Periksi antamista Turussa1. Toistaiseksi viimeisin julkisuudessa puitu suomalais-venäläinen lapsikiista puhkesi helmikuussa Turussa, kun sosiaaliviranomaiset ottivat huostaansa venäläisen äidin ja suomalaisen seitsenvuotiaan Pikku Robertin. Sosiaaliviranomaiset eivät ole antaneet tapauksesta julkisuuteen yksityiskohtia, mutta lapsen vanhempien mukaan sijoituksen syynä oli (perätön) väite siitä, että äiti olisi lyönyt lasta. Poliisi on tutkinut tapausta pahoinpitelynä. Edellisen kerran poika vietiin vanhemmilta viime joulukuussa, jolloin syynä olisi ollut se, että perheenisä oli ajanut vaimonsa pois kotoa.
2. Poika ehti olla kuukauden verran sijoitettuna kaupungin perhekeskukseen. Päästyään kouluun poika karkasi vanhempien luo ja perhe linnoittautui asuntonsa Turussa. Asunnossa päivystivät kolmen venäläisen tv-kanavan kuvausryhmät. Vanhemmat vetosivat Venäjän viranomaisiin, ja katso, pelastajaksi saapui maaliskuun puolivälissä koko Venäjänmaan lapsiasianvaltuutettu Pavel Astahov mukanaan laaja seurue, johon kuului kymmeniä lehtimiehiä.
3. Tämä Pavel Astahov ei ole mikä tahansa sosiaalialan virkamies, vaan hän on entinen KGB:n upseeri ja samasta oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut lakimies kuin pääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dmitri Medvedev ja hänen sanotaan kuuluvan juuri Medvedevin lähipiiriin. Medvedev nimitti Astahovin virkaansa vasta tämän vuoden tammikuussa.
4. Astahov osoittautui Suomessa toiminnan mieheksi. Hän saattoikin kehuskella lehdistölle jo päivä Turkuun saapumisensa jälkeen siitä, että hän oli sopinut huostaanottokiistan Turun peruspalvelujohtaja Riita Liuksan kanssa ja nimenomaan venäläisten ehdoilla. Astahovin ansioita oli, että Pikku Robert sai jäädä vanhempiensa luokse. Näin edetään vanhempien mukaan 18.6. saakka, minkä jälkeen tilannetta katsotaan uudelleen. Astahov arvosteli suorin sanoin suomalaisten sosiaaliviranomaisten toimintaa. Hänen mukaansa viranomaiset tekivät alun perin väärin, kun he eivät käyneet perheessä ennen sijoituspäätöstä. Suomalaisviranomaiset eivät taas voineet kertoa mitään - se vaitiolovelvollisuus näet!
5. Mitähän lakia tapaukseen oikein Astahovin käynnin yhteydessä sovellettiin, Suomen vai Venäjän? Kumma kyllä, Astahov ei ottanut käynnillään yhteyttä suomalaiseen kollegaansa Maria-Kaisa Auraan. Venäläiset väittävät, että Aula ei halunnut keskustella asiasta Astahovin kanssa, kun oli se hemmetin salassapitovelvollisuus.
6. Pavel Astahovilla ei ollut tietenkään minkään valtakunnan oikeutta eikä toimivaltaa puuttua asiaan, ei kansainvälisen oikeuden eikä Suomen oikeusjärjestyksen. Mutta kun Venäjällä nousi huostaanotosta valtava mediakohu, Medvedev, Putin ja Astahov päättivät panna toimeksi. On arveltu, että koko episodissa oli kyse Venäjän sisäpolitiikasta ja Venäjän propagandasodasta läntisen Euroopan kanssa.
7. Astahovin tehtävänä oli käydä Suomessa "merkkaamassa Venäjän reviiri" ja osoittamassa suurvallaksi jälleen pyrkivän Venäjän mahtia ja halua suojella omia ulkomailla asuvia kansalaisiaan. Tähän Venäjän viranomaisilla on kuulemma oikeus vaikkapa asevoimin. Mitähän tästä oikein seuraa, kun tiedetään, että Suomessa asuu nykyisin lähes 50 000 venäläistä, kyllä siinä suojeltavaa vähäksi aikaa riittää.
8. Niin, miksi Astahov oikeastaan sai huseerata Suomen Turussa niin vapaasti ja estottomasti ilman, että tuppisuut suomalaiset viranomaiset olisivat yrittäneet mitenkään estää hänen puuhiaan? Olisiko Astahovin käynnistä sovittu "korkealla tasolla" Venäjän ja Suomen kesken? Tästä ei ole annettu julkisuuteen tietoja, ei UM:stä eikä tasavallan presidentin kansliasta.
9. Tämäniltaisessa A-studiossa haastateltu dosentti Arto Luukkanen kritisoi voimakkaasti presidentti Trja Halosta tapauksen tiimoilta. Luukkanen kertoi, miten Venäjällä oli uutisoitu, että presidentit Medvedev ja Halonen olisivat keskustelleet asiasta eli huostaanottokiistasta ennen Astahovin Suomeen tuloa. Luukkanen sanoi suoraan, ettei Halonen näytä olevan enää tehtäviensä tasalla, sillä juuri hänen olisi viime kädessä tullut pitää huolta ja valvoa, ettei Suomen itsemääräämisoikeutta ja integriteettiä loukata.
9a. Luukkasen mukaan näyttää siltä, että Tarja Halonen olisi etukäteen antanut Medvedeville ja venäläisviranomaisille hyväksyntänsä Astahovin tulolle Suomeen ja asian hoitamisesta niin kuin sitten tapahtui. Luukkanen väitti, että idänsuhteista on yleensäkin tullut Tarja Haloselle jonkinlainen egotrippi, eli hän ei ajaisi enää näissä suhteissa yksinomaan Suomen etua. - Kovia väitteitä ja ehkäpä Tarja Halosen on nyt tultava "ulos" ja kerrottava, onko väitteissä perää.
10. Luukkanen vertaisi Astahovin Turun reissua ja suomalaisviranomaisten määräilyä 1970-luvulla tapahtuneeseen venäläismiehen suorittamaan lentokonekaappaukseen Helsinki-Vantaan (silloisen Seutulan) kentällä. Tätä tilannetta selvittämässä ja suomalaisviranomaisia määräilemässä oli Venäjän Suomen suurlähettiläs Stepanov. Luukkanen sanoi, että Suomi hävisi myös Turun tapauksessa mediasodan numeroin 6-0. Monet ulkovaltojen edustajat Suomessa olivat L:n mukaan ihmetelleet, miten suomalaiset antoivat kaiken tapahtua puuttumatta asiaan mitenkään.
11. Ohjelman tekijät olivat pyytäneet Astahovin tempauksesta lausuntoa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä. Heistä kaikki, jotka halusivat tapauksesta lausua, olivat sitä mieltä, että kysymyksessä oli Venäjän tarkoituksellinen voimannäyte Suomea kohtaan ja että Venäjä näytti haluavan antaa vaikutelman, että se voi pitää Suomea pelinappulana suurvaltapyrkimyksissään. Valiokunnan jäsenistä kaksi kieltäytyi vastaamasta tv-toimituksen kysymyksiin: Antti Kalliomäki (555) ja Ilkka Kanerva (Turku).
12. Luukkanen katsoi, että Pikku Robertin tapauksessa Suomea vedettiin oikeusvaltiona ja itsenäisenä valtiona Venäjän toimesta todella pahasti kölin alta. Ohjelmassa ihmeteltiin jälleen, ties monettako kertaa, miksi Venäjä ei halua liittyä Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen.
13. Pekka Haavisto (vihr) ehdotti, että Suomi yrittäisi solmia Venäjän kanssa kahdenvälisen lapsikaappaussopimuksen, jossa noudatettaisiin Haagin sopimuksen "periaatteita." - Tällaista voi kyllä esittää - sitä ei ole vielä rohjettu tehdä - mutta vastaus lienee selvä: Venäjä ei halua edes kahdenvälistä sopimusta. Ja jos tuollainen kahdenvälinen sopimus solmittaisiinkin, niin sitä olisi käytännössä mahdotonta noudattaa, arvatkaapa mistä syystä? Mihin Venäjä mitään sopimuksia tarvitsee, kun sillä sellaisia toimen miehiä kuten juuri Pavel Astahov.
14. Pitäisikö Suomenkin nimittää lapsiasiamieheksi joku entinen kenraali? Valitettavasti viime sodat käyneitä upseereita alkaa olla "rivissä" entistä paljon vähemmän. Isoäitiasiamieshän (oto) meillä toki jo onkin: Pekka Hallberg (KHO).
15. Turku on mielenkiintoinen kaupunki ja siellä aina sattuu ja tapahtuu, Turun palosta alkaen. Allekirjoittanen ensimmäinen työpaikka lakimiehenä oli juuri Turussa. Siellä ovat Uusi Apteekki, Vares ja Reijo Mäki, muun muassa, ja siellä ovat asuneet ja työskennelleet sellaiset juristit kuin Juhani Leppä ja Eeva Vuori.
16. Nyt siellä vajoaa Myllysilta. Olisiko se mahdollista...? Eikös se saamarin silta alkanutkin vajota kohta Astahovin Turun käynnin jälkeen? Olisiko tämä jonkinlainen varoitus siitä, että myös kahden ystävällismielisen naapurimaan välit voivat alkaa pikkuhiljaa rakoilla, jollei...
17. Eilen sunnuntaina puolenpäivään aikaan Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rakennuksen (Calonian) edustalta löydettiin hautakynttilä, poliisi tutkii asiaa. Asiasta kertoi eilen Turun Sanomat.
PS.
Otsikko lehdessä tänään: Näin tuhka valtasi Suomen.
Vai oliko se: Näin valta tuhkasi Suomen
