924. Törkeästä ihmiskaupasta lievä rangaistus

1. Ihmiskauppaa koskevat rangaistussäännökset otetettiin rikoslakiin vuonna 2004. Ihmiskauppaan (RL 25:3) syyllistynyt on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Törkeästä ihmiskaupasta (RL 25:3a) on säädetty rangaistukseksi vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

2. Oikeuskäsittelyyn edenneet ihmiskauppaa koskevat tapaukset ovat olleet Suomessa  hyvin harvinaisia. Poliisiin tietoon tuli törkeitä ihmiskauppaepäilyjä vuonna 2010 kaksi, vuonna 2011 kuusi, vuonna 2012 neljä ja vuonna 2013 kolme kappaletta. Ihmiskauppa liittyy usein prostituutioon. Korkeimman oikeuden vuonna 2014 ratkaisemassa tapauksessa (KKO 2014:80) oli kysymys siitä, täyttikö syytetyn menettely ihmiskaupan vai parituksen (RL 20:9) tunnusmerkistön. Alemmat oikeudet päätyivät paritukseen, kun taas korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa oli kysymys törkeästä ihmiskaupasta. Korkein oikeus ei kuitenkaan nähnyt aiheelliseksi korottaa hovioikeuden syytetylle tuomitsemaa  2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistusta.

3. Pirkanmaan käräjäoikeus ratkaisi viime torstaina harvinaislaatuista ihmiskauppaa koskevan jutun. Tapauksessa 45-vuotias mies ja tämän 22-vuotias tytär olivat pitäneet vuonna 1991 syntynyttä naista vankinaan neljän vuoden ajan (2010-2014). Uhrin henkistä kehitystä on kuvattu sanalla "viivästynyt" ja häntä on pidetty lapsellisuutensa takia helposti johdateltavissa olevana. Syytetyt, jotka ovat uhrin tavoin romaneja, olivat tutustuneet uhriin internetin välityksellä. He olivat uhkailleet uhrin vanhempia eivätkä olleet päästäneet näitä tapaamaan tytärtään. Nainen oli synnyttänyt vankeusaikanaan neljä 45-vuotiaan siittämää lasta, joista yksi oli viety kolmevuotiaana Ruotsiin.

4. Miehen mukaan tapauksessa ei ollut kysymys ihmiskaupasta, vaan avioliittoon rinnastettavasta romaniavioliitosta, joka alkaa siten, että mies "ryöstää" naisen itselleen. Uhrin karkausyritykset olivat epäonnistuneet ja johtaneet miehen uhriin kohdistamiin pahoinpitelyihin. Uhri oli yrittänyt myös itsemurhaa, siitäkin mies oli raivostunut naiselle. 

5. Käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä ihmiskaupasta, lapsikaappauksesta, rekisterimerkintärikoksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 3 vuodeksi 10 kk vankeuteen. Miehen tytär tuomittiin osittain nuorena henkilönä tehdystä törkeästä ihmiskaupasta ja petoksesta 2 vuodeksi 8 kuukaudeksi vankeuteen. Tuomitut velvoitettiin maksamaan uhrille korvausta kärsimyksestä 15 000 euroa, joka on kolmannes siitä, mitä uhri vaati jutussa syytetyiltä. 

6. Rikoksista, jotka käräjäoikeus luki miehen syyksi, olisi lain mukaan voitu tuomita yhteensä enintään 13 vuotta vankeutta. Rikosoikeusoppineet ovat pitäneet syytettyjen saamia rangaistuksia liian lievinä. Esimerkiksi professori Matti Tolvanen on ihmetellyt tuomittua rangaistusta, joka ei yltänyt edes rangaistusasteikon puoliväliin. Tolvasen mukaan ankarin Suomessa törkeästä ihmiskaupasta tuomittu rangaistus on 4 v 8 kk vankeutta tapauksessa, jossa uhri oli alaikäinen. Pirkanmaan tapaus on Tolvasen mielestä vm. tapausta mm. kestoltaan ja tekotavaltaan vakavampi. Ns. jengiraiskaustapauksessa, jossa annetusta tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen asti (KKO 2014:85) - uhrin vapaudenriisto kesti ko. tapauksessa "vain" 7-8 tuntia - päätekijälle mitattiin törkeästä raiskauksesta 5 v 6 kk vankeutta. 

7. Pirkanmaan käräjäoikeudessa esillä ollut törkeä ihmiskauppa on vakava rikos, josta olisi voitu tuomita vaikkapa 5-6 vuotta vankeutta. Käräjäoikeuden tuomio ei liene julkinen, joten emme tiedä teon kaikkia olosuhteita tai perusteita, jotka käräjäoikeus on rangaistusta mitatessaan ottanut huomioon.  Käräjäoikeus on voinut katsoa, että tapauksessa on kysymys romanien välisestä rikoksesta ja syytetyn väitteiden mukaan romanikulttuuriin kuuluvasta "naisen ryöstöstä", jota ei ole pidetty erityisen vakavana eikä käsitelty aiemmin tuomioistuimissa. Törkeä ihmiskauppa oli tapauksen selvästi vakavin rikos, kun sen sijaan muut miehen syyksi luetut rikokset vaikuttavat suhteellisen vähäisiltä. Toisaalta ihmiskauppa on kohdistunut henkiseltä kehitykseltään jälkeen jääneeseen ja helposti taivultavissa olevaan uhriin, jolta on riistetty vapaus ja jonka ei ole sallittu tavata edes vanhempiaan.

8. Korkein oikeus on antanut parin kolmen viimeisen vuoden aikana useita rangaistuksen mittaamista koskevia ennakkopäätöksiä; useimmat niistä ovat koskeneet väkivalta- ja seksuaalirikoksia sekä huumausainerkoksia. Esimerkiksi viime vuonna korkein oikeus antoi alun toistakymmentä rangaistuksen mittaamista koskevaa ennakkopäätöstä. Katso esim. KKO 2014:5 (tappo), 2014:6 (törkeä pahoinpitely), 2014:34 (törkeä huumausainerikos), 2014:48 (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö), 2014: 55 (törkeä varkaus), 2014: 60 (törkeä pahoinpitely), 2014:80 (törkeä ihmiskauppa/törkeä paritus), 2014:85 (törkeä raiskaus), 2014:87 (törkeä ryöstö) ja 2014:91 (raiskaus). Tänä vuonna korkein oikeus on antanut tähän mennessä kaksi mittaamisratkaisua: KKO 2015:12 (tapon yritys) ja 2014:18 (törkeä huumausainerikos). 

9. Pirkanmaan käräjäoikeuden nyt antamasta tuomiosta valitetaan melkoisella varmuudella hovioikeuteen ja hovioikeuden tuomioon haettaneen valituslupaa korkeimmasta oikeudelta. Valitusluvan myöntäminen olisi rangaistuksen mittaamiskäytännön ohjaamisen takia perusteltua, sillä ihmiskauppaa koskevia tapauksia tulee nykyisin entistä useammin polisiin tietoon ja osa niistä etenee tuomioistuinten käsiteltäväksi.