Arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi valtioneuvoston, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden 200 -vuotisjuhlajumalanpalveluksessa Turun tuomiokirkossa 2.10. lähtökohtanaan psalmi 45:5: "
Kenen joukoissa seisot,kenen lippua kannat?
1. Ruotsalainen kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan eli Hanken, juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi huipentui 30.10. pidettyyn tohtoripromootioon. Edellinen promootio pidettiin vuonna 2004 ja sen jälkeen 71 henkilöä on väitellyt Hankenilla tohtoriksi.
2. Juhlavuoden kunniaksi Hanken promovoi myös kymmenen kunniatohtoria. Tieteellisten ansioittensa perusteella promovoitiin neljä kunniatohtoria, kaksi Ruotsista ja kaksi USA:sta; toinen amerikkalaisista on sosiologian professori Joan Acker Oregonin yliopistosta.
3. Kuusi henkilöä promovoitiin kauppatieteiden tohtoriksi "menestyksellisestä toiminnasta liike-elämässä ja yhteiskunnassa sekä toiminnasta Hankenin ja yleisesti kauppatieteiden hyväksi," kuten lehdistötiedotteessa mainitaan. Nämä henkilöt ovat:
- Kauppaneuvos, tj Magnus Bargum (Algol Oy, EK:n hallitus, Suomen Kaupan Liiton pj)
- Vuorineuvos Göran Ehrnrooth
- Ruotsin valtionpankin johtaja Stefan Ingves
- Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo
- Hallituksen puheenjohtaja Anders Wall
- Hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg
4. Varsin mielenkiintoinen lista! Kaikki tietävät Wallenbergin ja Ehrnroothin mahtisuvut, ja myös Anders Wall on tunnettu ruotsalainen suursijoittaja. Göran Ehrnrooth ja Magnus Bargumin nimet keikkuvat jälleen tänään julkistettujen verotustietojen kärkiniminä. Maan listaykkönen verotettavien tulojen osalta taisi tänäkin vuonna olla Hankenin kasvatti, kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos, joka on valittu ensi vuoden alussa aloittavan Hankenin uuden hallituksen puheenjohtajaksi.
5. Jotkut nyt promovoiduista kunniatohtorit ovat tukeneet Hankenin, paitsi muuten, myös merkittävillä lahjoituksilla ja stipendeillä. Korkeakoulussa on käynnistetty tänä vuonna varanhankintakampanja HANKEN 100. Kampanjan kesto on kolme vuotta ja tavoitteena on kerätä lahjoittajilta 10 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä lahjoituksena ennätti tekemään Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, joka lahjoitti Hankenin varainhankintakampanjaan 750 000 euroa. Saara ja Björn Wahlroosin rahasto ei halunnut jäädä pekkaa pahemmaksi, vaan lahjoitti vähän myöhemmin kampanjaan samoin 750 000 euroa.
6. Anders Wallin säätiö myöntää vuosittain stipendin Hankenin lahjakkaimmille opiskelijoille. Tänä vuonna kyseisen stipendin, 125 000 euroa, sai markkinointia Hankenilla opiskeleva Stephanie Seege. Opintojen ohella Seege vetää omaa korualalla toimivaa ONNI -nimistä yritystään; yritteliäisyys siis palkittiin. Tiedotteen mukaan Anders Wallin säätiö jakaa vuosittain stipendeinä Ruotsissa noin 2 miljoonaa kruunua.
7. Pauliine Koskelo on ainoa suomenkielinen nimi promovoitujen listalla. Hän aviomiehensä on toki aatelissukua: vapaaherra Gay Gerhard af Schultén. Pienenä kevennyksenä tässä muuten ehkä hieman raskassoutuisessa blogissa voin mainita, että olen pelannut kerran vapaaherra af Schulténin kanssa pöytätennistä eli pingistä; hävisin melko selvin numeroin; vaikeat olivat kierteet vapaaherramme palloissa! Tämä tapahtui muuten vähemmän iloisella -70 -luvulla oikeusministeriön tiloissa. Olin tuolloin vuoden verran lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä ja myös af Schulten oli samaan aikaan siellä töissä. Myöhemmin OTL Gerhard af Schultén (sdp) nimitettiin kuluttaja-asiamieheksi (1978-1991).
8. Mutta mitä ihmettä KKO:n presidentti tekee edellä mainitussa rahamiesten joukossa? Suurempia lahjoituksia Koskelolla tuskin on varaa tehdä, sillä hänen verotettavat tulonsa olivat viime vuonna about 150 000 euroa. Toisaalta on kivaa, ettei promovoitavien joukkoon oli saatu myös yksi nainen, ettei juhlia tarvinnut pitää pelkässä poika- tai äijäporukassa! Pauliine Koskelo tunnetaan sanavalmiina juristina, jolla on henkistä pääomaa siinä kuin muillakin nyt promovoiduilla kunniatohtoreilla.
9. Kauppatieteitäkin Koskelon voidaan sanoa edistäneen ainakin käsitteen laajassa mielessä. Hän on nimittäin kirjoittanut yhdessä Leif Sevónin ja Helsingin yliopiston rehtorina nykyään olevan Thomas Wilhelmssonin kanssa oppikirjan "Kauppalain pääkohdat." Kirja perustuu kyllä pitkälti vuoden 1987 kauppalain esitöihin; Koskelo, Sevón ja Wlhelmsson valmistelivat virkatyönään oikeusministeriössä ehdotuksen hallituksen esitykseksi uudeksi irtaimen kauppaa koskevaksi laiksi.
10. Internetistä löytyi sellainenkin tieto, että Pauliine Koskelo on KKO:n presidenttinä ollessaan pitänyt Hadelsgilletissä vuonna 2007, tarkemmin sanottuna 27.1., esitelmän teemasta "Hur effektivisera domstolsväsendet i Finland." Koskelon esitelmää oli seuraamassa 55 gillebröderiä; Koskelo kiinnosti kiltaveljiä tavanomaisia herrainkokouksia selkeästi enemmän. Handelsgillet on toiminut 150 vuotta ja ilmoittaa nettisivuillaan olevansa "Finlands äldsta i dag verksamma herrklubb."
11. Mutta tuskinpa erehdyn, kun totean, että Koskelo on promovoitu tohtoriksi ensi sijassa ansioistaan KKO:n presidenttinä; tätä lienee tarkoitettu, kun perusteluissa on mainittu promovointiperusteena "merkityksellinen yhteiskunnallinen toiminta." Lainataanpa tähän pätkä Wikipediasta: "Koskelo on osallistunut aktiivisesti oikeuspoliittiseen keskusteluun. Hän on arvostellut tuomioistuimia hallinnoivaa oikeusministeriötä saamattomuudesta uudistusten toteuttamisessa. Koskelo on puuttunut siihen, että tuomioistuimilta edellytetään tuntuvia säästöjä ja henkilövähennyksiä, mutta samaan aikaan välttämättömät, laeilla tehtävät uudistukset tuomioistuinten työn kehittämiseksi ovat edenneet hitaasti, jos ollenkaan."
12. Pauliine Koskelo on ottanut selkeästi tuomioistuinlaitoksen - siis yleisten tuomioistuinten - jonkinlaisen puolestapuhujan roolin suhteessa esimerkiksi oikeusministeriöön ja yleensä valtiovaltaan. Hallintotuomioistuinten osaltahan tätä samaa roolia on jo pitkään vetänyt KHO:n presidentti Pekka Hallberg. Koskelo ja Hallberg eivät ole olleet aina samaa mieltä asioista. Suurin periaatteellinen erimielisyys koskee tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon uudistamista ja siirtämistä pois oikeusministeriöltä. Hallberg "vanhan liiton miehenä" vastustaa muutosta, kun taas Koskelo - minusta aivan oikein - kannattaa sitä.
13. Tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehostaminen - miten se Koskelon mukaan tapahtuu? Koskelo on tukenut mm. hanketta, joka toteutuu ensi vuoden alusta, kun käräjäoikeuksien yhdistämisen seurauksena maassa on enää 27 alioikeutta nykyisten lähes 50:n sijasta. Saapa nähdä, tehostuuko käräjäoikeuksien toiminta tällä uudistuksella? Toiseksi Koskelo ja KKO ovat kannattaneet muutoksenhakuoikeuden rajoittamista valitettaessa käräjäoikeudesta hovioikeuteen. No, tietenkin tällä tavoin tuomioistuinten käsittelyajat lyhenisivät ja menettely tehostuisi, mutta tässä uudistuksessa unohdetaan kokonaan kolikon toinen puoli eli oikeusvarmuus.
14. Sen sijaan selvien ja riidattomien velkomisasioiden eli niin sanottujen perimisasioiden osalta Pauliine Koskelo ja hänen johtamansa KKO pitävät sitkeästi kiinni siitä, että myös nämä asiat, vaikkei niissä ole edes mitään riitaa, on kierrätettävä edelleen käräjäoikeuden kautta ennen ulosoton hakemista. Minusta taas tämä systeemi on turha ja palvelee ainoastaan perimistoimistoja ja nimenomaan suuria perimistoimistoja, sellaisia kuin esimerkiksi Intrum Justitia ja Lindorff. Viittaan tarkemmin blogeihini 152/19.9. ja 131/30.7.2009. Perimisasioissa Suomessa tuomittavat oikeudenkäyntikulut ovatkin 4-5 kertaa suuremmat kuin Ruotsissa, jossa monien Suomessakin toimivien kansainvälisten perimistoimistojen kotipaikka on. Aika moni näiden perimistoimistojen johtotehtävissä Suomessa työskentelevistä ihmisistä lienee muuten saanut koulutuksensa juuri Hankenilta.
15. Pauliine Koskelo on toki kunniatohtorin hattunsa, miekkansa ja arvonsa ansainnut. Mutta asia on minusta mielenkiintoinen ja jopa ongelmallinen yleisemmältä kannalta, kun ajatellaan tuomioistuimilta ja erityisesti Korkeimmalta oikeudelta puolueettomuutta ja riippumattomuutta sekä tuomarin ammattietiikkaa. Onko tältä kannalta sopivaa ja ongelmatonta, että maan ylimmän tuomioistuimen tuomari vastaanottaa korkean kunnianosoituksen korkeakoululta, jonka minun käsitykseni mukaan katsotaan aika yleisesti kuuluvan suurten suomalaisten yritysten, työantajatahojen, rahoituslaitosten ja pankkiiriliikkeiden ja yleensä elinkeinoelämän "linnakkeeseen" tai leiriin?
16. Hanken on varmaankin korkeatasoinen korkeakoulu, jossa tutkitaan ja opetetaan eri oppiaineita. Hankenin pääasialliset tutkimusintressit näyttävät nykyään kuitenkin keskittyvän rahoitukseen, markkinointiin sekä yrittäjyyteen ja johtamiseen; kaikki varsin tärkeitä teemoja ja tutkimuskohteita. Tämän käsityksen saa, kun selailee esimerkiksi tänä vuonna Hankenissa väitelleiden tutkijoiden väitöskirjojen nimiä; rahoitus (rahoitustiede) on tutkimuskohteista selvä ykkönen.
17. Työnantajien ja yrittäjien (elinkeinonharjoittajien) vastapuolia ovat, myös oikeudessa, työntekijät ja kuluttajat. Työ- ja kuluttajaoikeudelliset oikeusriidat ratkaistaan viime kädessä KKO:ssa. Onko tätä silmällä pitäen paikallaan, että KKO:n päällikkötuomari ottaa vastaan toisen "osapuolen" leiriin kuuluvan opinahjon hänelle tarjoaman korkean kunnianosoituksen? Mitä tähän pitäisi vastata, jos asiaa tarkastellaan tuomioistuimien ja maan ylimmän tuomioistuimen puolueettomuuden ja riippumattomuuden kannalta? Miten tähän suhtautuvat tuomioistuimissa ja etenkin KKO:ssa juttujaan ajavat työntekijät ja kuluttajat?
18. Esteettömyys tai esteellisyys ei tuota ongelmaa, sillä KKO:n presidentti ei ole tullut kyseisen, häntä "kohdanneen" kunnianosoituksen johdosta jääviksi ratkomaan työoikeudellisia tai kuluttajasuojaoikeudellisia juttuja.
19. Tuomioistuimen puolueettomuudessa ja etenkin riippumattomuudessa on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin ainoastaan esteettömyydestä. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lausunut, puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen ei riitä, että tuomioistuin (tai sen yksittäinen jäsen) toimii puolueettomasti, vaan tämän lisäksi on edellytettävä, että tuomioistuimen (tuomarin) toiminta näyttäytyy myös ulkopuolisille puolueettomana ja itsenäisenä. Sen vuoksi tuomareiden pitäisi toimia virassaan ja myös sen ulkopuolella niin, että ei synny minkäänlaista epäilyä tai vaikutelmaa siitä, että tuomioistuimen puolueettomuus tai riippumattomuus voisi jonkin ulkoisen tekijän johdosta vaarantua. Tähän tapaan minä olen ymmärtänyt ihmisoikeustuomioistuimen tuomioistuimelle ja tuomareille asettaman objektiivisen puolueettomuusvaatimuksen ja -testin.
20. Jos presidentti Koskelolle olisi myönnetty sanottu kunniatohtorin arvo tieteellisten ansioiden perusteella tai jos hän olisi saanut arvonsa jostakin "valtiollisesta" yliopistosta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, en olisi läheskään tai lainkaan niin huolestunut kuin nyt. Monien mielestä olen varmaan - jälleen kerran - väärässä tai turhaan huolissani, mutta se, miltä asia näyttäytyy KKO:lta edellytettävän puolueettomuuden ja riippumattomuuden valossa, on pohtimisen arvoista.
21. Tapauksessa on kyse on myös tuomarin ammattietiikasta vähän samalla tavoin kuin tuomarien sivutoimissa ja erilaisten järjestöjen jäsenyyksissä. Jokaisen tuomarin tulee itse tarkoin harkita, mikä vaikutus sivutoimella, jäsenyydellä tai vaikkapa juuri kunniatohtorin arvonimellä voi olla yleisön arvioon tuomarin riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta tai tuomarin viranhoitoon. Vaikka tuomari olisi itse vakuuttunut, ettei ongelmia aiheutuisi, voivat yleisön reaktiot olla toisenlaisia.
22. Jätän nyt kysymyksen pohtimisen lukijoiden tehtäväksi ja rupean itse hyreksimään:
Kenen joukoissa seisot
kenen hattua kannat?
Ei ole oikeutta ilman tulkintaa,
ei oikeata tulkintaa ilman viisautta,
ei viisautta ilman....
23. Mitä ei ole ilman viisautta, eli mikä sana tulisi kyseisen laulelman viimeiseksi sanaksi? Seuraavia vaihtoehtoja - tai useampia niistä - voisi ehkä harkita: äly, koulutus, kokemus, puolueettomuus, Hanken, riippumattomuus, tohtorinhattu, Korkein oikeus, säätiöt, kunnon palkka, eettisyys, yhteisen kansan hyödyn ymmärtäminen, kohtuus, rakkaus, maantapa...
