maanantai 29. toukokuuta 2017

1074. Sauli Niinistö haluaa jatkaa presidenttinä

Niin, voinhan minä lähteä ..tuota jos sen valitsijayhdistyksen ehdokkaana sitten...jos se nyt saadaan pystyyn…onhan siitä ollut puhetta jo vuoden verran... olen kyllä jo aika vanha…olen minä miettinyt asiaa …viime hetkeen asti...en minä muuten mutta…MINÄ RAKASTAN SUOMEA…

1. Istuva presidentti Sauli Niinistö on venkoillut jatkokautensa ilmoituksen kanssa jo pitkään, aivan liian kauan. Tänään Niinistö vihdoin viimein tuli asiassa "ulos" ja ilmoitti Mäntyniemessä, aivan odotetusti, että on valmis hakemaan jatkokautta ensi vuoden vaaleissa. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta.  

2. Niinistö kuitenkin sanoi, että hän ei suostu kokoomuksen ehdokkaaksi, kuten vuoden 2012 vaaleissa, vaan haluaa taakseen valitsijayhdistyksen ja sen myötä  eräänlaisen kansanliikkeen tuen. Perustuslain 54 §:n 3 momentin mukaan tällainen valitsijayhdistys vaatii taakseen vähintään 20 000 kannattajaa. 

3. Valitsijayhdistys on Niinistön mukaan ollut pohdinnassa jo viime kesästä lähtien, siis vuoden verran. Näin ollen on selvää, että Niinistö, joka täyttää elokuussa 69 vuotta, on todellisuudessa päättänyt jo vuosi sitten lähteä tavoittelemaan toista kautta. Näin on asia, vaikka hän kertoi tänään harkinneensa jatkokautta vakavasti viimeisen asti mm. siksi, että täyttää mahdollisen toisen kauden lopulla jo 75 vuotta. 

4. Ilmeistä on, että valitsijamiesyhdistyksen monista yksityiskohdistakin on alustavasti sovittu. Niinistö kiisti Mäntyniemessä tietävänsä yhdistyksen varainhankinnasta, mikä vaikuttaa hieman oudolta. Niinistö muotoili valitsijayhdistystä koskevan hankkeen hänelle tyypilliseen venkoilevaan tapaansa: "On ollut innokasta ajattelua". 

5. Sauli Niinistön ehtona ehdokkuudelle siis on, että mainittu yhdistys syntyy ja tukea hänelle löytyy. ”Minua hivenen kiehtoo nähdä, kuinka laaja-alaisesti suomalaiset todella olisivat tukenani”, Niinistö sanoi. ”Jos valitsijayhdistystä ei saada kasaan, niin mitäpä minä niissä vaaleissa tekemään", Niinistö loihe ikään kuin "vaatimattomuuttaan" kaunistellen lausumaan.

6. Toki Sauli Niinistölle löytyy helposti tukea, joten tarvittavat 20 000 kannattajaa saadaan kokoon vaikka yhdessä päivässä, kun toimeen tartutaan. Niinistö on tyypillinen tv-aikakauden poliitikko, joka viehättää kansaa ja ihailee hänen ulkonäköään, tykkää hänen ajattelustaan ja piilopopulistisesta suosiontavoittelustaan, samoin Jenni-vaimosta ja Lennu-koirasta. Kun nyt vain ovat, helkkari soikoon, niin kivoja hassukurisia. Tasavallan presidentin virka on nykyisin suuresti viihteellistynyt, tämä kehitys alkoi jo Martti Ahtisaaren virkakaudella ja Tarja Halosen ja nyt Sauli Niinistön kausilla presidentin kansanviihdyttäjän rooli on entisestään korostunut.  

7. Niinistö ei tietenkään tyydy 20 000 kannattajan ilmoitukseen, vaan hän edellyttää huomattavasti suuremman joukon eli ainakin 200 000 äänioikeutetun kansalaisen kannatusta jo tässä "esivaalissa".  Niinistön tarkoituksena on valitsijamiesyhdistyksen avulla jäädyttäää vastaehdokkaiden vaalikampanja ja kannatuskehitys.

8. Niinistö kertoi, että hänen vaalikampanjansa alkaa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Joulun ja uudenvuoden pyhien takia vaalitaisteluun, jos sellaisesta tässä tapauksessa voi edes puhua, jäisi siten aikaan vain kuukauden verran. Niinistön mukaan hänellä ei ole aikaa kampanjointiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden takia. Hänen aikataulunsa on pitkälle sovittu yli syksyn itsenäisyyspäiväviikolle asti. Kaikki tämä tähtää tietenkin siihen, että todellista vaalitaistelua ehdokkaiden välillä ei pääsisi syntymään.

9. Sauli Niinistön mukaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on asiasta tietoinen.
Ja kuinka ollakaan, Petteri Orpo teki Niinistölle uskollisena työtä käskettyä, eli ilmoitti jo tiedotustilaisuuden aikana, että kokoomus on hommassa eli Niinistön uudelleen valinnassa ”täysillä mukana”.

10. Petteri Orpon uskollisuus Niinistöä kohtaan juontaa juurensa viime vuodelta, jolloin Orpo voitti Alexander Stubbin kokoomuksen puheenjohtajakisassa. Niinistö ei pitänyt Alex Stubbista ja hänen tyylistään, ei tippaakaan. Kuka tietää, vaikka Niinistö itse asiassa pelkäsi Stubbin suurta kansansuosiota ja vaalimenestystä ja halusi siksi raivata hänet hyvissä ajoin tieltään. 

11. Presidentti Niinistö perusteli valitsijayhdistystä sillä, että presidentti on etääntynyt yhä enemmän puoluepolitiikasta. Minusta tämä on hieman kummallinen perustelu, sillä eihän kukaan ole aiemminkaan edellyttänyt, että istuva presidentti harrastaisi puoluepolitikointia. Hänen on ilman muuta pysyteltävä erossa puolueista ja puoluepolitiikasta. Se, että tasavallan presidentiltä on uuden perustuslain myötä riisuttu sisäpolitiikkaan kuuluvia valtaoikeuksia, ei tietenkään merkitse sitä, että ensi tammikuun vaaleissa ei puhuttaisi lainkaan sisäpolitiikasta tai yleensä kotimaan politiikasta, vaan keskityttäisiin vain ulko-ja EU-politiikkaa koskeviin kysymyksiin. 

12, Toki Niinistö on jo ensimmäisen kautensa aikana ottanut kantaa eri tavalla moniin sisäpoliittisiin kysymyksiin. Edellä jo viittasin siihen, miten Sauli Niinistö vaikutti viime vuonna taustalla kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja halusi nostaa puolueen, jota hän on aiemmin johtanut, uudeksi puheenjohtajaksi Petteri Orpon ja savustaa Alex Stubbin ulos myös Juha Sipilän johtamasta hallituksesta.

13. Tuoreena esimerkkinä Niinistön puuttumisesta kotimaan asioihin ja poliittikkaan voidaan mainita viikko sitten tapahtunut uuden oikeuskanslerin nimitysasia. Oikeusministeri eli oikeusministeri Jari Lindström oli päättänyt esittää valtioneuvoston yleisistunnossa oikeuskansleriksi professori Veli-Pekka Viljasta, jolla ilmeisesti oli myös koko hallituksen tuki takanaan. Kun Sauli Niinistö sai tiedon asiasta, hän ilmoitti oitis pääministeri Juha Sipilälle, että hän ei tule Viljasta virkaan nimittämään, vaan että hän on Tuomas Pöystin nimityksen takana. Hallituksen ei auttanut silloin muu kuin taipua Niinistön tahtoon ja saneluun.

14. Ko. nimitysasian taustalla voi olla poliittista "peliä" sen varmistamiseksi, että sote-uudistus, jonka pääarkkitehtina Tuomas Pöysti on sinänsä ansiokkaasti reilut kaksi vuotta toiminut, toteutuu loppuun asti kokoomuksen edellyttämällä tavalla. Tätä näkemystä tukee myös se, että Pöysti aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, mikä tarkoittaa sitä, että hänen halutaan paimentavan sote-uudistuksen läpiviemistä vuoden loppuun asti. 

15. Toisaalta on väitetty, eikä ilmeisesti aivan aiheetta, että Sauli Niinistö on tuntenut jonkinlaista kaunaa professori Veli-Pekka Viljasta vastaan, koska tämä oli puolta vuotta aiemmin arvostellut julkisesti Niinistön uudenvuoden puhetta. On myös syytä muistaa, että oikeuskanslerin virkavelvollisuuksiin kuuluu perustuslain mukaan valvoa, ei vain hallituksen ja sen ministereiden, vaan myös tasavallan presidentin virkatointen laillisuutta. - Tämä on yksi esimerkki siitä, miten Niinistö on, vastoin vakuuttelujaan, puuttunut hallituksen nimityspolitiikkaan ja kotimaan asioihin.

16. Poliittiset puolueet ovat ehtineet jo asettaa omia ehdokkaitaan presidentinvaaleihin. Keskusta asetti jo lähes vuosi sitten ehdolle Matti Vanhasen, vihreät Pekka Haaviston ja vasemmistoliitto Merja Kyllösen. Demareiden tilanne on auki osittain siksi, että mahdolliset ehdokkaat ovat odotelleet Sauli Niinistön ilmoitusta. Entistä puheenjohtajaa, kansanedustaja Eero Heinäluomaa on pyydetty ehdokkaaksi. Tänään Heinäluoma ilmoitti, että hän kertoo viikon kuluessa kantansa asiaan. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi tänään, että puolue tulee asettamaan vaaleihin oman ehdokkaansa. Oikein hyvä!

17. On toki selvää, että Sauli Niinistö valitaan toiselle kaudelle. Kysymys on lähinnä vain siitä, saako Niinistö jo vaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä, jolloin toista kierrosta ei tarvita. Koska ei puolueet ovat asettaneet vaaliin päteviä ehdokkaita, on luultavaa, että nämä saavat yhteensä niin paljon ääniä, että toinen kierros tarvitaan. Näin tapahtui myös vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jolloin Sauli Niinistön vastaehdokkaana toisella kierroksella oli Pekka Haavisto.

18. Itse olen jo kauan sitten päättänyt, että en tule näissäkään vaaleissa äänestämään Sauli Niinistöä. Eri syistä, joista kerron myöhemmin, en kannata hänen uudelleen valintaansa. Minusta Sauli Niinistö ei ole ollut eikä hänestä tule toisella kaudellakaan todellista "koko kansan presidenttiä", vaikka hän siihen itse tällä manööverillä eli valitsijayhdistyksellä pyrkisikin. Äänestämällä muita ehdokkaita voidaan taata, että presidentinvaaleissa tullaan järjestämään toinen kierros.  



maanantai 15. toukokuuta 2017

1073. Olli Mäenpään Yle-selvitys

                           Mäenpää: Pääministeri Sipilä sai Yleltä erikoiskohtelun

1. Yleisradio (Yle)  pyysi helmikuussa hallinto-oikeuden professoria Olli Mäenpäätä laatimaan selvityksen yhtiön journalistisesta päätöksenteosta. Toimeksiannossa selvitys rajattiin koskemaan Ylen nykyistä päätöksentekojärjestelmää. 

2. Olli Mäenpää on 67-vuotias kokenut ja julkaisutoiminnassaan sangen tuottelias ja todella pätevä hallinto-oikeuden tutkija. Hän on toiminut myös Julkisen sanan Neuvoston (JSN) puheenjohtajana 1999-2003 ja viitisen vuotta Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Mäenpää on antanut eduskunnan eri valiokunnille, lähinnä perustuslakivaliokunnalle, varmaan lähes tuhat asintuntijalausuntoa. Pilkkakirveet, esim. Aarno "Loka" Laitinen, ovat tuoneet aika usein esiin, että nuoruudessaan eli 1970-luvulla Olli kuului ns. taistolaisiin. Olli Mäenpää vaimo Marjatta Mäenpää toimi viimeksi Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarina, siis ko. tuomioistuimen päällikköuiomarina. Marjatan sisko on laulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Sinikka Sokka. Tämä on naimissa jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen kanssa; Alpo toimi aiemmin jonkin aikaa teatterin johtajana Turussa.

3. Yle kertoi selvityspyynnöstään 23.2.-17 eli samana päivänä, jolloin JSN antoi päätöksensä ns. Terrafame-asiassa tehtyihin kanteluihin. JSN antoi tuolloin Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilää ja Terrafamea koskeneen uutisoinnin osalta. Kolme Ylen palveluksesta irtisanoutunutta toimittajaa oli arvostellut Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen (U&A) päätoimittaja Aatte Jääskeläistä Juha Sipilää koskevan uutisoinnin tukahduttamisesta. Kolme toimituksen toimittajaa irtisanoutui Jääskeläisen menettelyn johdosta Ylen palveluksesta.

4JSN:n päätöksen mukaan Ylen toiminnassa oli nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja Jääskeläinen on taipunut ulkopuoliseen painostukseen. JSN joutui päätöstä tehdessään äänestämään, sillä ratkaisu syntyi äänin 6-6. jolloin neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin kanta ratkaisi.

5. Professori Olli Mäenpää antoi selvityksensä tänään. Siinä on 67 sivua. Mäenpää päätyy yleisarvioinnissaan siihen, että Yle toimii yleisesti ottaen riippumattomasti. Hän edellyttää kuitenkin - ja vieläpä selvin sanoin - Ylen journalistisen johtajuuden parantamista ja riippumattomuuden vahvistamista. Lisää riippumattomuutta, toteaa selvitysmies Mäenpää.

Mäenpään raportti

6. Raporttia varten Mäenpää on haastatellut 48 Ylen johtajaa tai journalistia ja tutkinut alan lainsäädäntöä sekä ohjeistusta. Haastateltujen joukosa on monia tunnettuja nimiä, kuten esimerkiksi Ruben Stiller, Ylestä Terrafame-tapauksen johdosta ovet paukkuen lähteneet toimituspäällikkö Jussi Eronen ja toimittajat Susanna Päivärinta ja  Salla Vuorikoski, Atte Jäskeläinen, toimitusjohtaja Jussi Kivinen, Sote-toimittaja Tiina Merikanto, Ari Mölsä (lakimies hänkin),  Jyrki Saarikoski, Timo Seppänen, Riikka Uosukainen, Thomas Wilhelmsson jne. 

7. Selvitysmies kehottaa Ylen johtoa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota yhtiön journalistiseen vastuuseen oikeudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sijaan. Mäenpää totesi Ylen TV-uutisissa äsken, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta on johdettu ikään kuin "lakirjan takaa" ja "käräjäoikeus edellä" (onhan Atte Jääskeläinen, kuten todettua, juristi), vaikka Ylen toimintaa pitäisi Mäenpään mukaan  johtaa "sananvapaus edellä". 

8. Terrafame-tapauksessa, johon Mäenpää näyttää puuttuneen omasta aloitteestaan, Ylen journalistinen vastuu jäi Mäenpään mukaan selkeästi taka-alalle. Terrafamen tapausta ei muuten mainita raportin sisäällysluettelossa, mutta sitä koskeva käsittely alkaa selvityksen sivulta  48. Mäenpään mukaan uutista laadittaessa journalistinen johto, siis päätoimittaja Atte Jääskeläinen, turvautui eränlaiseen ”mikromanagerointiin” - tällä termillä tarkoitetaan lähinnä johdon puuttumista pikkuasioihin ja halua pitää kaikki langat  omissa käsissään - vaikka toimittajan laatimassa uutisjutussa ei ollut oleellisia virheitä. 

9. Jonkinlaiseksi yleislääkkeeksi Mäenpää ehdottaa Ylen riippumattomuuden seurantaa, esimerkiksi vuosittaisella arvioinnilla. Lisäksi hän ehdottaa, että Yle-lakiin otettaisiin nimenomainen mininta yhtiön riippumattomuudesta.

10. Professori Mäenpään mukaan Terrafame-tapauksessa johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen - suomeksi sanottuna siis pääministeri Juha Sipilän Terrafamen uutisen laatineeseen toimittajaan ja päätoimittaja Jääskeläiseen kohdistamaan poikkeuksellisen räikeään painostukseen - mikä on horjuttanut yleisön luottamusta Ylen riippumattomuuteen. 

11. Asia voitaisiin ilmaista selkokielellä siten, että vaikka Ylen riippumattomuus ei yleisesti ottaen ole selvitysmiehen mukaan ollut uhattuna, Terrafame-asiassa suurelle yleisönlle ja myös selvitysmiehelle syntyi sellainen vahva mielikuva, että luottamus Ylen riippumattomuuteen on pääministerin onnistuneen painostuksen johdosta kärsinyt tuntuvan kolauksen. Yle siis mukautui poliittiseen painostukseen, jota edusti pääministeri Juha Sipilä, joka on valtakunnan tärkein yksittäinen toimija. Johtopäätös on sama, mikä ilmenee myös JSN:n Ylelle antamasta langettavasta päätöksestä. Tällaiseen painostukseen riippumaton Yle ei saa taipua, Mäepää korostaa. 

12. Ylen hallitus, jonka puheenjohtajana on Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson - juristi ja professori hänkin - käsitteli Olli Mäenpää selvitystä kokouksessaan tänään, kuulemma nelisen tuntia. Tiedotteessaan Ylen hallitus ilmoittaa, että yhtiön vastaavilla toimittajilla, siis myös Jääskeläisellä, on sen luottamus. Ylen hallitus kehottaa kuitenkin yhtiön toimivaa johtoa, lähinnä toimitusjohtaja Jussi Kivistä (kok)toteuttamaan Terrafamen tapauksen jälkeen jo aloitettuja korjaustoimenpiteitä ja ratkomaan Olli Mäenpään selvityksen esille nostamia ongelmia.

13. Wilhelmssonin mukaan hallituksen keskustelussa oli esillä oli myös vastaavien toimittajien asema, ja yksimielisesti hallituksen jäsenet olivat sitä mieltä, että "tällä porukalla mennään". Luottamus päätoimittaja Atte Jääskeläiseen on säilynyt, korostaa Thomas Wilhelmsson.

14. Thomas Wilhelmsson on 67-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on toiminut Helsingin yliopiston siviilioikeuden ruotsinkielisenä professorina ja sen jälkeen yliopiston vararehtorina, sitten yliopiston rehtorina (2008-2013) ja nyt siis yliopiston kanslerina. Myös Wilhelmsson on ollut - ainakin nuoruudessaan - kallellaan vasemmistoon, mitä osoittaa mm. SKDL:n jäsenyys. Lakimiespiireissä Wihelmsson tunnetaan usein käytettynä ja ahkerana välimiehenä - niitähän kaikki pätevät hamuavat itselleen. Thomas Wilhelmssonia on pidetty taitavana siviilioikeuden tutkijana, mistä johtunee, että hänelle myönnettiin vuonna 2011 Knut ja Alice Wallenbergin säätiön palkinto ansioistaan oikeustieteen alalla. Palkinnon arvo on vaatimattomat 1 miljoona Ruotsin kruunua. Kyllä se nyt anakin yhden jutun välimiespalkkiota vastaa!

15. Huhtikuussa ilmeni, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Vuosittain julkaistavalla listalla Suomi oli tätä ennen ykkösenä vuodesta 2010 alkaen.

16. Järjestön mukaan Suomen sijoituksen pudotuksen syynä oli nimenomaisesti pääministeri Juha Sipilän painostus Yleä kohtaan, johon Yle taipui, kuten myös Olli Mäenpään selvityksessä todetaan. Järjestö toteaa raportissaan, että painostus oli kansalaisille ja toimittajille yllätys. Järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen pitää tapahtumien antamaa kuvaa sananvapauden mallimaasta huonona.

– Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoi 26.4.2017 järjestön tiedotteessa.

17. Toimittajat ilman rajoja -järjestön pääsihteeri Christophe Deloire pitää Suomen putoamista listan kärjestä vuoden merkittävimpänä tapauksena. Deloire pitää yllättävänä myös sitä, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännötä eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

18. Suomalaisessa mediassa on tänään ihmetelty tapaa, jolla Ylen toimitusjohtaja Jussi Kivinen ja hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kiirehtivät heti Ollli Mäenpään selvityksen jättämisen jälkeen antamaan varauksettoman tukensa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle. Tähän tukikuoroon yhtyi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kivelä (persut). Kaikki kolme yrittivät korostaa, että itse asiassa Mäenpään raportti oli Ylen kannalta hyvin edullinen. He tuntuvat selvästi väheksyvän pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdostamaa painostusta ja Atte Jääskeläisen menettelyä taipua painostuksen  edessä. Herrat tuntuvat vähät välittävän siitä, että Suomi menetti sananvapauden ykkösmaan asemansa nimenomaan ko. jupakan takia. Järkyttävää piittaamattomuuta, sanoisin.


torstai 27. huhtikuuta 2017

1072. Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen


1. Hallituspuolueet päättivät tänään torstaina uusista ministereistä. Hallitus päätti puoliväliriihessä lisätä ministereiden määrää kolmella siten, että kukin puolue saa yhden lisäministerin. Ministereiden määrä nousee täten 14:stä 17:ään. Keskustalla on hallituksessa jatkossa siis 7 ja kokoomuksella ja perussuomalaisilla kummallakin viisi ministeriä. Uudet ministerit nimitetään tehtäväänsä ensi viikon perjantaina pidettävässä tasavallan presidentin esittelyssä.

2. Perussuomalaisten kannatus putosi kunnallisvaaleissa 8,5 prosenttiin, kun puolue oli vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saanut lähes 18 prosentin ääniosuuden. Toki eduskuntatulos pätee edelleen, mutta tosiasia on, että Suomessa ei ns. pienpuolueilla, jollaiseksi persut on nyt vajonnut, ole koskaan aiemmin ollut hallituksessa viittä ministeriä.

3. Uusiksi ministereiksi nousevat keskustan Jari Leppä, josta tulee maatalousministeri, persujen Sampo Terho, joka saa kulttuuri- ja urheiluministerin salkun, johon lisättiin nyt EU-asiat, ja kokoomuksen Antti Häkkänen, josta tulee oikeusministeri. Tuplaminsterinä hallituksessa tähän asti ollut persujen Jari Lindström jatkaa tästä eteenpäin enää vain työministerinä.

4. Kun uudet ministerit ovat kaikki miehiä, on Juha Sipilän hallitus kovin miesvoittoinen, sillä sen 17 ministeristä 12  on miehiä ja vain 5 naisia; ministerit Risikko, Gran-Laasonen, Vehviläinen, Berner ja Mattila. Mihin kummaan se paljon puhuttu tasa-arvo hallituksesta yhtäkkiä katosi? Tätä ennen Suomen 2000-luvun hallituksissa on ollut suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Valtioneuvoston selonteossa  miesten ja naisten tasa-arvosta vuodelta 2010 todetaan, että "hallituksen tavoittena on turvata sukupuolten tasapuolinen edustus hallituksen työskentelyssä, niin ministereiden kuin valtiosihteereidenkin osalta". Selonteon tarkoituksen oli linjata tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2020 asti.

5. Oikeusministeri Antti Häkkänen on vasta 32-vuotias ensimmäinen kauden kansanedustaja. Hän kolutukseltaan juristi eli oikeusieteen maisteri. Grandunsa ei lopputyönsä Häkkänen laati vero-oikeudesta.Tuomioistuinharjoittelu Häkkäseltä jäi ilmeisesti jäänyt tekemättä, joten hänellä ei ole varatuomarin titteliä. 

6. On tietenkin suuri parannus, että jatkossa oikeusministerinä toimii lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Vielä 15 vuotta sitten laissa nimenomaan määrättiin, että oikeusministeriksi voitiin nimittää ainoastaan juristi. Jari Lindström oli maallikko, koulutukseltaan kemian laborantti, ja entiseltä ammatiltaan Kuusankosken tehtaalla työskennellyt paperimies, joka joutui sittemmin työttömäksi ja päätti osin siksi liittyä perussuomalaisen puolueen jäseneksi. Oli tietenkin aikamoinen kauneusvirhe valita oikeusministeriksi maallikko, mutta vielä pahempi kauneusvirhe oli se, että maallikosta tehtiin tuplaministeri; Jari Lindstöm nimitetiin hallituksessa myös työministeriksi. Kaikkea 100-vuotiaassa Suomessamme annetaankin tapahtua! 

7. Antti Häkkänen on on syntynyt  Etelä-Savon Mäntyharjulla, jossa hänella edelleen on asuinpaikka. Myös uusi maatalousministeri Jari Leppä on kotoisin Etelä-Savosta,  tarkemmin sanottuna Mäntyharjun naapurikunnasta Pertunmaalta. Molemmat herrat on valittu eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. 

8. Antin isä  Markku Häkkänen on myös juristi, ja myös hän on kokoomuslainen ja toiminut jäsenä kokoomuksen puolue-elimissä. Antti Häkkänen on kuulunut Mäntyharjun kunnanvaltoon vuodesta 2009 lähtien. Häkkänen, joka liittyi kokoomukseen 15-vuotiaana, on eräänlainen poliittinen broileri, sillä hänen tehtävänsä ovat liittyneet lähinnä puolueen eri tehtävissä ja kokoomuslaisten ministereiden (mm. Paula Risikon) avustajana toimimiseen. Häkkänen valittin 2011 Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2012-2013, mutta tammikuussa 2013 hän erosi puheenjohtajan tehtävästä, sillä hän siirtyi pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajaksi.

9. Antti Häkkänen oli ehdolla EU-vaaleissa 2014 kokoomuksen ehdokkaana ja sai 12 500 ääntä, muttei tullut valituksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Häkkänen keräsi 6 200 ääntäja pääsi eduskuntaan. Häkkänen valittin kesäkuussa 2016 kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Häntä pidetään tulevaisuuden toivona ja hänet mainitaan  ministeri Kai Mykkäsen ohella Petteri Orpon vahvimpana manttelinperijänä kokoomuksen puheenjohtajana.

10. Juuri Petteri Orpo halusi Antti Häkkäsen uudeksi oikeusministerksi. Syyksi Orpo on sanonut sen, että Antille voidaan laittaa oikeusministerille kuuluvien tehtävän ohella muitakin eli yleispoliittisia "seurantavastuita". Orpon mukaan ko. seikka oli itse asiassa pääperuste ottaa Häkkänen hallitukseen. Häkkäsen kerrotaan olevan perehtynyt hyvin mm. sote-uudistukseen. Ei nyt tule heti mieleen, olisiko kokoomuksen eduskuntaryhmässä ollut Häkkäsen ohella muita juristin tutkinnon suorittaneita kansanedustajia kuin Ben Zyskowicz. Ben on aina kieltäytynyt ministerisalkusta vedoten siihen, että hän kärsii vakavasta migreenistä. Aika outo juttu tämäkin, sillä Ben Z. esiintyy esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla yleensä niin räväkästi, että hän aiheuttaa päänsärkyä lähinnä kollegoilleen. 

11. Antti Häkkänen lennätettiin keskiviikkona varta vasten Suomeen Yhdysvalloista, jonne hän oli matkustanut muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten kanssa. Yllättävä asia myös tämä valiokunnan matkustaminen moneksi päiväksi kauas ulkomaille aikana, jolloin eduskunnassa käsitellään useita mielenkiintoisia ja tärkeitä lakiesityksiä. Valiokuntien runsas matkustelu ulkomailla on vanha vitsaus, josta ei näytetä päästävän eroon, ei sitten millään, vaikka noista matkoista on eduskunnan työn kannalta erittäin vähän hyötyä.

12. Antti Häkkänen antoi torstaina Hesarille hieman varomattoman tuntuisen lausunnon heti sen jälkeen, kun kokoomus oli päättänyt valita hänet ehdolle oikeusministeriksi. Häkkänen sanoi tuntevansa intohimoa oikeusministerin toimialaa kohtaan ja varsinkin kriminaalipolitiikkaa kohtaan. Tässä nyt ei vielä sinänsä ole mitään varsinaista mokaa tapahtunut, vaikka kriminaalipoliitikan mainitseminen tulevan ministerin "erityisintohimona" on kieltämättä aika yllättävä maininta mieheltä, jonka erityisala on tähän saakka ollut vero- ja työoikeus, siis suinkaan rikosoikeus tai kriminaalipolitiikka.

13. Häkkänen jatkoi, että hänen mielestään "väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu vuosien saatossa kohtuullisen lieviä tuomioita" ja että "niitä pitää tarkastella tämän työn yhteydessä". Häkkänen tarkoitti lievistä tuomioista puhuessaan oikeastaan tuomioistuinten määräämiä lieviä rangaistuksia. Minusta ei oikein voida käyttää sanontaa "kohtuullisen lieviä tuomioita" (oikeastaan siis rangaistuksia), vaan johdonmukaisempaa olisi ollut puhua tässä yhteydessä ollut "kohtalaisen lievistä" rangaistuksista.

14. Mutta oli yllätys, että tuleva oikeusministeri puuttui heti kärkeen ja itse asiassa ensimmäisessä haastattelussaan asiaan, joka ei oikeusministerin toimenkuvaan suoranaisesti kuulu, eli tuomioistuinten tietyn tyyppisistä rikoksista langettamien rangaistusten määrään ja niiden väitettyyn lievyyteen. Oikeusministerin pitäisi kunnioittaa tuomioistuinten riippumattomuutta, joten hän ei voi ottaa silmätikukseen tuomioistuinten määräämiä rangaistuksia. Oikeusministeri ja koko hallitus sekä eduskunta voivat puuttua rangaistuskäytännössä havaitsemiinsa epäkohtiin vain lakia muuttamalla, tässä tapauksessa siis aikaisemmin laissa säädettyjä rangaistusasteikkoja mahdollisesti ankaroittamalla. 

tiistai 25. huhtikuuta 2017

1071. Ranskan presidentinvaalit

           Ranskan tulevaa presidenttiparia 25 vuoden ikäero ei haittaa

1. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin eilen sunnuntaina. Vaalin toiselle kierrokselle selvisivät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta eli Eurooppa mielinen ja maltillinen Emmanuel Macron ja oikeistopopulistien Marine Le Pen.  Macron sai ääneistä 23,9 ja Le Penn 21,4 prosenttia. Vaalien toinen kierros pidetään 7.5. 

2. Jatkosta putosivat koservatiivi François Fillon (19,9 prosenttia) ja laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon (19,6 prosenttia). Kaikista heikoimmin kävi hallitsevan sosialistipuolueen ehdokkaalle Benoit Hamonille, joka sai äänistä vain 6,35 prosenttia. Istuva presidentti François Gérard Georges Nicolas Hollande ei asettunut edes ehdokkaaksi. Kärkinelikosta Fillon on ainoa, joka edustaa Ranskan perinteisiä valtapuolueita.

3. Toisella kierroksella Macron ehdoton ennakkosuosikki, sillä ranskalaisten selkeä enemmisö vastustaa - ainakin ennen toista kierrosta - Le Pennin valintaa presidentiksi. Yllätyksiä voi vielä kuitenkin tapahtua.

4. Emmanuel Macron on vasta 39 -vuotias, joten hänestä tulisi Ranskan kaikkien aikojen nuorin presidentti. Hän kuului aiemmin sosialistipuolueeseen ja toimi presidentti Hollanden talouspoliittisena neuvonantajana kunnes Hollande nosti hänet talousministeriksi.

5. Vuosina 2002–2004 Macron opiskeli tunnetussa Kansallisessa hallintokoulussa (École nationale d'administration, ENA). Hänen pääaineensa oli filosofia ja hän teki yliopistollisen lopputyönsä Niccolò Machiavellistä ja väitöskirjansa Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiasta.

6. Macron toimi Ranskan talousministeri kaksi vuotta 2014 - 2016. Hän on entinen Rothschild-pankin investointipankkiiri. Rothschild-pankissa (2008–2012) Macron oli osallisena, kun Nestlé vuonna 2012 osti Pfizerin tytäryhtiön, joka yrityskauppa teki Macronista miljonäärin.

7. Sosialistipuolueesta erottuaan Macron perusti huhtikuussa 2016 En Marche! ('Liikkeelle') -nimisen edistyksellisen ja sosiaaliliberaalisen poliittisen ryhmittymän. Marraskuussa 2016 Macron ilmoitti asettuvansa pääpuolueiden ulkopuoliseksi ehdokkaaksi vuoden 2017 presidentinvaaleissa.

8. Emmanuel Macron avioitui vuonna 2007 lukioaikaisen ranskanopettajansa Brigitte Trogneuxin kanssa. Brigitte on nykyisin 64 -vuotias eli Emmanuel on vaimoaan 25 vuotta nuorempi. Macron alkoi seurustella Brigitten kanssa 18-vuotiaana vuonna 1994. Brigitte Trogneux kuuluu amiensilaiseen Trogneux-suklaatehtailijasukuun.

9. ”Mitä ikinä teetkin, menen kanssasi naimisiin”. Nämä sanat Trogneux kertoo kuulleensa Emmanuel Macronin suusta, kun tuleva presidenttiehdokas oli 17-vuotias opiskelija lukiossa, jossa Trogneux opetti ranskan lisäksi latinaa. Macronin luokalla opiskeli myös Laurence Auzière, Trogneux’n tytär, joka on siis saman ikäinen kuin äitinsä aviomies. Trogneux’n kolmesta lapsesta vanhin, poika Sebastien, on Macronia kaksi vuotta vanhempi.

10. Mutta osataan sitä myös meillä Suomessa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 69 -vuotias ja hänen vaimonsa Jenni Haukio täytti äskettäin 40 vuotta. Presidenttiparin ikäero on siis 29 vuotta, eli he panevat tässä suhteessa Ranskan tulevaa presidenttiparia selvästi paremmaksi. Avioliiton Niinistö ja Haukio solmivat vuonna 2009, jolloin Niinistö oli 60 ja Haukio 31-vuotias. Aiemmin Sauli seurusteli ja oli kihloissa (2003-204) Tanja Karpelan (kesk) kanssa, joka oli kulttuuriministerinä Matti Vanhasen hallituksessa (2003-2007). Kihlaus purkautui, luultavasti osin siksi, että Tanja edusti eri puoluetta kuin Sauli, mikä ei sopinut presidentin paikkaa tavoitelleen Saulin suunnitelmiin.

11. Emmanuel Macronin tavoin Sauli Niinistökin on toiminut ennen presidenttikauttaan pankkiirina, ei kuitenkaan yhtä kuuluisassa yksityisessä pankissa kuin Emmanuel Macron. Sauli oli Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuosina 2003-2007. Luxemburgin pankissa on kahdeksan varapääjohtajaa, jotka ovat samalla pankin johtokunnan jäseniä. Ko. investointipankin varapääjohtajan työ on helppoa ja kevyttä kuin heinänteko, eikä sen saamiseen vaadita pankkiirin koulutusta, kokemusta, menestystä tai huippuarvosanoja. Paikka on hyvävelipalkkiovirka niille poliitikoille, joille pitää löytää mahdollisimman kevyt ja hyväpalkkainen työ ja johon jäsenmaat valitsevat edustajansa lähinnä poliittisilla perusteilla. 

12. Jos Emmanuel Macron suoritti, kuten kerrotaan, yliopistollisen loppututkintonsa huippuarvosanoin, niin samaa ei totisesti voida sanoa Sauli Niinistöstä. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa 1970 -luvulla jokseenkin heikoilla arvosanoilla. Hyvät tiedot Niinistö sai vain maa- ja vesioikeuden tentistä, kaikissa muissa tenteissä Niinistön oli tyytyminen arvoosanaan tyydyttävät tiedot; erinomaisia tietoja ei tullut yhdestäkään tentistä. Niinistön gradututkielma jäi kateisiin. 

13. Presidentinvaalit olivat Emmanuel Macronille ensimmäiset vaalit - ja heti on tulossa presidentin virka. Sauli Niinistö sen sijaan osallistui ennen presidentiksi tuloaan moniin vaaleihin. Eduskuntaan Niinistö valittin muuten vasta kolmannella yrityksellään. 

14. Pelkkä juristin tutkinto on myös Jan Vapaavuorella, joka halusi seurata Sauli Niinistön jalanjälkiä ja aloitti Euroopan investointipankin varapääjohtajana pari vuotta sitten, kun hänestä ei tullut kokoomuksen puheenjohtajaa eikä pääministeriä. Vapaavuorelle on maksettu pankissa 24 000 euron suuruista kuukausipalkkaa ja sen päälle tulee vielä erilaisia etuja. Luxemburgin palkkaverotus on aika kevyttä. Nyt Vapaavuoresta tulee Helsingin kaupungin pormestari, jonka palkka on vain 14 000 euroa kuukaudessa. 

15. Mutta ei hätää, sillä lähtiessään Luxemburgista Vapaavuori saa kultaisen kädenpuristuksen, eli hänelle maksetaan kolmen vuoden ajan joka kuukausi n. 10 000 euron suuruista siirtymäkorvausta. Tätä asiaa Vapaavuori ei kertonut kuntavaaliehdokkaana ollessaan. Asian tultua ilmi tilannetta pähkäiltiin muutama päivä, kunnes Vapaavuori tuli järkiinsä ja ilmoitti tänään lahjoittavansa siirtymäkorvauksen hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen kohdetta ei ole toistaiseksi kerrottu. Minusta Vapaavuori voisi lahjoittaa osan siirtymäkorvauksesta vaikkapa rikosuhrirahastolle.

                                  Näytillä jälleen, setämies ja nukke-nainen