1. Korkein oikeus antoi tänään ennakkopäätöksenä julkaistun ratkaisun kuluttaja-asiamiehen ja Elisa Oyj:n (jälj. Elisa) väliseen riita-asiaan, joka koski puhelinliittymäsopimuksissa ollutta paperilaskutuksen maksullisuutta koskevaa sopimusehtoa (KKO 2016:49), Ehdon mukaan kuluttaja saattoi valita laskun toimitustavoista kohdan, jossa toimitustavaksi oli merkitty paperilasku (maksullinen palvelu, 1, 90 e/kk/lasku). KKKO katsoi tuomiossaan, ettei maksuehtoa ja laskuista perittyä maksua ollut pidettävä kohtuuttomina.
2. Ratkaisullaan KKO kumosi markkinaoikeuden yli kaksi vuotta sitten eli 24.3.2104 antaman päätöksen, jolla Elisaa oli kielletty sakon uhalla käyttämästä ehtoa puhelinliittymäsopimuksissaan. Markkinaoikeus ei ollut hyväksynyt kuluttaja-asiamiehen vaatimusta maksuehdon poistamisesta kokonaisuudessaan, vaan oli määritellyt kiellon koskevaksi 1,90 euroa tai sitä suurempia veloituksia paperilaskua kohden. Markkinaoikeus ei siis sinänsä kieltänyt paperilaskua koskevan maksun perimistä.
3. KKO totesi perusteluissaan, että muualla lainsäädännössä on hyväksytty paperi- ja e-laskun mahdollinen hintaero. Elisalla oli tarjolla useita eri laskutustapoja, joista ainoastaan paperilasku oli maksullinen. Kuluttajalla oli liittymäsopimusta tehdessään mahdollisuus valita laskutustapa. Kunkin laskutustavan kohdalla oli selkeästi ilmoitettu sen hinta. Lisäksi asiakkailla, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää internetiä, oli ollut mahdollisuus saada laskun maksamiseen tarvittavat tiedot tekstiviestinä.
4. KKO:n mukaan maksuttoman sähköisen laskutuksen taustalla voitiin nähdä hyväksyttäviä tavoitteita, kuten ympäristön suojeleminen, tietoyhteiskunnan edistäminen sekä kustannusten minimoiminen. Lisäksi paperilaskuja koskevien maksujen kieltämisen katsottiin saattavan aiheuttaa sen, että kustannukset siirrettäisiin muiden viestintäpalvelujen hintoihin. Tällöin kustannukset tulisivat osaltaan niidenkin kuluttajien maksettavaksi, jotka ovat valinneet vähemmän kustannuksia aiheuttavan laskutustavan, sanotaan ratkaisun perusteluissa.
12 kommenttia:
KKO:n kanta ei ole mitenkään kuluttajaystävällinen.
Ratkaisu voi vaikuttaa paperilaskutuslisän käyttöön ottoon monissa muissakin kestosopimussuhteissa. Päätös on huono sellaisille ihmisille, joilla ei ole internet-yhteyttä tai verkkopankkitunnuksia. Kaikilla kuluttajilla ei ole liioin kykyjensä tai taitojensa puolesta mahdollista sähköisen laskun käyttöön.
KKO:n perusteluissa on yksi puute.
Ratkaisussa puhutaan vain kuluttaja-asiamiehestä, mutta ei kerrota, mikä on hänen nimensä!
Kun perusteluissa kerrotaan markkinaoikeuden ja KKO:n oma kokoonpano nimiä myöten, olisi tietenkin ollut paikallaan mainita kuluttaja-asiamiehen nimi. Jos hakijana jossakin asiassa KKO:ssa olisi oikeuskansleri tai esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies, niin toki hänen nimensä mainittaisiin ratkaisun perusteluissa. Samaa käytäntöä tulisi noudattaa myös kuluttaja-asiamiehen kohdalla.
Kuluttaja-asiamiehenä on nykysin ylijohtaja Päivi Hentunen.
KKO:lta meni tämän sinänsä varsin yksinkertaisen asian käsittelyyn ja ratkaissemiseen yli kaksi vuotta. Markkinaoikeus antoi päätöksensä maaliskuussa 2014.
Ruotsin korkein oikeus olisi ratkaissut ko. asian vuodessa.
Paperilaskun maksut kolahtavat iäkkäisiin henkilöihin joilla ei ole internettiä, verkkopankkitunnuksia ja kännykkää. Heitä lienee noin 10 prosenttia väestöstä. Eikö KKO:n päätös ole digitaalista syrjintää?
Annetuilla perusteluillahan ratkaisun ei pitäisi olla vaikea. Olisi voinut onnistua paljon nopeamminkin, ei perusteluiden hankkimisen tuohon luulisi olevan kahden vuoden työ.
Tekstiviestiä en kuitenkaan ymmärrä todellisena vaihtoehtona. Eikö laskujen toimitus pitäisi tapahtua tavalla, jossa on hyvin suuri varmuus viestin perillemenosta? Vanhempien puhelinten muisti on rajallinen ja oma kokemus sairaalassa olosta ainakin on, että operaattori jättää lähettämättä viestin, jos puhelimen muisti on sattunut täyttymään. Sairaalassa käytin vanhempaa puhelinta ihan suositusten mukaisesti, ei sairaalaan suositella otettavan mukaan arvoesineitä. Tuskin tekniikka toimii paljoa paremmin, vaikka olisi ulkomaan matkalla ja estänyt viestit, ne saattavat EU:n ulkopuolella tulla paljon tuota paperilaskua kalliimmiksi.
Mieluummin minä sopisin vaikka, että laskun tiedot löytyvät jostain blogin kaltaiselta sivustolta, joka ei ole tunnuslukujen ja salasanojen takana. Miksi ei ole valintaa, jossa noita voi tarkistella ottamatta kaikkia salasanoja ja tunnuksia joka puolelle? Varsinkin puhelinlasku, kuten moni muu talouden peruslasku ei pidä sisällään sellaisia tietoja, joita kaikki kokee kovin salaisina. Jos joku on niin utelias, että haluaa kurkkia, mitä maksan Elisalle, sähköyhtiölle tai vaikka vesilaitokselle, siitä vaan. Ei minua edes haittaisi, vaikka maksaisikin laskuni.
Erittäin kuluttajaystävällinen ja järkevä ratkaisu. Jos haluat jostain syystä paperisen laskun postissa, maksat siitä yhtiölle tulevat ylimääräiset kustannukset itse, eivätkä muut asiakkaat.
"Jos haluat jostain syystä paperisen laskun postissa, maksat siitä yhtiölle tulevat ylimääräiset kustannukset itse, eivätkä muut asiakkaat."
Tällaista ajattelua tapaa tuon tuosta. Onkin kysyttävä, kuinka tyhmäksi kansa oikein on muuttunut?
Sähköinen toiminta maksaa huomattavasti enemmän kuin paperinen. Eikö tämä ole tullut kommentoija Rissaselle selväksi, vai onko kysymyksessä shikaanikommentointi tai peräti ns. trollaus?
Softa ja digi jos mikä maksaa.
Sähköisen softan ja digin toimintamäärä ja kulut ovat samat myös paperilaskussa, lisäksi tulevat tulostus- ja postituskustannukset. Sähköisen laskun toimittaminen asiakkaan tai asiakkaan pankin haltuun on äärimmäisen edullista.
Vai luuletko, että paperilasku valmistellaan käsin? Tai, että posti ei veloita mitään?
Tuleva trendi on että "maksaminen maksaa" myös e-laskutuksessa. Olemme kohta tilanteessa, jossa kuluttajat maksavat lisämaksun myös e-laskuista.
KKO:n ratkaisun saamiseen on tosiaan mennyt ihmeen kauan. Jutussa esittelijänä olleen esittelijäneuvoksen kohdalla viipyminen taitaa olla enemmän pääsääntö kuin poikkeus (KKO 2015:93, 2015:80, 2015:47, 2015:26, 2015:24, 2014:30 jne).
KKO:n ratkaisujen viipyminen ei toki johdu esittelijöistä.
KKV:n sivuilla käydyssä keskustelussa on mielestäni hyvä havainto ratkaisuun liittyen. Sopimusehdoissa oli 1,90 e kuukaudessa laskua kohti. Tätä ehtoa KKO ei kieltänyt. Kahta kuukautta koskevassa laskussa Elisa saa laskuttaa 3,80 paperilaskusta, kolmea kuukautta koskevassa 5,70 jne. Mahtaako tämäkin siis olla kohtuullista ja vastata laskun lähettämisestä aiheutuvia kuluja?
Lähetä kommentti