keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

837. Ehdotus uudeksi tuomioistuinlaiksi

1. Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2011 työryhmän phtimaan tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän puheenjohtajana toimi oikeusministeriön pitkäaikainen virkamies ja nykyinen hovioikeuden presidentti MIkko Könkkölä ja sen jäseninä olisi edustajia yleistä tuomioistuimista, hallintotuomioistuimista ja erityistuomioistuimista sekä tietenkin myös oikeusministeriöstä.  Oikeustieteellistä asiantuntemusta edusti professori (emeritus) Matti Niemivuo, joka on niinikään toiminut aiemmin 20-30 vuotta OM:n virkamiehenä. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus tuomioistuimia ja tuomareita koskevaksi laiksi, jolla tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa koskeva keskeinen sääntely siirtyisi laintasoiseksi. 

2. Työryhmä otti nimekseen Tuomioistuinlakityöryhmä. Se luovutti mietintönsä "Uusi tuomioistuinlaki" (OM:n julkaisuja ja lausuntoja 26/2014) eilen oikeusministeri Henrikssonille.  Mietintö löytyy tästä.

3. Miksi juuri uusi tuomioistuinlaki?  Suomessa ei ole aikaisemmin ollut minkäänlaista yhtenäistä ja siis "vanhaa" (entistä) tuomioistuinlakia, vaan eri tuomioistuimia koskevat säännökset ovat olleet hajallaan eri laeissa.

4. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi tuomioistuinlaki (siis ilman sanaa "uusi"),  jossa säädettäisiin tuomioistuinlaitoksesta ja sen henkilöstöstä. Tämä laki korvaisi nyt voimassa olevat organisaatiolait ja -asetukset sekä tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen.. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimista ja tuomareista ei enää säädettäisi asetuksella, sillä kaikki säännökset olisivat laissa; tämä olisi positiivinen uudistus. Lain mukaan tuomioistuimet voisivat entistä itsenäisemmin päättää omasta toiminnastaan työjärjestykseen otettavilla määräyksillä.

5. Laki olisi kaikille tuomioistuimille yhteinen eli koskisi hyleisten tuomioistuimien (käräjäokeudet, hovioikeudet ja KKO) ja hallintotuomioistuinten (hallinto-oikeudet ja KHO) lisäksi myös erityistuomioistuimia (markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus).  Laissa olisi tuomioistuimia, niiden organisaatiota sekä johtamista ja hallintoa koskevat säännökset. Lakiin otettaisiin myös tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilökunnan nimittämistä koskevat säännökset. Myös tuomioistuinten asiantuntijajäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin tuomioistuinlaissa. Siinä säädettäisiin myös tuomareiden virkamiesoikeudellisesta erityisasemasta siltä osin kuin se poikkeaa valtion virkamiehiä koskevasta yleislainsäädännöstä. 

6. Laissa täsmennettäisiin tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimisääntelyä. Sivutointen läpinäkyvyyttä ja julkisuutta on tarkoitus lisätä perustamalla tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri, johon merkittäisiin tuomareiden sidonnaisuuksia koskevat tiedot, myönnetyt sivutoimiluvat sekä sivutoimesta maksetut yhteismäärältään yli 10 000 euroa ylittävät palkkiot (JV: miksi vain nämä palkkot ilmoitettaisiin?)

7. Ehdotuksessa uhotaan uudistaa tuomioistuinten hallinto- ja johtamisjärjestelmiä. Tavoitteena on, että hallinto- ja johtamisjärjestelmät mahdollistaisivat tuomioistuinten tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan. Päällikkötuomareiden virat muuttuisivat määräaikaisiksi niin, että lain voimaantulon jälkeen tuomioistuinten päällikkötuomareiden virkoihin nimitettäisiin kerrallaan seitsemän vuoden määräajaksi. Tämä koskisi ehdotuksen mukaan myös KKO:n ja KHO:n päällikkötuomarin eli presidentin virkoja. (JV: tältä osin ehdotus tuskin tulee kuitenkaan toteutumaan). Hovioikeuksissa ja vakuutusoikeudessa osaston johtajan tehtävät tulisivat määräaikaisiksi samoin kuin jo nyt on käräjä- ja hallinto-oikeuksissa. Hovioikeuden ja vakuutusoikeuden laamannin virat on tarkoitus lakkauttaa. Tuomioistuinten hallinnosta huolehtivan kanslia- tai hallintopäällikön asemaa ja kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan myös uudistettavaksi. 

8. Niin, vaikka päällikkötuomareiden nimitysasioissa korostetaan nykyisin niin maan perustellisesti hallinnon merkitystä ja virkaa hakeneiden hallinnolista kykyä ja taitoa, on syytä muistaa, että kaikissa tuomoistuimissa on kuitenkin aina työssä myös todellisia hallinnon ammattilaisia eli  hallinto- tai kansalipäällikköjä. Tuomioistuimen päällikkötuomarin olisi siten syytä keskittyä erityisesti lainkäytön eikä hallinnon johtamiseen.

9. Mietinnössä ehdotetaan, että hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin, markkinaoikeuteen, työtuomioistuimeen ja vakuutusoikeuteen perustettaisiin koulutuksellisista syistä määräajaksi täytettäviä "avustavan tuomarin" virkoja. Niihin nimitettäisiin pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Avustavat tuomarit osallistuisivat muiden tuomareiden tavoin asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen kyseisessä tuomioistuimessa. Koulutuksen järjestämistä varten perustettaisiin jälleen kerran yksi uusi lautakunta, nyt siis nimeltään koulutuslautakunta. Hm, nämä koulutettavat lakimiehet istuisivat siis kolme vuotta tuomaripöydän takana ja harjoittaisivat tuomitsemistointaa siinä missä "oikeat tuomaritkin".

10. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden tuomaria vastaava virassapysymisoikeus ehdotetaan poistettavaksi. Heidän asemansa muutettaisiin vastaamaan muiden tuomioistuinten esittelijöitä. JV: jo oli aikakin! Mutta miksi mieitinnössä ei puututa muuten millään tavalla esittelijöiden asemaan? Olen jo parikymmentä vuotta edustanut kantaa, jonka mukaan kaikkien tuomioistuimien - käräjäoikeuksissa ei ole koskaan esittelijöitä ollutkaan - muutettaisiin kiireesti määräaikaisiksi koulutusviroiksi, joissa tuomarin virkaan tähtäävät juristit voisivat toimia ja harjoitella sanokaamme korkeintaan kolme vuotta.

11. Nykyisin tuomioistuinten organisaatiota koskevissa laeissa olevat säännökset tuomioistuinten kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta sijoitettaisiin oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin lakeihin. Erityistuomioistuimia koskevat lait jäisivät voimaan siltä osin kuin ne sisältävät säännöksiä oikeudenkäynnistä asianomaisessa tuomioistuimessa. Näidenkin tuomioistuinten henkilöstöä, johtamista ja hallintoa koskevat säännökset olisivat kuitenkin tuomioistuinlaissa.

12. Tuomarin valan sijasta tuomareiden olisi ehdotuksen mukaan annettava jatkossa tuomarinvakuutus. Myös tätä koskeva sääntely sijoitettaisiin tuomioistuinlakiin. Tuomioistuinharjoittelusta, käräjäoikeuden lautamiehistä sekä tuomareiden nimeämistä kansainvälisiin tuomioistuimiin säädettäisiin erilliset lait. Esityksellä pyritään toteuttamaan myös väestön kielellisiä oikeuksia ottamalla käyttöön niin sanottuja "kielituomarin" virkoja käräjäoikeuksien lisäksi muissakin kaksikielisissä tuomioistuimissa. - Niin, täytyyhän sen yhden ikuisen hallituspuolueen eli rkp:n erityiseduista toki myös tässä yhteydessä huolehtia, kun oikeusministerinäkin sattuu olemaan muuan Anna-Maja Henriksson (rkp).

13. Paljon on uudessa laissa säädettävää, mutta muuttuisiko asiallisesti kovinkaan moni asia nykyisestä "menosta"? Tuskinpa vain. Vaikka päällikkötumarit nimitettäisiin jatkossa määräajaksi, he voisivat tietenkin hakea virkaa uudelleen saadakseen jatkopostin. Monet asiat jäävät yhä edelleen odottamaan uutta sääntelyä. rampallaan ovat mm. tuomioistuinharjoittelu, tuomarikoulutus, lautamiesten asema ja valintapa sekä tietenkin todella suuren luokan kysymys nykyisin kaksinapaisen tuomioistuinorganisaation kehittämisestä niin, että yleiset tuomioituimet ja hallintotuomioistuimet yhdistetään yhdeksi organisaatioksi. 

14. Poliittisesti kaikkein vaikein asia on tuomioistuiminen keskushallinnon siirtäminen pois oikeusministeriöltä sitä varten perustettavalle tuomioistuinvirastolle tai -johtokunnalle. Vaikka Könkkölän mietinnössä hieman hurskastelleen todetaan  ikään kuin täkyksi - että ehdotuksen tarkoituksena on lisätä tuomioistuinten riippumattomuutta, niin tämä tavoite ei tule toteutumaan, jos ja kun tuomioistuimet ovat jatkossa edelleen hallinnollisesti tiiviisti sidoksissa oikeusministeriöön.

15. Kuten sanottu, tuomioistuinten esittelijöiden virat olisi järkevää muuttaa lyhyt- ja määräaikaisiksi koulutusviroiksi. Mutta tätäkään kysymystä työryhmä ei ole ottanut edes pohdittavakseen! Korkeimpaan oikeuteen on viime vuosina palkattu muutamia ma. esittelijäneuvoksen virkoja, joihin on yritetty saada tuomioistuinten ulkopuolella toimivia lakimiehiä. Tämä ei ole kuitenkaan sopinut Mikko Könkkölän poppoon pirtaan, sillä työryhmä ehdottaa mietinnössään myös näiden ma. virkojen  muuttamista vakinaisiksi eläkeviroiksi. Täysin käsittämätöntä!

16. Vielä yksi tähysin käsittämätön epäkohta. Työryhmä ehdottaa, etä hovioikeudet ja ylimmät tuomioistuimet ratkaisivat edelleen valitusasiat esittelystä. Siis myös ne asiat, joissa ao. tuomioistjin on pitänyt pääkäsittelyn tai suullisen käsittelyn. Ehdotuksesta ilmenee, että työryhmä vähät välittää prosessioikeudellisten menettelyperaatteiden kunnioittamisesta ja toteutumisesta. Jos asiassa pidetään pääkäsittely tai suullinen käsittely, niin mm. todistelua koskeva välittömyysperiaate tietnkin edellyttää, että asia ratkaistaan suoraan pääkäsittelyssä tai sitä vastaavassa suullisessa käsittelyssä vastaanotetun aineiston perusteella. Toisin sanoen, pääkäsittelyn/suullisen käsittelyn jälkeen ei voida toimittaa enää kirjallista esittelyä, jossa läsnä ovat vain tuomarit ja asianomaisen jutun esittelijä.  Ruotsissa ja monissa muissa maissa tämä asia on ymmärretty, mutta Suomessa ei, vaan täällä jumputetaan edelleen - ehkä tsaarinajan muiston kunnioittamiseksi - yhä edelleen esittelyjä esittelyjen perään.






tiistai 22. huhtikuuta 2014

836. Ketkä Suomesta EU-parlamenttiin?

1. EU-parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25.5. eli  kuukauden kuluttua. Parlamentitin valitaan 28 jäsenmaasta yhteensä 751 edustajaa, Suomesta 13, kuten ennenkin. Parlamentin kausi kestää viisi vuotta, se alkaa 1.7.

2. Nykyiset mepit ovat jo pakanneet kapsäkkinsä Brysselissä ja Strassbourgissa. Lähes kaikki nykyiset mepit ovat ehdolla myös uusissa vaaleissa. Yhtä innokkaasti, ellei vielä innokkaammin kuin viisi vuotta sitten. Mutta uudistuuko Suomen mepistö näissä vaaleissa ja ketkä eri puolueiden ehdokkaista ovat vahvoilla?

3.  Nykyisin eri puolueila on meppejä seuraavasti:  kokoomus kolme (Eija-Riitta Korhola,  Sirpa Pietikäinen ja Petri iSarvamaa), keskusta kolme (Anneli Jäätteenmäki,  Riikka Pakarinen ja Hannu Takkula), sdp:llä kaksi (Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo),  vihreillä kaksi (Tarja Cronberg ja Satu Hassi) sekä perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla (kd) ja rkp:llä kukin yksi (Sampo Terho, Sari Essayh ja NIls Torvalds). Uudelle kaudelle eivät pyri enää Satu Hassi ja Riikka Pakarinen.

4. Yllä mainituista Cronberg, Terho ja Torvalds eivät ole istuneet koko viisivuotiskautta. Cronberg tuli Kataisen hallituksen ministeriksi v. 2011 nimitetyn Heidi Hautalan, Terho Suomen politiikkaan palanneen Timo Soinin ja Torvalds puolustusministeriksi ruvenneen Carl Hagmanin tilalle.

5. Kokoomus on ollut EU-vaaleissa ennenkin menestynyt puolue, joten voidaan arvioida, että se säilyttää helposti nykyiset kolme paikkaansa, mutta luultavasti  kokoomuksen paikkaluku nousee neljään. Keskusta ei tee samaa temppua, vaan sillä on vaikeuksia säilyttää nykyiset kolme paikkaansa. Demarit saavat edelleen tyytyä kahteen EU-parlamentaarikkoon. Perussuomalaiset nostaa paikkalukunsa ainakin kahteen ellei peräti kolmeen, vm. tapauksessa keskustan paikkaluku putoaa kahteen. Kristilliset, jotka saivat viime kerralla viisi vuotta sitten yhden paikan perussuomalaisten kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta, menettävät nyt ainokaisen paikkansa. Vihreillä voi olla vaikea sadaa parlamenttiin kahta paikkaa. Rkp:n yksi paikka on nyt erittäin tiukassa, sillä ehdokaaksi haalittu Jörn Donner (81) ei enää innostane nuoria äänestäjiä. Möyskin vasemmistoliitto voi tälläkin kertaa jäädä ilman meppiä.

6. Puolueiden välinen paikkajako lienee siis seuraavanlainen: kokoomus 4, keskusta 3, sdp 2, perussuomalaiset 2, vihreät  1 ja vasemmistoliitto 1. Puolueensa ykkösehdokkaan Alexander Stubbin ansiosta kokoomuksen paikkaluku noussee siis yhdellä.

7. Suomalaisten meppien nimilista uudistuu lähes kokonaan. Nykyisistä mepeistä eivät enää tule valituiksi  Mitro Repo (varma tapaus), Tarja Cronberg (vielä varmempi putoaja), Sari Essayh, Satu Hassi (ei ole ehdollakaan), Eija-Riitta Korhola (varma putoaja), Riikka Pakarinen (ei ehdolla),  Petri Sarvamaa (varma tapaus), Hannu Takkula (kiikun kaakun) ja Nils Torvalds (erittäin varma putoaja). Myös Liisa Jaakonsaarta uhkaa putoaminen eivätkä Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Pietikäinen tai Sampo Terhokaan voi olla varmoja läpimenostaan.  

8. Nykyisistä ehdolle asettuneista mepeistä kukaan ei siis voi olla varma läpimenostaan. Katsotaanpa sitten hieman puoluettain, ketkä ehdokkaista voisivat tulla valituiksi EU-parlamenttiin.

9. Kokoomuksesta varma läpimenijä on Alexander Stubb, josta on helppo ennustaa vaalien suomalaista äänikunkkua. Eija-Riitta Korhola joutuu luovuttamaan paikkansa Henna Virkkuselle. Myös kansanedustaja Anne-Mari Virolainen - hänen aviomiehensä on muuten Vuoksenrannan Virolaisia - on vahvoilla ja voi ohittaa äänimäärässä jopa Sirpa Pietikäisen. Kokoomuksen miesehdokkaat ovat Stubbia lukuun ottamatta hieman värittömiä. Sirpa Pietikäinen voi ottaa puolueen neljännen paikan, miehistä valituksi voi tulla esimerkiksi Jari Andersson. Petri Sarvamaa jäänee siis valitsematta.

10. Keskustan ehdokkaista vahvimmilta lienevät Anneli Jäätteenmäki, Antti Kaikkkonen, Elsi Katainen,  Mikael Pentikäinen,Olli Rehn, Hannu Takala, Mirja Vehkaperä ja Paavo Väyrynen. Ketkä olisivat ne kolme (tai kaksi), jotka valitaan? Kaikkosella ja Pentikäisellä ei ensinnäkään ole mahdollisuuksia tulla valituksi, tuskin myöskään Vehkaperällä. Parhaiten menestyjät loytynevät nelikosta Väyrynen, Jäätteenmäki, Rehn ja Takkula. En ole Olli Rehnin kannattajia, vaikka hänellä onkin mahdollisuuksia tulla valituksi. Jäätteenmäen valintaa uhannee lähinnä Elsi Katainen. Veikkaan että "Kuningas" Väyrynen ei tule valituksi, joten hän voi alkaa keskittyä suoraan ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

11. Demareista Mitro Repo jäänee siis valitsematta eikä Liisa Jaakonsaarenkaan läpimeneo ole lainkaan varma asia. Mia-Petra Kumpula-Natri lyönee Jaakonsaaren ja tullee valituksi. Olisiko Mikael Jungner toinen demareiden läpimenijöistä, ei oikein siltä vaikuta. Timo Harakkakaan tuskin tulee kysymykseen. Lyökö Kimmo Kiljunen Johannes Koskisen ja Ilkka Kantolan? Riitta Myller pyrkii tauon jälkeen taas EU-parlamentiin, nyt jo kait kolmannelle kaudelle, mutta ei enää tule valituksi. Sanoisin, että Kumpula-Natrin seuraksi Brysseliin lähtee Ilkka Kantola - onhan ex-piispalla toki kannattajakuntaa puoluejäsenten ulkopuolellakin.

12. Perussuomalaisilla on vahva ehdokasjoukko, mutta Timo Soinin poissaolo merkinnee sitä, että persut saavat Brysseliin vain kaksi edustajaa. Jussi hHalla-ahon valinta vaikuttaa varmalta, mutta kuka on ps:n toinen läpimnijä? Se ei ole Juho Eerola, Erkki Havansi, Toimi Kankaanniemi, Pirkko Ruohonen-Lerner, Juha Väätäinen, Pirkko Mattila,  Anne Louhelainen tai Maria Lohelakaan. Veikkaisin, että Halla-ahon lisäksi perussuomalaisista EU-parlamenttiin valitaan toiselle kaudelleen Sampo Terho.

13. Kristillisdemokraattinen puolue jäänee nyt ilman edustajaa, koska yhdenkin ehdokkaan läpimenoon tarvitaan noin kuuden prosentin äänisaalis. Tähän eivät riitä Päivi Räsäselle annettavat äänet, joten Sari Essayh ei uusi meppipaikkaansa, vaan hän joutuu tähtäämään ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Ruotsalaiset (rkp) on myös vaaleissa kiikun kaakun, sillä puheenjohtaja ja ex-.meppi Carl Haglund ei ole tällä kerralla ehdokkaana eikä Jörn Donnerilla ole mahdollisuuksia. Se, että ahvenanmaalaiset keskittävät äänensä yhdelle ainoalle saarivaltakunnasta ehdolla olevalle ehdokkaalle, ei riitä rkp:n ehdokkaan valintaan. Vihreät menettää toisen paikkansa ja valituksi tulee ainoastaan Heidi Hautala. Vasemmistoliitosta valituksi voi tulla Merja Kyllönen.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

835. Vaasan Vasama

Suomipojan pakarat, hän oppi riisumaan muttei pukemaan….

1. Vaasassa, tuossa Pohjanmaan mainiossa pääkaupungissa, vaikuttaa moni tunnettu urheiluseura. Vaasan Palloseura (VPS) pelaa futista mestaruussarjassa ja Vaasan Sport nousi ensi kaudeksi jääkiekkoilun kaikkein pyhimpään eli jääkiekkoliigaan. Vaasan Vasama puolestaan on yleisseura, jossa harrastetaan menestyksellä mm. yleisurheilua ja lentopalloa.

2. Vaasassa on maamme toiseksi vanhin hovioikeus, joka on perustettu jo 1700-luvulla. Sen presidentti vaihtuu toukokuun alusta, sillä presidenttinä vuodesta 2009 toiminut Olli Varila on jäänyt pari kuukautta sitten virastaan eläkkeelle. Presidentin virkaan oli viisi hakija, joista valinta osui Helsingin hovioikeuden laamannin virassa nykyisin olevaan Tapani Vasamaan (58).

3. Tapani Vasama on suurelle yleisölle ja luultavasti myös lakimieskunnan enemmistölle melko tuntematon nimi, minullakaan ei ole kunnia tuntea häntä. Presidentin virkaan oli Vasamaa kolme paljon tunnetumpaa hakjaa, eli rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände, joka on toiminut pari vuotta korkeimman oikeuden ylimääräisenä neuvoksena, Vaasan hovioikeuden vanhin "rivituomari" eli hovioikeudenlaamanni, OTL Robert Liljenfeldt ja Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvos, OTT, dosentti Sakari Laukkanen. Nämä kolme ovat ansioituneet myös oikeustutkimuksen saralla ja kirjoittaneet oikeudenkäyntimenettelyä, todistusoikeutta ja muutoksenhakua koskevia ansiokkaita artikkeleja oikeustieteellisiin julkaisuihin. Dan Frände toimi 2-3 vuotta sitten oikeusministeriön asettaman todistustelutyöryhmän puheenjohtaja ja hän on muutenkin ainoita suomalaisia todistusoikeuden eksperttejä. Todistusoikeus on oikeudenkäynnin tärkeimpiä asioita.

4. Mutta eivätpä kelvanneet nämä kolme tunnettua ja julkaisutoimintaa harjoitanutta lakimiestä presidentin virkaan, vaan valituksi tuli Tapani Vasama. Millä "lihaksilla", voidaan perustellusti kysyä. Varmaankin Vasama on pätevä juisti, joka on kolunnut alioikeuden ja hovioikeuden virkoja Itä-Suomen tuomioistuimissa 20-30 vuotta ja ollut myös muutaman vuoden Suomen Tuomariliiton puheenjohtajana. Mutta juridista julkaisutoimintaa Vasama ei ole tiettävästi harjoittanut, itse en ole ainakaan törmännyt kertaakaan hänen mahdollisesti julkaisemiinsa kirjoituksiin. 

5. Tapani Vasama oli tuomariliiton johdossa silloin, kun liitto julkaisi kolmisen vuotta sitten Tuomarin eettiset periaatteet -nimisen "tuomareiden katekismuksen". Siihen on listattu, aika varovaiseen sävyyn minusta, muutamia tunnettuja normeja, joiden mukaan tuomareiden tulisi toimia. Oikeusjutun asianosaiset eivät kuitenkaan voi vedota ko. normeihin esimerkiksi muutoksenhaun yhteydessä. Periaatteita, joissa ei ole mitään yllättävää, oli laatimassa useampi juristi ja niiden luonnoksesta kuultiin useita ulkopuolisia asiantuntijoita. 

6. Suomen tuomarilitto on varsin näkymätön yhteisö, joka järjestää joka toinen vuosi tuomaripäivä-nimisen tilaisuuden, muuta merkittävää liitto ei ole luultavasti saanut aikaan. Liitto ei pidä ääntä toiminnastaan. Joskus sen jäseniä kuullaan asiantuntijoina eduskunnan lakivaliokunnassa, mutta näiden samoin kuin asiantuntijoiden lausunnoilla yleensäkään, ei ole yleensä juurikaan vaikutusta lakiesitysten ja lakien sisältöön. Lakiesitykset nuijitaan lakivaliokunnassa - sitä johtaa nykyisin ei-lakimies eli Anne Holmlund - päätöksi useimmiten sellaisenaan, sillä perustuvathan ne paljon puhuttuihin hallitusohjelmiin.

7. Kun Vaasassa on edellä mainittu urheiluseura Vasama, niin ehkäpä tämä itse asiassa ratkaisi myös hovioikeuden presidentin "nimityspelin" Tapani Vasaman eduksi. Vasama on Vaasassa nyt huipulla sekä urheilussa että hovioikeudessa!

8. Virkaesityksen hovioikeuden presidentin viran täyttämiseksi tekee tuomarinvalintalautakunta, jonka puheenjohtajana toimii korkeimman oikeuden oikeusneuvos. Nyt lautakunta korosti päätöksessään, että sen esitys Vasaman nimittämisestä oli yksimielinen. Samaa asiaa korostettiin siinä lausunnossa, jonka korkein oikeus antoi jo hyvissä ajoin ennen valintakunnan esitystä. Selvää lienee, että jo tämä KKO:n lausunto tosiasiallisesti ratkaisi presidentin nimityspelin Tapani Vasaman eduksi, sillä eihän valintalautakunta halua toki halua ryhtyä pullikoimaan KKO:n kantaa vastaan! Olisi mielenkiintoista tietää ne todelliset perusteet, joilla Vasama on asetettu Fränden, Liljenfeldtin ja Laukkasen edelle virkaa täytettäessä. Mutta niitähän emme, tietenkään, saa  koskaan tietää. Ei niitä julkaista milloinkaan netissä, vaikka julkisuusperiaate tietenkin sitä edellyttäisi.

9. Hovioikeudenpresidentin nimitysasian valmistelu on salamyhkäistä puuhaa sikäli, että kun viranhakijat ovat selvillä, ao. hovioikeuskaupunkiin matkaileee kaikessa hiljaisuudessa ja suuren salaperäisyyden vallitessa KKO:n jäsenistä koostuva kolmihenkinen delagaatio tutkailemaan tilaannetta ja haastattelemaan ao. hovioikeuden jäseniä,  esittelijöitä ja kansliahenkilökuntaa. Tälla halutaan saada kautta rantain selville, mitä henkilökunta tuumailee siitä, kenestä pitäisi tehdä heidän uusi pomonsa. Nämä keskustelut ovat tietenkin "täysin luottamuksellisia" ja luulisin, että kyseisen delegaation matkasta ja sen tuloksista ei kerrota nimitystä koskevissa asiakirjoissakaan mitään yksityiskohtaista. Delegaatio kertoo kyllä havainnoistaan ja tiedoistaan, joiden luotettavuutta viranhakijat tai ulkopuoliset eivät voi mitenkään tarkistaa, KKO:n muille jäsenille. Tämän jälkeen KKO:n päättää omasta lausunnostaan plenumissa eikä ole vaikea arvata, että päätös noudattelee useimmiten aina ko. delegaation näkemyksiä. KKO:n ko. lausunto - yksimielisyydessään - on sitten de facto tuomarinvalintalautakuntaa sitova.

10. Minusta tässä samoin kuin monissa muissakin tuomioistuinten päällikkövirkojen haku- ja täyttömenettelyssä olisi todella paljon kehittämisen varaa. Nyt virantäytöstä on avoimuus ja läpinäkyvyys usein kaukana ja salamyhkäisen virantäyttömenettelyn tuloksena päällikkötuomarin virkaan saadaan juristi, jota ao. tuomioistuimen henkilökunta pitää mukavana, sopivana ja muutenkin helpoimpana tapauksena. Tähän liittyy kuitenkin se karmea epäkohta, että virkanimitykset tehdään yksinomaan tuijottamalla ko. tuomioistuimen henkilöstön työn mukavuutta ja jonkinlaista "yhteishenkeä", mutta siinä ei ajatella tippaakaan sitä, miten esimerkiksi hovioikeutta ja sen oikeudenkäyntimenettelyä tulisi kehittää, jotta oikeutta hakevien ihmisten oikeusturva vihdoin ja viimein edes hivenen paranisi. Oikeusturva on lainkäytössä kaiken aa ja oo, mutta oikeuksien päällikkövirkojen täyttämisessä tuijotetaan yksinomaaan tuomioistuimen oman hallinnon sujuvuuteen. Lainkäytön laatu ja sen kehittäminen unohdetaan kylmästi. Pääasia on, että päälliköksi saadan "hyvä hallintomies tai nainen".

11. Tapani Vasamaa seurasi Suomen Tuomariliiton puheenjohtajana Tuomas Nurmi, joka on samanikäinen kuin kuin Vasama ja toimii nyt Päijät-Hämeen eli Lahden käräjäoikeuden laamannin virassa. Vm. virka oli haettavana pari vuotta sitten ja sitä haki myös Tapani Vasama, joka hävisi virantäytön Nurmelle. Ehkä nyt on ajateltu, että jos miestä ei valittu Lahden laamanniksi, niin pitäähän hänestä ainakin hovioikeuden presidentti tehdä!

12. Edellä kerrotut dubiot koskevat lähinnä hovioikeuden presidenttien virantäyttöä yleensä, samanlaista kähmintää se on ollut monasti aiemminkin. Tapani Vasama on varmaan pätevä päällikkötuomari, joten jäämme nyt seuraamaan, miten pontevasti hän ryhtyy kehittämään Vaasan hovioikeuden toimntaa. On pakko sanoa, että hänen edeltäjänsä tuotti tässä suhteessa ainakin minulle pettymyksen. Esimerkiksi Vaasan hovioikeuden tiedotustoiminta, jota seuraan netin välityksellä, on laskenut vuosi vuodelta kuin lehmän häntä konsanaan. Hovioikeus julkaisi viime vuonna - loppuvuodesta muuten - vain kolme ratkaisuaan netissä; tänä vuonna ei ole vielä yhtään ratkaisua putkahtanut Vaasan hovista nettiin. Silloin kuin Erkki Rintala oli Vaasassa presidenttinä, hovioikeus julkaisi vuosittain yhtä monta eli n. 20-30 ratkaisua netissä kuin viisi muuta hovioikeutta yhteensä. Tässäpä olisi hieman tavoitetta Tapani Vasamalle.

13. Tapani Vasaman puoliso Pirjo Peura-Vasama toimii tätä nykyä Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarina. Hän oli puheenjohtajana suurta julkista huomiota herättäneessä puukartellijutussa, joka lienee Suomen suurin riita-asia kautta aikojen. Minulle oli yllätys, että Peura-Vasaman johtama oikeus päätyi kymmenkunnassa ratkaisussaan kolmisen viikkoa sitten siihen, että vahingonkorvausta kartellin muodostaneilta metsäyhtiöiltä vaativien yksityisten metsänomistajien vaatimukset olivat pahemman kerran vanhentuneet.  Käräjäoikeus jätti siten, äänestyksen 2-1 jälkeen, korvausvaatimkset tutkimatta. Päätöksistä valitetaan luonnollisesti hovioikeuteen ja tarvittaessa aina korkeimpaan oikeuteen asti. Olen melko varma - voisin jopa lyödä pienen vedon asiassa - että hovioikeus tai viimeistään KKO tulee vanhentumiskysymyksen johdosta toisenlaiseen tulokseen kuin käräjäoikeuden enemmistö ja palauttaa jutut takaisin käräjäoikeuteen. 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

834. KKO 2014:25. Oikeus valmistella puolustusta

1. Syytetyn oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustusta on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tämä sanotaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan 3.b kohdassa samoin kuin YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa. Myös Suomen perustuslain mukaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiin kuuluu oikeus tulla asianmukaisesti kuulluksi. Siihen katsotaan kuuluvan myös oikeus avustajaan.  EIS:n mukaan syytetyn vähimmäisoikeuksiin kuuluu  myös oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa avustajan välityksellä (EIS 6 art. 3.c kohta).

2. Tänään annettu korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2014:25 koskee tapausta, jossa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnnut syytetty A:n vastoin tämän kiistämistä huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli saanut haasteen tiedokseen vasta käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä, joka alkoi kello 10.30,  eikä hänellä ollut pääkäsittelyssä avustajaa, jota hän ei ilmoituksensa mukaan tarvinnut.

3. Käräjäoikeus (Gisela Juutilainen ja lautamiehet) tuomitsi A:n syytteen mukaisesti seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio sai lainvoiman, mutta sen jälkeen A kanteli tuomiosta hovioikeuteen sillä perusteella, ettei hän ollut saanut jutussa riittävästi aikaa valmistella puolustustaan. Hän oli saanut haasteen tiedoksi vasta pääkäsittelypäivänä eikä hänellä ollut ollut esitutkinnassa tai käräjäoikeudessa avustajaa.  

4. Hovioikeus (Ketola, Mäkilaurila, Mattila), esiteltyään perusteluissa ensin näkökohtia pro et contra,  katsoi, ettei A:n kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin. Pääperusteena hovoikeus totesi, ettei A ollut kantelukirjoituksessaan tuonut esiin mitään sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että käräjäoikeuden tuomion lopputulos olisi ollut toinen, jos hänellä olisi ollut enemmän aikaa valmistella puolustustaan. 

5. Minusta hovioikeuden mainittu johtopäätös on luonteeltaan varsin tyly. Perusteluissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiin, vaan on vain kylmästi (ja tosiasiallisesti) todettu, että "turhaan sinä kaveri tänne meille kantelit, syyllinenhän sinä olet joka tapauksessa, kun et ole pystynyt edes tässä vaiheessa näyttämään saamaasi tuomiotasi asiallisesti vääräksi."

6. Sitkeänä sissinä A kuitenkin jatkoi kanteluaan korkeimpaan oikeuteen, jossa hänelle myönnettiin valituslupa. Korkein oikeus päätyi päinvastaiseen kannanottoon kuin hovioikeus. Johtopäätös, jonka mukaan A:lla ei ole ollut käräjäoikeudessa riittävästi mahdollisuuksia puolustautua eli selvittää ja esittää oikeudelle syyksilukemiseen, rangaistuksen mittaamiseen tai rangaistuslajin valintaan vaikuttavia näkökohtia, on epäilyksettä oikea. Kyseessä oli tuomioistuimen menettelyvirhe, jonka voitiin olettaa olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Se, ettei A ollut, kuten hovioikeus oli lausunut, tuonut itse laatimassaan kantelukirjelmässä esille seikkoja, jotka osoittaisivat menettelyvirheen (todella) vaikuttaneen käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen, ei siis ollut oleellinen seikka. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen, poisti käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

7. Tästä opimme, että tuomioistuimen ja tuomarin tulee huolehtia viran puolesta, että syytetty on saanut asiassa riittävästi aikaa valmistella puolustustaan. Jos näyttää siltä, ettei näin ole tapahtunut, tulee tuomarin käyttää kyselyoikeuttaan (materiaalista prosessinjohtoaan) ja selvittää asia. Puolustuksen valmisteluun ei toki riitä, että syytetty on saanut haasteen tiedokseen vasta käsittelypäivänä. Toinen opetus koskee sitä, että tuomiovirhekantelun menestyminen ei edellytä kantelijalta näyttöä siitä, että tuomioistuimen menettelyvirhe on todella olennaisesti vaikuttanut lopputulokseen. Tuomion poistamiseen riittää, että menettelyvirheen voidaan otaksua olennaisesti voineen vaikuttaa lopputulokseen.