832. Putin haluaa myös Suomen?

  
                                          Karhun naapurina on turvallista olla?                       

1. Kuusi vuotta presidentti Vladimir Putinin läheisenä avustajana toiminut Andrei Illiairanov varoittaa Svenska Dagbladetissa, etteivät Putinin valloitusretket pysähdy Krimille ja Ukrainaan. Ex-avustaja sanoo suoraan, että Putin haluaa liittää myös Suomen Venäjän imperiumiin.

2. Illiaironovin mukaan Putin halua saada Venäjälle takaisin tsaarinvallan aikaiset rajat, mikä merkitsisi muun muassa Baltian maiden ja Suomen miehittämistä. Koska Suomi on kuulunut Venäjälle toistasataa vuotta (vuosina 1809-1917), se kuuluu Putinin opin mukaan edelleen Venäjään.  Putinin tavoitteena on suojella, ei vain ulkomailla asuvia venäläisiä, vaan myös niitä alueita, jotka kuuluivat hänen edeltäjiensä aikana Neuvostoliittoon. 

3. Suomen EU:n jäsenyys ei Illiaronovin mukaan estä Putinia toimimasta. Suomen valtaus ei tosin ole Putinin agendalla tänään eikä huomenna, mutta jos Putinia ei pysäytetä aikaisemmin, asia tulee esille ennemmin tai myöhemmin.

4. Putin on todennut usein, että bolsevikit ja kommunistit tekivät aikoinaan suuren erehdyksen Suomen suhteen.  Bolsevikit 1917 pettivät Venäjän kansalliset edut myöntäessään Suomelle itsenäisyyden. Illiaronovin mukaan Putin voidaan pysäyttää ainoastaa asettumalla vastarintaan kaikin tarvittavin keinoin. Jollei  muuta ratkaisua ole, jää jäljelle vain sotilaallinen isku vastustajaa vastaan.

5. Illiaironovin mukaan aseelliseen vastarintaan ryhtyminen itsenäisyyden säilyttämiseksi on oikeutettua, sillä se estäisi estäisi vielä suuremman verenvuodatuksen. Hän ottaa esimerkiksi talvisodan 1939. Tuolloin Suomi asettui vastarintaan Josef Stalinia vastaan ja säilytti vapautensa pysäyttämällä Neuvostoliiton hyökkäyksen.

6. Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus näyttää hermostuttavan myös Suomen poliittista johtoa, nykyistä ja entistäkin. Mitä Suomi sitten voisi tehdä turvallisuutensa säilyttämiseksi ja Putinin pysäyttämiseksi? Yhtenä keinona on, jälleen kerran, väläytetty Nato-jäsennyyttä ja puheet jäsenyyden hakemisesta ovat voimistuneet. 

7. Yhtä  mieltä ollaan siitä, että tässä epävarmassa tilanteessa Putinia ja Venäjää ei pidä ärsyttää, vaan Naton jäsenyyttä voitaisiin hakea vasta sitten, kun Putin on rauhoittunut ja Ukrainan kriisi on saatu liennytetyksi neuvotteluteitse. Naton vastustajat taas ovat ottaneet Venäjän pelossa entistä vielä kielteisemmän asenteen Nato-jäsenyyden suhteen. On sanottu, että Natojäsenyyden hakeminen merkitsisi Putinille "punaisen rajan" ylitystä, jota Venäjä ei jättäisi rankaisematta. Vastaiskuna Venäjä voisi uhata Suomea kaasu- ja öljytoimitusten lopettamisella tai vaikkapa Ahvenanmaan taikka Hankoniemen miehittämisellä.

8. Ilta-Sanomien tänään haastattelemat ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Ilkka Kanerva ja Jussi Niinistö eivät ole Illiaronovin puheista erityisen huolestuneita. Jussi Niinistön mukaan Suomi on venäläisten johtajien keskuudessa eri asemassa kuin esimerkiksi Baltian maat. Häntä Illiaronovin puheet eivät huolestuta sen enempää kuin Ukrainan kriisi, Georgian sota tai mikään muukaan. Niinistön mukaan riittää, että Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan. Venäjän johtoa olisi syytä informoida siitä, että Suomi ei ole Ukraina, vaan taistelee tarvittaessa.

9. Onko asia todellakin näin yksinkertainen?  Poliitikot alleviivaavat omaa puolustusta, joka perustuu puolustusvoimiin, yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisten kutsumiseen isänmaata puolustamaan. Nyt eletään kuitenkin monessa suhteessa aivan erilaisia aikoja kuin joskus 75 vuotta sitten, jolloin Suomi edellisen kerran taisteli omaan puolustukseensa nojaten vihollisen hyökkäyksiä vastaan.