865. Zürichin EM-kisat: Sandralla on alkeellinen vesihautatekniikka

1. Eilen illalla Zürichissä ei tehty kansainvälisesti ottaen kovia tuloksia, vaan mestaruuksia voitettiin aika hepposilla tuloksilla niin miesten estejuoksussa, 110 metrin aidoissa, kolmiloikassa kuin naisten seiväshypyssä ja keihäänheitossakin. 

2. Suomalaisten menestys oli odotetunlainen. Jukka Keskisalo oli esteissä kuudes ja Janne Ukonmaanaho  yhdentoista. Miesten sijoitus parani pykälällä sen jälkeen, kun kilpailun selvästi voittaneen Ranskan Mahediene Mekhissi-Benabdadin juoksu hylättiin paidan riisumisen takia. 

3. Tämä ranskalainen on ehtinyt aiheuttaa melkein jokaisissa arvokilpailuissa erilaista kohua. Milloin hän ajautuu juoksun jälkeen käsirysyyn kanssakilpailijansa kanssa, milloin taas tönii kisamaskottia jne. Miehen juoksun hylkääminen oli oikea ratkaisu eikä ranskalainen päässe osallistumaan Zürichissä myöskään 1500 metrin juoksuun. Jukka Keskisalon reaktio hylkäystuomion johdosta oli outo, sillä hänen mielestään ranskalainen olisi voinut riisua loppusoralla vaikka housunsa!

4. Keskisaloa otti päähän, sillä hän oli tyytymätön sijoitukseensa. Syytä olikin, sillä Mekhissin lisäksi kilapailussa ei ollut mukana kovan luokan juoksijoita. Keskisalo noudatti myös tässsä juoksussa omaa ja outoa taktiikkaansa. Hän jättäytyy kisan alussa aina viimeiseksi ja kipittelee joukossa häntäpäässä reilut kaksi kilometriä. Hän luottaa loppukiriinsä, joka toi hänelle Euroopan mestaruuden Göteborgissa kahdeksan vuotta sitten eli vuonna 2006. Mutta jos Keskisalo on jäänyt, kuten tapana on kaikissa arvokisoissa Göteborgin EM-kisojen jälkeen ollut,  kilpailun kärjestä kaksi kerrosta ennen maalia jo 50-100 metriä, ovat kärkijuoksijat päässeet aivan liian kauas eikä Keskisalon kiri riitä kuin korkeintaan pistesijoille. Tämä nähtiin myös eilen Zürichissä. Keskisalo ei ole oppinut taktiikkapuolesta mitään tai sitten hänen kuntonsa on yksinkerteisesti liian kehno huippusijoituksia ajatellen.

5. Estejuoksusta puheen olleen voidaan mainita, että molemmat naisjuoksijamme selviytyvät tänään aamupäivällä alkueristä finaaliin. Veteraanijuoksija Johanna Lehtinen, joka on suorittanut juristin tutkinnon Turussa, on Zürichissä toki lähinnä vain turisti- tai palkintomatkalla, sillä loppukilpailussa hän tullee jäämään sijoille 10-12. Sandra Eriksson, joka asuu Tukholmassa ja puhuu yksinomaan ruotsia, lukeutuu suomalaisten kaavailuissa esteiden mitalisuosikkeihin. Näin saattaa olla, vaikka Ruotsin Charlotta Fougbergilla on himpun verran parempi tilastoaika kuin Erikssonilla.

6. Sandra ylittää kuivaesteet hyvällä tekniikalla, mutta hänen juoksussaan on yksi paha tyylivirhe. Tarkoitan Erikssonin tapaa ylittää vesieste, sillä hän tulee maahan tai tarkemmin sanottuna sanottuna vesihaudan pohjalle tasajalkaa, siis molemmille jaloilleen. Sandran tapa on sangen neiti- tai tyttömäinen, eikä kukaan hänen kanssakilpailijoistaan käytä yhtä alkeellista vesihaudan ylitystyyliä. Sandran ko. tyyli on myös kuluttava, sillä siihen kuluu ylimääräistä aikaa arviolta 0,5 -1 sekunti kerralla. Kun vesihauta ylitetään estejuoksussa seitsemän kertaa, voidaan arvioida, kuinka aikaavievä Erikssonin tyyli oikeastaan on. Sandra antaa kanssakilpailijoilleen liikaa tasoitusta alkeellisen vesihautatekniikkansa takia.

7. Hannamari Latvala kipitti, oikeastaan juosta riuhtoi, eilen illalla välieristä 200 metrin finaaliin ja sivusi ajallaan 22,98 omaa ennätystään. Hyvä näin, mutta pitää muistaa, ettei naisten 200 metrin nykyinen taso Euroopassa kyllä päätä huimaa. Tänä iltana joustavassa loppukilpailussa Latvala jäänee sijoille 6-8.

8. Kaikki kolme keihäsmiestämme selviytyivät loppukilpailuun, joka heitetään vasta sunnuntaina; miksi karsinnan ja loppukilpailun välissä pitää olla kaksi välipäivää? No, onneksi suomalaisten heittäjien joukossa ei ole tällä kertaa ketään Seppoo Rädyn tai vaikkapa Soini Nikkisen kaltaista kaljoitteluun taipuvaista kaveria! Karsintakilpailun taso oli heikko, sillä karsintarajan 81 metriä ylitti vain neljä heittäjää. Kaikkein pisimmälle heitti Antti Ruuskanen ja toiseksi paras oli Tero Pitkämäki. Tällä kaksikolla olisi nyt erinomainen tilaisuus ottaa kaksoisvoitto, jos vain se kuuluisa hermo pitää, sillä kanssakilpailijoiden taso ei päätä huomaa. Lasse Etelätalo oli karsinnassa kahdestoista ja selvisi niin napin loppukilpailuun.

9. Tänään aamupäivällä miehet kävelivät 50 kilometriä. Suomalaisten sijoitus oli normaali, eli ei siis hyvä, muttei toisaalta aivan huonokaan. Jarkko Kinnunen tossutteli sijalle 11 ja Asko Partanen sijoittui kahdeksanneksitoista. Kiekonheittäjä Katri Hirvonen kuuluu yhdessä Oona Sormusen ja Merja Korpelan kanssa kastiin "surkeat kilpailijat", sillä hän heitti vain  50 metriä ja risat eli jäi kesän parhaasta tuloksestaan kokonaista seitsemän metriä. Sen sijaan Sanna Kämäräinen oli karsinnassa kymmenes ja pääsi loppukilpailuun, vaikka jäi karsintarajasta kolmisen metriä.

10. Illalla Oskari Mörö juoksee 400 metrin aitojen loppukilpailussa. Pistesija on siis varma, sillä sinne kuuluvat nykyisin kahdeksan parasta ja finaalissa on vain kahdeksan juoksijaa. Tähän mennessä Jukka Keskisalon kuudes sija on paras suomalaissijoitus eikä Mörö taida panna sitä paremmaksi. Viron Rasmus Mägi kuuluu sen sijaan kilpailun ennakkosuosikkeihin.

11. Ruotsikin voi saada tänä iltana ensimmäisen kultamitalinsa, sillä naisten 1500 metrin juoksussa Ruotsia edustava tummahipiäinen Abeba Aregawi, joka voitti kultaa viime vuoden Moskovan MM-kisoissa, on yksi ennakkosuosikeista.

12. Naisten 1500 metriä juostiin juuri äsken, sen voitti Hollannin edustaja Hamman, joka on syntyisin Etiopiasta. Suomalaisten iloksi "Ruotsin" Aregawi jäi hopealle. Ilta on siis pelastettu! Suomessakin on ollut joitakin tummahipiäisiä urheilijoita ja tälläkin hetkellä "susijengissä" eli koripallon maajoukkueessa on useampi tumma pelaaja jenkeistä. Wilson Kirwan tasolle ne Suomen tummat "ulkomaanavut" yleisurheilussa ovat kuitenkin jääneet. Edward Hämäläinen muutti Suomeen 80-luvun lopulla Valko-Venäjältä ja oli kerran EM-kisoissa 10-ottelussa hopealla. Hän oli Suomeen tullessaan jo parhaat päivänsä ottelijana nähnyt.

13. Naisten 400 metrin sileän mestaruuden voitti äsken Italian Libania Grenot keskinkertaisella ajalla 51,10. Vonna 1974, siis 40 vuotta sitten, saman matkan Rooman EM-kisoissa voitti Riitta Salin ajalla 50,14. Tuo vuosikymmen eli siis 70-luku olikin doping-urheilun kulta-aikaa. Nyt se, että naisjuoksija (Katri Mustala) juoksee SM-kisoissa voittoajan 53,20, herättää urheilutoimittajien keskuudessa kättentaputuksia "huippuaikana" ja juoksija lähetetään heti suurin toivein EM-kisoihin.

14. Kuten odottaa saattoi, Oskari Mörö ja Hannamari Latvala eivät pärjänneet finaalijuoksuissaan tänään. Mörö oli 400 metrin aitojen loppukilpailussa viimeinen eli kahdeksas ja Latvala 200 metrillä seitsemäs. Myös Latvala olisi jäänyt kahdeksanneksi, mutta yksi brittijuoksija reväytti jalkansa ja joutui jättämään kilpailun kesken. Mörö ja Latvala jäivät kumpikin selvästi välierissä juoksemistaan ajoista. Tv-toimittajat manasivat sitä, että kumpikin suomalainen sai finaalissa sisäradan. Ratajako perustui kuitenkin välierien tuloksiin. Finaalipaikka oli molemmalle suomalaiselle hyvä saavutus.

862. Zürichin EM-kisat alkavat

1. Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (EM-kisat) alkavat huomenna Zürichin maineikkaalla Letzigrundin stadionilla (kuva yllä). Suomesta kisoihin on ilmoitettu 42 urheilijaa, joista kolme on kotiin jääviä varaedustajia. Tiedotusvälineiden urheilutoimituksia näyttää tälläkin kertaa vaivaavan tietynlainen yltiöoptimismi siitä, miten suomalaisurheilijat tulevat kisoissa pärjäämään. Katsotaanpa hieman, miten huomenna kilpailevien suomalaisten voidaan arvioida menestyvän.

2. Heti kisojen ensimmäisenä päivä eli huomenna tiistaina stadionilla kilpailee 14 suomalaisurheilijaa. Ensimmäisenä urakkansa aloittaa kuulantyöntäjä Arttu Kangas, joka tavoittelee finaalipaikkaa kuulantyönnön karsintakilpailussa. Kuulafinaalin tulosraja on 20,10. Sen tuskin ylittää 10 työntäjää enemmän. Näyttää melko selvältä, että Arttu Kankaan kunto ei edellyttä  kuin hieman päälle 19 metrin päälle olevaa tulosta. Tuollaisella tuloksella Kangas karsiutuu loppukilpailusta. 

3. Arttu Kangas työnsi heinäkuun alussa Kyröskosken kuulakarnevaaleilla ennätyksensä 19.74, joka puuttuu "vain" vajaat kaksi metriä Reijo Ståhlbergin nimissä edelleen olevasta SE-tuloksesta 21,69. Ståhlberg työnsi mainitun tuloksensa vuonna 1979, mutta ei menestynyt arvokisoissa kummoisesti. Tuohon aikaan yleisurheilijoiden mahdollista dopingin käyttöä ei testattu. Mika Halvari (synt. 1970) on työntänyt hallissa 22.09, joka on Pohjoismaiden ennätys, mutta sisähallituloksia ei hyväksytä virallisiksi SE-tuloksiksi. Mika Halvari voitti 1995 sisäratojen MM-kisat ja sijoittui hopealle ulkoratojen MM-kisoissa Göteborgissa 1995.

4. Naisten seiväshypyssä viikko sitten uuden SE:n (451) hypännyt Minna Nikkanen selvittää EM-kisoissa karsinnan. Loppukilpailussa jotkut odottavat - kuinkas muuten - Minnalta jopa mitalia, mutta tämä jää kyllä haaveeksi. Minna Nikkanen ei ole aiemminkaan osoittanut olevan suurkilpailujen nainen, joten veikkaan, että hän jää seipään loppukilpailussa 440-450:n tuloksella sijoille 7-10. Nikkasella ei ole riittävästi voimaa ja hänen teknikkansa alkaa kangerrella tai pettää, kun rima nousee 450:een.

6. Seppo Rädyn valmennettava Oona Sormunen kilpailee huomenna naisten keihäänheiton karsinnassa. Vaikuttaa siltä, että Sormunen, jonka ennätys on hieman yli 60 m,  ei selvitä karsintarajaa 57,50, vaikka on heittänyt tällä kaudella 58,43, vaan jää karsintajasta metrin tai pari. MM-tittelin vienee kaksinkertainen olympiavoittaja (Peking 2008 ja Lontoo 2012) tsekkiläinen Barbora Spotakova, jonka ennätys on 72,28.

7. Jussi Kanervo ja Oskari Mörö jahtaavat jatkopaikkoja 400 metrin aitojen alkuerissä. Kanervo aitoo ensimmäisessä alkuerässä ja Mörö juoksee neljännessä erässä. Mörö, joka juoksi ennätyksensä Kuopion Kalevankisoissa reilu viikko sitten, selvinee välieriin, muttei finaaliin. Kanervo ei pääse välieriin.

8. Mediassa paljon hehkutettu Hanna-Maari Latvala starttaa huomenna  naisten 100 metrin alkuerissä. Latvala juoksee kolmannessa erässä. Hän voi, hyvällä onnella, selvitä välieriin, mutta loppukilpailupaikka jää kyllä satasella Latvalalta haaveeksi. 

9. Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanaho ovat mukana 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä. Keskisalo juoksee ensimmäisessä erässä ja Ukonmaanaho toisessa erässä. Lyhyen tauon jälkeen kilparadoille paluum tehnyt Jukka Keskisalo, joka voitti yllättäen Euroopan mestaruuden vuonna 2007, selviytynee loppukilpailuun, sen sijaan Ukonmaanaho karsiutunee. Finaalissa Keskisalo päässee sijoille 6-8.

10. Kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie kilpailee huomenna karsintakilpailussa. Finaalin karsintaraja on 16,65 metriä, joka voi jäädä Tammentieltä ylittämättä.

11. Aamupäivän päätteeksi kolmikko Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff ja Ida Aidanpää starttaa 100 metrin aitojen alkueriin. Bogdanoff juoksee ensimmäisessä erässä, Aidanpää kolmannessa erässä ja tänä kesänä vihdoin yhden kerran 13 sekunnin rajan alittanut Neziri (SE-tulos 12,98) juoksee neljännessä erässä. Suomalaisista vain Neziri selviytynee välieriin, mutta finaalipaikka, mitalista puhumattakaan, voi jäädä hänelle haaveeksi.

12. Tiistain iltakilpailuissa Suomen EM-joukkueeseen aika yllättäen Kalevan Kisoista selviytynyt Katri Mustola (aika 53,20) juoksee naisten 400 metrin alkuerissä. Hänellä ei ole mahdollisuuksia alkueristä jatkoon.

13. Eetu Rantala joutuu kovaan seuraan miesten 100 metrin alkuerissä. Hänen alkuerässään  juoksee mm. ranskalainen Euroopan mestari Christophe Lemaitre, jonka ennätys on 9,92. Tällä kaudella Lemaitre on juossut satasen aikaan 10,13. Rantala ei selviytyne välieriin.

14. Katsotaan huomenna, miten suomalaisille käy ja jatketaan sitten päivä kerrallaan näitä kisaveikkauksia. Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa. Nuorille urheilijoille EM-kisamatka on kuitenkin hyvä tilaisuus  hankkia kokemusta.