1057. Juha Sipilän kansansuosio romahti

                                                  Mitenkä tässä nyt näin kävi

1. Vain noin neljännes suomalaisista, tarkkaan ottaen 27 prosenttia, on tyytyväisiä Juha Sipilän toimintaan pääministerinä. Tämä ilmnee Helsingin Sanomien teettämänsä ja tänään julkaisemasta mielipidekyselystä.  Vielä kesällä ko. luku oli 39 prosenttia.

2. Suorastaan romahdusmainen lasku puolen vuoden aikana, perin yllättävää. Sitä vastoin 45 prosenttia suomalaisista arvioi kyselyssä, että Juha Sipilä on onnistunut pääministerinä melko tai erittäin huonosti. 

3. Muiden hallituspuolueiden johtajista perussuomalaisten Timo Soiniin tyytyväisiä oli 27 prosenttia, siis sama määrä kuin Sipiläänkin. Selväksi ykköseksi kyselyssä tuli kokoomuksen puheenjohtajha ja valtiiovarainministeri Petteri Orpoon, johon tyytyväisiä oli 36 prosenttia vastaajista.

4. Tutkimus tehtiin 5.–15. joulukuuta ja siihen haastateltiin puhelimitse 1 000 yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

5. Kansa on alkanut siis saada pikku hiljaa tarpeekseen Juha Sipilän trumpmaisista otteista. Suomalaiset eivät pidä siitä, että pääministeri äyskii, tiuskii, on ylimielinen, ja hermoherkkä, menettää malttinsa kokonaan, jos häntä vähänkin arvostellaan, painostaa Yleä ja sen toiomittajia jne. Nämä Sipilälle politiikanteolle tyypilliset piirteet ovat tulleet ihmisten mielestä esiin jo liian monta kertaa.

6. En tiedä, mutta minusta alkaa näyttää aika vahvasti siltä, että Juha Sipilä saa pääministerin hommasta tarpeekseen kuluvan nelivuotisen vaalikauden aikana. Veikkaan, että hän luopuu keskustan puheenjohtajuudesta ja politiikan teosta kokonaan ja palaa bisneselämän pariin.

7. Selvää on, että myös Timo Soinin peli alkaa olla pelattu. Tämä tiedettiin jo heti hallituskauden alussa, jolloin Timo Soini valkkasi istelleen helppohoitoisen ulkoministerin salkun ja jätti raskaan valtiovarainministerin salkun kokoomukselle ja Alex Stubbille.

8. Seuravan hallitukseen tulee kolme suurta, jotka ovat ensi vaaleissa kokoomus, keskusta ja SDP. Demareiden Antti Rinteessä ei ole päministeriaineista, ei sitten millään. Tämä on ollut kaikille muille selvää alusta lähtien, ei kuitenkaan demareille. Olisi hyvä, jos Timo Harakka peittoaisi puheenjohtajan vaalissa Rinteen, mutta näin tuskin tulee tapahtumaan. Kisa pääministeripaikasta käydään vaaleissa siis Petteri Orpon ja keskustan uuden puheenjohtajan eli esimerkiksi Matti Vanhasen välillä.

9. Hesarin kyselyn mukaan ihmiset ovat oppositiopuolueista eniten tyytyväisiä vihreisiin, toiseksi SDP:hen. Vihreät kinaavat uudesta puheenjohtajastaan. Ei hyvältä näytä, sillä ketään varteenotettavaa vihreää ehdokasta ei ole Ville Niinistön jälkeen näköpiirissä.

1056. Puolivallattomat

                                                   Mitäs me virnuilijat...

1. Sanotaan, että koirat muistuttavat omistajiaan. Eivät vain luonteen ja tapojen, vaan toisinaan myös ulkonäön suhteen. Vanhetessaan koira ja sen omistaja alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan.

2. Asiaa on tietenkin myös tutkittu. Kun San Diegossa Yhdysvalloissa näytettiin 2004 erikseen koirien ja niiden omistajien kuvia koehenkilöille, nämä osasivat varsin suurella tarkkuudella yhdistää koirat oikeiden omistajien kanssa. Samanlaiseen tulokseen päädyttiin 2009 englantilaisessa tutkimuksessa; koehenkilöistä yli puolet onnistui löytämään valokuvista koirille oikeat omistajat. 

3. Alkaako koira muistuttaa omistajaansa  - tai kenties päin vastoin - vai valitseeko omistaja tietoisesti itsensä näköisen tai luonteeltaan samanlaisen koiran? Vaikea sanoa.

4. Koiria annetaan myös lahjaksi. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai 1960-luvun lopulla neuvostoliittolaisilta johtajilta lahjaksi kaksi venäjänvinttikoiraa, Leon ja Ludmilan. Ludmilaa UKK ja hänen perhepiirinsä kutsui Millaksi. Venäjänvinttikoira (borzoi) eroaa selkeästi muista vinttikoirasta. Se on, niin ainakin sanotaan, olemukseltaan jalo ja hieman etäinen, sopusuhtainen ja ylväästi liikkuva suuri koira. Luonteeltaan se on rauhallinen ja miellyttävä, oman arvonsa tunteva todellinen aristokraatti. Kotioloissaan borzoi voi olla riehakkaan iloinen ja seurallinen, mutta toisinaan se haluaa olla yksin kaikessa rauhassa. Vinttikoira nauttii juoksemisesta ja siltä onnistuvat pitkät kävelyretket ja metsäpatikoinnit. Venäjänvinttikoira muistuttaa siten aika paljon UKK:ta, eikö vain?

5. Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion koira on bostoninterrieri Lennu, jonka he hankkivat vuonna 2011 presidentinvaalikampanjan aloittamisen yhteydessä. Tätä melko pienikokoista terrieriä luonnehditaan vilkkaaksi, ystävälliseksi ja älykkääksi. Se sopii hyvin seurakoiraksi, mutta siltä löytyy tarvittaessa myös päättäväisyyttä ja jopa itsepäisyyttä. Terrieri tarvitsee toimintaa ja virikkeitä ja siksi se on aina valmis leikkiin ja harmittomaan pahantekoon.

6. Sauli Niinistö luonnehti itseään 15-20 vuotta sitten "puolivallattomaksi leskimieheksi". Samanlaista puolivallattomuutta ilmenee myös Lennussa Tämän olemme voineet panna merkille joka kerta ennen joulua, kun presidenttiparille luovutetaan Mäntynimessä kinkkua, kuusta, haukea, karjalanpiirakoita ja ties mitä herkkuja. Kuoro esittää joululauluja ja Lennu pöyrii ja hyörii innokkaasti vieraiden ympärillä ja nuuskii kinkkua ja karjalanpiirakoita niin innokkasti, että Saulin on aina lopulta otettava se syliinsä rauhoittumaan. Lennu hurmaa ihmisten mielet, "huumaapi päät" ja sanalla sanoen varastaa aina koko show´n. Tämä kaikki on täysin laskelmoitua, sillä ilman Lennua Mäntyniemen joulunalustilaisuudet ja monet muutkin Niinistön ja Haukion happeningit eivät olisi paljon mitään, vaan jättäisivät hieman valjun kuvan Mäntyniemestä ja sen isäntäparista. 

7. Lennu alkaa muistuttaa vuosi vuodelta yhä enemmän Saulia. Kummankin naamalle leviää helposti samanlainen puolivallaton virnistys, jolla he ottavat yleisönsä. Bostoninterrierin valinta presidenttiparin koiraksi ei ollut mikään sattuma, vaan tarkkaan harkittu juttu, jonka tarkoituksena olisi lisätä Niinistön miellyttävyyttä ja kansansuosiota. Lennu ja sen isäntä ovat molemmat puolivallattomia "otuksia" - Sauli myös sikäli että presidentin valtaoikeksia on UKK:n ajoista tuntuvasti kavennettu - joiden suosio perustuu paljolti vikkelään käytökseen, puuhakkuuteen, virnistyksen jne. Kumpikin osaa ottaa  yleisönsä. 

8. Lennua ei olisi voinut mitenkään kuvitella UKK:n koiraksi eikä venäjänvinttikoiraa puolestaan Niinistön koiraksi. UKK:n kaudella presidentillä oli paljon valtaa, joten aristokraattinen Milla sopi hyvin hänen koirakseen. Nykyisin tasavallan presidentillä on paljon vähemmän valtaoikeuksia, ja presidentistä on tullut, jo Martti Ahtisaaren ja varsinkin Tarja Halosen kausista lähtien, suurelta osin eräänlainen kansanviihdyttäjä, Suomen kuninkaallinen, jos niin voisi sanoa. Presidentin tehtävänä on monien ulkomaan matkojen ohella ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan seurustelu. Tässä mielessä seurakoira Lennun valinta presidenttiparin koiraksi on täysosuma.

9. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!

1055. Oikeuskansleri Jonkka: Hallitus jyrännyt näkemykseni perustuslaista

1. Ei viikkoa ilman kriisiä ja painostusväitteitä! 

2. Suomessa on pari viikkoa puhuttu siitä, miten suunnattomasti pääministeri Juha Sipilä närkästyi Ylen uutisjutusta, joka koski pääministerin mahdollista esteellisyyttä Terrafamen asiassa. Pääministeri vihastui ja menetti kokonaan malttinsa, lähetti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja Ylen vastaavalle päätoimittajalle parikymmentä sähköpostiviestiä ja sanoi arvostuksensa Yleen olevan nolla. Vaikka pääministeri on muuta yrittänyt väittää, tapauksessa oli kyse median toimintavapauden rajoittamisesta ja painostuksesta, jolla Ylen ao. toimitus saatiin luopumaan tapauksen jatkokäsittelystä ja jolla pyrittiin rajoittamaan hallitusta kritisoivien uutisjuttujen julkaisemista. Kärhämän seurauksena ko. toimittaja ja tämän esimies irtisanoutuivat Ylen palveluksesta. Pääministerin asian puuttuminen on noteerattu myös Suomen ulkopuolella.

3. Nyt meillä on uusi kriisi, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi Helsingin Sanomille, että Juha Sipilän hallitus on vastoin hänen kantaansa antanut eduskunnalle useita lakiesityksiä, joissa on ollut suuria perustuslaillisia ongelmia. Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen toimien lainmukaisuutta sekä yleensä perusoikeuksien ihmisoikeuksien toteutumista.

4. Jaakko Jonkka (63), joka on toiminut oikeukanslerina vuodsta 2007, sanoo, ettei oikeuskanslerilla ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta estää yhdenkään hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan. Hän voi esittää ainoastaan näkemyksensä siitä, miten esitystä pitäisi muuttaa tai korjata, jotta se ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa.  Jonkka valittelee haastattelussaan, ettei hallitus ole aina ottanut hänen näkemyksiään huomioon, vaikka hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että hallituksen esityksiä korjattaisiin ennen kun ne tuodaan valtioneuvoston yleisistuntoon. Oikeusanslerin näkemykset on voitu tylysti sivuuttaa, sanoo Jonkka.

Jonkan haastattelu HS:ssa

5. Jonkka mainitsee lehtijutussa kolme esimerkkiä, joita jutun kirjoittanut toimittaja kutsuu  "räikeiksi kompasteluiksi": 1) syytesuoja veronkiertäjille, 2) sakkorangaistusten säätäminen ankarammaksi vain siksi, että valtio saisi lisää tuloja, ja 3) normaalia pienemmän työttömyyskorvauksen maksaminen työttömille turvapaikanhakijoille. Mm. näissä tapauksissa hallitus on joutunut peruuttamaan esityksensä joko jo ennen eduskuntakäsittelyä tai eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon johdosta.

6. Oikeuskansleri pitää suurimpana syynä hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin ministriöiden lainvalmistelun heikkoa tasoa. Ministeriöiden resurssit ovat määrärahojen supistusten takia niukat, mutta asiaan vaikuttaa myös lakiesitysten valmistelussa esiintyvä kova kiire ja poliittinen paine. Jonkka sanoo olevan täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliitisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.

7. Olisiko oikeuskanslerin pitänyt tulla asian takia julkisuuteen jo aiemmin eikä vasta nyt? Olisiko hänen tullut kertoa kantansa epäkohtiin ministereille ja hallitukselle tiukemmin, lyödä nyrkkiä pöytään ja jyrähtää, että tämä tällainen peli ei kerta kaikkiaan enää vetele? Jaakko Jonkka on pätevä juristi, mutta joskus hän on tuntuu liian varovaiselta ja joviaalilta herrasmieheltä. Jonkan edeltäjistä Kai Korte oli jämäkkä tyyppi, joka ei pelännyt oikeuskanslerin tehtävää hoitaessaan hakaukseen joutumista edes presidentti Mauno Koiviston kanssa. 

8. Edellä kappaleessa 5 mainitussa  työttömyyskorvausasiassa Jaakko Jonkka kertoo määrännensä yhden esittelijänsä olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön  "hyvissä ajoin", jotta asiaan liityvät perus- ja ihmisoikeuskyysmykset olisi voitu käydä ministeriössä lävitse. Ministeriö ei kuitenkaan korviaan lotkauttanut esittelijän mielipiteille, vaan asia etenin hallituksen yleisistuntoon. Miksi Jaakko Jonkka ei ottanut itse yhteyttä ministeriöön ja asianomaiseen ministeriin, vaan pani esittelijänsä asialle? Jos näin olisi tapahtunut, asia tuskin olisi edennyt yleisistuntoon asti.

9. Oikeusoppineet eli tässä tapauksessa tunnetut valtiosääntöjuristimme ovat olleet oikeuskanslerin ulostulon johdosta ihmeissään ja jopa tyrmistyneitä. Minusta he ovat kyllä toki jo aiemmin tienneet, mistä kenkä puristaa, sillä esimerkiksi lainvalmistelun heikosta tasosta on puhuttu jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä. 

10. Mitään kunnon korjausliikettä ei ole paljosta puheesta huolimatta kuitenkaan tapahtunut, vaan asiat ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että hallitus on viitannut oikeuskanslerin näkemyksille kintaalla yrittäessään runnata lävitse lakiesityksiä, joista monet lakimiehet ovat nähneet, että ne tulevat kaatumaan viimeistään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. 

11. Juha Sipilän hallitus on joutunut puolentoista vuoden aikana luopumaan jo kymmenkunnasta merkittävästä lakiesityksestään. Syynä on ollut todella jumalaton hoppu ja paine saada hyväksytyiksi lakiesityksiä, jotta "kansa" eli äänestäjät näkisivät, mitten kovasti ja oikein hampaat irvessä entinen bisnesmies Juha Sipilä ja hänen hallituksensa yrittävät saada asioita (muka) reilaan. 

12. Juha Sipilä uhosi ja paasasi hallituksen aloittaessa kovasti tulos tai ulos -periaatetta ja nyt Sipilä yrittää väen väkisin ja monista topppuutteluista huolimatta vakuutella, että IHME on tapahtumassa, ei vain "Kankkulan Kaivoksella" Talvivaarassa vaan koko Suomen maassa. Sipilä ähisee ja puhisee, taivuttelee ja painostaa, uhriutuu ja uhittelee tyyliin "minä kävelen huomenna presidentin pauheille, jollette vielä tänään hyväksy esitystäni"!

13. Ensin Sipilä ryhtyi nakertamaan perustuslaissa turvattua median ja toimittajien sananvapautta. Heti tämän jälkeen oikeuskansleri on paljastunut, miten pääministeri ja hallituksen muutkin ministerit ovat viitanneet kintaalla myös lakiesitysten perustuslainmukaisuudelle ja sitä kautta koko oikeusvaltioperiaateelle. On selvää, että tällainen touhu herättä laajaa huomiota myös kansainvälisissä medioissa. Kansainvälinen toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja otti muutama päivä sitten voimakkaasti kantaa Suomessa vellovaan Yleisradion kriisiin, joka uhkaa Suomen asemaa sananvapauden kärkimaana.Järjestö pitää ilmeisenä, että Suomen pääministeri on pyrkinyt vaikuttamaan Terrafamen uutisoinnin yhteydessä vapaan median toimintaan. 

14. Sipilä on puolustautunut samalla tavalla kuin poliitikot yleensä tällaisten epäilyjen ja syytösten edessä menettelevät. Hän vähättelee syntynyttä ongelmaa ja oikeuskanslerin lausumia ja tokaisee, että lainvalmistelun ongelma on jo "pidempiaikainen" asia. Pääministeri näyttää toisin sanoen olevan sitä mieltä, että kyllä "mekin" saamme viitata perustuslain vaatimuksille sopivissa kohdin kintaalla, koska se ei ole Suomessa mitenkään epätavallista, vaan suorastaan eräänlainen maan tapa. Siis: me saadaan rikkoa perustuslakia, koska samaa ovat tehneet myös aiemmat hallitukset!

15. Jaakko Jonkan olisi pitänyt pysyä HS:lle antamissaan lausumissa eikä ryhtyä vetämään niitä heti takaisin, kuten näyttää valitettavasti  tapahtuvan. Tänään iltapäivällä Jonkka on nimittäin jo Yle Uutisille kovasti toppuutellut tyrmistystä, jonka hänen haastattelunsa oli ehtinyt aiheuttaa. 

16. Pääministeri Sipilä puolestaan sanoo, että hallitus ottaa hyvin vakavasti Jonkan väiteet ja puhuu niitä näitä joutavia lainvalmistelun tasosta ja ties mistä. Myös tämä on tyypillistä poliitikon puhetta, jolla pääministeri, jolla on hallituksessa päävastuu oikeuskanslerin esille ottamasta asiasta eli perustuslain sivuuttamisesta, yrittää kääntää keskustelua sivuraiteille. 

17. Ulkoministeri Timo Soini säestää parhaansa mukaan pääministriä ja nostaa esille ikuisuusasian eli perustuslakituomioistuimen perustamisen. Soini kyllä hyvin tietää, että perustuslakituomioistuimesta paasaaminen on turhaa puhetta, joka on myös tässä tilanteessa vain keino, jolla keskustelu saataisiin siirrettyä sivuraiteille ja epäolennaisten kysymysten piiriin.

1054. Sipilä -Yle -kohu: toimittajia lähti Ylestä

1. Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ilmoitti tänään aamupäivällä irtisanoutuneensa tehtävästään, koska hänen sananvapauttaan on rajoitettu. Tärkein syy eroon on Erosen mukaan näkemysero Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisen kanssa. "Rautasaappaan alla tutkivan journalistin on vaikea hengittää", Eronen muotoilee..

2. Erosen mukaan journalistiset näkemyserot Jääskeläisen kanssa ovat liian suuret. Tämän vuoksi hän ei ole voinut noudattaa journalistin ohjeissa korostettua periaatetta, jonka mukaan jokaisella on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

3. Jussi Eronen kirjoittaa twiitissään, että Atte Jääskeläinen on ohjeistanut ajankohtaistoimitusta kohtelemaan etenkin pääministeri Juha Sipilää varovaisesti. Erosta ja hänen tiimiään on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Vallanpitäjien kriittisen tarkastelun pitäisi olla keskeisimpiä Ylen tehtäviä, mutta päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja ja etenkin pääministeriä kaikkein varovaisimmin, sanoo Eronen 

4. Iltapäivällä ilmoitettiin, että Ylen ajankohtaistoimituksesta lähtee myös toimittaja Salla Vuorikoski. Hän on se toimittaja, jolle pääministeri Juha Sipilä lähetti kaksi viikkoa sitten useita vihaisia viestejä. Myös Vuorikoski perustelee irtisanoutumistaan Ylen johdon linjauksilla. Vuorikosken mukaan Ylen journalistinen linja on ristiriidassa sen kanssa, mitä hän itse ajattelen journalismista.

5. Vuorikoski joutui kohun kohteeksi tehdessään pääministeri Juha Sipilän Terrafame-yhtiöön liittyvistä jääviysepäilyistä juttua, josta pääministeri totaalisesti hermostui. Juha Sipilä ei pitänyt siitä, että Vuorikoski pyysi kommentteja juttuunsa sähköpostilla pari tuntia ennen jutun julki menoa. Sipilä reagoi tilanteeseen lähettämällä Vuorikoskelle ja päätoimittaja Atte Jääskeläiselle parikymmentä sähköpostiviestiä yöhön asti. 

6. Sähköpostien lähettämistä seuraavana maanantaina Jääskeläinen päätti, ettei Sipilän esteellisyydestä tehdä jatkojuttuja. Jääskeläinen perusteli päätöstä sillä, että aihetta oli käsitelty jo laajasti, eikä jokaisen Ylen toimituksen ollut tarvetta tarttua asiaan, ellei uutta käännettä ilmene. Monet ihmiset ovat tulkinneet ohjeistuksen niin, että Ylen johto on taipunut poliittisen painostuksen alla. Jääskeläinen on kiistänyt asian. 

7. I-S:n haastattelussa tänään Vuorikoski sanoi, että journalismin tehtävänä on seurata vallankäyttöä ja erityisen tarkasti mitä korkeammasta vallankäyttäjästä on kyse. Nyt pääministerin tapaus on osoittanut sen, että pääministerin suuttumus on heijastunut sellaisella tavalla Yleen, että se on käytännössä aiheuttanut ei-journalistisia ratkaisuja eli juttujen hyllyttämisiä ja ylimitoitettuja toimenpiteitä, kuten varoituksen antamisen (Ruben Stillerille).

8. Vuorikoski sanoi pyytäneensä päätoimittaja Jääskeläiseltä, että tämä kumoaisi tiettyjä linjauksia, jotta Ylessä voitaisiin palata normaalin tiedotusvälineen arkeen. Mutta talon johdon suunnalta on viestitetty, että jos ei pysty allekirjoittamaan niitä johdon linjauksia, niin sitten pitää miettiä, voiko täällä olla töissä. Vuorikosken mukaan koko ajankohtaistoimituksen tiimi, jossa on 15 henkeä, on syntyneestä tilanteesta hyvin hämmentynyt ja lähes poissa tolaltaan.

9. Pätevät ja rohkeat toimittajat löytävät toki uuden työpiakan, joten siinä suhteessa ei tarvitse kantaa huolta. Itse olen paljon enemmän huolestunut Juha Sipilän mielenlaadusta, henkisistä ominaisuuksista ja viranhoidossa jaksamisesta. Juha Sipilä sanoi viime lauantaina TV1:n ykkösaamussa, että hänen mielessään kävi jääviysjupan aikana ero pääministerin tehtävästä. Minusta Sipilän kannattaisi todella harkita, onko hänellä pääministerille tarvittavia ominaisuuksia ja henkistä kanttia. 

10. Aatellapa nyt! Pääministeri on mies, joka tiuskii herkkähipiäisesti, ärhentelee, jupisee, uhittelee, uhkailee erollaan, painostaa, hermostuu hirmuisasti, lähettelee yömyöhään tulikivenkatkuista viestiä toimittajalle, menettää malttinsa pikkuasioista jne. jne. Sipilä ei näytä ymmärtävän, ettei hän ole kuka tahansa juha sipilä, vaan Suomen pääministeri eli korkeimman polittisen vallan käyttäjä, jolta odotetaan virassaan aivan toisenlaisia otteita ja asennetta sekä mm. kritiikin ja arvostelun sietämistä.  

11. On täysin hölmöä Sipilän tavoin väittää, että Ylen ajankohtaistoimituksen tai yleensä median tarkoituksena olisi Terrafamen jutussa ollut pääministerin omistusten kaiveleminen tai hänen perheensä ja lastensa kunnian loukkaaminen ja mollaaminen. Kyse oli vain ja yksinomaan pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä, josta suomalaisilla on oikeus tietää kaikki yksityiskohdat. Medialla on oikeus kertoa pääministerin uskonnollisesta vakamuksesta sekä hänen ja hänen lähipiirinsä omistuksista. Näin tehdessään media ei millään muotoa loukkaa pääministerille tärkeitä arvoja, kuten Sipilä jatkuvasti väittää. Jos pääministeri ei tätä ymmärrä ja siedä, hänen on paras löydä hanskat tiskin heti, lopettaa politiikan tekeminen kokonaan ja palata bisnestensä pariin.

1053. Sipilä niin avoimena kuin olla ja voi

1. Pääministeri Juha Sipilä innostui perjantaina, sen jälkeen kun Venäjän pääministerin Medvedevin kaksituntinen vierailupyrähdys Oulussa oli päättänyt,  avaamaan blogissaan sijoituksiaan ja omistuksiaan ja niiden taustoja. 

2. Sipilää on ketuttanut, ei vain Ylen hänen esteellisyydestään reilu viikko sitten julkaisema uutisjuttu, vaan myös se, että hänen viime vuonna antamaansa sidonnaisuusilmoitusta on kritisoitu puutteelliseksi ja häntä on arvosteltu osakkeiden piilottamisesta vakuutuskoriin. Sipilä on tuohtunut myös väitteistä, joiden mukaan hän ei maksaisi osingoistaan veroja eikä ilmoittaisi kaikkia tulojaan verottajalle. 

3. Kaiken kaikkiaan Sipilä on osoittanut pääministerille varsin epätavallista herkkähipiäisyyttä, kun mediassa on puhuttu hänen epäselväksi jääneestä uskonnollisesta vakaumuksestaan, sijoitusomaisuudestaan ja hänen perheestään. Sipilä katsoo, että uutisjutuissa on kyseenalaistettu hänelle tärkeitä arvoja., vaikka tästä ei ole todellisuudessa ollut kyse. Sipilä katsoo, että esimerkiksi Katera Steel Oy:n tapauksen esille nostamisen tarkoituksena oli arvostella ja loukata hänen lapsiaan ja perhettään, vaikka asiassa on kysymys yksinomaan hallituksen Terrafame Oy:lle antaman 100 miljoonan euron lisäpääoman yhteydessä esille putkahtaneesta pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä.

4. Blogijutussaan Sipilä kävi läpi, ensimmäisen kerran yksityiskohtaisesti, vaikka hänen sidonnaisilmoituksestaan on kulunut jo 1,5 vuotta,  sijoituksiaan ja omaisuuttaan. Pääministeri vakuuttaa, ettei hän omista yritysten osakkeita eikä hänellä ole "suoria osakeomistuksia" myöskään vakuutussäästöissääm, eli mitään osakeomistusta ei ole "piilotettu" vakuutuskuoriin tai muuallekaan. Kun hän ei omista osakkeita eikä saa osinkotuloja, hän ei voi maksaa osinkoverojakaan. Hänen omistuksensa eivät voi aiheuttaa esteellisyyttä yrityksiä koskevaan valtion päätöksentekoon, Sipilä järkeilee.

5. Eilen lauantaina TV1:n ykkösaamun haastattelussa Juha Sipilä sanoi, että hän on ollut omaisuudestaan ja sijoituksistaan kertoessaan "niin avoin kuin voi". Hän ei osaa enää avoimemmin kertoa, kuin mitä on kertonut. "Avoimempi en oikeastaan enää voi olla, Sipilä vakutti.

6. Siis "niin avoin kuin voin". Kukas se taas olikaan se toinen pääministeri, joka myös vakuutteli melko lailla samalla tavalla? Aivan oikein, se oli pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk), jota hiillostettiin 2003 Irak-vuotojupakan yhteydessä ja pyydettiin kertomaan, oliko hän saanut salaisiksi luokiteltuja UM:n asiakirjoja presidentin neuvonantajana toimineelta Martti Manniselta (kesk). Jäätteenmäki kielsi tämän toistuvasti ja parahti lopuksi eduskunnan täysistunnon edessä: "Puhun niin totta kuin osaan".

7. Siis "niin avoimesti kuin vain voin" ja "niin totta kuin vain osaan". Hm, näistä huudahduksista tuntuisi puuttuvan enää loppukaneetti  "niin totta (avoimesti) kuin Jumala minua auttakoon, ruumiin ja hengen puolesta". Todistaja vakuuttaa oikeudenkäynnissä - kunnian ja omantunnon kautta -  kertovansa "kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta". Aikaisemmin kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvat todistajat antoivat oikeudessa todistajanvalan, jossa he lupasivat ja vannoivat "kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta" puhuvansa totta.

1052. Trump soitti Niinistölle

1. Se on totta, nyt se alkoi Tarkoitan Suomen nousua kohti kansainvälistä menestystä ja huippua. Suomen kansa on vaikeroinut laman kourissa ko ihan tarpeeksi eli 2007-08 lähtien. Mutta nyt kaikki on toisin.

2. Tänään tapahtui ensinnäkin sellainen ihme, että Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti Donald Trump soitti vihdoin ja viimein presidentti Saul Niinistölle. Ajatella, mikä ilon ja onnen päivä Suomelle ja sen kansalle! Trumpin puhelua on odotettu jo kohta kuukausi kuin kuuta taivaalta. Trump soitti jo marraskuun puolessa välissä Tanskan pääministerille Lars Løkke Rasmussenille, viikko tämän jälkeen Ruotsin pääministerille Stefan Lövenille ja viikko sitten Norjan pääministerille Erna Soldbergille.

3. Trumpilla oli viesti koko Suomen kansalle. hän pyysi nimittäin Niinistöä välittämään terveiset, että suomalaiset ovat hienoa kansaa. Ajatella mikä kohteliaisuus meille kaikille suomalaisille ainoan supervallan johtajalta! Eihän tätä saattaisi  uskoa, mutta totta se kuitenkin on. Aivan mahtavan ihanaa!

4. Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistö ja Trump keskustelivat myös Suomen ja Yhdysvaltojen suhteesta, Venäjästä sekä Arktisesta neuvostosta. Suomi ottaa ensi keväänä vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden juuri Yhdysvalloilta. Keskustelussa oli esillä myös Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuosi 2017. 

5. Niinistö kiitti Trumpia hello 16.32 lähetetyssä twiitissä näin tyylikkäästi: Thank You @realDonaldTrump for a great discussion. Until next time! Siis: Kiitos hienosta keskustelusta. Ensi kertaan6. 

6. Mutta kutsuiko Trump Niinistön vieraakseen Washingtoniin sitten kun hän on astunut tammikuussa virkaansa? Ei kutsunut. Jos olisi niin tehnyt, Sauli olisi presidentin kanslian tiedotteessa hehkuttanut asiaa aivan mahdottomalla tavalla. Tässä suhteessa Ruotsi, Tanska ja Norja ovat Suomea edellä. Ruotsin pääministerille Trump nimittäin esitti kutsua henkilökohtaiseen tapaamiseen Yhdysvalloissa, ja myös Tanskan Rasmussenille ja Norjan pääministeri Solbergille Turmp mainitsi puhelinkeskustelussa tapaamista koskevan toivomuksen.

6. Mutta tuolla pikku seikalla ei ole toki mitään painoarvoa tai merkitystä. Muutaman minuutin juttelu puhelimessa oli se asia, jota Suomen kansa odotti malttamattomasti. Aivan ihmeellistä ja loistavaa! Kyllä meidän Sauli osaa. Hän on kerta kaikkiaan erinomainen kansanjohtaja ja ulkopolitiikan taitaja! Trumpin puhelu Saulille osoitti, että Suomi kuuluu länteen. Tästä meidän kaikkien on oikein hyvä jatkaa eteenpäin.

8. Myös pääministeri Juha Sipilällä oli tänään kerrassaan loistavia uutisia Suomen kansalle. Taloustoimittajien lounaalla hän näet kertoi, että ihme on tapahtumassa! Suomen talous paranee koko ajan. Vienti, yksityinen kulutus ja investoinnit ovat lisääntyneet viime kuukauksina. Kuluttajien ja yritysten luottamus on nyt vahvimmillaan moneen vuoteen ja teollisuustuotanto kasvaa kohisten. Myös matkailusta on hyviä uutisia. Suomi saavuttaa  Ruotsin kilpailukyvyssä jo ensi vuonna ja Saksa on tähtäimessä vuonna 2019.  

9. Pääministeri, joka viikko sitten ärisi, puhisi ja puhku, mökötti, uhitteli ja painosti Ylen toimittajaa ja lähetti tälle kolmen päivän aikana peräti 20 sähklöpostiviestiä yhden uutisjutun vuoksi, oli tänään aivan kuin uudesti syntnyt. Hän suorastaan säteili, kujeili ja oli innoissaan kuin pikku poika konsaan. Ihme on siis tapahtunut myös pääministerin olemuksessa.

10. Muutama viikko sitten Juha Sipilä loisti samalla tavalla Talvivaaran kaivoksella Terrafamen mainospipo pääsäsän. Silloin  hän kertoi meille tällä "Kankkulan kaivoksella" tapahtuneesta ihmeestä, jonka takia Sipilän johtama hallitus päätti myöntää Terrafamelle vielä 100 miljoonaa euroa lisää veronmaksajien rahaa. Valtio on rahoittanut Terrafamen tappiollista kaivostointaa jo n. 700 miljoonalla eurolla. Jollei Suomen talous ja vienti lähde tuosta kasvuun niin ei sitten mistään!

11. Kyllä Juha Sipilä pitää valita vuoden 2016 parhaaksi suomalaiseksi ihmiseksi! Ainakin vuoden mieheksi, jos pääpalkinnon sattuu korjaamaan vuoden nyrkkeilijä Mira Potkonen.

1051. Timo Soinin sairausloman syy salattiin

Kuvassa (Markku Ulandr/Lehtikuva) Timo ja Tiina Soini saapuvat Linnaan. Soini on ollut sairauslomalla 24.11. - 5.12. , itsenäisyyspäivänä 6.12. terve, 7.12. alkaen taas sairauslomalla. 

1. Persupomo sairastaa, häntä hellikäämme!

2. Ulkoministeriö (UM) ilmoitti 23.11., että ulkoministeri Timo Soini on menossa 24.11. ennalta sovittuun lääketieteelliseen toimenpiteeseen ja jää sairauslomalle. Loman oli määrä kestää maanantaihin 5. joulukuuta asti. Täten Soini olisi voinut edustaa Suomea 6-7. joulukuuta Brysselissä pidetyssä ulkoministereiden Nato- kokouksessa. Soinin sijaisena toimii ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok).

3. Huomiota herätti jo tuolloin, ettei UM:n tiedotteessa kerrota ministerin sairausloman syytä tai sitä "lääketietellistä toimenpidettä", joka Soinille oli tarkoitus tehdä. Mahdollisesti kyse on jonkinlaisista kirurgisesta operaatiosta. Muistamme, että Soini kävi vuonna 2012 sydänleikkauksessa.

4.  Timo Soini ei lähtenyt  6. päivänä Brysselin kokoukseen. Syyksi kerrottiin, että lääkärin määräämän lentokielto esti Soini matkustamisen, vaikkei hän enää ollutkaan sairaslomalla. Itsenäisyyspäivänä 6.12. ulkoministeri oli Linnan juhlissa, jonne hän saapui lääkärivaimonsa kanssa, ei lentäen vaan autokyydillä. TV-kuvan perusteella Timon kunto näytti normaalilta. Toimittajat eivät saaneet Soinia Linnassa haastateltavakseen.

5. Ulkoministerin sairaus ei ole nähtävästi ollut kovin vakavan laatuista, jos hän kerran kykeni osallistumaan heti loman päätyttyä Linnan juhliin. Vai olisiko kyse ollut siitä, että Soini halusi jättää Naton ulkoministerikokouksen väliin siksi, että hän piti Linnan itsenäisyysjuhlia ja niissä näyttäytymistä mainittua kokousta tärkeämpänä asiana?

6. Eilen keskiviikkona tuli ilmoitus, että Soinin sairauslomaa on jatkettu ensi sunnuntaihin eli 11.12. asti. Soini tulee olleeksi siis reilut kaksi viikkoa sairaana. Mutta hänen sairastumisensa tai lääketieteellisen toimenpiteensä syytä ei ole vieläkään haluttu ilmoittaa. Avustajien mukaan Timo Soini ei vastaa soittopyyntöihin. Valtioneuvoston kanslian mukaan siellä ei ole muuta tietoa Soinin sairaudesta kuin mitä UM:n tiedotteessa 23.11. on ilmoitettu.

7. Tällainen salailu on varsin epätavallista ja mystistä. Ulkoministeri on maan hallituksen tärkeimpiä ministereitä, sillä hän hoitaa ulkopoliitiikkaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Vaikka myös ministereillä on oikeus yksityisyyteen ja intimiteettisuojaan, ulkoministerin sairausloman syy on asia, josta ei yleisen edun nimissä saisi nyt nähdyllä tavalla vaieta. Kansalaiset alkavat kohta aprikoida, onko Soinista ministeriksi enää ollenkaan, jos miehen sairasloma sen kun vaan jatkuu eikä tyypillä ei ole edes lupaa lentää. 

8. Aiemmin ministereiden ja johtavien poliitikkojen sairauslomien syistä on kerrottu julkisuuteen melko tarkasti. Esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä informoi 2013 keuhkoveritulpastaan, Merja Kyllönen ministerinä ollessaan kuumeilustaan, liikennemisteri Krista Kiuru umpilisäleikkauksestaan, pääminister Esko Aho 1990 -luvulla silmäluomileikkauksestaan ja Olli Rehn viime elokuussa kirurgisesta rutiinioperatiosta. Muistamme myös, miten pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti joulukuussa 2010 luopuvansa seuraavana kesänä pääministerin tehtävästään tulossa olevan jalkaleikkauksen vuoksi. Toki lähes kaikki suomalaiset olivat sitä mieltä, ettei Vanhanen kertonut eroilmoituksensa todellista syytä.

9. Turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyttyä myös Itämeren aluella Suomen ulkoministeri ei voi vaieta sairautensa syystä. Hänen on reilusti ilmoitettava, minkälaisesta sairaudesta tai vaivasta hänen sairauslomansa johtuu. Ulkoministerin tehtävien hoitoon kuuluu paljon matkustelua ja nimenomaan lentämistä. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, kykeneekö Timo Soini enää hoitamaan ulkoministerin  tehtävää.

10.  Brysselin Nato-kokouksen lisäksi Timo Soini joutui jättämään väliin myös tänään ja huomenna Saksassa pidettävän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ministerikokouksen, jossa Suomea edustaa valtiosihteeri Peter Stenlund. Huomenna perjantaina Soini aikoo kuitenkin tavata Helsingissä Ranskan ulkoministerin Jean-Marc Ayrault´n. Aikooko Soini jatkossakin tyytyä nyppimään vain "rusinat pullasta" ja jättää raskaat ulkomaan reissut valtiosihteereille ja ministeri Kai Mykkäselle?

11. Timo Soinilla oli hallitusta muodostettaessa mahdollisuus valita toiseksi suurimman hallituspuolueen puheernjohtajana itselleen valtiovarainministerin salkku. Hän ei kuitenkaan halunnut sitä ottaa, vaan valitsi paljon helpomman ulkoministerin paikan. Hänen valintaansa tuki melko varmasti presidentti Saui Niinistö, joka ei tunnetusti ole voinut sietää Alex Stubbia varsinkaan ulkoministerinä. Emme toki tiedä, mutta voimme silti kuvitella, miten Sauli Niinistö saattoi kenties jopa "määrätä" Timo Soinin valitsemaan itselleen ulkoministerin salkun.

12. Monet kauhistelevat heti hallituskauden alkaessa, miten reilusti ylipainoinen Timo Soini selviytyisi paljon matkustelua vaativasta ulkoministerin tehtävistä. Soini on kyllä toimintakykyinen, mutta ehkä olisi kuitenkin viisainta, että hän vaihtaisi, jos se olisi mahdollista, paikkansa hallituksessa ulkoministeriöstä sisäministeriön puolelle.  Sisäministeri joutuu reissaamaan Brysselissä ja muualla Euroopassa paljon harvemmin kuin ulkoministeri.

13. Jollei ulkoministerin salkun vaihtaminen toiseen ministeripostiin onnistuisi, voimme pohtia, kuka perussuomalaisista kansanedustajista saattaisi, jos tarve vaatii,  korvata Timo Soinia ulkoministerinä. Minusta uudeksi ulkoministeriksi tulisi nimittää Sampo Terho. Mutta toivokaamme toki, että Timo Soini kuntoutuisi ja pystyisi jatkamaan työtään ulkoministerinä.

14. Sitten toinen asia, joka liittyy myös Suomen ulkopolitiikkaan. Miksi Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi valittu Donald Trump ei ole - vieläkään - soittanut presidentti Sauli Niinistölle? Viimeksi tänään presidentinkanslian viestintäpäällikkö Katri Makkonen on ilmoittanut, ettei Trump ole rimpauttanut Salelle. Trump on kyllä soittanut jo ajat sitten eli marraskuun puolivälissä Ruotsin, Tanskan ja Norjan pääministereille. Meidän Saulimme on sitä vastoin jäänyt Donaldin soittoa paitsi, vaikka hän lähetti Trumpille onnittelut tämän voitosta heti vaalitulosten selvittyä.

15. En tiedä, mutta ehkä Trump esikuntineen on pannut merkille Sauli Niinistön palavan halun tavata Vladimir Putinia vähintään kerran tai pari vuodessa. Ehkä Trump katsoo, että Suomi on valinnut tiensä ja puolensa ja haluaa pysytellä tiiviisti Venäjän vaikutuspiirissä. Nyt Suomelta kaivattaisiin todella toimintakykyistä ja "lentokelpoista" ulkoministeriä, joka kävisi USA:ssa selvittämässä tilannetta Trumpin kabinetille ja kertoisi, mikä on Suomen todellinen tilanne ulkopolitiikan saralla. Trumpille olisi selvin sanoin ilmoitettava, että Suomi haluaa kuulua länteen.

16. Edellä mainitun tekstin sain valmiiksi kello 12.30. Myöhemmin eli n. kello 16 saatiin vihdoin kauan kaivattu ilosanoma: Sauli Niinistö on keskustellut tänään puhelimsessa Donald Trumpin kanssa! Herrat puhuivat kuulemma Suomen ja Yhdysvaltojen suhteista, Venäjästä ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden siirtymisestä ensi vuoden alussa Yhdysvalloilta Suomelle. Hurraa ja eläköön! Nyt on kaikki hyvin!. Saul Niinistö on loistava ulkopolitiikan johtaja! Donald Trump on erinomainen presidentti, kunhan nyt pääsee hoitamaan virkaansa. Suomen ja USA:n väliset asiat kukoistavat ja lähtevät uuteen nousukiitoon! Ei se mitään, että Trump soitti Ruotsin, Norjan ja Tanskan pääministereille jo marraskuun puolivälissä. 

17. Jatkoa seuraaa. Pääministeri Juha Spilä kertoi tänään iltapäivällä taloutoimittajien lounaalla, että Suomen talous, vienti ja työllisyys on jo lähtenyt kasvuun. Kasvuprosentti oli heinä-syyskuussa kokonaista 1,6 prosenttia! Loistavaa, aivan ihmeellistä! Hyvä Juha, hyvä Suomi, hyvä Talvivaara ja Terrafame, samoin Katera Steel Oy!

1050. Painostiko Sipilä Yleä vaikenemaan?

En minä painostanut. Minä annoin Atelle ja toimittajalle vain voimakasta palautetta. Minä lähetin nille 20 sähköpostia ja haukuin ne pataluhaksi. En minä vaikuttanut mitenkään siihen, mitä Yle saa esittää ja mitä ei! Minua ei kyllä saa lähestyä sähköpostilla. Tätä asiaa saa kommentoida vasta kun oikeusasiamies on joskus tulevaisuudessa ratkaissut kantelut. Minä...

1. Kuten edellisessä blogijutussa kerroin, Kansan Uutiset (KU) ja Yle kertoivat viime viikon lopulla, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistama yritys Katera Steel Oy on saanut noin puolen miljoonaneuron suuruisen laitetilauksen valtion kaivosyhtiö Terrafamelta. Hallituksen talouspoliittinen valiokunta antoi 11. marraskuuta Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valiokunnan puheenjohtajana on pääministeri Sipilä. Uutisesta nousi kohu Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä.

2. Suomen Kuvalaehti (SK) kertoo tänään, että Juha Sipilä vaiensi Ylen viime viikolla Terrafame-asiassa. Lehden saamien  tietojen mukaan Ylen uutistoiminnan johto päätti hyllyttää tekeillä olevat Sipilän mahdolliseen jääviyteen Terrafame-asiassa liittyvät jutut sen jälkeen, kun pääministeri oli lähettänyt 25.11. eli viime perjantai-iltana toistakymmentä sähköpostiviestiä Ylen ajankohtaistoimittaja Salla Vuorikoskelle. SK:n mukaan pääministeri oli kirjoittanut, ettei luota Yleisradioon lainkaan. Sipilän Ylelle lähettämissä viesteissä oli mukana myös kansalaisten hänelle Ylen uutisen johdosta lähettämä moiteviestejä.

SK:n artikkeli 30.11.

3. SK:n mukaan Ylen jatkojutussa oli haastateltu kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään lisärahoituksesta Terrafamelle. Ylen ajankohtaistiimi on työstänyt myös analyysiä siitä, miksi pääministerin sidonnaisuuksista on tärkeää uutisoida. SK:n mukaan kolme Ylen toimittajaa on kertonut tiedot lehdelle. Asian arkaluontoisuuden vuoksi he eivät halua nimiään julkisuuteen. Lehden tietojen mukaan Ylen toimituksessa on kieltojen vuoksi kerätty nimiä kirjelmään, jossa Yleisradion toimittajat kertovat olevansa huolissaan journalistisen johdon linjauksista Sipilän jääviysepäilyn käsittelyssä. SK:n mukaan Ylen Pressiklubin vetäjänä toimiva Ruben Stiller on saanut esimiehiltään kirjallisen varoituksen, koska hän oli kiellosta huolimatta jatkanut uuden Sipilä-jutun valmistelua. Stilleriä uhattiin jopa irtisanomisella, jollei hn palaisi ruotuun. Varoitus oli myöhemmin peruttu.

4. Ulkomaanmatkaltaan tavoitettu Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää, että Juha Sipilä olisi vaikuttanut Ylen journalistisiin päätöksiin. Yle on tehnyt Sipilää ja Terrafamea koskevat uutisointipäätökset täysin itsenäisesti, sanoo Jääskeläinen. Hän kuitenkin myöntää, että pääministeri on ottanut kovasanaisesti kantaa Ylen toimintaa ja ilmoittanut, että hänen luottamuksensa Yleen on täysi nolla.

5. Härskiä peliä suomalaisessa politiikassa! Pääministeri Sipilä on käynyt jo monta päivää lämpöisenä tai suorastaan kuumana KU:n ja Ylen uutisoinnin ja sitä seuranneen runsaan lehtikirjoittelun ja juridisen pohdinnan takia. Sipilä ähisee ja puhisee, saivartelee, naljailee, heittelee pikku ilkeyksiä, uhkailee ja puhuu koko ajan asian vierestä. Hän ei tunnu lainkaan ymmärtävän, mistä esteellisyysjupakassa itse asiassa on kyse. Hän ei tajua, että demokraattisessa yhteiskunnassa vapaa lehdistö toimii vallan vahtikoirana ja että myös johtavia poliitikkoja on lupa arvostella ja lyödä tarvittaessa kuin "vierasta sikaa". Nyt hän on halunnut rajoittaa Ylen sanavapautta. Sipilä nolaa itsensä tyystiin, jos SK:n väitteet pitävät, niin kuin vahvasti näyttää, paikkansa. Suomella näyttää olevan hermoherkkä ja huonon harkintakyvyn omaava pääministeri.

6. Eduskunnassa tänään klo 14.15 pitämässää infossa Juha Sipilä tietenkin kiisti, että hän olisi painostanut Yleä lopettamaan esteellisyyttä koskevien juttujen tekemisen. Ei suinkaan, sanoi Sipilä. Hän oli lähestynyt ao. toimittajaa eli ilmeisesti Salla Vuorikoskea lukuisilla sähköposteilla, joihin hän oli liittänyt ihmisiltä saamiaan moittivia viestejä, vain siksi, että Ylen toimitus ei ollut ennen juttunsa 24.11. kello 14 tapahtunutta julkaisemista pyytänyt häneltä asian johdosta kommenttia.  Hän kertoi tuohtuneensa tästä virheestä kovasti ja laatineensa tuossa mielentilassa blogikirjoituksen, jota hän nyt kuulemma pahoittelee. Ylen toimittaja oli kyllä ilmoittanut hänelle sähköpostilla, että ko, juttu on tulossa ja esittänyt myös kommenttipyynnön. Sipilä selitti, ettei hän ole yleensä helposti sähköpostien tavoitettavissa ja että hän olisi halunnut ko. asiassa saada enemmän aikaa kommentoidakseen uutisjuttua ennen sen julkaisemista. Yle Uutiset ei kuitenkaan ollut jäänyt odottamaan pääministerin vastausta, vaan oli julkaissut uutisjuttunsa jo 1,5 tunnin kuluttua siitä, kun Sipilä oli saanut toimittajan em. viestin.

7. Perin outoa. Sipilä sanoo yhtäältä, että hän oli hänelle oli lähetetty tulossa olevan uutisjutun sisältö ja pyyntö  kommentoida asiaa. Toisaalta Sipilä moittii toimittajaa ja koko Ylen toimituskuntaa siitä, ettei hänellä annettu tilaisuutta kommentoida! En oikein usko, että vm. väite pitää paikkansa. Sipilä olisi voinut kommentoida, mutta hän ei halunnut tehdä sitä niin pikaisesti kuin Ylen toimitus edellytti. Pääministerin käytössä on kuitenkin iso avustajakunta, joten ei olisi todellakaan ollut paljon vaadittu, jos pääministeri olisi määrännyt jonkun avustajan soittamaan ko. toimittajalle, jolloin hän olisi saanut esittää pikakommentinsa heti. Tämä olisi tuskin vienyt pääministerin aikaa paria minuuttia enempä. Sipilä olisi lyhyesti ilmoittanut toimittajalle, ettei hänellä ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n ja Terafamen välisestä tilausasiasta, joten hän ei ole voinut olla esteellinen päättäessään Terafamen saamasta lisärahoituksesta. 

8. Pääministerille tuskin aiheutui mitään haittaa saati vahinkoa siitä, ettei Ylen uutisjuttuun sisällytetty hänen kommenttiaan. Olihan Kansan Uutiset uutisoinut asiasta jo edellisenä päivänä eli torstaina 24.11. KU:n juttua Sipilä oli kommentoinut hyvin lyhyesti.  Ylen perjantaina 25.11. julkaisema uutinen oli siis tavallaan jo vanha asia. Lisäksi muut tiedotusvälineet kiirehtivät tiedustelemaan asiaa Sipilältä, ja  kaiken huippuna pääministeri ryntäisi myös itse väsäämään oman blogikirjoituksen asiasta, josta ilmenee oikein hyvin Sipilän (tuohtunut) kanta asiasta. Perjantain jälkeen Sipilä on melkein joka päivä antanut asian johdosta haastatteluja ja ilmoittanut pyytävänsä oikeuskansleria ottamaan esteellisyyskysymyksen selvitettäväkseen.

9. Juha Sipilän suuttumus - "luottamukseni Yleen on täysi nolla" - ja hänen kaamealta vaikittava touhotuksensa asiassa on johtanut siihen, että Yle on määrännyt ao. toimittajat ruotuun ja lopettamaan jatkojuttujen tekemisen ja julkaisemisen. Tältä kannalta voidaan kyllä täysin perustellusti sanoa, että Sipilä on tohuamisellaan ja hurjistumisellaan painostanut Yleä vaikenemaan asiasta. Tämä on minusta pääministerille sopimatonta menettelyä ja osoitus harkintakyvyn puutteesta. 

Kyllä minä otan tämän kunniamerkin mielihyvin vastaan. Minä kyllä olen sen oikein hyvin ansainnut. On tässä politiikassa tullut jo kaikenlaista jappasteltuakin. Minä koen tämän jonkinlaiseksi  lohdutuspalkinnoksi sen vääryyden ja vikekkauden jälkeen, jota minä jouduin viikko sitten useana päivänä kokemaan Ylen toimesta. Sitä minä vaan, että minä en ole koskaan halunnut rajoittaa Ylen tai muidenkaan tiedotusvälinen toimintavapautta mitenkään, enkä minä tule sitä jatkossakaan koskaan tekemään. Sellainen menettely ei sopisi minulle, pääministerille. 

1049. Pääministeri Sipilän jääviyskohu

                                                          Juha ja pipo

1. Juha Sipilän hallitus käänsi Talvivaaran kaivoshankkeen jatkoasiassa kelkkansa, kun se 11.11. ilmoitti lisärahoittavansa kaivoksen nykyisen omistavan Terrafamen tappiollista toimintaa vielä 100 miljoonalla eurolla. Suomen valtio omistaa vuonna 2015 perustetun Terrafame-konsernin. Rahoituspäätöksen teki hallituksen talouspoliittinen valiokunta, jota johtaa pääministeri Juha Sipilä. Asiasta tiedotti elinkeinoministeri Olli Rehn, joka siirtyy Suomen Pankin johtajaksi ensi vuoden alussa.

2. Vielä toukokuussa Olli Rehn kertoi, että hallitus pitää Terafamelle "piikin auki" vain kuluvan vuoden loppuun asti. Siihen mennessä yhtiön oli määrä löytää ulkopuolisia yksityistä rahoittajia. Jos niin ei tapahdu, kaivos ajettaisiin alas. Rehnin mukaan valtio ei voi jatkuvasti rahoittaa tappiollista elinkeinotoimintaa. 

3. Nyt ollaan jo marraskuun lopulla, mutta Terrafame ei ole vieläkään löytänyt ulkopuolista rahoitusta. Pääministeri Sipilä tosin kertoi 11.11., että  kaivokselle "on löytymässä" ulkopuolinen rahoittaja. Ministeri Olli Rehn kuitenkin täsmensi, että neuvottelut rahoituksen saamiseksi ovat edelleen käynnissä.

4. Juha Sipilä vieraili Talvivaaran kaivoksella maanantaina 14.11. Käynnin jälkeen Sipilä ilmoitti, että kaivoksella "on tehty ihme", joten hallitus voi pyörtää aikaisemmat aikeensa kaivoksen alasajosta. Kaivoksen ympäristöasiat on Sipilän mukaan saatu kuntoon, prosessi pyörii hyvin ja nikkelin hinta on nousussa. Sipilä vakuutti, että kaivoksen lakkauttaminen ei ole enää vaihtoehto, sillä hallituksella on täysi syy luottaa Terrafamen kassavirran kääntymiseen positiiviseksi, minkä jälkeen on helppo puhua myös tarvittavista omistajuusjärjestelyistä. Kaivoksen alasajo maksaisi Siplän mukaan 400-500 miljoonaa euroa. Valtio on pumpannut Terrafamen kaivoshankkeeseen veronmaksajien rahaa yhteensä jo noin 800 miljoonaa euroa.

5. Juha Sipilä esiintyi kaivoskäynnillä Terrafamen mainospipo päässään. Tämä herätti paheksuntaa etenkin oppositiopuolue vihreissä. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan Sipilä alensi esiintymisellään arvovaltaansa ja teki käytännössä mainosvideon raskaasti tappiollisella kaivoksella, jolla on vakavia ympäristöongelmia. Arkistosta kaivettiin esiin vanhoja valokuvia, joissa silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö esiintyi Talvivaaran kaivoksella käydessäänTalvivaara-kypärä päässään.

6.  Viime torstaina eli 24.11. Kansan Uutiset kertoi, että Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel Oy oli saanut merkittävän tilauksen Tarrafamelta. Mainittu kajaanilaisyhtiö toimittaa kaivokselle purkumalmiin liittyviä kuljettamia. Katera Steelin pääomistajia ovat Juha Sipilän enot ja serkut, myös Sipilän lapset omistavat Katera Steelistä viisi prosenttia sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta. Juha Sipilä siirsi kyseisen sijoitusyhtiön lapsilleen vuonna 2013. Sipilä sanoi Kansan Uutisille, ettei hänellä ole ollut siirron jälkeen tietoa Katera Steelin liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista.

7. Perjantaina 25.11. Yle Uutiset löi lisää löylyä ja kertoi, että Katera Steelin saaman tilauksen arvo on noin 500 000 euroa. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella 5,1 miljoonaa euroa. Yksi Kateran omistaja ilmoitti, ettei hän ollut keskustellut Sipilän kanssa Terrafamesta. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Katera Steelin sama tilaus perustui  Pöyry-yhtymän konsuttina järjestämään tarjouskilpailuun, jonka Katera oli voittanut. Sipilä ei kommentoinut asiaa Ylelle.

8. Blogikirjoituksessaan 25.11. Juha Sipilä otti sen sijaan räväkästi kantaa asiaan. Hän väitti, että Ylen uutinen oli perustunut vääriin tietoihin. Sipilä kiisti jyrkästi, että Terrafamen kaivoksen lisärahoitusta koskevaan päätöksen olisi vaikuttanut hänen sukulaistensa  omistaman yrityksen mahdollisuus saada kaivokselta tilauksia. Pääministeri moitti Ylen uutista vihjailevaksi ja ärhenteli, että hän kyllä kestää sen, että häntä hakataan median puolelta, mutta hän ei hyväksy sitä, että lapset ja sukulaiset vedetään hänen asemansa vuoksi lokaan. Hänellä ei ole ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta ja sen voittajasta.

9. Sipilän mukaan Katera Steel ei ole hänen isoisänsä  Esa Jauhiaisen perustama, kuten Yle Uutiset oli väittännyt. Yle ei ollut antanut hänelle tilaisuutta haastatteluun, vaan oli julkaissut juttunsa ennen kuin hän ehti edes vastata "pikaiseen kommenttipyyntöön". Hän ei voi pääministerin asemansa takia vaatia kaikkia sukulaisiaan liiketoimintakieltoon tai luopumaan. Hän oli itse luopunut kaikista yritysomistuksistaan vuonna 2013, jotta voisi hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilystäkään mistään kytköksistä.

10. Pääministeri osoittautui - jälleen kerran - yllättävän herkkähipiäiseksi mieheksi ja poliitikoksi, eihän tässä voi muuta sanoa. Ehkä Sipilä on ajatellut, että hyökkäys on paras puolustus. Pääministerin asema ja arvovalta edellyttäisi kuitenkin viileää otetta ja hyvää harkintakykyä myös jääviysepäilyjen suhteen. Sipilälle olisi riittänyt toteamus, ettei hänellä ollut rahoituspäätöstä tehtäessä tai valmisteltaessa tietoa siitä, että sukulaistensa omistama yhtiö oli saanut tilauksia Terrafamelta, ja että jos hän olisi tiennyt tilausasiasta, hän olisi jäävännyt itsensä päätöstä 11.11. tehtäessä. Sipilä valitsi toisen tien ja käytti sanontoja, heittoja ja saivartelua, joihin pääministerin ei luulisi omassa asiassaan sortuvan.

11. Katera Steelin omilla verkkosivuilla kuitenkin mainitaan, että  Esa Jauhiainen, joka on siis Juha Sipilän isoisä, perusti vuonna 1961 Hitsaus ja levytanko Ky -nimisen yhtiön. Yrityksen yhtiömuotoa ja nimeä on myöhemmin muutettu siten, että yritys toimii nykyään Katera Steel -nimisenä osakeyhtiönä. Kyse ei ole siis kahdesta täysin eri yrityksestä, kuten pääministeri on väittänyt, vaan Katera Steelin edeltäjä on hänen isoisänsä perustama.  

12. Kukaan tuskin epäilee, että Juha Sipilä johtama hallituksen talouspoliittinen valiokunta olisi 11.11. päättänyt antaa Terrafamelle 100 miljoonan euron lisärahoituksen osin siksi, että Terrafame voisi tilata malminkuljettimet juuri Katera Steeliltä. Toki valtion myöntämä lisärahoitus  varmisti Terrafamen erilaisten tilausten tekemiseen; olen ymmärtänyt, että Katera Steel saama tilaus hyväksyttiin vasta 11.11. jälkeen. Ylen tai Kansan Uutisten julkaiseman uutisen tarkoituksena ei ole tietenkään ollut vetää pääministerin lapsia tai sukulaisia taikka näiden omistamaa yritystä lokaan taikka estää tahi haitata heidän elinkeinotoimintansa harjoittamista, kuten pääministeri jostakin syystä on katsonut aiheelliseksi väittää. 

13. Asiassa on kyse siitä, mikä merkitys sanotulla  kytköksellä on rahoituspäätöksen tekemiseen osallistuneen pääministerin esteettömyyden kannalta. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, miltä tapaus näyttää hyvän hallinnon, vallankäytön asianmukaisuuden ja luotettavuuden sekä virkavastuulla toimivien ministereiden puolueettomuuden kannalta. Ministereiden ja virkamiesten tosiasiallinen esteettömyys ja puolueettomuus ei yksin riitä, vaan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, millaiselta päättäjien toiminta ja päätöksenteko näyttää ulospäin kansalaisten silmissä. 

14. Ministerin esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:ssä säädettyjä virkamiehen esteellisyysperusteita. Tässä tapauksessa kysymykseen tulevat lähinnä  pykälän 1 momentin 3 ja 7 kohdassa mainitut tilanteet.  Kyse on siitä, onko  pääministerin läheisinä olleiden sukulaisten eli lähinnä enojen ja lasten omistamalla Katera Steel Oy:llä, joka on osallistunut Terrafamen laitetilausta koskevaan tarjouskilpailuun, ollut odotettavissa maan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan Terrafamen hyväksi tekemästä rahoituspäätöksestä sellaista hyötyä, että luottamus valiokunnan päätöksentekoon puheenjohtajana osallistuneen pääministerin puolueettomuuden voidaan perusteellisesti katsoa vaarantuneen. 

15. Selvää on, että virkamies ja ministeri, samoin kuin tuomarinkin, on velvollinen itse huolehtimaan omasta esteettömyydestään. Ministerikään ei voi vedota siihen, ettei hän ollut tietoinen kaikista esteellisyysperusteista ja niiden tulkinnasta. Ministerit voivat kääntyä epäselvissä tilanteissa valtioneuvoston juridisena neuvonantajana toimivan oikeuskanslerin puoleen ja kysyä mahdollisesta esteellisyydestä hänen mielipidettään. Jos ministeri tai virkamies on lain mukaan esteellinen, hän ei voi vähätellä tapausta vetoamalla siihen, ettei esteellisyysperuste ole tosiasiallisesti vaikuttanut mitenkään asian käsittelyyn tai että hän toiminut aivan normaalilla tavalla. Esteellinen virkamies tai ministeri voi toimia täysin korrektisti, mutta tämä ei vaikuta asiaan eli poista esteellisyyttä.

14. Oppositiopuolueet ja osa hallituksen kärkinimistä ovat olleet sitä mieltä, että yleisten laillisuusvalvojien eli oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi arvioida pääministerin toimintaa Terrafamen tapauksessa. SDP:n puheenjohtaja Anti Rinne on vaatinut Juha Sipilää julkisesti selvittämään esteettömyytensä perusteet. Rinteen mukaan asiaan liittyy niin paljon epäselvyyksiä, että pääministerin olisi itse arvioitava tilannetta julkisesti. Rinne vihjaa, että asiassa on elementtejä, jotka saattavat johtaa esteellisyyteen.Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on pitänyt välttämättömänä, että Juha Sipilän mahdollinen esteellisyys selvitetään tarkasti. Kansanedustaja  Touko Aalto (vihr) on tehnyt pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä eduskuntakyselyn. Sen sijaan Olli Rehn on vakuuttanut, tietenkin, olevansa varma Juha Sipilän esteettömyydestä ja siitä, ettei Sipilällä ollut mitään tietoa Katara Steelin Terrafamelle tekemästä tarjouspyynnöstä.

15. Tämän "esipuheen" jälkeen aion pohtia Sipilän mahdollista jääviyttä tarkemmin Prosessioikeusblogissa. Helsingin Sanomat on muutama tunti sitten tiedustellut asiaa kolmelta hallinto-oikeuden professorilta, joiden kannanottoja on julkaistu HS:n verkkosivuilla.

16. Juha Sipilä on käynyt asian johdosta yllättävän kuumana. Viime perjantaista lähtien hän on antanut asiasta lausuntoja joka päivä. Eilen sunnuntaina ilmoitettiin, että pääministeri on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään mahdollisen esteellisyytensä. Sipilän "esikunta" on kuulemma ollut yhteydessä oikeuskansleriin jo lauantaiaamuna. Pidän tällaista yhteydenottoa ja oikeuskanslerin puoleen kääntymistä yllättävänä. 

17. Miksi pääministeri ja hänen virkakuntansa halusi saada asiasta nimenomaan oikeuskanslerin kannanoton, sillä valittavana olisi ollut myös toinen tie ja vaihtoehto eli selvityspyynnön tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Selvää on, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka olisi tavallaan "hallituksen miehenä" ja hallituksen juridisena neuvonantajana ("kruununjuristina") ollut pääministerin kannalta oikeusasiamiestä tutumpi ja miellyttävämpi taho. Jonkan virasto sijaitsee Valtioneuvoston linnassa ja oikeuskansleri on läsnä valvoen menettelyn laillisuutta valtioneuvoston yleisistunnossa.  Heti tapauksen tultua julki oli kuitenkin selvää, että Sipilän mahdollisesta jääviydestä tullaan tekemään useita kanteluja sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle. Miksi pääministerin esikunta halusi itse saattaa asian oikeuskanslerin tutkittavaksi? 

18. Tätä kirjoittaessani on tiedossa, että oikeuskanslerille on tehty Sipilän esteellisyydestä jo kymmenkunta kantelua. Muutama kantelu on tehty myös oikeusasiamiehelle. Nyt on selvinnyt, että  Sipilän jääviyskysymyksen tutkii ja ratkaisee, ei suinkaan oikeuskansleri kuten Sipilä itse halusi, vaan eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hieman huvittavalta vaikuttaa, että toimivaltaa koskeva kysymys ratkesi sillä perusteella, että tapauksesta ehdittiin kannella ensiksi oikeusasiamiehelle. Tämä on syytä muistaa myös vastaisen varalle.

19. Minusta on paikallaan, että kysymyksen pääministerin jääviydestä, joka ei ole mikä tahansa läpihuutojuttu, tutkii nimenomaan oikeusasiamies eikä oikeuskansleri. Luotan tässä tapajuksessa ehdottomasti enemmän oikeusasiamiehen kuin oikeuskanslerin harkintakykyyn. Minulla ei ole toki minkäänlaisia dubioita Jaako Jonka pätevyyden suhteen, mutta  on parempi, että tapaus tutkitaan eduskunnan eikä valtioneuvoston tiloissa ja tutkintaa ei ei suorita oikeuskansleri, jolla on minusta hieman kummallinen kaksoisrooli ns. ministeriasioissa. Yhtäältä oikeuskansleri on hallituksen ja ministereiden oikeudellinen neuvonantaja, toisaalta taas laillisuusvalvoja, joka ratkaisee myös ministereiden virkatoimista tehdyt kantelut. Sanotaan mitän sanotaan, mutta minusta tässä on minusta selvä ristiriita.

20. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ovat kumpikin päteviä juristeja, tästä ei ole epäilystäkään. Mikä hauskinta, molemat ovat lisäksi prosessualisteja, ts. he ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi tärkeästä oppiaineesta eli tietenkin PROSESSIOIKEUDESTA!

Prosessioikeusblogissa on 29.11. julkaistu kirjoitus n:ro 15, joka koskee KHO:n Rääkkylän kunnan pakkoliitoksen kumoamisesta 24.11. antamaa päätöstä (KHO 2016:187).

1048. Kasvojen peittely oikeudessa

                                               Mielensäpahoittaja oikeudessa…

1. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Joensuusssa käydään parhaillaan aika merkillisiä käräjiä. Tarkoitan ns. hukuttamissurmia, joista syytetään 51- vuotias kontiolaismiestä. Hänelle vaaditaan rangaistusta vuosien 2007-2014 välillä veneonnettomuuuksien yhteydessä tehdyistä kolmesta taposta ja viidestä tapon yrityksestä. Kaikki kyseissä onnettomuuksissa  menehtyneet ja uhreiksi joutuneet henkilöt olivat tapahtuma-aikoina olleet syytetyn vieraina hänen Viinijärven rannalla sijaitsevalla kesämökillä. Tekotapa oli syytteen mukaan sellainen, että syytetty vei humalatuneet vieraansa souturetkelle, kaatoi veneen ja ui itse maihin. 

2. Tarkoitukseni ei ole nyt syventyä ko. oikeusjuttuun, josta saadaan käräjäoikeuden ratkaisu kukauden tai parin kuluttua. Totean vain, että syytetyn vastaaminen oikeudessa vapaalta jalalta - hän ei siis ole tutkintavanki - on herättänyt ihmetystä. Vastaaja syytetään siis mm. kolmesta murhasta ja esimerkiksi jotkut todistajat ovat kuvailleet hänen käytöstään pelottavaksi ja vaaralliseksi, mies on aiemmin tuomittu rangaistukseen useita kertoja noin 50 erilaisesta rikoksesta. Vangitseminen tuntuisi jo jutun laadun huomioon ottaen - kolme tappoa ja viisi tapon yritystä - varsin perustellulta ratkaisulta. Marraskuussa 2015, jolloin asian esitutkinta oli vielä käynnissä eikä syytettä ollut vielä nostettu, käräjäoikeus määräsikin miehen vangituksi. Itä-Suomen hovioikeus, jonne puolustus vei asian, kuitenkin katsoi tammikuussa, etteivät vangitsemisen edellytykset täyttyneet. Hovioikeuden puheenjohtajana toimineen tuomarin mukaan näyttö epäiltyä vastaan oli sen verran puutteellista, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä miehen syyllistyneen ko. rikoksiin.

3. Hukuttamissurmajutun käsittelyssä on herättänyt huomiota syytetyn tapa peittää kasvonsa tiukasti karvalakilla. Se, että syytetyt uutiskynnyksen ylittävissä oikeudenkäynneissä peittävät kasvonsa eri tavoin kuvaajilta, ei kyllä ole sinänsä mitenkään epätavallista, vaan kyse on yleisestä käytännöstä. Syytetyt eivät kuitenkaan istu koko käsittelyn ajan kasvot peitettyinä, vaan näin he tekevät ainoastaan istunnon alussa, jolloin valokuvaaminen oikeussalissa on oikeuden puheenjohtajan luvalla sallittua. Kuvaaminen on mahdollista vain muutaman minuutin ajan ennen varsinaisen käsittelyn aloittamista. Kun kuvaajat ovat poistuneet salista, syytetyt paljastavat yleensä aina kasvonsa käsittelyn ajaksi. Tämä on tärkeää jo siksi, että syytetyn vastapuolet ja oikeuden jäsenet näkevät syytetyn ja tunnistavat hänet. Tuomioistuimen arvovallan kannalta olisi sopimatonta, jos syytetty esiintyisi koko ajan ja jokaisessa istunnossa karvalakki tai muu päähine visusti päässä.

4. Hukuttamissurmajutussa syytetty ei lehtitietojen mukaan paljastanut kasvojaan ensimmäisessä käsittelyssä lainkaan, ts. hän piti karvalakin tiukasti kasvojensa edessä, vaikkei häntä enää kuvattukaan. Vasta jutun toisessa käsittelyssä syytetty suostui oikeuden puheenjohtajan maanittelujen jälkeen riisumaan hattunsa. Tämän jälkeen hän veti päähänsä tumman pipon, joka jätti kasvot näkyviin.

5. Kuten jo mainitsin, istuntokäsittelyn kuvaaminen on sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Käytännössä oikeuden puheenjohtaja antaa kuvaajille luvan kuvata jutun asianosaisia muutaman minuutin verran ja sitten kuvaajat komennetaan ulos, koska kuvaaminen istunnon aikana häiritsisi prosessin kulkua. Vaikka asianosaisia,on luvallista kuvata, he saavat peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi eikä heitä voida velvoittaa paljastamaan kasvojaan. Tästä on muistamani mukaan olemassa Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös. Kannan tueksi voidaan viitata yksityisyyden suojaa koskeviin näköhtiin ja siihen, että syytetty saattaisi kokea kasvojen paljastamispakon lisärangaistukseksi.

6. Huppujen yms. peitteiden sallimista oikeuden istunnossa on usein ihmetelty. Asiasta on tehty ainakin yksi eduskuntakysely. Kansanedustaja Risto Kuisma (sd) nimittäin esitti vuonna 2010 oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen (KK 883/2010 vp.): 

Huppu päässä tai muuten kasvot peitettyinä esiintyminen oikeudessa on oikeuden halventamista. Oikeusistunnot ovat julkisia, ja on väärin, että siellä hyväksytään esiintyminen pää peitettynä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin nykykäytäntö esiintymisestä oikeudenistunnoissa kasvot peitettyinä perustuu ja
mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan korjaamiseksi?

7. Oikeusministeri Tuija Brax pyöritteli vastauksessaan kovin tuttuja ja mitäänsanomattomia näkökohtia kuvaamisen sallimisesta oikeudessa - vaikka tästä Kuisman kysymyksessä ei ollutkaan kysymys - ja totesi sen jälkeen ykskantaan, että asian varsinaisen käsittelyn aikana asianosainen ei voi esiintyä oikeudessa kasvot peitettyinä tai muuten naamioituneena. Braxin mukaan hallitus pitää nykyistä käytäntöä hyväksyttävänä eikä aio ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Brax ei siis itse asiassa vastannut lainkaan siihen, mitä Kuisma kysyi, sillä hänen vastauksestaan ei ilmene, miksi syytettyjen sallitaan peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi. 

8.Toisaalta on tapauksia, joissa syytetyt myös laajaa ennakkojulkisuutta herättäneissä jutuissa esiintyvät oikeussalissa kuvattaessa ilman kasvo- tai päänsuojia. Näin tapahtui esimerkiksi viikko tai pari sitten Helsngin käräjäoikeudessa pidetyssä istunnossa, jossa käsiteltiin koulusurman valmistelua koskevan asiaa. Syytteen saanut nuori nainen esiintyi istunnossa ilman huppua.

9. Vaatekappaleista, joilla syytetyt haluavat peittää kasvonsa, löytyy mitä erilaisimpia variantteja. Kuka vetää päähänsä vanhan hiihtomyssyn, kuka samantyylisen karvareuhkan, jota Mielensäpahoittajakin käyttää, tai villapaidan taika -huivin, kuka taas tyynyliinan, käsipyyhkeen jne. Muutama vuosi sitten käsitellyssä sieppausjutussa syytetty saapui oikeussaliin kannatellen päänsä päällä isokokoista valkoista liinaa, jonka suojissa hän istui kuvaamisen ajan paikallaan. Erilaisilla kasvo- ja pääsuojilla voidaan viestittää katsojille syytetyn mielialoja.

10. Oikeusministeriö voisi toimiin yhtenäisen kasvo- ja pääsuojan kehittämiseksi, jota käytettäisiin oikeusastejärjestykseen katsomatta kaikissa tuomioistuimissa koko maassa. Asian valmistelu voitaisiin antaa erityiselle oikeussalietiketti -työryhmälle. Se voisi pohtia myös kyysmystä siitä, olisiko Suomessa syytä siirtyä käytäntöön, jossa tuomarit pukeutuisivat oikeudenkäynnissä erityiseen viittaan. Myös oikeudenkäyntejä seuraavan yleisön pukeutumiseen voisi olla aihettaa kiinnittää huomiota.

11. Todettakoon, että RL 17 luvun 13 a §:ssä on kriminalisoitu laiton naamioituminen yleisellä paikalla järjestettävissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa, jos naamioinnin tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Oikeussaliin saapunut yleisö tuskin saa naamioitua, vaikka tarkoitus ei olisikaan RL 17:13a:ssä mainitunlainen. Hyviin tapoihin kuuluu, että sisällä ei olla hattu tai lakki päässä, ja sama koskee analogisesti tulkiten myös naamaria.

12. Kolmisen vuotta sitten uutisoitiin Porissa sattuneesta tapauksesta, jossa oikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari kehotti käsittelyä seuraamaan tullutta miestä ottamaan pipon päästään. Mies totteli, mikä olikin järkevää, sillä muutoin tuomari olisi kenties saattanut katsoa miehen syyllistyneen OK 14 luvun 7 §:ssä mainittuun käsittelyn häiritsemiseen tai sopimattomaan käyttäytymiseen, josta voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko. 

13. Oikeussalietiketissä ja tuomioistuimen arvovallassa olisi Suomessa paljon parantamisen varaa. Asianajajat tai ns. lupalakimiehet esimerkiksi saattavat toisinaan jopa haistatella tuomarille tai todistajalle, eikä tuomari näytä olevan asiaa aina edes huomaavinaan. Tästä saatiin näyte muutama vuosi sitten Porvoon käräjäoikeuden Ruanda-oikeudenkäynnissä, jossa ruandalaisen syyttäjän piti huomauttaa asiasta ennen kuin käräjäoikeus heräsi nuhtelemaan huonosti käyttäytynyttä asianajajaa.

14. Suomi on Ruotsin kanssa ilmeisesti ainoa maa Euroopassa, jossa tuomarit, syyttäjät ja advokaatit eivät käytä istunnossa kaapua tai viittaa. Meillä ei ole olemassa tässä suhteessa pukeutumiskoodeja tms. sääntöjä tai edes suosituksia, mitä on pidettävä puutteena. Oikeussalietiketissä olisi myös tältä osin pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön ja ryhdyttävä käyttämään ao, viittaa tai kaapua. Peruukin käyttöä ei kuitenkaan voida suositella.

15. Onko huppupäisenä esiintyminen sallittua muiden maiden tuomioistuimissa kuvaamisen aikana ja onko istuntosalisssa kuvaaminen istuntosalissa ylipäätään mahdollista ja soveliasta? Jos istuntosalissa ei saa kuvata, niin silloin ei ole myöskään syytä kasvojen peittämiseen. Tiettävästi useissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, kavaaminen on oikeussalissa kokonaan kiellettyä, eli tuomioistuin ei voi antaa siihen lupaa edes ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua. Monissa maissa saadaan käyttää vain piirtäjiä, ei kuvaajia.

16. Ongelmaan näyttäisi olevan ilman lainsäädäntöä ainakin yksi helppo ratkaisu Jos kerran syytettyjen ja heidän huppujensa kuvaamista pidetään oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta tärkeänä, niin tapahtukoon tämä erityisessä kuvaustilassa tai -huonessa, siis oikeussalin ulkopuolella, jos kuvaajat saavat asianosaisilta luvan kuvaamiseen. Sitä vastoin kameramiehiä ei laskettaisi kuvaamaan asianosaisia oikeussalin puolelle, ei edes ennen käsittelyn alkamista. Kuvaussessiot oikeussalissa ovat melkoista pelleilyä, kuten esimerkiksi Jari Aarniota vastaan ajetuissa jutuissa tapahtui. Se ei ole sopusoinnussa tuomioistuimen ja lainkäytön nauttiman arvovallan kanssa.