maanantai 18. toukokuuta 2015

944. Toimi Kankaanniemi ja seksi

            Kun elämä vielä hymyili, eli Toimi tarkastuttamassa valtakirjaansa 

1. Hallitusneuvotteluja käydään ja Smolnassa on laukannut jos jonkinsorttista poliitikkoa ja asiantuntijaa, varsinaisia lobbareita sisään ei ole kuitenkaan päästetty. Juha Sipilän neuvotteluissa osoittamaa tasaisen harmaata tyyliä ja johtajuutta on kiitelty maasta taivaisiin aina presidentti Sauli Niinistöstä alkaen. 
2. Jopa suomalaisen poliitiikan muutamaksi vuodeksi jättävä ja Luxemburgiin pankkitehtävien pariin luikahtava Jan Vapaavuori äityi lauantaina TV1:ssä ylistämään Sipilää "suureksi johtajaksi". Timo Soini ja Alex Stubb loistavat Smolnan tiedotustilaisuuksissa kuin Naantalin aurinko ja kehua retostelevat kilvan ja häpeilemättä kolmen hallituspuolueen me-henkeä  niin, että oikein pahalta välillä tuntuu. Ajatella nyt, aikuiset miehet ja entiset poliittiset veriviholliset!
3. EU:n komissio on kovana, eli antaa Suomelle varoituksen, vaatii Suomea panemaan, oikeastaan siis laittamaan, julkisen taloutensa ja kilpailukykynsä kuntoon ja uhkailee Suomea holhoukseen asettamisella. Mutta tällaisilla "pikkuasioilla" ei tunnu olevan meillä, ainakaan Sipilän, Soinin ja Stubbin mielestä,  minkäänlaista merkitystä. Kyllä me aina tuollaisista pikku murheista ja talouslamoista selviydymme, mehän selviydyttiin, peijakas vieköön, talvisodastakin!
4. Keskusta, perussuomalaiset ja Juha Sipilä haukkua räksyttivät Kataisen ja Stubbin hallituksia joka viikko ja eduskunnan jokaisena istuntopäivänä juuri siitä, ettei hallituksella ole johtajuutta eikä kipeitä päätöksiä saada aikaan. Nyt kun keskusta on suurin puolue ja Sipilästä on tulossa pääministeri, kaikki tuntuu muuttuneen. Eduskunta, nykyisin siis tämä "Sibelius Akatemia", ei ole ollut kunnolla koolla kuukauteen eikä toimitusministeriönä toistaiseksi jatkava Stubbin  hallitus ole enää edes yrittänyt tehdä minkäänlaisia  päätöksiä, vaikka maan taloudella menee aina vaan huonommin ja työttömyys sen kuin kasvaa.  
5. Kello käy ja kesä tulee, mutta hallitusta ei vain näy eikä niitä jo monta vuotta kaivattuja merkittäviä päätöksiä päästä tekemään. Vaikka hallitus saataisiin kokoon tämän kuun aikana, hallituksen järjestäytymiseen ynnä muuhun sellaiseen kuluu sen verran aikaa, että hallitus tuskin ehtii tehdä kunnon päätöksiä ennen Juhannusta. Jussin päivän jälkeen ministerit säntäävätkin sitten lomille ja ilmoittavat "palaavansa asiaan" vasta joskus syksyllä. Kaiken piti maassa Juha Sipilän johtajuuden ansiosta muuttua, mutta muuttuuko sittenkään? Aleneeko edes ministereiden lukumäärä kahteentoista ja luopuuko hallitus poliittisista valtiosihteereistä, kuten Sipilä lupasi ennen vaaleja? Ei tietenkään, sillä "me elämme nyt niin vaikeita aikoja", että "Isänmaan etu" vaatii kaikkien yhteistä ponnistusta! 

6. Kesällä Sipilä, Soini ja Stubb eivät harrasta politiikkaa, vaan keskittyvät harrastuksiinsa. Timppa  kasvattaa rasvaprosenttiaan käymällä raveissa, kun taas Alex yrittää alentaa sitä kilpailemalla triathlonissa. Juha puolestaan voidaan tavata näpräilemästä verstaallaan uuden häkäpönttöauton tai kakkaroiden kimpussa.
7. Mutta kevennetään nyt kuitenkin hiukan, sillä ympärillämme ei ole vain ikäviä asioita ja pelkkää synkkyyttä, vaan toki myös piristävistä asioista uutisoidaan. Otetaanpa esille vaikkapa tämänaamuinen uutispommi: Toimi Kankaanniemi (persut) on lähettänyt naisille, vieläpä "vieraille naisille",  ympäri maata "seksiviritteisiä" viestejä ja ehdottanut näille suoraan seksiä! Näin kertoo Keskisuomalainen (KSML), joka ilmestyy Jyväskylässä; Toimi on harjoittanut em. viestittelyä lähellä Jyväskylää eli kotipitäjästään Uuraisilta käsin.
8. KSML:n uutisen mukaan Toimin kohteikseen valitsemat naiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat mukana perussuomalaisten puoluetoiminnassa. Naisten mukaan Kankaanniemi on ehdottanut heille suorasanaisesti seksiä. Aluksi Toimi on keskustellut naisten kanssa politiikasta, mutta tämän jälkeen hän oli siirtynyt ns. suoran toiminnan alueelle seksiin liittyvillä ehdotuksillaan.
9. Reiluna ja uskollisena aviomiehenä ja muutenkin uskovaisena tyyppinä - Toimi on istunut 24 vuotta vuotta Kristillisen liiton kansanedustajana (1987-2011) ennen kuin loikkasi  viime vaaleissa persuihin - Kankaanniemi myöntää lähetelleensä naisille seksiin liittyviä viestejä:
"Olen ollut tavattoman tyhmä ja harkitsematon. Olen kertonut viesteistä vaimolleni, ja hän tietää ja ymmärtää. Tämä on raskas asia äänestäjille, jotka ovat minuun luottaneet. Pyydän anteeksi tekojani ja menettelyjäni. Ei ole muuta tehtävissä kuin katua ja pyytää anteeksi. Olen epätäydellinen ja virheitä tekevä ihminen. Nämä ovat tosi pahoja virheitä". Hän sanoi myös, että "Facebook on huono kaveri". 
10. Persujen puheenjohtaja Timo Soini kommentoi KSML:n uutista toteamalla, että Kankaanniemen harkintakyky on pettänyt täydellisesti. Kankaanniemi on entinen kristillisdemokraattien ministeri ja presidenttiehdokas. Hän putosi eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa, mutta teki huhtikuun vaaleissa onnistuneen paluun  eduskuntaan persujen ehdokkaana. 
11. Toimi Kankaanniemi, joka tunnetaan Timo Soinin luottomiehenä, on osallistunut meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin ja häntä on veikkailtu myös uuden hallituksen ministeriksi. Vaalituloksen perusteella eduskunnan puhemiehen paikka kuuluu perussuomalaisille ja kokenutta Kankaanniemeä on pidetty yleisesti vahvimpana ehdokkaana puhemiehen paikalle.
12. Toimi saa nyt haudata ministeritoiveensa eikä häntä valita myöskään eduskunnan puhemieheksi. Hänet voidaan erottaa kurinpidollisista syistä persujen eduskuntaryhmästä, ainakin joksikin aikaa. Persut haluavat kenties katsoa, parantaako Toimi, joka on jo 65-vuotias, tapansa, eli malttaako hän mielensä eikä esitä enää naisille, ainakaan eduskunnassa oleville, seksiin liittyviä kysymyksiä ja toiveitaan.
13. Perussuomalaisten porukka on kutsunut hallitusneuvotteluihin myös muitakin veteraaneja. Puolueen edustajana ns. strategiaryhmässä on ollut mukana eläkkeellä oleva prosessioikeuden professori Erkki Havansi (73), joka on paiskonut eläkkeelle siirryttyään hommia puolueen eduskuntaryhmän lainopillisena neuvonantajana. Smolnan rappusia on tv-kuvissa harpponut vetävällä askeleellaan ylöspäin myös ex-kansanedustaja ja entinen liikenneministeri Raimo Vistbacka (69). Haluaisiko Timo Soini palkita heistä jomman kumman - tuskin nyt sentään molemmat - ministerin salkulla? Jos persut saisi hallituksesta oikeus- tai sisäministerin paikan, saattaisi Raimo Vistbacka olla vahvoilla. Hän on pitkäaikainen kansanedustaja (1987-2011) entinen Alajärven piirin nimismies ja tuntee poliisi- ja oikeusasiat siten ikään kuin vanhasta muistista. Vistbacka luopui eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa, mutta ehkä vanha suola on alkanut yhtäkkiä janottaa nyt, kun hallituksen ovet persuille auki sepposen selällään. 
14. Jos oikeusministeriltä edellytetään lakimiehen tutkintoa, laissa tästä vaatimuksesta on tosin jo reilut 10 vuotta sitten luovuttu, voisi keskustasta nousta ministeriksi 27-vuotias uusi kansanedustaja Antti Kurvinen. Vahvoilla oikeusministeriksi voisivat olla myös keskustalaiset kansanedustajat Esko Kiviranta (65) ja lappilainen porotilan emäntä Eeva-Maria Maijala, sillä molemmilla on juristin tutkinto. En silti jaksa uskoa, että he olisivat kovin kiinnostuneita hyvää kielitaitoa ja runsasta ulkomailla matkustelemista edellyttävästä oikeusministerin salkusta, sillä Kiviranta lempiharrastuksena on maanviljely ja Maijalan puolestaan porotilatalous Savukoskella. Kokoomuksen ehdokkaana oikeusministeriksi voisi tulla kysymykseen kansanedustaja Antti Häkkänen (30).

                                     Yhtään valehtelematta, ainakin näin pitkä.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

943. Kenestä seuraava oikeusneuvos?

1. Poliisilylijohtajan viran lisäksi parhaillaan on meneillään myös korkeimman oikeuden (KKO) jäsenen eli oikeusneuvoksen viran täyttäminen. Olen selostanut aiemmin useita oikeusneuvoksen virkanimitystapauksia. 

2. Tällä kerralla KKO:n jäsenen virkaan on ilmoittautunut 14 lakimiestä, joista kaksi on pyytänyt, ettei heidän nimeään saatettaisi julkisuuteen. En paljasta heidän nimiään, mutta voin omana mielipiteenäni todeta, ettei näilä kahdella liene mahdollisuutta tulla virkaan nimitetyksi.

3. Muut 12 hakijaa ovat KKO:n tiedoksi toimittaman listan mukaan - ilmeisesti ilmoittautumisjärjestyksessä - seuraavat 

Tuomo Antila, Kirsti Uusitalo, Päivi Hirvelä, Asko Välimaa, Jukka Lindstedt, Tuomas Pöysti, Petri Mäntysaari, Ari Kyllönen, Anne Ekblom-Wörlund, Markku Fredman, Riitta Ollila ja Jaakko Rautio.

4. Hieman toistakymmentä hakijaa siis - virallisesti siis virkaan ilmoittautujaa - mikä on aika lailla normimäärä; joskus oikeusneuvoksen virkaan on ilmoittautunut parikymmentä lakimiestä. Edellisen kerran KKO:n jäsenen virkaan virkaan nimitettiin 2013 hovioikeudenlaamanni, OTT Mika Huovila, joka toimi Ulvilan murhajutun "ensimmäisellä kierroksella" hovioikeuden ao. jaoston puheenjohtajana.

5. Nyt virkaan ilmoittautuneista ovat jo aikaisemmin samalla asialla olleet ainakin Hirvelä, Välimaa, Lindstedt, Kyllönen, Ekblom-Wörlund ja Fredman. Viimeksi mainittu ansaitsee kohta "veteraanihakijan" nimikkeen, sillä tämä lienee jo viides kerta, kun Fredman on ilmoittautunut jäsenen virkaan. Ehkä Markulla vihdoinkin tärppää, sillä kuuluhan hän myös nyt kärkihakijoiden joukkoon.

6. On hyvin vaikea ellei suorastaan mahdotonta ennustaa, kuka tulee virkaan nimitetyksi. Tämä riippuu yksinomaan KKO:sta, sillä tunnettu tosiasia on, että KKO täydentää itse itseään. Ylimmän oikeuden jäsenen virkaan on paria noin 40 vuotta sitten sattunutta poikkeusta lukuun ottamatta nimitetty aina juristi, jota KKO on täysistunnossaan virkaan esittänyt.

7. Usein jäsenen virkaan on nimitetty lakimies, joka on saanut KKO:n sisältä epävirallisen "vinkin" eli kehotuksen tai toivomuksen ilmoittautua virkaan. Julkisuudessa tästä puhuttiin viimeksi 2010, jolloin oikeusneuvoksen virkaan nimitettiin asianajaja Ari Kantor. Korkein oikeus voi siten päättää tavallaan jo etukäteen, kenet se haluaa saada virkaan, jolloin virallinen ilmoittautumismenettely on lähinnä vain teatteria; virantäyttö muistuttaa kutsumenettelyä.

8. Toinen epäkohta koskee epätietoisuutta siitä, millaisen taustan ja kokemuksen omaavan  lakimiehen KKO kulloinkin haluaa saada jäsenistöönsä. Tässäkään asiassa eli viranhaun avoimuudessa ei ole tapahtunut minkänlaista kehitystä, vaikka sanotusta epäkohdasta ja ns. täsmähaun puolesta ovat kirjoittaneet monet lakimiehet. Jäsenen virkaan ilmoittautuu joka kerta - kuten nytkin - eri alojen asiantuntijoita ja juristeja, mutta KKO ei paljasta etukäteen suunnitelmiaan. Se kertoo vasta valtioneuvostolle tekemässään virkaesityksessä, haluaako se saada oikeusneuvoksen virkaan esimerkiksi hovioikeustuomarin, alioikeustuomarin, asianajajan, yliopiston professorin, lainsäädäntöneuvoksen vai syyttäjän.

9. Tällä kertaa oikeusneuvokseen virkaan näyttäisi ilmoittautuneen kolme hovioikeustuomaria (Antila, Uusitalo ja Kyllönen), muttei yhtään käräjätuomaria tai käräjäoikeuden laamannia. Hakijoista yksi on markkinaoikeustuomari (Ekblom-Wörlund), yksi asianajaja (Fredman), kolme lainvalmistelijaa (Lindstedt, Välimaa ja Rautio) ja kaksi yliopisto-opettajaa (Mäntysaari ja Ollila). Päivi Hirvelä on taustaltaan valtiosyyttäjä, joka toimii nykyisin ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina. 

10. Yllättävin nimi hakijoiden joukossa on Tuomas Pöysti, sillä hän on VTV:n eli Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja. Pöysti on Lapin yliopiston kasvatti, joka on väitellyt tohtoriksi oikeusinformatiikasta. Hän voisi olla "kova sana" täytettäessä KHO:n jäsenen virkaa, mutta nyt on kyse yleisen tuomioistuimen jäsenen virasta. Mutta kaikki on toki mahdollista, ja mistäpä sitä tietää, vaikka juuri Pöysti olisi nyt ollut KKO:sta tulleen vinkkauksen kohteena.

11. Lakonisesti voitaisiin todeta, että nimityksen oikeusneuvokseen virkaan saa henkilö, jolle KKO:n sisältä on vinkattu virasta ja kenties myös kehotettu ilmoittautumaan siihen. Sitä, onko tällä kerta näin tapahtunut ja ketä on kehotettu ilmoittautumaan, emme tiedä. Tietoa ei ole myöskään siitä, millaisen kokemuksen omaan juristin KKO haluaisi nyt saada kokoonpanoonsa. Kaikki on siis yhtä salamyhkäistä ja sisäänlämpiävää kuin aina ennenkin! 

12. Jos minulta tiedusteltaisiin kärkiehdokkaita, niin sanoisin, että tuohon joukkoon kuuluvat  Päivi Hirvelä, Asko Välimaa, Markku Fredman, Kirsti Uusitalo ja Jaakko Rautio. 

13. Kun Pauliine Koskelo siirtyy ensi vuoden alusta EIT:n tuomariksi, voitaisiin loogisesti ajatellen otaksua, että KKO saisi uuden jäsenen vastavuoroisesti  EIT:stä eli nimitetyksi tulisi Päivi Hirvelä. Toisaalta uuden jäsenen virka täytetään 1.9. lukien ja Hirvelän pesti EIT:ssa päättyy vasta vuoden lopussa. KKO:ssa tulee tänä vuonna avoimeksi myös toinen oikeusneuvoksen virka, johon Hirvelä ehtii ilmoittautua. Lainvalmistelijoiden "kiintiöstä" vahvin kandidaatti virkaan lienee Asko Välimaa.





tiistai 12. toukokuuta 2015

942. Mikä hallituksen nimeksi?

1. Iltalehti on julistanut leikkimielisen kilpailun Juha Sipilän tulevan hallituksen lempinimestä. Lukijoilta kysytään, mikä olisi paras mahdollinen nimi uudelle hallitukselle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051219674104_uu.shtml

2. Juha Sipilä heitti viime viikolla ilmoille nimiehdotuksen Trio Ässät, mutta se tuskin kelpaa, koska tuonniminen kolmikko on oikeasti olemassa; se on oululainen humppayhtye. Esille on tuotu myös lyhenne SSS-miehet  jota esitti Sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov. Tarja näyttää olevan liikkeellä katkeroituneena siitä, että valtakunnan "ainoa oikea hallituspuolue" eli demarit jätettiin kylmästi ja syytä suotta hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. 

3. Filatovin ehdotus, jota on kannattanut mm. kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sdp), ei kuitenkaan sopimattomana kelpaa, koska lyhenteestä tulee aivan ensimmäiseksi mieleen natsiajan SS-järjestö. 

4. Ben Zyskowicz on paheksunut demarinaisten nimiehdosta. Toivottavasti hän ei kantele oikeuskanslerille, jolta saataisiin kanteluun nahkapäätös joskus parin vuoden kuuttua tai kenties vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

5. Timo Soini on ehdottanut nimeä "perussinimusta", mutta se ei vaikuta kovinkaan tarttuvalta tai iskevältä. Kansanedustaja Nasima Razmyar (sdp) puolestaan on ehdottanut nimikettä "konservatiivihallitus", mutta se lienee kaikista ehdotuksista tylsimmästä päästä eikä anna anna aihetta laajempaan kommentointiin. IL:n mukaan hitiksi on noussut lyhenne "PersKeKo", mutta alatyylisenä ilmauksena sitä ei voitane hyväksyä.

6. Sellaiset nimikkeet kuin "Hupu, Tupu ja Lupu", "Karhukopla", "Kolmen kopla", "Punaniskat", "Troikka" jne. ovat puolestaan liian tavallisia ja ikään kuin hätäpäissään ilmoille heitettyjä ehdotuksia.

7. Jotakin parempaa olisi keksittävä, mutta blogistin mieleen ei tule osuvaa nimeä. Ajatuksissa pyörivät lähinnä vain sellaiset sanat kuin koomikot, kyynikot tai "kylmää kyytiä", mutta sellaisenaan mikään niistä ei kelpaa.  Eivät liioin nimet  "Kolmen kupla" , "Kolmen keikka" tai "Kolmospesä". Viimeksi mainittu ei tosin olisi hassumpi nimi.

8. Nimiasiaa on syytä kysyä lukijoilta, joten antakaapa kuulua! 

lauantai 9. toukokuuta 2015

941. Kenestä Mikko Paateron seuraaja?

1. Kevät on erilaisten juhlapäivien aikaa, jolloin siniristiliput vedetään salkoihin. Muutama viikko sitten pidettiin eduskuntavaalit ja parhaillaan ovat meneillään hallitusneuvottelut. Viikko sitten juhlittin Vappua, jolloin Havis Amanda sai perinteisen lakkinsa lennokilla ja Espan puisto ja Tähtitorninmäki pullistelivat humalaisista juhlijoista.

2. Tällä viikolla on vietetty toisen maailmansodan päättymistä ja Venäjällä voitonpäivän 70-vuotisjuhlallisuuksia. Moskovan Punaisella torilla on parhaillaan menossa suuri sotilasparaati, jota länsimaiden johtajat eivät sattuneesta syystä kunnioita läsnäolollaan. Suomessa on silti myös tänään liputuspäivä, sillä nyt vietetään Eurooppa-päivää. Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin on kulunut 20 vuotta. Huomenna juhlitaan Äitienpäivää, ja liput kiskotaan jälleen tankoihin, satoi tai paistoi.

3. Tänä vuonna ja vieläpä samana päivä eli 1.8. jää eläkkeelle kaksi tunnettua poliisimiestä, mikä olisi myös hyvä syy juhlia. Toinen heistä on Helsingin poliisin väkivaltayksikön johtaja Juha Rautaheimo ja toinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Juha Rautaheimo on antanut lehdille useita jäähyväishaastatteluja. HS:ssa on tänään laaja juttu Rautaheimosta ja tunnetuista murhajutuista, joissa hän on ollut esitutkinnan johtajana.

4. Mikko Paatero nimitettiin poliisiylijohtajan virkaan 2008, jolloin muodollisen nimityspäätöksen teki valtioneuvosto. Tosiallisesti Paateron kuitenkin poimi tehtävään sisäministeri Anne Holmlund (kok), joka on Paateron puoluetoveri. Sattui vielä niin "somasti", että Holmlund ja Paatero ovat molemmat kotoisin Satakunnasta Porin lähistöltä. Paatero, joka oli virkaan tullessaan jo 60-vuotias, oli toiminut aikaisemmin reilut 25 vuotta Länsi-Suomen läänin lääninpoliisijohtajana. Holmlundin valinta tuli monille täydellisenä yllätyksenä, sillä Paateron katsottiin olevan Turussa eläkevirassaan.

5. Mikko Paateron viranhoidosta voidaan olla monta mieltä, sillä toiset kiittävät ja toiset moittivat. Itse en ole pitänyt Paateron tyylistä ja tavasta hoitaa virkaansa, kuten monista blogijutuista voidaan havaita; olen lanseerannut käsitteen "paaterointi". Olen käsitellyt Paateron toimintaa 35:ssä eri kirjoituksessa.

6. Mutta kaikki loppuu aikanaan ja hyvä niin. Mikko Paateron virka on ollut  haettavana ja hakijoiden nimet ovat jo tiedossa. Poliisiylijohtajan virasta on tehty määräaikainen, joten Paateron seuraaja nimitetään virkaansa viideksi vuodeksi. Nimityksestä päättää Juha Sipilän sinivalkoinen hallitus. Uudella sisäministerillä tulee olemaan nimitysmenettelyssä tärkeä rooli.

7. Poliisiylijohtajaksi pyrkii yhdeksän hakijaa. Heidän joukossaan ovat poliisihallituksen kaikkien yksiköiden johtajat eli Seppo Kolehmainen, Tomi Vuori ja Jyrki Wasastjerna. Virkaa ovat hakeneet myös KRP:n päällikkö Robin Lardot, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantala - hän toimi aiemmin Liikkuvan poliisin päällikkönä -  sekä sisäministeriön poliisiosastosta Kauko Aaltomaa ja Sanna Heikinheimo. Poliisiylijohtajan virkaa on hakenut myös valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

8. Kenestä uusi poliisiylijohtaja? Poliisihallituksen ja ministeriön poliisiosaston johtajat sekä KRP:n päällikkö ovat vahvoja hakijoita. HS:ssa haastateltiin eilen sisäministeriön kansliapäällikköä Päivi Nergiä. Hänen mielestään "ei voida ajatella, että uusi poliisiylijohtaja pitäisi välttämättä saada ulkoa". Nerg näyttää ajattelevan, että uusi poliisipomo olisi valittava "talon sisältä", siis joko poliisihallitusta tai ministeriön poliisiosastoa edustavien hakijoiden joukosta.

9. Olen toista mieltä. Poliisihallituksen ja koko poliisikunnan uskottavuuden kannalta uusi ylijohtaja olisi syytä valita poliisikunnan ulkopuolelta. Suomalaisten luottamus poliisiin on ollut viime vuosina laskussa. Poliisin uskottavuutta on ravistellut pahiten Helsingin huumepoliisin päällikköön Jari Aarnioon liittyvä monitahoinen ja varsin törkeitä rikoksia koskeva rikostutkinta. Näyttää siltä, että huumepoliisi on voinut "mellastaa" aika lailla mielensä mukaan eli annetuista ohjeista ja määräyksistä piittaamatta. Näin on tapahtunut mm. siksi, että poliisijohto ei ole välittänyt puuttua epäkohtiin ja että huumepoliisin valvonta on ollut retuperällä. 

10. Vastuu asioiden huonosta hoidosta kuuluisi poliisihallitukselle ja viime kädessä poliisiylijohtajalle. Esimerkiksi Jari Aarnion tapauksen tiimoilta vastuunkantajia ei ole kuitenkaan ilmaantunut, vaan kaikki "päälliköt" ovat kertoneet toimineensa asianmukaisesti, kiistävät vastuunsa, vierittävät sitä muille ja/tai vähättelevät ilmiselviä epäkohtia. Jos uusi poliisiyijohtaja valitaan poliisihallituksen sisältä tai ministeriön poliisiosastosta, on pelättävissä, että vastuussa olevia tultaisiin suojelemaan ja tapahtuneet rikkeet ja laiminlyönnit lakaistaisiin maton alle, jolloin "meno" voisi jatkua samaan malliin myös jatkossa.

11. Minusta uudeksi ylijohtajaksi olisi nimitettävä Matti Nissinen. Hän on tosin jo 59-vuotias, mutta  Mikko Paatero oli ko. virkaan tullessaan suunnilleen samanikäinen tai hieman vanhempi. Nissinen ei ole toiminut ainoastaan ylimpänä syyttäjänä, vaan hän on ollut ennen valtionsyyttäjäksi tuloaan parikymmentä vuotta poliisihallinnon palveluksessa, ensin viitisen vuotta nimismiehenä ja sen jälkeen reilut 10 vuotta lääninhallituksen poliisitarkastajan viroissa. Matti Nissisellä olisi ylijohtajan virkaan monipuolisempi kokemus kuin Mikko Paaterolla. Nissinen on pärjännyt ylimpänä syyttäjänä hyvin, uudistanut koko syyttäjälaitosta järkevästi ja nauttii alaistensa vankkaa luottamusta. 

12. Mikko Paatero ilmoitti poliisiylijohtajaksi tullessaan, että hän kokee päätehtäväkseen poliisien oikeuksista ja eduista huolehtimisen, siis poliisikunnan oikeusturvan takaamisen. Lausuma ihmetytti minua suuresti, sillä poliisin tehtävänä on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Poliisiylijohtaja ei ole poliisikunnan edunvalvoja. Uuden poliisiylijohtajan nimitysasiassa on kysymys myös arvoista. Ylijohtajaksi on valittava henkilö, joka kantaisi huolta, ei vain poliisien eduista á la Paatero, vaan ennen kaikkea ihmisten turvallisuudesta.