Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kolehmainen Seppo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kolehmainen Seppo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. kesäkuuta 2016

1025. Tärkeilevä Kultaranta-tapahtuma

1. Kultaranta-konferenssilla tai -keskusteluilla tarkoitetaan  Naantalissa tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa vuodesta 2013 lähtien kerran kesässä järjestettyä kaksipäiväistä ulko- ja turvallisuupoliittista keskustelutilaisuutta. Se on presidentti Sauli Niiistön ideoima ja koolle kutsuma tapahtuma, joka järjestetään yhteistyössä Ulkopoliittisen instituutin kanssa.

2. Malli tapahtumaan on saatu, kuinkas muuten, Ruotsista, eli tarkemmin sanottuna Sälenin 
puolustuskonferenssista. Kultaranta-keskusteluiden tavoitteena on ollut luoda uudenlainen, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa avoimesti ja kriittisesti pohtiva kansallinen keskustelutapahtuma. Niinistön erityisenä toiveena on ollut tarjota mahdollisuus vuoropuhelulle. Käytännössä Kultarannan hieman kankeissa puheenvuoroissa, joiden johdosta kunnon keskustelua ei juuri synny, ei ole päästy Sälenin keskustelujen tasolle. Kun suomalainen poliitikko tai korkea virkamies avaa Kultarannassa suunsa, jokainen kuulija yleensä tarkasti tietää, mitä sieltä tulee ulos.

3. Tapahtumaan kutsutaan noin sata ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri tahoilta. Kutsuttujen joukossa on muun muassa poliittisia päättäjiä, tutkijoita, hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja median edustajia.
4. Ensimmäinen Kultaranta-tapahtuma pidettiin 16.–17. kesäkuussa 2013. Keskusteluissa käsiteltiin laajasti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta. Eilen ja tänään pidetty tilaisuus oli järjestyksessä neljäs Kultanta-happening. Nyt oli määrä keskustella erityisesti Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä.
5. Tavallisilta suomalaisilta Kultaranta-keskustelu menee joka kerta "ohi"jälkiä jättämättä, sillä varsin harvat jaksavat tilaisuutta vähän ennen Juhannusta seurata.  Heitä lohduttanee tieto siitä, että he eivät menetä mitään, vaikkeivät seuraisikaan tilaisuutta. Keskusteluissa lausutaan nimittäin löhinnä vain itsestäänselvyyksiä, jotka on sanottu aikaisemmin jo ainakin "sata kertaa". 

5a. Kultarannasta on tullut hieman samanlainen happening ja joidenkin mielestä jopa hieman samanlainen riesa, jollaisia ovat myös esimerkiksi Jukolan Viesti, Kuninkuusravit, Seinäjoen tangomarkkinat, Kaustisten kansanmusiikkijuhlat, Itä-Länsi -pesäpallo-ottelu, Sodankylän filmifestivaalit tai Sonkajärven eukonkannon MM-kisat. On toki hyvä, että ko. tilaosuuksia pidetään, mutta yhtä hyvä on, että tilaisuus järjestetään vain kerran vuodessa ja että kaikki unohtavat aika pian, mitä juhlissa tapahtui puhuttiin. 
6. Keitä kaikkia Kultarantaan oli tänä kesänä kutsuttu? Tämä selviää tasavallan presidentin kanslian sivulla julkaistusta vieraslistasta, kas tässä
Tilaisuuden osanottajat 2016

7. Osallistujalistalla on tuttuja nimiä. Tilaisuuden päävieraana oli Ruotsin pääministeri  Stefan Löfven, joka on sosiaalidemokraatti. Kutsuttujen joukossa olivat Juha Sipilän hallituksen tärkeimmät ministerit, myös Alexander Stubb, joka jättää hallituksen virallisesti huomenna tiistaina; tänään Stubb tulee olleeksi ministerinä yhtäjaksoisesti 3 000 päivää. Myös ministeri Anne Berner oli kutsuttu, mutta keskustasta esimerkiksi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja varapuheenjohtaja Juha Rehula sekä persuministereistä esimerkiksi työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmiä olivat poissa. Demareista poissaolollaan loistivat mm. Eero Heinäluoma, Antti Lindtman ja Jutta Urpilainen.

8. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Eero Heinäluoma ilmoitti tänään, ettei hän tähtää presidentinvaaleihin demareiden ehdokkaana. Don Eeron surutyö vaimon kuoleman (2015) jälkeen on kuulemma yhä kesken. Heinäluoman mielestä Jutta Urpilaisella on presidentiltä vaadittavia ominaisuuksia. Hieman yllättävä kannanotto, kun otetaan huomioon, että Urpilainen ja hänen miehensä ovat äskettäin adoptoineet lapsen Kolumbiasta. Mihin Heinäluoma unohti Erkki Tuomiojan, jolla voisi olla edes jonkinlaisia mahdollisuuksia pressanvaaleissa? 

9. Presidenttiehdokkuutensa on varmistanut tähän mennessä ainoastaan keskustan Matti Vanhanen, ja hän oli mukana Kultarannassa. Paikalla oli myös Paavo Väyrynen, joka on maan kokenein ulkopoliitikko. Hieman yllättävää oli, ettei vihreiden Pekka Haaviston nimeä löydy osanottajien listalta. Ehkäpä Pekka ja hänen puolisonsa Antonio olivat ehtineet jo lähteä Antonion kotimaahan tai jonnekin muualle. Kokeneista politiikoista kutsua ei ollut saanut esimerkiksi Seppo Kääriäinen, joka toimi puolustusministerinä muistaakseni Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksesa. EU-mepeistä kutsuttujen listalla ei ole muita kuin Paavo Väyrynen, mitä voidaan pitää yllätyksenä. Esimerkiksi Heidi Hautalalla olisi ollut paljon sanottavaa. Sauli Niinistön mielestä kenties jopa hieman liikaakin.

10. Listalta löytyy kaksi Häkämiestä, Jyri ja Kari; jälkimmäisen saama kutsu oli melkonen yllätys ja herättää ulkopuolisissa, ainakin minussa, lähinnä vain hymyilyä; no, kaipa pikkuveli Jyri piti huolen ettei Kari päässyt teltassa ja drinkkijonossa liiaksi mesomaan.  KD:n johtohahmoista oli kutsuttu vain nykyinen puheenjohtaja Sari Essayh, josta leivotaan kohta KOK:n jäsen, mutta neljä vuotta kahdessa edellisessä hallituksessa toiminut sisäministeri Päivi Räsänen oli jätetty kutsumatta. Kenraalikunta näyttää loistavan poissaolollaan, samoin kirkon korkein johto eli arkkipiispa Mäkinen. Helsingin piispa Irja Askolan mukanaolo olisi toki luonut tiettyä turvallisuuden tunnetta tilaisuuteen, sillä onhan Irja-piispa pitänyt hyvää huolta ulkoisesta habituksestaan; tapahtumassa olisi tarjoiltu hyvää purtavaa myös Askolalle.

11. Poliisikuntaa tilaisuudessa edustivat Supon päällikkö Antti Pelttari ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Vm. pukeutuu aina ja varmaan myös jatkossa koko ajan siniseen sotisopaansa eli poliisin virkapukuun; mahtaako Seppo malttaa riisua pukuaan edes  nukkuessaan. On toki hyvä olla aina valppaana. Vaikea sanoa, mikä rooli Kolehmaisella Kultarannassa itse asiassa oli ja mitä hän tilaisuudessa teki, mutta sen tiedämme, että tutkimattomat ovat herramme eli tässä tapauksessa tasavallan presidentin tiet ja aivoitukset. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä ei sentään ollut kutsuttu paikalle, mikä seikka on syytä panna tyydytyksellä merkille.

12. Joukko toimittajiakin oli paikalla vieraina. Minua ihmetytti ja hieman hymyilytti, kun huomasin listalla nimet Pekka Ervasti (Yle) ja Timo Haapala (Mtv).  Minulle on jäänyt epäselväksi, millä perusteilla mainitut herrat ovat ansioituneet ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. No, eivät varmaan olekaan, mutta sen sijaan he ovat vaikutusvaltaisia henkilöitä, mikä on toinen osanottajaksi pääsyn kriteeri. Kutsuttujen listalta saa sen sjaan hakea turhaan kokeneen Riitta Uosukaisen nimeä. Hesarista ei ollut kutsuttu ketään; ilmankos HS tänään julkaisi Kultarannan kokouksesta silmiinpistävän lyhyen uutisjutun.

13. Nyt minulla sytytti! Pekka Ervasti ja Timo Haapala olivat saanet Sauli Niinistöltä kutsun Kultarantaan tietenkin palkkioksi siitä ahkeruudesta ja "taitavuudesta", jolla he olivat koko kevään ajan kalvaneet Alex Stubbia ja myötävaikuttaneet siten vahvasti siihen, että Stubb syrjäytettiin viikko sitten Lappeenrannassa kokoomuksen puheenjohtajan ja siten myös valtiovarainministerin paikalta. Tunnettu tosiasia nimittäin on, että Sauli Niinistön ja Alex Stubbin välit ovat jo pitkään olleet sangen viileät. Sauli halusi Petteri Orpon Alex Stubbin tilalle ja kutsui tämän vaimoineen Mäntyniemeen kylään. Jostakin syystä kyläilyuutinen vuosi tai vuodettiin julkisuuteen, kuten manööverin tarkoitus varmaan olikin. Niinistö halusi näyttää, että Orpo on "hänen miehensä", jolloin kokoomuslaiset seurasivat Lappeenrannan kokouksessa kiltisti presidentin mielipidettä.

14. Kultarannassa keskusteltiin vaikka mistä, kuten esimerkiksi siitä, "minne EU on menossa" näinä kasvaneen muuttoliikkeen ja pakolaistulvan aikoina. Tuo on melko akateeminen aihe, johon suomalaiset eivät pysty juurikaan vaikuttamaan. Sitten pohdittiin - oltiin ainakin pohtivinaan - Pohjois-Euroopan (Pohjolan) ja Itämeren turvallisuutta. Kotimaisten henkilöiden kanssa kokoukseen oli pyydetty vain ruotsalaisia asiantuntijoita, ei sitä vastoin osanottajia Norjasta, Tanskasta tai edes Baltian maista.  Tynkäkeskustelu siis, jossa ei tullut esiin mitään uutta, jos tarkkoja ollaan. Itämeren turvallisuustlanne on, tottakai, kärjistynyt Krimin valtaujksen ja Ukrainan kriisin, oikeastaan sodan, takia huomattavasti. Mutta minkäs teet, kun Putin ei halua noudattaa Minskin sopimusta eikä varmasti halua palauttaa Krimikä takaisin Ukrainalle.

15. Entäpä sitten paljon puhuttu Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö? Tämä kysymys oli tarkoitettu keskustelujen pääteemaksi, sillä ovathan  esimerkiksiSauli Niinistö ja Timo Soni vetäneet sen toistuvasti esille. Näin tietenkin sksi, että tällä tavalla saataisiin huomiota pois iänikuisesta Nato-jäsenyydestä, joka on etenkin perussuomalaisille vaikea kysymys. Hallituksen viime perjantaina julkistamassa "turpo-selvityksesssä", siis ulko-ja turvallispoliittisessa selonteossa (ks. blogijuttu 1024) on visioitu kovasti mainitusta puolustusyhteistyöstä, "jolla ei ole rajoja", kuten selonteossa nimenomaisesti todetaan. Monet ehtivät kuvitella tämän tarkoittavan jopa maiden välistä puolustusliittoa, kuten esimerkiksi Timo Soini on väläyttänyt. 

16. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kaatoi kuitenkin sangollisen kylmää vettä puolustusliitosta hieman naiviisti haaveilleiden suomalaispoliitikkojen niskaan. Löfven teki sunnuntaina useaan otteeseen selväksi, että Ruotsi ei halua puolustusliittoon Suomen kanssa. Ruotsi haluaa pitää kiinni liittoutumattomuudestaan ja tämä koskee myös ehdotettua puolustusliittoa Suomen kanssa. Löfven piti Suomen kanssa harjoitettavaa puolustusyhteistyötä toki tärkeänä, mutta hän totesi sen tarkoittavan ainoastaan yhteisiä sotaharjoituksia, materiaaliyhteistyötä yms. asioita. Läfven lausunto oli takaisku, paitsi kousta isännälle Sauli Niinistölle, erityisesti Timo Soinille.

17. Suomen ja Ruotsin kannat eroavat toisistaan myös mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen. Sauli Niinistö toisti Naantalissa vanhan näkemyksensä, jonka mukaan Suomi voi hakea Nato-jäsenyyttä, josItämeren alueen turvallisuustilanne vaikeutuu selvästi ja jos "turvallisuuden tunteemme" olennaisesti ja vakavasti heikkenisi. Tätä samaa on yritetty sanoa myös hallituksen turpo-selonteossa. Stefan Löfven sen sijaan totesi Kultarannassa selkeästi, että Nato-kysymys ei ole Ruotsissa laoinkaan ajankohtainen, vaan Ruotsi haluaa säilyttää myös tässä suhteessa liittoutumattomuutensa. Ruotsin Nato-kanta on selkeämpi kuin Suomen. Meillä venkoillaan asiassa edes takaisin tyyliin "ollako vai eikö olla". Ruotsin porvaripuolueet sen sjaan haluaisivat Ruotsin liittyvän Natoon. Jos Ruotsin ensi vuoden parlamenttivaaleissa porvaristo (oikeisto) voittaa - niin kuin nyt nähyttää tapahtuvan - maan hallitus voi hakea hyvinkin pian Nato-jäsenyyttä. 



keskiviikko 13. tammikuuta 2016

993. Pitäisikö katupartiot kieltää?

                                            Kadunturvajoukko tarkkailee katua

1. Joillekin isommille paikakunnille on syntynyt  viime aikoina katupartioita. Niiden perustamista on perusteltu kansalaisten turvattomuudella, jota  maahan runsaasti saapuneiden turvapaikanhakojoiden, maahanmuuttajien tai muiden ulkomaalaisten on väitetty kasvattaneen. Partioitsijoista osa tavallisia lainkuuliaisia kansalaisia, mutta joukkoon mahtuu myös rasistisista otteistaan tai mielipiteistään tunnettuja härikköjä ja rikoksista tuomittuja henkilöitä.

2. Helsingin poliisilaitoksen johdon mukaan turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet usein pääkaupungin keskustassa naisten ja lasten häirintään ja ahdisteluun, käpälöintiin ja lääppimisiin. Ahdistelijat ovat olleet lähinnä nuoria ulkomaalaisia miehiä. Ilmoituskynnys on korkea, sillä seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuneet naiset eivät yleensä halua tehdä tapauksista numeroa, vaan jättävät ahdistelun poliisille ilmoittamatta.

3. Turvapaikanhakijoiden suorittamat ahdistelut nousivat otsikoihin Saksassa pari viikkoa sitten, kun  noin tuhannen ulkomaalaisten miesten joukko kokoontui Kölnissä uudenvuodenaattona syyllistyen naisten ahdisteluun, tappeluhin ja varkausrikoksiin. Ilmiöstä käytetään nimikettä taharrus gamae, joka tarkoittaa nimenomaan naisiin kohdistuvaa joukkoahdistelua ja jota on ilmennyt aiemmin lähinnä arabimaissa. Kölnin uuudenvuodenyön vietto on poikinut viitisensataa naisten seksuaalista ahdistelua koskevaa rikosilmoitusta. Suomessa poliisi sai tietoa, että vastaavanlaista häiriköintiä ja ahdistelua voi ilmetä uudenvuodenyönä myös Helsingissä ja etenkin Senaatintorilla ja asematunnelissa. Kirkkonummella sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta poliisi pidätti kuusi turvapaikanhakijaa, joita epäiltiin julkisesta kehotuksesta rikokseen. Uudenvuodenyön häiriköinneistä Helsingin keskustassa on tehty poliisille kymmenkunta rikosilmoitusta.

4. Naisten joukkohäirintää ja -ahdistelua on ilmennyt myös mm. Ruotsissa ja Itävallassa. Ruotsissa poliisi tutkii omaa toimintaansa ja ahdistelutapausten väitettyä salailua. Saksassa ulkomaalaistaustaisten miesjoukkojen naisiin kohdistamat seksuaaliset ahdistelut on otettu vakavasti. Kölnissä tapauksen tiedottamisessa vitkastellut poliisipäällikkö passitettiin ennenaikaiselle eläkkeelle. Myös Suomessa katupartioiden ilmaantuminen on herättänyt ihmisten keskuudessa lähinnä kielteistä huomiota. Suomen hallituksella tai edes poliisiviranomaisilla ei näytä olevan asian suhteen yhtenäistä linjaa, vaan siitä on haluttu vaieta ja kannanottoja vältellä.

5. Katupartiointi voi lisätä näennäisesti turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta ilmiö  voi aiheuttaa myös turvattomuutta, johtaa katupartioiden ja turvapaikanhakijoiden välisiin kahakointiin ja lisätä viranomaisten ja erityisesti resurssipulasta muutenkin kärsivän poliisin työmäärää. Poliisi joutuu tarkkaileemaan, ei vain turvapaikahakijoiden mahdollisia häiriköintejä ja naisiin kohdistuvia ahdisteluja, vaan myös katupartioiden suorittamaa oma-aloitteista toimintaa ja sen asianmukaisuutta. Jotkut näiden ryhmittymien jäsenet ovat aiemmin syyllistyneet väkivaltarikoksiin. Yksinkertainen ja selkeä ratkaisu olisi kieltää katupartiot kokonaan, sillä niiden ulkomaalaisvastaiseen toimintaan liittyy riski, joka voi johtaa omankädenoikeuden käyttöön ja väkivaltaan. Järjestyksen ylläpitäminen ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oikeusvaltiossa poliisille ja oikeusviranomaisille, ei yksityishenkilöille.

6. Mutta kuten sanottu, maan hallituksen rivit näyttävät rakoilevan ja sen ministerit empivän, mitä turvapaikahakiijoiden häiriköinneille ja naisrauhan rikkomisille ja toisaalta katupartioille tulisi tehdä. Hallituksen ministerit ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä tai vainneet kokonaan. Tähän mennessä ainoastaan sisäministeri Petteri Orpo on nähnyt katupartioissa selkeän ongelman ja todennut, että Suomeen ei tarvita katupartioita. Samanlaisen kannan on esittänyt sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

7. Osa katupartioista toimii jokseenkin avoimesti rasistisin tunnuksin ja kertoo suojelevansa "valkoisen kantaväestöä". Esimerkkinä voidaan mainita parillakymmenellä paikkakunnalla nimellä "Odinin sotilaat" (Soldiers of Odin) esiintyvät tummapuseroiset partiot, jotka ilmoittavat banderolleissaan, etteivät "siirtolaiset" ole tervetulleita maahan ("Migrants not welcome"). Verkkosivuillaan järjestö kertoo, että "islamin uskoiset maahantunkeutujat" aiheuttavat turvattomuutta ja rikollisuutta. Katupartioiden jäsenillä kerrotaan olevan rikollistausta. Esimerkiksi Joensuussa toimivan Soldiers of Odin -ryhmän johtajilla on  menneisyydessä useita rikostuomioita.

8. Mitä sanoo maan oikeusministeri? Nykyhallituksessa ei ole erillistä oikeusministeriä - eikä yhtään juristia. Oikeusasiat lätkäistiin hallitusta muodostettaessa puolihuolimattomasti työministerille, joka on oikeusasioissa maallikko. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström totesi 8.1., ettei katupartioissa ole minkäänlaista ongelmaa tai "pahaa", ministeri ei ollut kertomansa mukaan ainakaan kuullut ongelmista. Ministeri ei pitänyt väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden johtamia katupartioita ongelmana, kunhan kadulla liikkuvat noudattavat lakia. Ministeri viittasi myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen lausuntoon, jonka mukaan "katupartioiden määrää on saatettu liioitella". 

9. Melkoisen käsittämättömältä kuulostava lausunto oikeusministeriltä. Sen kummallisuutta ei muuta miksikään se, että jokaisen perusoikeuksiin kuuluu kokoontumis- ja liikkumisvapaus, sillä laki ei salli myöskään vihapuhetta tai rasismia. Vaikuttaa hieman siltä, että perussuomalaiset, joka oli ennen hallitukseen tuloaan vastustanut maan virallista maahanmuuttopolitiikkaa, ei ole hallituksessa voinut rajoittaa Suomeen tulevien pakolaisten ja turvapaikahakijoiden määrään, puolueen johto on päättänyt sallia turvapaikanhakijoita tarkkailevat yksityiset katupartiot sellaisenaan. Katupartioiden jäsenistä suurin osa lienee äärioikeiston ja perussuomalaisten kannattajia.

10. Seuraavana päivänä ministeri Jari Lindström oikoi haastattelustaan tehtyjä tulkintoja. Hän sanoi 9.1. olevansa täysin samaa mieltä Petteri Orpon kanssa, jonka muukaan katupartioihin näyttäisi liittyvän maahanmuuttovastaisia piirteitä,  mikä ei lisää turvallisuutta, vaan pikemminkin kärjistää ja lisää vastakkainasettelua. Omien lausuntojen selittelyt ja muuttelut ovat nykyisille ministereille tyypillisiä. Ministereiden vikaan menneet ja kummalliset lausunnot eivät kuitenkaan selittelyillä parane.Tämä koskee myös ministeri Lindströmin lausuntoa. Tosiasia on, ettei ministeri 8.1. nähnyt minkäänlaista ongelmaa, jos katupartion johtajana toimisi väkivaltarikoksesta tuomittu henkilö tai partio levittäisi julkisuuteen rasistista sanomaa. Tätä lausuntoaan Lindström ei 9.1. muuttanut. Katupartioiden tueksi riensi, kuinkas muuten, Lindströmin puoluetoveri ja myös monista muistakin oudoista lausunnoistaan tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari. Hän on sanonut aikaisemmin, että ihmisoikeudet eivät välttämättä kuulu kaikille. Nyt hän vetosi siihen, että katupartiota voi aivan hyvin johtaa myös rikoksista tuomittu henkilö, sillä löytyyhän myös poliitikkojen joukosta rikoksista tuomittuja ihmisiä.

11. Ulkoministeri Timo Soinin eilisessä esiintymisessä TV1:n A-talk -ohjelmassa persujen katupartioihin ottama salliva asenne ei muuttunut. Soinin mukaan katupartiointia ei voida rajoittaa, mutta minkäänlaista rasismia ei pidä sallia. Tässä suhteessa Soinin lausunto ei eroa poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen 5.1. esittämästä lausunnosta, johon palaan jäljempänä. Timo Soinilla ei ilmeisesti ole mitään sitä vastaan, että katupartioiden johtoportaisiin kuuluu väkivaltarikoksista tuomittuja henkilöitä. Soinin mukaan katupartioilta ei voida vaatia tunnuksia, joissa sanoudutaan irti rasismista. 

12. Eilen 12.1. asiasta saatiin lausunto myös pääministeri Juha Sipilältä. Pääministeri ei tullut oma-aloitteisesti julkisuuteen, vaan hänet tavoitettiin Kuusankoskelta UPM:n sellutehtaan laajennusosan vihkiäisissä. Sipilä oli vaisulla päällä ja sanoi vain, että keskustelu katupartioista on saanut "vähän ylisuuret mittasuhteet". Polisivaltuuksia nämä "kansalaispartiot" eivät voi pääministerin mukaan ottaa. Päällimmäiseksi kuvaksi jäi, että pääministeri suhtautuu katupartioihin varsin myönteisesti. Sipilä totesi hymyissä suin, että kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun ja niin edespäin, eikä katupartioinnissa sen kummallisemmasta asiasta ole kyse. 

13. Pääministerin lausunto herätti kummastusta, sillä jokainen ymmärtää, ettei katupartioita ja niiden toimintaa voida rinnastaa pääministerin toteamikn tavoin lasten kuljettamiseen kouluun tai harrastuksiinsa. Sipilän ei siten auttanut muu kuin tulla julkisuuteen ja täsmentää eli itse asiassa muuttaa lausuntoaan. Vielä eilen pääministeri oli valmis sallimaan katupartiot, mutta tänään hänellä oli aivan uusi ääni kellossa. Sipilän mukaan "ulkomaalaisvastaisia katupartioita" ei tarvita. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, pitäisikö katupartiot kieltää.

14. Nyt siis sekä oikeusministeri että pääministeri ovat joutuneet selittelemään ja korjailemaan katupartioista antamiaan lausuntoja. Hallitukselta odotetaan yhtenäistä ja katupartioihin kielteisesti suhtautuvaa kantaa. Tänään valtiovarainministeri Alexander Stubb tuomitsi rasistiset katupartiot. Stubbin mukaan hallitus aikoo selvittää katupartioiden oikeudellisen aseman ja keskustelee rasististen katupartioiden kieltämisestä. Stubb viittasi sisäministeri Petteri Orpon kantaan ja sanoi olevansa itse valmis kieltämään ulkomaalaisvastaiset ja vihapuhetta levittävät katupartiot. Järjestyksen ylläpidosta ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu julkiselle vallalle ja poliisille.

15. Nähtäväksi jää, pääseekö hallitus yksimielisyyteen katupartioinnin kieltämisen suhteen. Julkisuudessa poliitikot puhuvat turvallisuusympäristön muuttamisesta, mutta vaikenevat siitä, olisiko ihmisten sisäinen turvallisuus mahdollisesti heikentynyt. Hallituksen johtotroikka tulee mielellään julkisuuteen korostaakseen hallituspuolueiden yhtenäisyyttä monissa asioissa, joista kaikki eivät ole välttämättä kovin suuria.  Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen sekä rasismin ja vihapuheen kitkeminen kuuluvat isoihin asioihin, joissa hallituksen napamiesten yhteisesiintyminen olisi paikallaan. Tähän mennessä hallitus on kuitenkin lähinnä vaiennut mainituista ongelmista.

16. Lopuksi on syytä todeta, että meillä edes poliisijohdolla ei näytä olevan selvää käsitystä siitä, mistä katupartioissa ja niiden toiminnassa on itse  asiassa kysymys. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen antoi 5.1. lausunnon, jossa hän piti katupartiontia talkootyyppisenä vapaaehtoistyönä ja siten kannatettavana toimintana, kunhan ryhmät eivät riko lakia ja "leiki poliisia". Kolehmaisen mukaan on erittäin hyvä, että kansalaiset ovat kiinnostuneet alueensa turvallisuuskysymyksistä ja haluavat edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Sen jälkeen kun mm. sisäministeri Petteri Orpo oli kummastellut Kolehmaisen lausuntoa, poliisiylijohtajan oli pakko korjata lausuntoaan, vaikka sen syyksi mainittiin vain tiedottamisen epäonnistuminen.