että ministereitä voisi olla vain 12, mutta niin vain kävi, että uudessa hallituksessa on 14 ministerinpaikkaa. Niistä keskusta sai kuusi, jolloin perussuomalaiset ja kokoomus saavat tyytyä kumpikin neljään paikkaan.

6. Persusuomalaiset ja kokoomus, käytännössä Timo Soini ja Alex Stubb,  kiistelivät loppuuun asti siitä, kummasta tulee ulkoministeri ja kumpi saa kontolleen hallituksen raskaimman (paskaisimman) ministeripaikan eli valtiovarainministerin salkun. Lehtietojen mukaan kiistan ratkaisu tapahtui vasta eilen illansuussa eli tarkkaan sanottuna kello 19.48, jolloin Timo Soini tykönänsä päätti, että hän ei ota vastaan valtiovarainministerin paikkaa, vaan haluaa ulkomisteriksi.

7. Timo Soinia on helppo syyttää rintamakarkuruudesta ja ulkomaille pakenemisesta. Kritiikkiin on hyvät perusteet, sillä muistamme hyvin, miten Timo Soini on vuoden verran motkottanut Jyrki Kataisen pakenemisesta ulkomaille komissaarin tehtäviin. "Toinen sai potkut (Jutta Urpilainen), toinen otti hatkat (Jyrki Katainen)," tämä oli yksi Timo Soinin lukemattomista sloganeista. Ulkoministerin paikka on valtiovarainministerin salkkuun verrattuna suhteellisen helppohoitoinen, koska ko. ministeri voi matkustella milloin missäkin kissanristiäisisä, eikä hänen tarvitse olla läheskään aina eduskunnan ministeriaitoissa kuuntelemassa opposition loputonta räksytystä maan julkisen talouden huonosta hoidosta.

8. Timo Soini tähyää jo vuoden 2018 presidentin vaaleihin, mutta Luoja meitä varjelkoon visiolta, jossa Timo tepastelee naama virneessä tasavallan pressana! Timo on vasta 52-vuotias, mutta näyttää usein aika rasittuneelta 62-vuotiaalta, jonka elopainon voi arvioida olevan reilut 130 kiloa. Toivoa sopii, että Timon kestää ulkoministeriä odottavan matkustusrääkin - kyllä se monissa raveissa käynnin joka tapauksessa vastapainoksi vaatii. Voi vain kuvitella, millaista kummastusta Euroopassa ja "muillakin mantereilla" Soinin valinta ulkoministeriksi herättää. Kysytään, että mitä ihmettä nuo hullut suomalaiset nyt ovat meneneet tekemään. Ensin niillä oli Tarja Halonen, sitten tuli Lordi, sen jälkeen PKN ja nyt vihon viimeisenä villityksenä tämä populisti-Paksukainen!

9. Timo Soini antoi eilen näytteen englanninkielen taidostaan. Hän ei suinkaan vastaillut toimittajien kyysmyksiin englanniksi, vaan luki paperille kirjoitetun pitkänpuoleisen tekstin englanniksi. Ei tuo kovin vakuuttavalta silti vaikuttnut, sillä kirjoituksen tankkaaminen sisälsi monta ääntämisvirhettä.  Kansainvälinen media ei tyydy Brysselissä, Strasbourgissa tai Lontoossa  kuuntelemaan Timo Soinin englanninkielistä sisälukua, vaan uudelta ulkoministeriltä halutaan saada suoria vastauksia suoriin kysymyksiin.  

10. Alexander Stubb ja Erkki Tuomioja olivat edustavia ja kielitaitoisia ulkoministereitä, mutta Timo Soinista ei voida parhalla tahdollakaan sanoa samaa. Mies kuvittelee olevansa ulkopolitiikan briljantti ekspertti oltuaan 1,5 vuotta EU-meppinä ja johdettuaan neljä vuotta eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Valiokuntaa, jota tasavallan presidentti ja ulkoministeriö eivät aina viitsineet tai halunneet informoida tärkeistä ja ajankohtaisista ulkopoliittisista kysymyksistä.

11. Persujen kolme muuta ministeriä ovat puolutusministeri Jussi Niinistö (44), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (40) ja sokerina pohjalla oikeus- ja työministeri Jari Lindsröm (49). Jussi Niinistö, joka johti viime kaudella eduskunnan puoustusvaliokuntaa, oli itseoikeutettu valinta puolustusministeriksi. Hänet Timo Soini on käytännössä jo valinnut seuraajakseen persujen puheenjohtajaksi. Aika outoa, että maan ulkoisen turvallisuuden kannalta kaksi avainministerin paikkaa eli ulko- ja puolustusministerin salkut menivät saman puolueen edustajille. Jussi Niinistö on historian tutkija ja maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, joka vielä 90-luvulla vaati Karjalan palauttamista.

12. Hanna Mäntylä on toisen kauden kansanedustaja ja Jussi Niinistön tavoin puolueen varapuheenjohtaja. Hän on kotoisin Torniosta ja siviiliammatiltaan perushoitaja tai erityisnuorisotyöntekijä, jonka sosiaalityön opinnot Lapin yliopistossa jäivät kesken. Mäntylä on melko hiljainen hissukka, mutta häntä pidetään (silti) Timo Soinin luottonaisena. Saa nähdä, pärjääkö perushoitaja Mäntyla ministerinä paremmin kuin edeltäjänsä Laura Räty (kok), joka on siviiliammatiltaan lääkäri, mutta ei päässyt vaaleissa eduskuntaan sorruttuaan Lasse Männistön kanssa noloon tuolinvaihtoleikkiin.

13. Myös Jari Lindström on toisen kauden kansanedustaja, joka toimi yli 20 vuotta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla, kunnes siirtyi politiikkaan jouduttuaan työttömäksi tehtaan lopetettua toimintansa. Myöhemmin Lindström kouluttautui laborantiksi. Valtioneuvostossa ei ole erityistä työministeriötä, mutta niin vain tähänkin hallitukseen nimitettiin työministeri. Lauri Ihalaisen ministerikaudela Suomen työttömyys kohosi ennätyslukuihin, mutta jostakin syystä Ihalaista pidettiin hallituksen yhtenä parhaana ministerinä. Työministeriksi Lindström valititin siksi, että hän on ollut työttömänä. Työministeri ei kuuleman mukaan voi vaikuttaa mitenkään työttömyyden vähenemiseen; näin on ainakin selitetty. Työministerin salkku voitaisiin siis antaaa kenelle tahansa. 

14. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Jarpalle annettiin myös oikeusministerin tehtävät; oikeusministerin ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen tarvinnut olla juristi. Edellinen ei-juristi oli demareiden Paavo Lipposen luottonaisena tunnettu Leena Luhtanen, mutta hänelle kävi köpelösti, sillä häntä ei ministeripostin jälkeen valittu enää eduskuntaan. On todella jännittävää nähdä, selviääkö Lindström oikeusministerin tehtävistä, ja jos selviää, niin miten. Miehen "arvoja" kuvastaa hyvin se, että hän on rivikansanedustajana kannattanut kuolemanrngaistusta, mutta tämän hän nyt hieman jo kokemusta hankkineena poliitikkona tietenkin kiistää; hän oli kuulemma vain kertonut "voivansa harkita" ko. rangaistuksen hyväksymistä. Niinpä niin!

15. Oikeusministerin tehtävien uskominen kansanedustajalle, joka ei ole juristi ja jolla ei ole muutakaan korkeakoulututkintoa, osoittaa, miten vaatimattomana ja kevyenä postina oikeusministerin salkkua poliitikkojen keskuudessa pidetään. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että esimerkiksi liikennerikoksista tuomittavia sakkorangaistuksia korotetaan tuntuvasti, samoin erityyppisistä raiskausrikoksia tuomittavia rangaistuksia. Vähäisempiä rikosasioita siirretään rikesakkomenettelyyn eli poliisin ratkaistavaksi - jälleen kerran, sillä tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu. Ministeri Lindstömillä on tuskin mitään sitä vastaan, että  esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen menoja leikataan myös jatkossa yhtä kevein perustein kuin tähänkin asti on tehty.

16. Persujen eduskuntaryhmästä löytyi tosipaikan tullen eli puolueen hallitukseen menosta päätettäessä sentään yksi selkärankainen mies, nimittäin Vesa-Matti Saarakkala. Hänen mielestään persujen ei olisi ollut syytä mennä hallitukseen, joka suunnittelee maahanmuuton keventämistä ja lisälainan myöntämistä Kreikalle. Saarakkalan kanta ei edennyt kuitenkaan äänestykseen, sillä hänen ehdotustaan kukaan ei kannattanut. Selvää on, että Vesa-Matti Saarakkalan nimi ei nouse esille, kun persut päättävät tänään, kenet puolue haluaa eduskunnan ykköspuhemieheksi. Hallituksesta pois jätetty Sampo Terho olisi ollut ollut hyvä vaihtoehto puhemieheksi, mutta hän ilmoitti tänään, ettei ole kiinnostunut koko hommasta.

17. Perussuomalaiset on valinnut ehdokkaaksen eduskunnan puhemieheksi kaikkien yllätykseksi Maria Lohelan (36). Hän on toisen kauden kansanedustaja Turusta. Hänellä on, kuten puhemiehellä pitää ollakin, hyvä kielitaito, sillä hän on hum.kandi eli humanististen tieteiden kandidaatti, jonka pääaineena on ollut englanninkielen kääntäminen ja tulkkaus. Hyvä valinta, sillä nyt puhetta eduskunnassa johtaa nuori ja kielitaitoinen kaupunkilainen nainen. Onneksi persut eivät innostuneet valitsemaan puhemieheksi Lohelaa hieman kokeneempaa Kike Elomaata, vaikka hänkin on turkulaisia. Pienenä miinuksena voidaan mainita, että Maria Lohela on tullut tunnetuksi maahanmuuttovastaisista kannanotoistaan.

18. Keskusta, käytännössä Juha Sipilä iteroimalla, valitsi juuri äsken uudet ministerinsä. Elinkeinoministeriksi tulee Olli Rehn, liikenne- ja viestintäministeri on Anne Berner, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen,  kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä perhe- ja hyvinvointiministeri kaksi ensimmäistä vuotta Juha Rehula ja sen jälkeen toiset kaksi vuotta - jos hallitus pysyy niin kauan pystyssä - Annika Saarikko.  Aikaisempaa ministerikokemusta on Vehviläisellä, Tiilikaisella ja Rehulalla.

19. Yllätyksenä on ilman muuta pidettävä Anne Bernerin valintaa. Hän on yritysjohtaja ja hallitusammattilainen ja nyt sitoutumaton ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän on johtanut Perheyritysten liittoa. On mahdollista, että Juha Sipilä sai houkuteltua Bernerin huhtikuun vaaleissa keskustan ehdokkaaksi lupaamalla tälle ministerinsalkun, jos ja kun keskusta voittaa vaalit ja Sipilästä tulee pääministeri. Berner on aiemmin kertonut, että hän suostui vaaleissa keskustan ehdokkaaksi Juha Sipilän pyynnöstä. Lupauksen ministerinsalkusta Sipilä lienee antanut myös Olli Rehnille, josta hän kaavaili ensisijaisesti hallituksensa ulkoministeriä. Anne Bernerillä on myös Sveitsin kansalaisuus ja hänen kotikielensä on sveitsinsaksa.

20. Keskustasta hallituksen ulkopuolelle jäivät sellaiset vanhat konkarit kuin Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen ja Matti Vanhanen - Sirkka-Liisa Anttilasta nyt puhumattakaan. Matti Vanhanen voi kenties lohduttautua sillä, että hallitukseen valittiin Perheyrityksen liitosta hänen entinen esimiehensä Anne Berner. Keskusta saattaa valita Vanhasen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Kääriäisen eduskunnan varapuhemieheksi.

21. Kokoomus valitsi hallituksen entiset ministerinsä eli Stubbin ohella Petteri Orpon, josta tuli sisäministeri,  Sanni Grahn-Laasosen, joka valittiin nyt opetus- ja kulttuuriministeriksi, ja Lenita Toivakan, joka jatkaa ulkomaankauppaministerinä, jolle kuuluvat myös kehitysasiat. Jokseenkin yllätyksetön ja mielikuvitusta vailla oleva valinta siis. Kahdeksan vuotta ministerinä putkeen istuneesta Paula Risikosta tulee varapuhemies.

                    Häh- häh- hää… musta tuli kuin tulikin ulkoministeri…