1089. Sote-valmistelu taas uusiksi

                   Ministeri ja takapiru juonimassa sote-uudistusta (Roni Rekomaa/Lehtikuva)

1. Sotea eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on puuhattu Suomeen jo neljän eri hallituksen voimin yhteensä kymmenen vuotta, mutta toistaiseksi turhaan. 

2. Nyt istuva Juha Sipilä hallitus, pääministeri itse ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ovat vakuuttaneet lukemattomia kertoja, että nyt se vihdoin tulee, eli sote-uudistuu astuu voimaan 1.1.2019. Lähes kaikkien sote-asiantuntijoiden, oikeusoppineiden ja muiden lausunnonantajien toistuvista varoitteluista huolimatta hallitus on kertonut, että asetetusta  aikataulusta ei tingitä, tuli mitä tuli. Juhat Sipilä, Rehula ja koko hallitus ovat vakuutelleet, vähintään kerran viikossa, että paljon puhutut "askelmerkit" ovat selvillä, "polku", jota pitkin on määrätä edetä, on kirkas ja suora, ja että kyseessä "harjoituksessa" päästään  "maaliin" niin kuin jo hallitusohjelmassa on luvattu. 

3. Sote-uudistukseen sisältyvä ns. valinnanvapaus on ollut tärkeä erityisesti kokoomukselle, joka on ajanut sitä kuin konsanaan käärmettä pyssyyn. Keskusta puolestaan on saanut tahtonsa läpi sille elintärkeän maakuntauudistuksen osalta. Nämä kaksi suurta reformia liittyvät toisiinsa ja niinpä hallitus on vakuutellut, että maakuntauudistuksen toimeenpanoa varten tarvittavat maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018 eli yhtäaikaa presidentinvaalien kanssa.

4. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksen ja silloisen opposition yhteisvoimin kokoon kyhätty sote-uudistuspaketti kaatui rytisten eduskunnan perustuslakivaliokunnassa perustuslaillisiin ongelmiin. Tämän vuoksi Juha Sipilän hallitus halusi varmistua, ettei vastaavaa mokaa ja yllätystä pääsisi enää tapahtumaan. Tässä tarkoituksessa hallitus nimitti sote-valmistelun projektijohtajaksi eli nimellisesti sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeriksi 2015 Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana seitsemän vuotta toimineen Tuomas Pöystin, joka on koulutukseltaan OTT eli oikeustieteen tohtori ja lisäksi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti. Sote-uudistuksessa ei tämän jälkeen pitänyt esiintyä enää minkäänlaisia perustuslaillisia ongelmia. Näin vakuuttivat hallitus, Juha Rehula ja kaikki muutkin ministerit toisilleen, oppositiolle ja koko kansalle.

5. Tässä yhteydessä ei ole syytä lähteä enää kertamaan, mitä kaikkea soten valmistelussa on kuluneen kahden vuoden aikana tapahtunut. Huolimatta varoituksista ja perustellusta kritiikistä, jota hallituksen sote-suunnitelmia ja uudistuksen kiirehtimistä vastaan esittivät lausunnoisssan mm. sote-asiantuntijat, valtiosääntöoppineet, oppositiopuolueet, Kuntaliitto, monet järjestöt, suurimmat kaupungit ym., valmistelu eteni kuin kuin juna, sillä uudistukselle asetettu aikataulu oli tiukka eikä vauhti saanut hetkeksikään hiljentyä. Koirat haukkuu, karavaani kulkee, ajateltiin hallituksen ja valmistelijoiden piirissä. 

6. Kulki minkä kulki, kunnes tuli eteen äkkipysähdys. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 29. kesäkuuta antamassaan yksimielisessä lausunnossa (PevL 26/2017 vp), että sote-uudistusta koskevat lakiesitykset ovat monilta osin perustuslain vastaisia ja edellytti hallitukselta korjausten tekemistä ja täydentävän lakiesityksen antamista. Valiokunnan lausunnossa on lueteltu 14 kohtaa, joiden osalta lakihankkeen katsottiin olevan  enemmän tai vähemmän pielessä. Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa on valiokunnan mukaan suuria ongelmia, joista keskeisin on julkisten palvelusten yhtiöittäminen. Valinnanvapausjärjestelmä ei turvaisi kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita yhdenvertaisesti kaikille. Valiokunnan mukaan perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluita. Perustuslailliseksi ongelmaksi nousi lausunnossa myös uudistuksen epärealistinen käyttöönottoaikaulu. Tietojärjestelmät, jotka ovat kriittisiä valinnanvapauden ja toiminnan integraation kannalta, ovat valiokunnan mukaan vasta alkutekijöissään.

7. Samaan aikaan kun perustuslakivaliokunta piti tiedotustilaisuutta lausuntonsa johdosta, pääministeri Juha Sipilä istui lentokoneessa - tällä kertaa hän ei ollut itse koneen ohjaimissa - sillä hän oli palaamassa Kiinasta, jossa hän oli viettänyt viisi päivää johtamansa liikemiesvaltuuskunnan mukana. Ennen Kiinan matkaa Sipilä oli vieraillut Angela Merkelin luona Berliinissä ja osallistunut kaksipäiväiseen EU:n huippukokoukseen Brysselissä. Pääministei oli reissussa yhteensä viikon.

8. Paluumatkalla antamassan lausunnossa Juha Sipilä näytti oleen hänelle tyypillisellä omahyväisellä ja ylimielisellä tuulella, sillä antoi ymmärtää, että perustuslakivaliokunnan esittämät korjausvaatimukset olisivat vain pikku juttu eli niin vähäisiä, ettei hallitus tulisi muuttamaan sote-aikatauluaan eikä tinkimään uudistuksen voimaantuloajankohdasta, joka olisi edelleen 1.1.2019. Myös maakuntavaalit tultaisiin Sipilän mukaan pitämään ensi vuoden tammikuussa, kuten oli päätetty.  Mikään ei siis tulisi ratkaisevasti muuttumaan. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yritti pontevasti vakuutella, etteivät perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset edellytä kovin merkittäviä muutoksia uudistuksen aikatauluun. Kolmannelta hallituspuolueelta eli UV-ryhmältä kukaan ei viitsinyt kysyä yhtään mitään.

9. Tutustuttuaan tarkemmin valiokunnan lausuntoon viikonvaihteen aikana sekä Juha Sipilän että Petteri Orpon kanta kuitenkin muuttui totaalisesti; UV:n Sampo Terholta ei kysytty taaskaan mitään. Eilen tiistaina Juha Sipilä asteli - nyt yksin, sillä Orpoa tai Terhoa ei näkynyt mailla eikä halmeilla - tv-kameroiden ja median eteen ja kertoi, että Soten valmistelu meneekin monnelta osin uusiksi, valinnanvapausjärjestelmä täydellisesti. Sipilä kertoi, että  hallitus antaa valinnanvapausjärjestelmästä kokonaan uuden esityksen ensi vuoden keväällä. Asian uudelleen valmistelu aloitetaan tämän vuoden syksyllä ja esitysluonnos lähetetään ennen lopullisen esityksen antamista normaalille lausuntokierrokselle. Toiseksi hallitus jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistukset tulevat voimaan vasta 1.1.2020 eli vuotta myöhemmin kuin tähän asti on luvattu. Kolmanneksi hallitus on päättänyt siirtää maakuntavaalien järjestämisen lokakuuhun 2018.

10. Sote-uudistuksessä tulee siten tapahtuman todella merkittävä käänne, sillä hallitus on vihdoin ymmärtänyt, että kiireellä tästäkin asiasta syntyisi vain sutta ja sekundaa. Näin iso uudistus vaatii kunnollisen, perusteellisen ja kiireettömän valmistelun. Uudistus ei saa enää, siis neljättä kertaa, tyssätä perustuslakivaliokunnan kielteiseen kantaan.

11. Kaikki osapuolet ja tahot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä hallituksen täydellisen takinkäännön johdosta. Oppositiopuolueet ovat toki nytkin vaatineet, että myös ne  saisivat osallistua jatkokäsittelyyn, mutta tämän esityksen Sipilä ja Orpo ovat oitis tyrmänneet. Oppositiosta on myös esitetty vaatimus, jonka mukaan maakuntavaalit käytäisiin samaan aikaan eduskuntaavalien kanssa keväällä 2019 eikä erillisinä jo ensi vuoden syksyllä. Kannatettava aloite, sillä sen toteutuminen lisäisi merkittävästi äänestysaktiivisuutta ja vaaleihin osallistumista, koska äänestäjät saisivat tuolloin tilaisuuden lausua samalla kertaa kantansa kaikista vireillä olevista isoista asioista ja uudistuksista.

12. Sosiaali- ja terveysministeri vaihtuu ensi maanantaina, jolloin Juha Rehula luopuu ministerinsalkusta ja hänen tilalleen tulee keskustan Annika Saarikko; tästä sovittiin jo hallituksen muodostamisen yhteydessä. Vaihdos on kaivattu ja suorastaan erinomainen asia, sillä monet ihmiset, esimerkiksi allekirjoittanut blogisti, ovat ehtineet saada kysymyksiin ympäripyöreitä ja kierteleviä ja kaartelevia vastauksia alati esittäneestä Rehulasta jo ajat sitten tarpeekseen. Rehula on vastuuministerinä ollut osittain pieleen menneen sote-esityksen pääkonna, sillä on ilmennyt, että hän oli vaatinut tai edellyttänyt nyt perustuslakivaliokuntaan lausuntoon kompastuneiden lakiesitysten antamista sellaisinaan, vaikka useat valmisteluun osallistuneet korkeat virkamiehet, lausunnonantajat ja asiantuntijat olivat varoitelleet ministeriä ja hallitusta uudistukseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista. Annika Saarikko tupsahti tänä aamuna aamutv:n lähetykseen uudessa ja pirteässä lookissaaan (ks. kuva alla); katsoja joutui oikein hieraisemaan tai siristelemään silmiään, että onko tämä nyt se sama rivikansanedustaja Saarikko, jonka olemme tottuneet telkkarista näkemään.

13. Alivaltiosihteeri ja tuleva oikeuskanleri Tuomas Pöysti, joka astuu sattuneesta syystä uuteen virkaansa vasta ensi vuoden alusta, jättää myös sosiaali- ja terveysministeriön ja luopuu samalla sote-uudistuksen valinnanvapausosion jatkovalmistelusta. Pöysti siirtyy loppuvuodeksi valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi ja ryhtyy valmistelemaan maakuntauuudistukseen liittyviä lakihankkeita. Voidaan perustellusti kysyä, että miksi. Eivätkö nuo lakiesitykset ole jo aika pitkälle valmiita, sillä perustuslakivaliokunta ei löytänyt niistä korjausta vaativia puuttaita.

14. Uuden oikeuskanslerin valintamenettely oli melko kummallinen ja monia kysymyksiä herättänyt näytelmä, kuten olen aiemmin kirjoittanut prosessioikeusblogin puolella.  Tuomas Pöystin olisi tietenkin tullut siirtyä oikeuskansleriksi heti nimityspäätöksen jälkeen eikä jäädä  "kuikuilemaan" ministeriön ja vahtimaan ja johtamaan sote-uudistuksen jatkovalmistelua. Kuten valtiosääntöoppineet ovat todenneet, Tuomas Pöystin toiminta nimityksen jälkeen ministeriön korkeana virkamiehenä, jolloin hän on joutunut tiukan poliittisen ohjauksen eli suomeksi sanottuna painostuksen kohteeksi toimiessaan hallituksen yleisistunnossa sote-uudistukseen liittyvien lakiesitysten ja erityisesti kiistanalaisen valinnanvapausjärjestelmän esittelijänä, on omiaan heittämään tietynlaisen epäilyn varjon Pöystin ylle, kun on kyse hänen tulevasta asemastaan maan ylimpänä laillisuusvalvojana, jonka virkavelvollisuksiin kuuluu myös hallituksen ja sen ministeriöiden toiminnan laillisuuden valvominen.  Viittaan tässä suhteessa professori Juha Lavapuron tänään julkisuudessa esittämiin ajatuksiin, joihin on helppo yhtyä.

                        Uusi sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko