579. KKO:n virkaesityksen jälkimaininkeja

1. Korkein oikeus (KKO) esitti viikko sitten tiistaina 3.4. tasavallan presidentille, että avoinna olevaan oikeusneuvoksen virkaan nimitetään KHO:n hallintoneuvos Tula Pynnä. Olen kertonut asiasta blogissa nro 576/3.4. Tätä ennen eli blogissa 574/1.4. esittelin kaikki 25 virkaan ilmoittautunutta lakimiestä.

2. Tiedotusvälineitä KKO:n tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten nimitysasiat eivät juuri kiinnosta. Media seuraa kyllä hallituksen nimityspolitiikkaa samoin kuin kunnallisia virkanimityksiä pikkutarkasti ja kertovat poliittisten puolueiden lehmäkaupoista ja esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkojen jakamisesta suurimpien puolueiden kesken. Mutta ylimpien tuomarinvirkojen koskevat nimitysasiat evät tunnu kiinnostavan, nämä virat näyttävät kuluvan luokaan EVVK. Kuitenkin tuomarit ja tuomioistuimet, erityisesti ylimmät tuomioistuimet käyttävät yhteiskunnassa merkittävää valtaa ja niiden harkintavalta on nykyisin entistä paljon laajempi.

3. Helsingin Sanomat taisi olla ainoa lehti, joka viime viikolla eli 4.4. kertoi KKO:n edellä mainitusta virkaesityksestä otsikolla "Tuula Pynnästä tulossa uusi KKO:n oikeusneuvos." Lehden taloustoimittaja Petri Sajarin uutisjutun mukaan KKO:n presidentti Pauliine Koskelo kertoi, että Pynnää ehdotettiin virkaan, koska hänet tunnetaan etevänä ja laaja-alaiseen työskentelyyn kykenevänä lakimiehenä, jolla on paljon kokemusta lainkäyttötehtävistä." Koskelon toteamus on yksyhteen KKO:n hieman fraasinomaiselta kuulostavan virallisen virkaesitystekstin kanssa, (katso blogi 576, kohta 8).

4. Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa Petri Sajari kertoo hieman tarkemmin KKO:n jäsenten sisäänlämpiävää nimityskäytäntöä, jonka ytimenä on KKO:n valta käytännössä täydentää itse itseään haluamallaan tavalla. Laajemmin Petri Sajari on kertonut ko. asioista HS:ssa 7.3.2010 julkaistussa reportaasissaan otsikolla "Päätös, josta ei voi valittaa." Tuossa jutussa, josta olen kertonut blogissa 225/7.3.2010, oli lähtökohtana KKO:n edellisen jäsenen eli Ari Kantorin rekrytointi.

5. Petri Sajarin tämänpäiväisen uutisanalyysin otsikkona on "Ylimpien tuomioistuimien nimitysprosessi kaipaa avoimuutta." Sangen tuttu asia minulle, sillä olen jo reilut 15 vuotta "toitottanut" eri yhteyksissä samaa asiaa, ensimmäisen kerran laajemmin pamfletissa"Korkein oikeus kriisissä" vuodelta 1997. Sajarin analyysin alaotsikossa sanotaan, että "itseään täydentävä ja osittain hämärä nimitysprosessi herättää turhia epäilyjä."

6. Hm, ovatkohan epäilyt aina "turhia"? Itsetäydenteinen ja hämärä vinkkauskäytäntö on oiva tapa ohittaa kenties hyvinkin päteviä virkaan ilmoittautujia ja nostaa esiin yksinomaan virkaan vinkatun ja siihen esitettävän ansioita. Kuten Sajarikin mainitsee, KKO ei virkaesityksessään tee itse asiassa minkäänlaista virkaan ilmoittautuneiden vertailua, vaan luettelee muiden kuin virkaan esitettävän hakijan tiedot ja ansiot hyvin lyhyesti ja pintapuolisesti.

7. Petri Sajarin uutisanalyysi löytyy tästä.

8. Suomi seuraa lainsäädännössä usein Ruotsin esimerkkiä. Ruotsissa korkeimpien oikeuden jäsenten virkanimitysmenettelyä on vuosi sitten muutettu niin, että nimitysasiat valmistelee ja virkaesityksen hallitukselle tekee erityinen tuomarilautakunta, joka vastaa Suomen tuomarinvalintalautakuntaa. Meillä KKO:n ja KHO:n jäsenten nimitysasiat on kuitenkin edelleen suljettu pois tuomarinvalintalautakunnan toimivallasta.

9. Voidaan väittää, että niin sanottu vinkkausmenettely kuuluu ilmoittautumisvirkojen luonteeseen. Korkeimpien oikeuksien virkoja ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa ko. suhteessa muiden korkeiden virkojen täyttämismenettelyyn, missä puoluepolitiikka näyttelee usein merkittävää osaa. KKO:n ja KHO:n jäsenten virkanimitysasiat eivät ole, niiden ei ainakaan tulisi olla, poliittisia kähmintöjä. Tämän vuoksi ko. virat pitäisi tehdä hakuviroiksi ja virkaesityksen tekeminen tulisi antaa tuomarinvalintalautakunnan tehtäväksi. Sumplimista ja vinkkailua ei toki voida milloinkaan täysin eliminoida, mutta sanottujen muutosten myötä ylimpien tuomioistuinten tuomareiden rekrytointia saataisiin hieman nykyistä avoimemmaksi ja se edes näyttäsi siltä, miltä sen pitäisi oikeusvaltiossa näyttää.

10. Petri Sajari puuttuu jutussa edellisen hallituksen oikeusministerin Tuija Braxin lausumaan maaliskuussa 2010, jonka mukaan KKO:ssa oleva "ihmisoikeusjuridiikan vaje" pitää täyttää seuraavilla nimityskerroilla. Braxin lausuntoa voidaan pitää Sajarin toteamin tavoin sopimattomana, koska oikeusministeri ei voi antaa KKO:lle jäsenten virkaesityksen tekemistä tarkoittavia ohjeita. Saattaa olla, että Pauliine Koskelon johtama KKO otti Braxin lausunnosta hieman niin sanotusti "nokkiinsa" ja päätti näyttää, että oikeusministerin tai -ministereiden sana ei paina virkaesityksessä sentin vertaa. Tämäkin osoittaa, että KKO todella haluaa pitää nimitysasiat käytännössä täysin omassa vallassaan.

11. Korkein oikeus voi vedota siihen, että se toimii lain mukaan, koska kuten sanottu, vinkkaukset tms. manööverit kuuluvat ilmoittautumisvirkoja koskevaan menettelyn piiriin. Mutta, mutta. Riittääkö tässäkään tapauksessa se, että toimitaan lainsäädännön rajoissa, vai pitäisikö lisäksi edellyttää ja vaatia, että oikeusvaltion ylimmän tuomioistuimen tuomareiden rekrytointimenettely täyttää myös läpinäkyvyyden, avoimuuden samoin kuin muut eettisyyden vaatimukset? Kas, tässäpä kysymys, jota KKO:ssa samoin kuin KHO:ssa sietäisi pohtia. Mutta näyttää pahasti siltä, että kysymystä ei haluta pohtia.

12. Jos korkein oikeus halusi saada nimityskierroksella nimenomaan eurooppaoikeuden eli tarkemmin sanottuna EU-oikeuden erityisosaajan, olisi valtakunnassa toki ollut hallintoneuvos Tuula Pynnän ohella muitakin kyseiset vaatimukset täyttäviä ehdokkaita oikeusneuvoksen virkaan. Esimerkiksi KHO:n jäsenistössä olisi ollut ainakin pari muuta vahvaa eurooppaoikeuden osaajaa ja Tuula Pynnän tavoin "valmista tuomaria" eli KHO:n hallintoneuvokset Niilo Jääskinen ja Heikki Kanninen. Jääskinen toimii tällä hetkellä EU-tuomioistuimen julkisasiamiehenä ja Kanninen puolestaan Unionin yleisen tuomioistuimen eli ns. ensimmäisen asteen oikeuden jäsenenä.

13. Mahdollista on, että Jääskinen tai Kanninen eivät olisi olleet kiinnostuneita siirtymään KKO:een, mutta tämä ei ole tärkein pointti. Virkaesitysmenettelyn reiluuden ja avoimuuden kannalta tärkeintä olisi ollut, että kaikille eurooppaoikeuden osaajilla olisi olut tasavertaiset mahdollisuudet ilmoittautua virkaan. Tämä olisi toteutunut, jos KKO olisi reilusti kertonut, että jäsenen virkaan ilmoittautujiksi toivotaan tällä kerralla erityisesti eurooppaoikeuden asiantuntijoita.

14. EU-tuomioistuimessa on nykyisin tuomari jokaisesta 27 jäsenenvaltiosta. Suomen valitsema tuomari on nykyisin Allan Rosas (64 v.). Hänen 12 vuoden toimikautensa päättyy vuonna 2014. Luultavaa on, että kahden vuoden kuluttua sanotusta virasta kamppailevat vahvimmin Tuula Pynnä, Niilo Jääskinen ja Heikki Kanninen. Hakeutumalla KKO:n jäseneksi Tuula Pynnä on luultavasti halunnut parantaa mahdollisuuksia tulla valituksi EU-tuomioistuimen tuomariksi, josta maksettava palkka on noin 3-4 kertaa oikeusneuvoksen palkkaa korkeampi. KKO:n jäsenyys on siten lähinnä ponnahduslauta EU:n huippuvirkaan.

576. Palsturi voitti vedonlyönnin: KKO:n oikeusneuvoksen virkaan pikapäätöksellä hallintoneuvos Tuula Pynnä

KKO täydentää itse itseään, tähän pöytään kutsuttiin nyt eurooppaoikeuden tuntija

1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on avoinna jäsenen eli oikeusneuvoksen virka. Sitä koskeva ilmoittautumisaika päättyi viime perjantaina klo 16,15. Yhteensä 24 juristia ja päälle vielä yksi merkonomi ilmoittautui halukkaaksi virkaan. Olen esitellyt heidät kaikki blogissa 574/1.4.2012, kas tässä.

2. Pohdiskelin tuolloin samalla hieman sitä, millaista kokemusta ja ammattiosaamista KKO tällä hakukerralla voisi hakea ja haluta jäsenistöönsä. Kuten tunnettua, asianomaisessa virkaa koskevassa kuulutuksessa ei millään tavalla oteta kantaa tähän asiaan. Tässä suhteessa KKO:n rekrytointitapa poikkeaa täydellisesti yksityisen sektorin huippupaikkoja koskevista vastaavista ilmoituksista.

3. Ounastelin toissa päivänä, että myös tällä kerralla julkinen kuulutus ja "kehotus" virkaan ilmoittautumisesta on ainoastaan näennäinen toimenpide, koska tavaksi on tullut, että KKO:n sisältä, käytännössä presidentin toimesta tai hänen suostumuksellaan, vinkataan tietylle lakimiehelle, jonka KKO haluaa jäsenistöönsä. Faktisesti kysymyksessä on siis kulissien takana tapahtuva kutsumenettely ja valinta. Julkinen ilmoitus julkaistaan vain eräänlaiseksi kulissiksi peittämän mainittua "supertäsmähakua/täsmävinkkausta" eli kutsumenettelyä.

4. Yleensä KKO valmistelee virkaesityksen tekoa muutaman viikon, jotta kaikille jäsenille ja siis niillekin, jotka eivät ole mainitusta "täsmävinkkauksesta" tietoisia, jäisi aikaa perehtyä virkaan ilmoittautujien ansioihin. Tällä kerralla KKO kuitenkin halusi olla nopea, oikein supernopea, ja päätti jo tänään, siis toisena arkipäivänä hakuajan päättymisen jälkeen, tehdä täysistunnossaan tasavallan presidentille osoitetun virkaesityksen uudesta jäsenestä.

5. Mistä nyt moinen hoppu? Kun oikeusneuvos Tulokas siirtyy eläkkeelle vasta 1.8. lukien, olisi virkaesityksen tekemiseen ollut aikaa vaikkapa pari kuukautta! Pelättiinkö kenties, että virkaan esitettävällä Tuula Pynnällä olisi niin kovaa kysyntää, että hän voisi karata muille maille markkinoille? Pynnähän haki vuodenvaihteessa myös KHO:n presidentin virkaa. Pitikö Pynnä "sitouttaa" KKO:n virkaan jo hyvissä ajoin?

6. Esitin toissapäiväisessä blogissani valistuneen arvauksen, jonka mukaan vinkin kohteena olisi ollut tällä kertaa hallintoneuvos Tuula Pynnä (53), joka tunnetaan erityisesti EU-juridiikan asiantuntijana. Hän on ollut viitisen vuotta KHO:n jäsenen eli hallintoneuvoksen virassa.

7. Arvaukseni ei ollut ollenkaan hullumpi, sillä KKO päätti esittää virkaan juuri Tuula Pynnää ja vieläpä yksimielisesti. Varmaankin hyvä valinta, sillä eihän KKO toki milloinkaan halua jäsenistöönsä huonoa lakimiestä! - Toiset toki ovat hiukka parempia kuin toiset, mutta tämä on asia erikseen.

8. KKO perustelee Pynnän esittämistä virkaan näin:

Virkaan ilmoittautuneiden joukossa on useita korkeimman oikeuden jäsenen viran kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Tälläkin kerralla varteenotettavimmat hakijat ovat kokemustaustoiltaan erilaisia, ja harkinnassa on punnittava monia eri näkökohtia sekä hakijoiden vahvuuksia että korkeimman oikeuden toiminnan tarpeita silmällä pitäen.

Arvioidessaan tässä nimitystilanteessa jäsenen virkaan ilmoittautuneita henkilöitä edellä mainittujen ja muiden asiassa huomioon otettavien kriteerien valossa korkein oikeus katsoo, että virkaan tulisi nimittää hallintoneuvos Tuula Riitta Pynnä.

Pynnä tunnetaan etevänä, aikaansaavana ja laaja-alaiseen työskentelyyn kykenevänä lakimiehenä. Hänellä on taustanaan monipuolinen ura erityisesti lainkäytön alalla. Hän on

toiminut sekä kansallisen tason tehtävissä että Euroopan Unionin lainkäyttöjärjestelmän toimintaan liittyvissä tehtävissä. Taustansa vuoksi Pynnällä on siten myös sellaista eurooppaoikeuden erityisosaamista, jonka vahvistaminen Korkeimmassa oikeudessa on tarpeen. Pynnä on toiminut jo useita vuosia toisen ylimmän tuomioistuimemme jäsenenä.

Hänellä voidaan arvioida olevan kaikin puolin hyvät edellytykset hoitaa menestyksellisesti Korkeimman oikeuden jäsenen tehtäviä.

9. Kuten KKO toteaa, virkaan ilmoittautuneiden joukossa on useita korkeimman oikeuden jäsenen viran kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Mikä siis ratkaisi asian Tuula Pynnän eduksi? Tätä on edellä mainittujen perustelujen valossa itse asiassa mahdotonta sanoa, koska KKO ei vertaillut ketään noista kysymykseen tulevista useista muista ehdokkaista ja Pynnää keskenään. KKO mainitsee vain Pynnän ansiot, ei muiden. Toki jokaisesta virkaan ilmoittautujasta lausutaan virkaesityksen alkupuolella kohteliaasti pari kolme riviä aivan lyhyesti - lähinnä vain se missä tehtävissä he nykyisin toimivat - mutta tätä ei toki voida pitää asianmukaisena vertailuna.

10. Toki peruste, jolla valinta on kohdistunut Pynnään, ilmenee ohimennen KKO:n perusteluista. Peruste ilmenee tästä virkkeestä: Taustansa vuoksi Pynnällä on siten myös sellaista eurooppaoikeuden erityisosaamista, jonka vahvistaminen Korkeimmassa oikeudessa on tarpeen.

11. Selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että KKO haki tällä hakukerralla jäsenistöönsä nimenomaan EU-oikeuden asiantuntijaa. Tämä ratkaisi valinnan Pynnän hyväksi.

12. Onko mainittu peruste sitten vakuuttava? Kuten toissapäiväisessä blogijutussani jo totesin, EU-oikeudella on KKO:ssa käsiteltävien asioiden kannalta paljon vähäisempi merkitys kuin KHO:ssa, josta Tuula Pynnä siis nyt siirtyy KKO:n leipiin. Sen sijaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen suhteen tilanne on kahden ylimmän instanssin osalta päinvastainen, sillä ihmisoikeussopimus näyttelee nykyisin KKO:n ratkaisutoiminnassa hyvin merkittävää roolia.

13. Jo edellisellä rekrytointikerralla, jolloin oikeusneuvokseen virkaan nimitettiin KKO:n esityksessä asianajaja Ari Kantor, puhuttiin julkisuudessa paljon siitä, että se, mitä KKO välttämättä tarvitsisi lisää, on juuri ihmisoikeusjuridiikan osaaminen. Tähän viitattiin myös kolmen oikeusneuvoksen yheisessä äänestyslausumassa. Nyt kuitenkin etusija annettiin, ei suinkaan ihmisoikeusosaamiselle, vaan EU-oikeuden tuntemukselle. KKO:ssa istuu kuitenkin jo entuudestaan yksi jäsen, joka on rekrytoitu mainitulla perusteella, nimittäin oikeusneuvos Gustav Bygglin.

14. Mitä mahtanevat tuumia ne reilut 20 lakimiestä, jotka tälläkin kerralla jättivät paperinsa sisään varmaankin siinä hyvässä uskossa, että valintamenettely on reilu ja avoin? Nyt he saavat käteensä KKO:n pikapäätöksen, jossa itse asiassa voisi lukea, että " sorry, me olimme päättäneet esittää tällä kerralla jäsenen virkaan EU-oikeuden osaajaa, joten valinta ei nyt, ikävä kyllä, kohdistunut eikä edes voinut kohdistua Teihin."

15. "Pelin politiikkaa", huudahti Veikko Vennamo aikoinaan. Tässä olisi nyt malliesimerkki Pelin nimityspolitiikasta. Miten tällaisesta hämäräperäisestä ja täydellisen sisäänlämpiävästä, oikeusvaltion arvoille sopimattomasta ylimpien tuomareiden rekrytointimenettelystä voitaisiin päästä eroon? Sillä emme kai me, Herra paratkoon, suostu sietämään ja katselemaan tällaista peliä koko loppuikämme ja hamaan tulevaisuuteen asti!

16. Kuten kerroin aiemmin, Ruotsissa ylimpien oikeusasteiden jäsenten rekrytointimenettelyä on järkevöitetty siten, että virkaesityksen tekeminen ja nimitysasian valmistelu on siirretty ylimmiltä tuomioistuimilta erillisen tuomarilautakunnan tehtäväksi. Meilläkin KKO:n ja KHO:n jäsenten virkaesitys olisi annettava tuomarinvalintalautakunnan tehtäväksi ja näistäkin viroista olisi tehtävä hakuvirkoja, jotta kerrotunlainen sumpliminen saataisiin edes vähentymään. Kokonaan sitä ei ilmeisesti saada kuriin, sillä myös tuomarinvalintalautakuntaa johtaa KKO:n presidentti.

17. Edellä mainitusta muutoksesta olisi ainakin se hyvä puoli, että ylimpien tuomareiden rekrytointimenettely edes näyttäisi hieman siltä, miltä sen pitäisi oikeusvaltiossa näyttääkin.

18. Mutta älkääpä nyt, hyvät oikeusneuvoksen viran hakijat, kuitenkaan vallan masentuko ja luopuko toivosta kokonaan! Olen nimittäin saanut kuulla, luotettavalta taholta sitä paitsi, että KKO:ssa julistetaan taas kohtapuolin haettavaksi uusi avoimeksi tuleva jäsenen virka, ehkä jo tässä kuussa. Silloin taas kaikki kynnelle kykenevät joukolla toivorikkaina papereitaan sisään jättämään!

PS

Mitä minä oikeastaan "kostun", kun kirjoittelen näistä virkanimitysasioista?

No, ainakin tässä tapauksessa kostuin kahden tähden Jaloviinapullon. Voitin näet toissa päivänä lyödyn vedon ennustamalla, että KKO esittää virkaan juuri Tuula Pynnää.

574. Kenestä KKO:n uusi oikeusneuvos?

1. Näin aprillipäivän ja aurinkoisen kauniin pyhäpäivän kunniaksi on syytä suunnata katseet hieman ikävistä kysymyksistä valoisampiin asioihin. Mikä olisikaan aprillipäivänä hupaisampaa kuin pohtia, kenestä leivotaan uusi KKO:n jäsen eli oikeusneuvos! Tällä blogilla alkaa olla kyseisen virantäytön suhteen jo perinteitä, sillä olen seurannut aiemmin kolmen avoinna olleen oikeusneuvoksen viran täyttöä. Alustavasti olen pohtinut nyt esillä olevan jäsenen rekrytointia jo viime viikolla (blogi 565/26.3.2012).

2. Korkeimman oikeuden kirjaamosta minulle ystävällisesti toimitetusta listasta ilmenee, ketkä ovat ilmoittautuneet halukkaiksi oikeusneuvoksen virkaan. Olen poiminut Lakimiesmatrikkelista kunkin hakijan iän ja nykyisen työpaikan tai ammattinimikkeen. Lista, joka on tehty ilmoitusten saapumisjärjestyksessä, on tämän näköinen:

- Pärnänen Pekka, hovioikeudenneuvos, 54

- Metsälä Anne, merkonomi, ei tiet.

- Jalanko Risto, hovioikeudenneuvos, 60

- Mähönen Jukka, professori (kauppaoikeus), 48

- Heiskanen Jussi, hovioikeudenneuvos, 51

- Niemi Matti Ilmari, professori (esineoikeus), 54

- Pynnä Tuula, hallintoneuvos (KHO), 53

- Leppänen Tatu, käräjätuomari, 43

- Kyllönen Ari, hovioikeudenneuvos, 54

- Ollila Riitta, yliopistonlehtori, 55

- Huovila Mika, hovioikeudenlaamanni, 53

- Välimaa Asko, apulaisosastopäällikkö (OM), 49

- Rehn Olof, asianajaja, 50

- NN (ei halua nimeään julk.), os.pääll., 45

- Matikkala Jussi Pekka, lainsäädäntöneuvos (OM), 45

- Fredman Markku, asianajaja, 51

- Ekblom-Wörlund Anne, markkinaoikeustuomari, 53

- Sepponen Matti, esittelijäneuvos (KKO), 61

- Siltala Raimo, professori (yl. oikeustiede), 51

- Ketola Jukka, hovioikeudenneuvos, 61

- Harenko Kristiina, esittelijäneuvos (KKO), asianajaja, 51

- Littunen Jarmo, os.pääll.(OM), 55

- Markkula Markku, maanmittausneuvos, 53

- Puumalainen Mikko, apulaisoikeuskansleri, 51

- Vesanen Kari, esittelijäneuvos (KKO), 53

3. Oikeusneuvoksen virka kiinnostaa, sillä tälläkin kerralla virkaan ilmoittautui yhteensä 24 lakimiestä ja päälle vielä yksi ilmeisesti merkonomi. Oikeustieteen tohtoreita joukossa on seitsemän eli Mähönen, Niemi, Leppänen, Ollila, Huovila, Matikkala ja Siltala.

4. Kaikki KKO:n jäsenistössä nykyisin olevat ammatit eli ns. kiintiöt ovat hakijoiden joukossa nytkin hyvin edustettuna. On hovioikeustuomareita, käräjätuomareita, yliopistoihmisiä, asianajajia, lainvalmistelijoita, KKO:n esittelijöitä jne. Naisia on yllättävän vähän eli juristeista vain neljä.

5. Mikä kiintiö tai pikemminkin erityisosaamisen lohko voisi tällä kerralla olla rekrytoinnin kohteena? Tätä on mahdotonta ennustaa, sillä kuten olen kertonut, KKO ei asianomaisessa kuulutuksessa millään tavalla ilmoita tai ennakoi, minkälaista erityisosaamista KKO:een olisi kullakin hakukierroksella tarpeen saada. Spekulaatioita voidaan esittää, mutta usein KKO yllättää kaikki ja esittää uudeksi jäseneksi sellaista hakijaa/ilmoittautujaa, jota juuri kukaan ei ole osannut ennustaa.

6. Kun ensi heinäkuun alusta eläkkeelle siirtyvä oikeusneuvos Mikko Tulokas on entinen asianajaja ja yliopistotutkija, joten voisi kenties olettaa, että nämä lakimiesammatit olisivat tällä kerralla vahvoilla. Tulokas on siviilioikeuden tuntija, joten tämä voisi merkitä sitä, että myös nyt nimitettäväksi esitettävä uusi jäsen voisi olla erikoistunut nimenomaan siviilioikeuteen. Tällä perusteella vahvoilla voisivat olla esimerkiksi Jukka Mähönen, Matti Niemi, Kristiina Harenko ja Olof Rehn.

7. Toisaalta pitänee ottaa huomioon, että viime rekrytointikerralla KKO halusi jäsenekseen nimenomaan asianajajan ja erityisesti riitajuttujen käsittelyihin erikoistuneen asianajajan eli Ari Kantorin. Tämä merkitsisi sitä, että tällä kierroksella valinta ei välttämättä kohdistu asianajajaan eikä ainakaan siviilijuttujen ajamiseen erikoistuneeseen asianajajaan.

8. Viime kerralla eli runsaat kaksi vuotta sitten Ari Kantorin valintaa vastaan polemisoitiin julkisuudessa sillä, että KKO:ssa oli jo entuudestaan ainakin kolme riita-asioihin erikoistunutta entistä advokaattia ja että KKO:een olisi tarvittu nimenomaan ihmisoikeuksiin hyvin perehtynyt lakimies. Jos tällainen tarve on edelleen olemassa, olisi Markku Fredman luultavasti vahvoilla, sillä hän sai jo viime kerralla KKO:n täysistunnon äänestyksessä kolmen jäsenen kannatuksen.

9. Viime kerralla Mika Huovila sai kaksi puoltoääntä, joten voitaisiin ajatella, että tällä kiekalla voisi olla hyvin myös Huovilan vuoro. Huovila on entinen käräjätuomari ja hän on ollut 3-4 vuotta KKO:n "silmälläpidon" ja tarkkailun alla eli esittelijäneuvoksen virassa ennen siirtymistään Vaasan hovioikeuden laamannin virkaan. Virkaan ilmoittautuneista hovioikeustuomareista Huovila on joka tapauksessa ansioitunein. Käräjätuomareiden ykkönen lienee OTT ja dosentti Tatu Leppänen (43), jolla on pitkäaikainen kokemus myös OM:n lainsäädäntöneuvoksena.

10. Yliopistotutkijoista vahvimmilla olisi ilmeisesti yhtiöoikeuden tuntija Jukka Mähönen ja lainvalmistelijoista puolestaan Asko Välimaa. Olisi yllätys, jos valinta kohdistuisi KKO:n omiin esittelijöihin; henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että KKO:n esittelijöitä ei tulisi ylipäätään nimittää jäsenen virkaan, vaan heidän tulisi hankkia kokemusta talon ulkopuolelta.

11. Ihmisoikeusasiantuntijoita ovat Fredmanin lisäksi Mikko Puumalainen ja Riitta Ollila ja rikosoikeuden osaajia puolestaan Jussi Matikkala ja Jarmo Littunen, prosessualisteja taas Leppänen, Huovila, Välimaa ja Fredman.

12. Mutta olisiko tällä nimityskierroksella naisjuristin vuoro? KKO:n jäsenistä on nykyisin kuusi naista ja 13 miestä, joten pientä tasapainottamista kenties tarvittaisiin. Naispuolisista hakijoista ylivoimainen taitaa olla hallintoneuvos Tuula Pynnä, joka on istunut KHO:n jäsenenä jo 5-6 vuotta. Hän on EU-oikeuden erityisasiantuntija ja toiminut UM:n EY-tuomioistuinyksikössä kymmenisen vuotta. Lisäksi Pynnä on ollut aiemmin 10 vuotta käräjätuomarina. EU-oikeuden tuntemus ei tosin ole KKO:ssa yhtä tärkeässä asemassa kuin KHO:ssa, jossa joudutaan soveltamaan EU-oikeutta hyvin usein, KKO sen sijaan aika harvoin. KKO:ssa puolestaan ihmisoikeuksien soveltaminen on lähes jokapäiväistä leipää.

13. On mahdollista, että KKO:n "sisäpiiri" on jo valinnut oikeusneuvoksen virkaan esitettävän hakijan. Kuten olen kertonut, KKO:ssa on tapana "vinkata" sopiviksi katsotuille ehdokkaille hakemaan jäsenen virkaa. Tämä on merkinnyt usein samalla automaattisesti sitä, että "vinkin" saanut juristi on myös saanut nimityksen. Näin juuri tapahtui viime kierroksella, jolloin nimityksen saanut asianajaja Ari Kantor sai vinkin ilmoittautua virkaan juuri KKO:n sisältä. Asiallisesti oikeusneuvoksen virantäytössä onkin siis kysymys kutsumenettelystä, vaikka näennäisesti virkaan voivatkin ilmoittautua "kaikki halukkaat."

14. Voidaan siis lähteä siitä, että tälläkin kerralla KKO tulee esittämään jäsenen virkaan sitä lakimiestä, jolle se on antanut vinkin eli eräänlaisen kehotuksen ilmoittautua virkaan. Kuka tämä voisi sitten olla? Tätä ei tiedetä. Mutta jos valistunut arvaus sallitaan, niin veikkaisin, että vinkin on saanut hallintoneuvos Tuula Pynnä.

15. Tuula Pynnä on toki virkaan vahvoilla ilman vinkkaustakin. Hän edustaa sellaista EU-oikeuden erityisosaamista, jota KKO:n nykyisessä kokoonpanossa ei juuri ole, hän on nainen ja hänellä on 10 vuoden kokemus myös yleisestä lainkäytöstä käräjätuomarina. Lisäksi hän on toiminut toisen ylimmän oikeusasteen eli KHO:n jäsenenä reilut viisi vuotta.

16. Muita vahvoja nimiä hakuprosessissa voisivat olla Mika Huovila, Markku Fredman, Tatu Leppänen ja Asko Välimaa.

17. Tämän kaiken kirjoitettuaan palsturi ponkaisee ulos häikäisevään auringonpaisteeseen ja ladulle. Hankikantoa on vielä jäljellä.