torstai 4. helmikuuta 2016

1002. Paavo Väyrynen perustaa oman puolueen

                            Ehei, en minä aio keskustan jäsenyydestä erota...

1. Keskustan kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kertoi tänään perustavansa uuden puolueen. Hän ilmoitti asiasta verkkosivuillaan olevassa "Vapaus valita" -kirjoituksessaan. Väyrysen päätöksestä kertoi ensimmäisenä, ei suinkaan Suomenmaa, vaan Maaseudun Tulevaisuus.

Väyrysen tiedote
2. Väyrysen puolueen nimeksi tulee Kansalaispuolue ry (Medborgarpartiet r.f.). Se on tarkoitus merkitä puoluerekisteriin, kun edellytykset tähän täyttyvät. Puoluerekisteriin päästäkseen uusi puolue tarvitsee 5 000 kannattajakorttia. Tämä lienee jokseenkin helppo tehtävä Väyryselle, joka keräsi euroa koskevan kansalaisaloitteensa tueksi puolessa vuodessa 53 000 nimeä.

3. Puolueen jäseninä tulisivat olemaan vain eduskunnan ja EU-parlamentin jäsenet, jotka kaikki kuuluvat puoluehallitukseen. Kansalaispuolueelle muodostetaan tukiryhmä, johon voivat kuulua sellaiset sitoutumattomat ja myös eri puolueisiin lukeutuvat suomalaiset, jotka kannattavat uuden puolueen tavoitteita. Tukiryhmään voi liittyä Väyrysen kotisivun kautta. Väyrynen näyttäisi kalastelevan kannattajikseen myös muiden puolueiden kansanedustajia ja jäseniä. Nähtäväksi jää, kelpaako tällainen hanke ja tavoite rekisteröintivaiheessa vaaliviranomaisille.
4. Uuden puolueen tärkein ja kiireellisin tehtävä on Suomen irrottaminen euroalueesta. Omaan kelluvaan valuuttaan siirtymisen lisäksi puolue pyrkii rakentamaan ”tasa-arvoista ja hajautettua ihmisyyden yhteiskuntaa” ja vastustaa keskittävää metropolipolitiikkaa. Puolue tulee vastustamaan keskittävää metropolipolitiikkaa ja pyrkii kehittämään tasapuolisesti koko Suomea. 
5. Väyrynen ilmoittaa jatkavansa aluksi europarlamentaarikkona Kansalaispuolueen jäsenenä; tämä on mahdollista sitten, kun uusi puolue on merkitty puoluerekisteriin.  Eduskuntaan Väyrynen aikoo palata "joskus vaalikauden mittaan".  Väyrynen aikoo olla ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaaleista hän ei mainitse mitään, mutta olisi suoranainen ihme, jollei Paavo pyrkisi presidentiksi. Se olisi hänelle jo neljäs kerta.
6. Väyrynen kehottaa Keskustan toiminnassa mukana olevia kannattajiaan jatkamaan työtään puolueessa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan. Tarkemmin Väyrynen kertoo hankkeestaan huomenna pidettävässä tiedotustilaisuudessa.

7. Keskustaväki on ollut hämmentynyt Väyrysen aikeesta. Puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo olevansa hyvin yllättynyt ja suorastaan järkyttynyt Väyrysen päätöksestä. Laanisen mukaan Väyrynen oli hänen suuri idolinsa 70-luvulla, ja yhdessä he ovat kestäneet monet poliittiset myrskyt. Laaninen on ollut kolme kertaa aktiivisesti mukana Väyrysen tasavallan presidentinvaalikampanjassa.

8. Vasta hieman vähän yli viikko sitten Paavo Väyrynen kertoi, ettei hän aio erota keskustan jäsenyydestä. Hän ilmoitti 25.1. kyllä luopuvansa hänellä vielä olevista puoluetehtävistä. Väyrynen kertoi asiasta blogijutussaan "Uusi alku". Samana päivänä julkaistiin hänen uusin kirjansa "Eihän tässä näin pitänyt käydä." Kirjan Väyrynen ilmoitti kirjoittaneensa yhdessä viikossa. Tuolloin jo voitiin painavilla perusteilla otaksua, että keskustapuolue ei jää Paavo Väyrysen viimeiseksi puolueeksi.

9. Väyrysen ilmoitus tulee todella kreivin aikaan, sillä niin heikosti Suomella menee juuri nyt. Kusessa ollaan, sillä maan bruttokansantuote kyntää pohjamudissa, vienti ei vedä, Suomen kilpailukyky on Euroopan heikoimpia, työllisyys pahenee kuukausi kuukaudelta. EU-maista vain Kreikalla menee huonommin kuin Suomella. Pakolaisia eli ns. turvapaikanhakijoita virtaa Suomeen lännestä ja idästä. Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan, minkälaisia ihmismassoja itärajan takaa pyrkii Venäjän johdon suosiollisella avustuksella Suomeen tämän vuoden kuluessa.

10. Voisi ennustaa, että Paavo Väyrysen Kansalaispuolue saa eduskuntavaaleissa 2018 enemmän kansanedustajia kuin perussuomalaiset. Keskustan vaalimenestys tulee heikkenemään merkittävästi edellisistä eduskuntavaaleista. Persujen kannattajia siirtynee melko runsaasti Väyrysen puolueen tukiryhmään, koska Timo Soini ei enää aja Suomen eroa eurosta. Soini reissailee ulkoministerinä ympäri maailmaa. Eduskunnassa Soinia ei juuri näy, tällä viikolla on viettänyt aikaa Yhdysvalloissa ja osallistunut Barack Obaman rukousaamiaiselle, huomenna hän vierailee Hollannissa jne.  Mutta eiväthän Suomen asiat tulee reilaan, vaikka Timo Soini olisi miten harras katolilainen tahansa, kävisi rukoilemassa siellä ja täällä tai matkustelisi maailman ympäri myötä- ja vastapäivään.

11. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev näyttää naruttavan pakolaisasiassa Juha Sipilää mennen tullen. Pääministerit tapasivat viikko sitten Pietarissa, mutta ilman minkäänlaista tulosta ja nyt herrat soittelevat toisilleen kerran viikossa. Medvedev ei kuitenkaan lupaile muutosta itärajan tilanteeseen, vaan juttelee Sipilän kanssa niitä näitä virkamiesten välisistä neuvotteluista. Venäläisten aikeista kukaan Suomen johdossa ei tunnu tietävän tai saavan irti mitään tolkkua. Ukrainan kriisin alkuvaiheissa Sauli Niinistö oli aktiivinen ja soitteli Vladimir Putinille tuon tuostakin ja kävi tapaamassa Putinia Venäjällä. Mutta nyt kun presidentin oma Isänmaa on pulassa, Niinistö on Venäjään nähden hissukseen ja odottelee peloissaan, mitä kauheaa itärajan takaa tuleman pitää.

12. Ne, jotka haluavat Suomen eroa eurosta ja kaipaavat muutenkin suomalaisen politiikan menoon todellista muutosta, liittyvät kukaties sankoin joukoin Väyrysen puolueen tukiryhmään. Suomi on mennyt lähestulkoon joka joka suhteessa alamäkeä vuodesta 2008 lähtien eikä tunnelin päässä näy vieläkään valoa. Aika näyttää, onko Paavo Väyrysestä ja hänen uudesta puolueestaan Suomen pelastajaksi.

PS 5.2.

13. Tänään 5.2. pitämässään tiedotustilaisuudessa Paavo Väyrynen yllätti jälleen. Hän nimittäin keroi, ettei aiokaan erota keskustapuolueen jäsenyydestä, vaikka hän perustaa uuden Kansalaispuolueen. Väyrynen sanoo, että Keskustan asia on päättää, mitä he hänen suhteensa tekevät.  Kansalaispuolue lähtee Väyrysen mukaan siitä, että sen jäsen ja tulija voi olla muunkin puolueen jäsen. Sen sijaan keskustan säännöt sanovat, että muiden puolueiden jäsenyyttä ei sallita. 

14. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi eilen, että kahden puolueen jäsen ei voi olla. Väyrysen mukaan tämä ei kuitenkaan koske puolueiden paikallisyhdistyksiä. "Mehän emme ole puoleen jäseniä, vaan paikallisyhdistyksen jäseniä", hän perusteli. Väyrynen aikoo jatkaa toimimista Keminmaan kunnanvaltuustossa. Uusi Kansalaispuolue toimisi Väyrysen mukaan vain parlamentaarisena puolueena. Tämä malli on tuttu Isosta-Britanniasta. Sen jäseninä olisi pelkkiä kansanedustajia, eikä sillä olisi lainkaan paikallispoliittista toimintaa.













1001. Valtiopäivät on avattu

1. Valtiopäivät on jälleen kerran juhlallisesti avattu. Tämä tapahtui eilen. 

2. Mitkä ihmeen "valtiopäivät"? Selkokielellä sanottuna valtiopäivillä tarkoitetaan eduskunnan vuotuista istuntokautta eli työjaksoa. Ruotsin kieli on tässä suhteessa suomea johdonmukaisempi, sillä sen mukaan sana "riksdagen" tarkoittaa valtiopäivien ohella myös eduskuntaa (parlamenttia). 

3. Olisiko perustuslain mukaan kansalle kuuluvan valtiovallan ja sen käytön sijasta tolkullisempaa puhua "kansanvallasta" ja valtiopäivien asemesta "kansanvallan päivistä"? Molempi parempi, sillä myös perustuslaissa puhutaan samassa pykälässä (2 §) sekä valtiopäivistä että kansanvallasta: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta (1 mom); kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ( 2 mom). 

3. Valtiopäivät avaa eduskunnan edessä tasavallan presidentti. Vaalikauden lopussa presidentti julistaa eduskunnan työn päättyneeksi. Miksi näin, voidaan perustellusti kysyä, sillä presidentti ja eduskunta ovat toisistaan erillisiä ja riippumattomia elimiä. Presidentti edustaa toimeenpanovaltaa, eduskunta taas lainsäätäjää. Nykyisin presidentillä ei ole enää edes itsenäistä oikeutta hajottaa eduskuntaa. 

4. Presidentti voisi toki osallistua eduskunnan istuntokauden avajaisiin, juoda kahvit, jutella niitä näitä joutavia muiden kutsuvieraiden kanssa ja ajaa sitten Mäntyniemeen. Nyt presidentillä on valtiopäivien avajaisissa selkeä päärooli. Hänen puhettaan kuunnellaan tarkasti, kun taas eduskunnan puhemiehen vastapuheenvuoro tuntuu usein lähinnä joutavanpäiväiseltä jutustelulta, jota kuuntelevat kansnedustajat ja kutsuvieraat odottelevat jo malttamattomina kahville pääsyä. Kahvitilaisuudessa presidentti joutuu vastailemaan hiki otsalla ja jopa hieman ärtyneenä "kaiken maailman" toimittajien kysymyksiin, kuten eilen saimme telkkarista hyvin huomata. Puhemieheltä kukaan ei tainnut kysyä eilen mitään.

5. Kysymyksessä on vanha traditio, joka juontaa juurensa Suomen autonomian ajalta (1809-1917), jolloin  valtiopäivät kutsui koolle keisari. Suomen ensimmäiset eli Porvoon valtiopäivät 1809 kutsui koolle keisari Aleksanteri I, joka antoi valtiopäivillä 29.3. juhlallisen hallitsijanvakuutuksen. Seuraavia valtiopäiviä saatiinkin sitten odottaa pitkään, sillä ne kutsuttiin koolle vasta vuonna 1863. Itsenäisyyden koittaessa keisarille kuuluneita tehtäviä ja valtaoikeuksia siirrettiin tasavallan presidentille.

6. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain päättämänään ajankohtana ja joka kerta tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi. Valtiopäivät avataan yleensä aina helmikuun alussa, paitsi niinä vuosina, jolloin maassa pidetään eduskuntavaalit. Onko tämä nykyisin enää tarpeen vai voitaisinko ajatella, että valtiopäivät olisi eduskunnan koko neljä vuotta kestävä isutuntokausi? Tällöin valtiopäivien avajaisruljanssi pidettäisiin kunkin eduskunnan aikana vain kerran eli silloin kun uusi eduskunta vaalien jälkeen aloittaa toimintansa. 

7. Valtiopäivien avajaisista on muodostunut aika raskassoutuinen happening. Ensin marssitaan joukolla kirkkoon kuulemaan piispan kaunista ja herkistävää puhetta. Tämän jälkeen kömmitään varsinaiseen avajaistilaisuuteen Arkadianmäelle - tällä kertaa tosin Finlandia-talolle - jossa kuunnellaan pakolliset puhet ja nautitaan parisatapäisen kutsuvierasjoukon todistajina ollessa kakkukahvit; eilisistä korkeista virkamiehistä oikeuskansleri Jaakko Jonkka näytti kasvattaneen tyylikkään parran. Illalla on vielä jokin konserttitilaisuus tai teatterinäytös, pääsihteeri Seppo Tiitisen valtakaudella porukka vietiin jopa oopperaan. Onko tässä enää mitään tolkkua? Paljon vähemmälläkin juhlimisella tultaisiin aivan hyvin toimeen, ainakin näinä vaikeina ja ankeina aikoina.

8. Ajattelin kirjoittaa tässä jutussa myös presidentti Sauli Niinistön eilisestä puheesta ja sen saamasta vastaanotosta, mutta silloin kirjoituksesta olisi tullut liian pitkä. Ei kannata pilata tätä kirjoitusta, joka avaa uuden tuhatluvun blogissa, ilkeilemällä, vaan yritetään nyt kerrankin olla, kansanvallan merkeissä, edes hieman arvokkaita. 

9. Kun tähän samaan aiheeseen ei enää kannata uudelleen palata, niin sanottakoon Niinistön puheesta nyt sen verran, että presidentti keskittyi puheessaan yksinomaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ja pakolaistulvaan. Niinistön sanoma oli se, että Eurooppa - ja sen myötä myöskään Suomi - ei kestä enää hallitsematonta kansainvaellusta ja että sietorajan ylittyminen romahduttaa "arvojärjestelmämme." Niinistö moitti asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja niihin perustuvia Suomen kansallisia säännöksiä liian lepsuiksi. 

10. Niinistö vaati EU:ta ryhtymään toimiin, jotta EU:n ulkorajan valvontaa voitaisiin huomattavasti tehostaa, muuttoliikettä Eurooppaan (ja Suomeen) hidastuttaa ja käännytyksiä nopeuttaa. Vaikka Niinistö ei jostakin syystä halunnut tai edes rohjennut lausua sanaa "Venäjä" tai "itäraja" - kutsuvieraiden joukossa tilaisuutta valvoi Venäjän Suomen suurlähettiläs - monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Niinistö pelkää etenkin Venäjän itärajalle päästävien maahanmuuttajien ja pakolaisten tulvaa. Rajalla maahan pyrkijöiden ei tarvitse tehdä muuta kuin lausua taikasana "asylum", jolloin rajavviranomaisten on otettava heidät näennäisesti avosylin mutta käytännössä pitkin hampain vastaan.

11. Niinistön puhetta on pidetty järeänä, tolkullisena, kylmänä ja tietenkin tulkinnanvaraisena. Jotkut ehtivät jo tulkita puhetta niin, että Niinistö haluaisi Suomen haluavan irtisanoutua kansainvälisistä sopimuksista. Niinistö torjui nämä epäilyt ärtyneenä ja selitti, että eihän hän näin sanonut, vaan kyse on "tässä ja nyt" -tilanteesta. Niinistön puhetta ovat ylistäneet esimerkiksi kolmen hallituspuoleen ministerit ja kansanedustajat sekä poliisiylijohtaja. Moitetta Niinistö sai mm. demareilta, vasureilta, vihreiltä ja Kirkon ulkomaanavulta.



maanantai 1. helmikuuta 2016

1000. Joku tolkku!

1. Kielenkäyttöön ilmaantuu uudissanoja harva se viikko. Tämä koskee etenkin politiikan kieltä. Uuden SSS-hallituksen syntymisen myötä meille ovat tulleet tutuiksi pääministeri Juha Sipilän käyttöön ottamat verbit vatuloida, jappastella ja iteroida ja substantiivit vatulointi, jappastelu ja iterointi. Sipilän hallituksen valmistelema pakkolait ovat suomalaisille pelottavan tuttu sana.

2. Juha Sipilä aloitti oman jargoninsa viljelyn ennen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleja. Hän toi politiikan kielenkäyttöön sanan kakkara, jota hän käytti havainnollistaakseen Suomen kehitysvajetta, eli sitä, miten julkiset menot nykyisin ylittävät veroilla ja maksuilla kerättävät tulot. Sipilä esitteli varerinpalasesta kotonaan näpräilemäänsä kakkara-häkkärää television vaaliohjelmissa. Se oli hieman samanlainen populistinen tempppu kuin Martti Ahtisaaren ja Ove Rehnin välinen karjalanpiirakan rypytystä koskenut tv-kisa vuoden 1994 presidentinvaalien alla.

3. Timo Soinin viljelemistä uudissanoista ja hokemista (soinismeista) ovat tulleet tutuiksi sanat jytky, ploki sekä sanonta "ei siittä mihkään päästä". Alexander Stubb puolestaan tullaan muistamaan sanasta pointti ("täs on kolme pointtii") ja kenties myös hänen sote-uudistuksen yhteydessä käyttämänsä sivistyssana agnostinen. Vm. sanalla Stubb tarkoitti sitä, ettei kokoomukselle ole oleellista, järjestetäänkö sosiaai- ja terveyspalvelut maakunta- vai kuntayhtymäpohjalta.

4. Viime viikonvaihteessa kielenkäyttöömme putkahti sana tolkku ja siitä muodostettu sanonta tolkun ihmiset. Lauantaina kello 15.34 presidentti Sauli Niinistö  jakoi Facebook-sivuillaan kirjailija Jyri Paretskon Iisalmen Sanomissa 28.1. otsikolla Tolkun ihmiset - julkaistun kolumnin, joka käsittelee lähinnä maahanmuuttoa. Vähän myöhemmin Sauli jakoi linkin Paretskoin tekstiin myös Twitterissä. Kun vielä maahanmuuttokeskustelussa aiemmin "kunnostautunut" Teemu Selänne hehkutti Paretskoin kirjoitusta - siinä sivussa tietenkin myös Sauli Niinistöä - oli uusi kohujuttu valmis. Paretskoin kirjoitus samoin kuin Salen ja Teemun sitä koskevat kehut  levisivät  somessa pikavauhdilla. Paretskoi kehui kirjoituksessaa myös Teemu Selännettä. "Tolkun ihminen tekee niin kuin Teemu Selänne ja tuomitsee rasisimin yksiselitteisesti". 

Paretskoi: Tolkun ihmiset

5. Onhan tuo toki aivan tolkullinen (kohtuullisen hyvä) kirjoitus. Sanapari tolkun ihmiset esiintyy tekstissä peräti 23 kertaa. Luulisi sanoman siitä, mitä kirjalilja tarkoittaa ja edellyttää tolkun ihmisiltä, menevän perille! Kukaties hieman vähempikin tolkuttaminen (tolkutus) olisi kuitenkin riittänyt. Onko noin vahvassa tolkutuksessa enää mitään tolkkua? Mutta presidenttiin Parenskoi tyyli upposi oitis ja hän myös soitti kirjalijalle, joka oli pressalta puhelun saadessaan ravintolassa Nilsiän Tahkolla. Selvää lienee, että Niinistö esitti puhelimessa Paretskoille myös alustavan kutsun saapua Linnan juhliin 6.12. 

6. Sauli Niinistön vanavedessä myös monet muut poliittiset päättäjät samoin kuin ay-pomot, viihdetaiteilijat ja jopa TV1:n aamulähetyksen jälkihien väki ovat alkaneet kilvan käyttää tolkku -sanaa puheissaan. Pääministerin haastattelutunnilla eilen ääneen päässet toimittajat hokivat tuon tuostakin tolkku -sanaa.

7. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly otti heti eli tarkemmin sanottuna 31.1. klo 14.08 tolkku -sanan käyttöön kehaistessaan Juha Sipilän ilmoitusta "pakkolakien" eli kilpailukykypaketin valmistelun keskeytystä; Lylyn mukaan kyseessä on "tolkku päätös". Lylyn olisi voinut käyttää adjektiivia "tolkullinen", mutta hänen lausahduksestaan näkyy, miten tiettyä uustrendikästä sanaa voidaan käyttää sekä verbinä että substantiivina. Lyly ei halunnut sanoa, että Sipilän ilmaisema kanta oli "järkevä", sillä ko. sana olisi näet saattanut tuntua kohtuuttoman lipevältä ja ay-kenttäväen piirissä jopa hieman uskaliaalta kannanotolta.

8. Tolkku ei itse asiassa ole mikään uudissana, Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) mukaan sitä on käytetty suomen kielessä jo reilut 200 vuotta. Tolkku tulee venäjän sanasta tolk, jolla on sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla järki, äly, kohtuus, ymmärrys tai vaikkapa roti. Nykysuomen sanakirja on sanojen tolkku, tolkullinen, tolkuta ja tolkuton kohdalla lähes pullollaan ko. sanoista muodostuvia sanontoja. Tuttuja sanontoja ovat esimerkiksi ilmaisut "tolkku kokonaan pois",  "menettää tolkkunsa", "tulla tolkkuihinsa", "Kallen puheista ei saa mitään tolkkua", "tolkun mies" ja "joku tolkku pitää toki olla".

9. Nyt sana tolkku on herännyt ikään kuin uudelleen henkiin, kun presidentti Niinistö ja Teemu Selänne ovat tarttuneet siihen Paretskoin kolumnin innoittamana. Niinistö ja Selänne ovat sen verran tolkun miehiä, että he eivät innostu kehumaan kolumnistia tai kirjailijaa, joka puhuu tolkun ihmisten sijasta järkevistä tai älykkäistä ihmisistä, sellaiset sanaparit eivät herätä julkisuudessa huomiota. Tolkku on hieman samanlainen puolimukava kuin "mulkku", josta on väännetty jos jonkinlaisia sanontoja ja hokemia; "aika mulkku", "täysmulkku", "mulkku koko mies" jne.

10. Tolkku-sanaa arkikielessä esiintyy useammin sen vastakohtaa tarkoittava sana tolkuton, jonka synonyymejä ovat mm. sanat järjestön, sekava, mieletön ja päätös; tolkuton ehdotus, ajatus tai teko. Esimerkiksi sellaiset sanonnat kuten "tolkuttomasti humalasssa", "juoksenteli tolkuttomana sinne tänne", "on aivan tolkutonta vaatia, että",  "tolkuttoman kallis", "väkeä oli ihan tolkuttomasti" ovat tunnettuja.

11. Vilkaisu päivän uutisotsikoihin osoittaa, että sanaa tolkku tai sen vastakohtaa tolkuton voitaisiin käyttää useammin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Sähköverkkoyhtiöt korottivat siirtohintojaan aivan tolkuttomasti", "Yritysten veronkierto, jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan, on saanut jo tolkuttomat mittasuhteet", "Alkoholi Suomessa on tolkuttoman kallista", "Wilma Murton seiväshypyn ME-tulos on tolkuttoman kova", "Trumpista tolkun mies Valkoiseen taloon", "Pääministerin vatulointi kotitalon luovuttamisessa turvapaikanhakijoiden käyttöön on kestänyt tolkuttoman kauan", "Bloginpitäjä K:n omahyväisyys ja itsekehu on suorastaan tolkutonta", "Joku tolkku presidentin toki tulisi somen käytössä sentään säilyttää".

12. Sanontaa "vähän tolkkua" (pientä rajaa) voidaan käyttää monessa eri yhteydessä. Voidaan esimerkiksi toivoa, että blogin pitämisen tulisi pysyä kohtuuden rajoissa. Kyllä blogeillakin on sentään joku tolkku oltava! Tolkun ihminen ei sorru joka päivä toistuvaan  blogikirjoitteluun. 

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

999. Rautaa rajalle!

1. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) esikuntineen keskusteli eilen venäläisen kollegansa Vladimir Kolokoltshevin kanssa. Neuvottelu pidettiin julkisuudelta piilossa Köningstedtin kartanossa. Tilaisuus alkoi vasta illalla eikä sen jälkeen pidetty tavanmukaista tiedotustilaisuutta. On tämä salaperäistä!

2. Petteri Orpo, joka on gallup-kyselyissä noteerattu Juha Sipilän hallituksen parhaimmaksi ministeriksi ja josta povataan kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa, piti oman infonsa tänä aamuna. Mitä uutta saimme kuulla ja tietää itärajan tilanteesta eli siitä, että Venäjä on päästää useita eri kansalaisuutta edustavia pakolaisia, joila ei ole Schengen-viisumia, Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta Suomeen? Itärajan takaa saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa reipasta vauhtia jo viime vuoden puolella, ja tämän vuoden aikana idästä Suomeen on ehtinyt tulla jo 400-500 pakolaista. Puolen vuoden aikana Venäjältä on tullut Suomeen noin 1 000 turvapaikanhakijaa.

3. Ministeri Orpolla on ollut asiasta mitään uutta kerrottavaa. Hän puhui ja vastaili kysymyksiin vain yleisellä tasolla ja ympäripyöreästi. Tuttua liirum laarum -selittely-yrityksiä tilanteessa, jossa ministerit ja hallitus eivät näköjään tiedä, mitä tapahtuu ja miten veli-venäläisen kanssa tulisi toimia. Saimme kuulla, että eiliset neuvottelut oli käyty "avoimesti" ja "yhteistyön hengessä". Neuvotteluja tullaan kuulemma jatkamaan samanlaisessa hengessä. Joku yhteinen neuvottelukunta tai työryhmä on tarkoitus panna pystyyn ja jokin sopimus aiotaan solmia.  

4. Petteri Orpon aamuinen esiintyminen oli hieman "orvontuntuista", ponnetonta ja vaivautunutta. Suomen pitäisi saada turvapaikanhakijoiden vyöry Venäjältä välittömästi lakkaamaan, sillä maan talous ei enää kestä tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien uusien pakolaisten hyysäämistä. Vaikka tulleille pakolaisille ei myönnettäisi turvapaikkaa, heidän palauttamisensa takaisin Venäjälle tuskin onnistuisi. 

5. Mutta se, miten tämä temppu tehdän, ei ole vielä Petteri Orpolle eikä koko hallitukselle selvinnyt. Tilanne ei parane uusien työryhmien perustamisella tai uusien rajasopimusten laatimisella; Suomella on Venäjän kanssa jo nykyisin voimassa useita rajavalvontaa ja rikoksentorjuntaa koskevia sopimuksia. Venäjän viranomaiset voisivat vaikka heti omilla toimillaan poistaa ongelman, mutta tätä venäläiset eivät halua tehdä, vaan he tahtovat näköjään vain pitkittää koko ajan kriisiytyvää tilannetta, josta aiheutuu Suomelle vaikeita ongelmia. 

6. Selväksi on käynyt, että itäpakolaisten saapumisessa on kysymys venäläisten rikollisjärjestöjen organisoimasta liiketoiminnasta ja ihmiskaupasta, johon korruptoituneet venäläiset raja- ja turvallisuusviranoamiset ovat sotkeutuneet. Tämä asia näyttää selvinneen myös presidentti Sauli Niinistölle, joka viikko pari sitten kyseli, että "tästäkö asiassa on kysymys". On kerrottu, että Venäjällä toimintaa ohjaisi, Kremlin ja presidentti Vladimier Putinin siunauksella, maan turvallisuuspalvelu FSB, jonka alaisuuteen myös rajaviranomaiset kuuluvat. 

7. Suomen poliittinen johto ja ylimmät virkamiehet yrittävät lähinnä vain rauhoitella ihmisiä toistelemalla, että "tilanne on nyt hyvin herkkä". Pääministeri Juha Sipilä ei ole pukahtanut koko asiasta oikeastaan yhtään mitään. Ainoa edes hieman räväkämpi lausunto saatiin viikonvaihteessa Lapissa matkailleelta ulkoministeri Timo Soinilta, joka väläytti mahdollisuutta sulkea itäraja, jollei muu auta. Soinin lausunto oli kuitenkin suunnattu lähinnä perussuomalaiselle kannattajakunnalle. Takaisin Helsinkiin saavuttuaan Soini palasi kiltisti ulko- ja sisäpoliittiseen ruotuun ja yhtyi tilanteen "herkkyydestä" paasaavien poliitikkojen kuoroon.

8. Sauli Niinistö näyttää yhdessä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan (Utva) kanssa päättäneen, että asiassa edeteään maltillisesti ja niin, ettei suomalaisten kannata kovin paljoa julistaa ja julkistaa suunnitelmiaan. Seuraava askel, jota Petteri Orpo toisti aamulla usemman kerran, on pääministeri Juha Sipilän ylihuomenna perjantaina tekemä Pietarin matka, jolloin hän tapaa pääministeri Dimitri Medvedevin. Sipilä on ulkopoliitikan saralla kuitenkin täysin kokematon, Medvedev puolestaan on sysätty Venäjällä maan johtamisesta Putinin toimesta sivuraiteelle. FSB:n  ei ole Medvedevin, vaan Putinin komennossa. Sipilän matka ei siten luultavasti edistä itärajalla olevan ongelman ratkaisua yhtään.

9. Juha Sipilän Pietarin matkan jälkeen presidentti Niinistön olisi jo korkea aika näyttää, onko hänessä miestä saamaan ratkaisua asiaan. Ukrainan kriisin alkuvaiheessa Niinistö kyllä esiintyi hyvin aktiivisesti ja tomerasti, soitteli huolesiissan Vladimir Putinille ja pyrki ja pääsikin tapaamaan Vladimir Putinia Venäjällä. Matkan tulokset tosin jäivät, kuten jo etukäteen oli hyvin tiedossa, olemattomiksi, mutta hyvä ja näyttävä yritys kuitenkin. Mutta kun isänmaa Suomea uhakaa ja kohtaa vakava kriisi ja rajaselkkaus Venäjän taholta, presidentti on hissun kissun ("kusi sukassa") vaiti, hyssyttelee ja virkkaa vain muutaman sanan lehdistölle maakuntamatkallaan Laitilassa. Jo on aikoihin eletty!

10. Kyllä tämä ei ole sitten yhtään mukavaa! Suomen presidentin pitäisi antaa vakavassa tilanteessa isännän äänensä kuulua. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja maan suhteita Venäjään. Hänen tulisi tarttua puhelimen kampeen ja soittaa Vladimir Putinille vähintään joka toinen päivä ja sanoa Vladimirille suorat sanat vaikkapa tähän rautaa rajalle -tyyliin: "Mitä pirua te helevetin venäläiset oikein meinaatte ja ajatte takaa touhullanne! Jollette heti lopeta rahtaamasta kaiken maailman afgaaneja, nigerilaisia sun muuta väkeä itärajalle ja kuskaamasta niitä Suomen puolelle, niin minä takaan ja alleviivaan, että joka ikinen raja-asema itärajalla pannaan välittömästi kiinni; kuulemiin! Halloo, oleks sä vielä siellä? Mun piti sanomani vielä, että …äläs nyt keskeytä...niin, että on meillä muitakin keinoja saada tämä hemmetin  homma loppumaan, jos tarvitaan. On, on, kuulit ihan oikein. Ja nämä Suomen puolelle jo saapastelleet paperittomat ihmiset otatte kiltisti ja mukisemati takaisin…joo, otatte, otatte niin kuin mä jo sanoin.. tai me kuskataan ne itse teitin puolelle…onko selvä? Loppu"!