1. Syytetyn oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustusta on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tämä sanotaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan 3.b kohdassa samoin kuin YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa. Myös Suomen perustuslain mukaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiin kuuluu oikeus tulla asianmukaisesti kuulluksi. Siihen katsotaan kuuluvan myös oikeus avustajaan. EIS:n mukaan syytetyn vähimmäisoikeuksiin kuuluu myös oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa avustajan välityksellä (EIS 6 art. 3.c kohta).
2. Tänään annettu korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2014:25 koskee tapausta, jossa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnnut syytetty A:n vastoin tämän kiistämistä huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A oli saanut haasteen tiedokseen vasta käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä, joka alkoi kello 10.30, eikä hänellä ollut pääkäsittelyssä avustajaa, jota hän ei ilmoituksensa mukaan tarvinnut.
3. Käräjäoikeus (Gisela Juutilainen ja lautamiehet) tuomitsi A:n syytteen mukaisesti seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio sai lainvoiman, mutta sen jälkeen A kanteli tuomiosta hovioikeuteen sillä perusteella, ettei hän ollut saanut jutussa riittävästi aikaa valmistella puolustustaan. Hän oli saanut haasteen tiedoksi vasta pääkäsittelypäivänä eikä hänellä ollut ollut esitutkinnassa tai käräjäoikeudessa avustajaa.
4. Hovioikeus (Ketola, Mäkilaurila, Mattila), esiteltyään perusteluissa ensin näkökohtia pro et contra, katsoi, ettei A:n kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin. Pääperusteena hovoikeus totesi, ettei A ollut kantelukirjoituksessaan tuonut esiin mitään sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että käräjäoikeuden tuomion lopputulos olisi ollut toinen, jos hänellä olisi ollut enemmän aikaa valmistella puolustustaan.
5. Minusta hovioikeuden mainittu johtopäätös on luonteeltaan varsin tyly. Perusteluissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiin, vaan on vain kylmästi (ja tosiasiallisesti) todettu, että "turhaan sinä kaveri tänne meille kantelit, syyllinenhän sinä olet joka tapauksessa, kun et ole pystynyt edes tässä vaiheessa näyttämään saamaasi tuomiotasi asiallisesti vääräksi."
6. Sitkeänä sissinä A kuitenkin jatkoi kanteluaan korkeimpaan oikeuteen, jossa hänelle myönnettiin valituslupa. Korkein oikeus päätyi päinvastaiseen kannanottoon kuin hovioikeus. Johtopäätös, jonka mukaan A:lla ei ole ollut käräjäoikeudessa riittävästi mahdollisuuksia puolustautua eli selvittää ja esittää oikeudelle syyksilukemiseen, rangaistuksen mittaamiseen tai rangaistuslajin valintaan vaikuttavia näkökohtia, on epäilyksettä oikea. Kyseessä oli tuomioistuimen menettelyvirhe, jonka voitiin olettaa olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Se, ettei A ollut, kuten hovioikeus oli lausunut, tuonut itse laatimassaan kantelukirjelmässä esille seikkoja, jotka osoittaisivat menettelyvirheen (todella) vaikuttaneen käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen, ei siis ollut oleellinen seikka. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen, poisti käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
7. Tästä opimme, että tuomioistuimen ja tuomarin tulee huolehtia viran puolesta, että syytetty on saanut asiassa riittävästi aikaa valmistella puolustustaan. Jos näyttää siltä, ettei näin ole tapahtunut, tulee tuomarin käyttää kyselyoikeuttaan (materiaalista prosessinjohtoaan) ja selvittää asia. Puolustuksen valmisteluun ei toki riitä, että syytetty on saanut haasteen tiedokseen vasta käsittelypäivänä. Toinen opetus koskee sitä, että tuomiovirhekantelun menestyminen ei edellytä kantelijalta näyttöä siitä, että tuomioistuimen menettelyvirhe on todella olennaisesti vaikuttanut lopputulokseen. Tuomion poistamiseen riittää, että menettelyvirheen voidaan otaksua olennaisesti voineen vaikuttaa lopputulokseen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syytetyn puolustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syytetyn puolustus. Näytä kaikki tekstit
perjantai 11. huhtikuuta 2014
torstai 4. lokakuuta 2012
642. Formulakuskin oikeusjuttu hovioikeudessa
1. Maamme vanhin, vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus on herännyt ainakin hetkeksi uuteen eloon ja suoranaiseen tähtiloistoon. Hovioikeuden tavallisesti niin harmaansävyinen arki, joka koostuu uneliaista, yleisölle ja asianosaisille salaisista esittelyistä ja asiakirjojen siirtelystä kirjoituspöydiltä toiselle, on ollut tämän viikon kuin poispyyhkäisty. Näin ainakin, mikäli on uskominen iltapäivälehtien värikkäitä oikeussaliselostuksia. Kyse ei ole Tanssii tähtien kanssa -ohjelman nauhoituksista, vaan uutiskynnyksen ylittävän megaluokan oikeusjutun käsittelystä.
2. Hovoikeudessa puidaan koko viikko reilun parin vuoden takaista olviretkeä, joka päättyi ikävästi Jomalvikin sillan betoniin. Aamuyöstä liikenteessä ollut moottorivene törmäsi noin kahdeksantoista kertaista ylinopeutta ajaen siltapalkkiin alueella, jossa on viiden kilometrin tuntinopeusrajoitus. Mutta olihan matkassa todellinen vauhtiveikko eli entinen formulatähti JJ.Lehto mökkinaapurinsa kanssa. Kaverusten kännääminen oli alkanut jo mökillä, missä oli kuitenkin kyllästytty rouvaseuraan ja lähdetty veneilemään Tammisaaren. Siellä naukkailemista oli jatkettu paikallisessa pubissa aina hamaan valomerkkiin asti. Pubista lähdetttiin sitten kiitämään tuhatta ja sataa kotia kohti kerrotuin seurauksian.
3. Formulatähti selvisi onnettomuudesta suhteellisen vähäisin vammoin, mutta kaveri kuoli. Nyt riidellään siitä, kumpi herroista ajoi venettä, tähti vai tavis. Poliisi, syyttäjä ja Raaseporin käräjät olivat viime vuoden joulukuussa varmuudella sitä mieltä, että formulamies oli ratissa, joten Lehdolle mätkäistiin 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistus. Syyttäjä ja tuomittu valittivat hoviin, missä syytetty edelleen kiistää ajaneensa.
4. Vanhaan hyvään aikaan syyskäräjät aloitettiin niin, että tuomarit, advokaatit, syyttäjät ja koko käräjärahvas marssi kirkkoon käräjäjumalanpalvelukseen, jossa rovasti varoitteli ankarin sanoin vääristä tuomioista ja todistajia väärästä valasta sekä muistutti, että sillä vihon viimmeisellä tuomiolla kaikki asiakirjat avataan ja todisteet lopullisesti punnitaan. Formulatähden käräjät on sitä vastoin aloitettu sekä käräjä- että hovioikeudessa veneilemällä porukalla Jomalvikin kapessa kanavassa eli siis rikospaikalla. Sillalla seisova kuvaajien ja toimittajien lauma on ottanut oikeuden jäseniä, syyttäjiä ja advokaatteja kuskaavien kumiveneiden ohiajelun (ohimarssin) vastaan kameroitaan ja kännyköitään räpsytellen.
5. Saattaa olla, että Jomalvikin veneturmaa käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessakin. Arvatenkin myös korkein oikeus haluaa tutustua katselmusmielessä Jomalvikin kanavan olosuhteisiin. Mutta kumiveneily tuntuu kyllä liian brutaalilta, sillä ovathan tuolloin liikkeellä valtakunnan ylimmät tuomarit koko komeudessaan. Toivottavasti valtio ymmärtää vuokrata KKO:n käyttöön loistoveneen tai -risteilijän vaikkapa syytteessä olevan formulatähden entiseltä kilpakaverilta Kimi Räikköseltä, jolla sitten ajaa hurautetaan Tammisaaresta rikospaikalle; Tammisaaressa voidaan nauttia lounas samassa pubissa, josta kohtalokas venematka aikanaan alkoi. Voi kuitenkin olla, ettei Kimillä ole tarpeeksi pientä venettä, joka mahtuisi kapoiseen kanavaan.
6. Oikeusjutussa on siis kyse siitä, ajoiko venettä onnettomuushetkellä veneen omistanut formulatähti vai hänen kapakkakaverinsa, joka sai onnettomuudessa surmansa. Alioikeus katsoi näytetyksi, että venettä kuljetti formulatähti itse ja tuomitsi hänet vankeusrangaistukseen. Tavallisesti yli kahden vuoden tuomion saanut syytetty pannaan heti kiven sisään sovittamaan rangaistustaan tai ainakin tutkintavankeuteen, mutta merkkihenkilöitä ja julkkiksia tämä sääntö ei näköjään yleensä koske. Niinpä Järvilehtokin on ollut käräjäoikeuden tuomion jälkeen vapaalla jalalla. Istumaan joutui vain JJ:tä avustanut advokaatti, mutta hänkin eri syystä eli rahanpesusta epäiltynä.
7. Kuten sanottu, arvokas hovioikeus on herännyt ko. tapauksen myötä entiseen kuninkaalliseen loistoonsa. Iltapäivälehtien otsikoiden ja lööppien mukaan oikeussalissa on nimittäin suorastaan vilissyt erilaisia "tähtiä": syytettynä on "formulatähti", hänen advokaattinsa on "tähtiasianajaja", todistajina ja/tai asiantuntijoina on kuultu "tähtitodistajia" jne. Kaiken kukkuraksi oikeusjuttua ovat meille taviksille selostaneet median "tähtitoimittajat".
8. Lehtijutuissa vilahtaa tuon tuostakin sana "tyrmäys" tai verbi "tyrmätä" johdannaisineen. Esimerkiksi puolustuksen todistaja "tyrmäsi" syyttäjän todistajan tai päin vastoin. Kamppailu on siis tosi kiihkeä otatus. Sanaa "tyrmätä" tai "tyrmäys" käytetään ko. jutun oikeussaliselostuksissa lähes yhtä usein kuin Jokereiden ja HIFK:n välisen lätkäottelun selostuksissa.
9. Puolustus, joka vaikutti olevan Raaseporin käräjillä hieman alamaissa, on saanut uuden tähtiasianajajan myötä purjeisiinsa - tai tässä tapauksessa moottoreihinsa - uutta puhtia. Puolustus on pannut syyttäjän lujille ja marssittanut oikeussaliin tähän mennessä kolme tähtitodistajaa: psykologian tohtorin, törmäysonnettomuuksiin perehtyneen insinöörin ja oikeuslääkärinä toimivan professorin. Tohtori kertoi, että Järvilehdon selitys muistinmenetyksestä voi olla uskottava, insinööri, että Järvilehto oli luultavasti maannut veneen lattialla tai istunut veneen takaosassa ja ettei matkustajan paikalla ollut voinut istua kukaan, ja professori taas siitä, millä tavalla uhrin vammat olivat todennäköisestui syntyneet.
10. Syyttäjän todistajat ovat lähinnä toistaneet, mitä he kertoivat jo käräjäoikeudessa. Ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan uhrin vammat todistavat, että hän oli istunut matkustajan paikalla. Syyttäjän kuulustuttama kriminaalipsykiatri pitää Järvilehdon muistamattomuutta hyvin epäuskottavana. Psykiatri on kummastellut myös sitä, että JJ ei ollut tapauksen jälkeen kysellyt mitään onnettomuudessa mukana olleesta kaveristaan.
11. Puolustuksen kuulema oikeuslääkäri ei ollut osallistunut uhrin ruumiinavaukseen, vaan oli lukenut tapauksen yksityiskohdista ja uhrin vammoista jutun asiakirjoista. Sama ongelma koskee myös onnettomuustutkijan kertomusta. Todistajat, jotka eivät ole olleet mukana tutkimuksissa ja tapauksen selvittelyssä tai kuulusteluissa alusta lähtien, voivat saada vaikutteita mielipiteisiinsä oikeusjutun asianosaisten kertomuksista tai asiakirjoista sekä tiedotusvälineiden uutisisoinnista, mikä saattaa heikentää heidän lausuntojensa painoarvoa.
12. Mielenkiintoista nähdä, millaiseen näytön arviointiin ja ratkaisuun hovoikeus tuomiossaan päätyy. Syyttäjällä on toki todistustaakka kaikista rikoksen tunnusmerkistötekijöihin kuuluvista faktoista ja tuomitsemiskynnys on melko korkea, eli niin sanottua näyttöenemmyysperiaatetta ei rikosjutun todistusharkinnassa voida soveltaa. Hieman yli 50 prosentin todennäköisyysnäyttö syyllisyydestä ei siis riitä, vaan syylliseksi tuomitseminen edellyyttä selvästi vakuuttavampaa näyttöä. Tässä tapauksessa syytteessä esitetylle hypoteesille on esitetty puolustuksen taholta järkevältä tuntuva vaihtoehtoinen hypoteesi. Näitä kahta vaihtoehtoa on todistusharkinnassa arvioita järkevyysnäkökulmasta. Jääkö syytetyn syyllisyydestä jutussa esitetyn todistusaineiston perusteella järkevä eli varteenotettava epäily, vaikka syytteen tueksi esitetty näyttö olisi sinänsä selvästi painavampaa kuin vastanäyttö? Jos jää, eli jos sanottua vaihtoehtoista hypoteesia ei kyetä eliminoimaan pois, niin silloin syyte on hylättävä.
1. Maamme vanhin, vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus on herännyt ainakin hetkeksi uuteen eloon ja suoranaiseen tähtiloistoon. Hovioikeuden tavallisesti niin harmaansävyinen arki, joka koostuu uneliaista, yleisölle ja asianosaisille salaisista esittelyistä ja asiakirjojen siirtelystä kirjoituspöydiltä toiselle, on ollut tämän viikon kuin poispyyhkäisty. Näin ainakin, mikäli on uskominen iltapäivälehtien värikkäitä oikeussaliselostuksia. Kyse ei ole Tanssii tähtien kanssa -ohjelman nauhoituksista, vaan uutiskynnyksen ylittävän megaluokan oikeusjutun käsittelystä.
2. Hovoikeudessa puidaan koko viikko reilun parin vuoden takaista olviretkeä, joka päättyi ikävästi Jomalvikin sillan betoniin. Aamuyöstä liikenteessä ollut moottorivene törmäsi noin kahdeksantoista kertaista ylinopeutta ajaen siltapalkkiin alueella, jossa on viiden kilometrin tuntinopeusrajoitus. Mutta olihan matkassa todellinen vauhtiveikko eli entinen formulatähti JJ.Lehto mökkinaapurinsa kanssa. Kaverusten kännääminen oli alkanut jo mökillä, missä oli kuitenkin kyllästytty rouvaseuraan ja lähdetty veneilemään Tammisaaren. Siellä naukkailemista oli jatkettu paikallisessa pubissa aina hamaan valomerkkiin asti. Pubista lähdetttiin sitten kiitämään tuhatta ja sataa kotia kohti kerrotuin seurauksian.
3. Formulatähti selvisi onnettomuudesta suhteellisen vähäisin vammoin, mutta kaveri kuoli. Nyt riidellään siitä, kumpi herroista ajoi venettä, tähti vai tavis. Poliisi, syyttäjä ja Raaseporin käräjät olivat viime vuoden joulukuussa varmuudella sitä mieltä, että formulamies oli ratissa, joten Lehdolle mätkäistiin 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistus. Syyttäjä ja tuomittu valittivat hoviin, missä syytetty edelleen kiistää ajaneensa.
4. Vanhaan hyvään aikaan syyskäräjät aloitettiin niin, että tuomarit, advokaatit, syyttäjät ja koko käräjärahvas marssi kirkkoon käräjäjumalanpalvelukseen, jossa rovasti varoitteli ankarin sanoin vääristä tuomioista ja todistajia väärästä valasta sekä muistutti, että sillä vihon viimmeisellä tuomiolla kaikki asiakirjat avataan ja todisteet lopullisesti punnitaan. Formulatähden käräjät on sitä vastoin aloitettu sekä käräjä- että hovioikeudessa veneilemällä porukalla Jomalvikin kapessa kanavassa eli siis rikospaikalla. Sillalla seisova kuvaajien ja toimittajien lauma on ottanut oikeuden jäseniä, syyttäjiä ja advokaatteja kuskaavien kumiveneiden ohiajelun (ohimarssin) vastaan kameroitaan ja kännyköitään räpsytellen.
5. Saattaa olla, että Jomalvikin veneturmaa käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessakin. Arvatenkin myös korkein oikeus haluaa tutustua katselmusmielessä Jomalvikin kanavan olosuhteisiin. Mutta kumiveneily tuntuu kyllä liian brutaalilta, sillä ovathan tuolloin liikkeellä valtakunnan ylimmät tuomarit koko komeudessaan. Toivottavasti valtio ymmärtää vuokrata KKO:n käyttöön loistoveneen tai -risteilijän vaikkapa syytteessä olevan formulatähden entiseltä kilpakaverilta Kimi Räikköseltä, jolla sitten ajaa hurautetaan Tammisaaresta rikospaikalle; Tammisaaressa voidaan nauttia lounas samassa pubissa, josta kohtalokas venematka aikanaan alkoi. Voi kuitenkin olla, ettei Kimillä ole tarpeeksi pientä venettä, joka mahtuisi kapoiseen kanavaan.
6. Oikeusjutussa on siis kyse siitä, ajoiko venettä onnettomuushetkellä veneen omistanut formulatähti vai hänen kapakkakaverinsa, joka sai onnettomuudessa surmansa. Alioikeus katsoi näytetyksi, että venettä kuljetti formulatähti itse ja tuomitsi hänet vankeusrangaistukseen. Tavallisesti yli kahden vuoden tuomion saanut syytetty pannaan heti kiven sisään sovittamaan rangaistustaan tai ainakin tutkintavankeuteen, mutta merkkihenkilöitä ja julkkiksia tämä sääntö ei näköjään yleensä koske. Niinpä Järvilehtokin on ollut käräjäoikeuden tuomion jälkeen vapaalla jalalla. Istumaan joutui vain JJ:tä avustanut advokaatti, mutta hänkin eri syystä eli rahanpesusta epäiltynä.
7. Kuten sanottu, arvokas hovioikeus on herännyt ko. tapauksen myötä entiseen kuninkaalliseen loistoonsa. Iltapäivälehtien otsikoiden ja lööppien mukaan oikeussalissa on nimittäin suorastaan vilissyt erilaisia "tähtiä": syytettynä on "formulatähti", hänen advokaattinsa on "tähtiasianajaja", todistajina ja/tai asiantuntijoina on kuultu "tähtitodistajia" jne. Kaiken kukkuraksi oikeusjuttua ovat meille taviksille selostaneet median "tähtitoimittajat".
8. Lehtijutuissa vilahtaa tuon tuostakin sana "tyrmäys" tai verbi "tyrmätä" johdannaisineen. Esimerkiksi puolustuksen todistaja "tyrmäsi" syyttäjän todistajan tai päin vastoin. Kamppailu on siis tosi kiihkeä otatus. Sanaa "tyrmätä" tai "tyrmäys" käytetään ko. jutun oikeussaliselostuksissa lähes yhtä usein kuin Jokereiden ja HIFK:n välisen lätkäottelun selostuksissa.
9. Puolustus, joka vaikutti olevan Raaseporin käräjillä hieman alamaissa, on saanut uuden tähtiasianajajan myötä purjeisiinsa - tai tässä tapauksessa moottoreihinsa - uutta puhtia. Puolustus on pannut syyttäjän lujille ja marssittanut oikeussaliin tähän mennessä kolme tähtitodistajaa: psykologian tohtorin, törmäysonnettomuuksiin perehtyneen insinöörin ja oikeuslääkärinä toimivan professorin. Tohtori kertoi, että Järvilehdon selitys muistinmenetyksestä voi olla uskottava, insinööri, että Järvilehto oli luultavasti maannut veneen lattialla tai istunut veneen takaosassa ja ettei matkustajan paikalla ollut voinut istua kukaan, ja professori taas siitä, millä tavalla uhrin vammat olivat todennäköisestui syntyneet.
10. Syyttäjän todistajat ovat lähinnä toistaneet, mitä he kertoivat jo käräjäoikeudessa. Ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan uhrin vammat todistavat, että hän oli istunut matkustajan paikalla. Syyttäjän kuulustuttama kriminaalipsykiatri pitää Järvilehdon muistamattomuutta hyvin epäuskottavana. Psykiatri on kummastellut myös sitä, että JJ ei ollut tapauksen jälkeen kysellyt mitään onnettomuudessa mukana olleesta kaveristaan.
11. Puolustuksen kuulema oikeuslääkäri ei ollut osallistunut uhrin ruumiinavaukseen, vaan oli lukenut tapauksen yksityiskohdista ja uhrin vammoista jutun asiakirjoista. Sama ongelma koskee myös onnettomuustutkijan kertomusta. Todistajat, jotka eivät ole olleet mukana tutkimuksissa ja tapauksen selvittelyssä tai kuulusteluissa alusta lähtien, voivat saada vaikutteita mielipiteisiinsä oikeusjutun asianosaisten kertomuksista tai asiakirjoista sekä tiedotusvälineiden uutisisoinnista, mikä saattaa heikentää heidän lausuntojensa painoarvoa.
12. Mielenkiintoista nähdä, millaiseen näytön arviointiin ja ratkaisuun hovoikeus tuomiossaan päätyy. Syyttäjällä on toki todistustaakka kaikista rikoksen tunnusmerkistötekijöihin kuuluvista faktoista ja tuomitsemiskynnys on melko korkea, eli niin sanottua näyttöenemmyysperiaatetta ei rikosjutun todistusharkinnassa voida soveltaa. Hieman yli 50 prosentin todennäköisyysnäyttö syyllisyydestä ei siis riitä, vaan syylliseksi tuomitseminen edellyyttä selvästi vakuuttavampaa näyttöä. Tässä tapauksessa syytteessä esitetylle hypoteesille on esitetty puolustuksen taholta järkevältä tuntuva vaihtoehtoinen hypoteesi. Näitä kahta vaihtoehtoa on todistusharkinnassa arvioita järkevyysnäkökulmasta. Jääkö syytetyn syyllisyydestä jutussa esitetyn todistusaineiston perusteella järkevä eli varteenotettava epäily, vaikka syytteen tueksi esitetty näyttö olisi sinänsä selvästi painavampaa kuin vastanäyttö? Jos jää, eli jos sanottua vaihtoehtoista hypoteesia ei kyetä eliminoimaan pois, niin silloin syyte on hylättävä.
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
592. Anneli Auerin rikosjuttujen käsittelystä. KKO myönsi syyttäjille valitusluvan Ulvilan surmajutussa, juttu palautettaneen laajan lisäaineiston takia hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi
1. Korkein oikeus antoi eilen niin sanotussa Ulvilan surmajutussa syyttäjien esittämän lisätutkinta-aineiston julkisuutta koskevan ratkaisun. Poliisi on tehnyt sanottua lisätutkintaa elokuusta 2011 lähtien eli sen jälkeen, kun Vaasan hovioikeus hylkäsi syyttäjän Anneli Aueria vastaan Jukka Lahden murhasta ajaman syytteen.
2. Mediassa on kerrottu laajasti murhajutun lisätutkinnan ja sen osittaisen julkistamisesta johdosta saamista "uusista käänteistä;" tätä slogania mediassa käytetään ahkerasti. On kerrottu muun muassa saatananpalvonnasta, mistä henkirikoksessa syyttäjien käsityksen mukaan mahdollisesti voi olla kysymys. Saatananpalvontaan liittyviin rituaaleihin viittaisivat syyttäjien mukaan Jukka Lahden tuhkan ja veren käyttö Lahden surmaamisen ja pariskunnan lasten pahoinpitelyjen yhteydessä. Syyttäjien lisätutkinta-aineiston yhteydessä korkeimmalle oikeudelle lähettämässä kirjelmässä väitetään myös, että Jukka Lahden olkapäissä olisi nähtävissä ristiä muistuttava haavakuvio, mikä syyttäjien käsityksen mukaan viittaisi niin ikään saatananpalvontaan.
3. Anneli Auerin avustaja asianajaja Juha Manner on moittinut syyttäjiä tarkoituksenmukaisesta julkisuushakuisuudesta mainittujen väitteiden osalta. Tämä tarkoittaa luultavasti sitä, että syyttäjät olisivat halunneet tarkoituksellisesti tuoda saatananpalvontaa koskevat väitteet erikseen esiin mainitussa kirjelmässään, koska he tiesivät, että tältä osin kirjelmä tulisi julkiseksi, vaikka korkein oikeus määräisi itse lisätutkinta-aineiston väliaikaisesti salassa pidettäväksi. Näin myös sitten tänään tapahtui.
4. Olen puhunut edellä syyttäjistä, siis monikossa. Asia on todella niin, että Annelin Auerin kummassakin jutussa eli syytehaarassa on kaksi syyttäjää. Murhajutussa, joka on siis nyt korkeimmassa oikeudessa valituslupavaiheessa, syyttäjinä ovat porilaiset kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala. Varsinais-Suomen eli entisessä Turun käräjäoikeudessa puolestaan Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä erilaisista väkivalta- ja seksuaalirikoksista, yhteensä 32 eri rikoksesta, syyttävät parhaillaan turkulaiset kihlakunnansyyttäjät Paula Pajula ja Heli Haapalehto.
5. Syyttäjälaitos on siis satsannut todella paljon Anneli Auerin juttuihin. Mutta entäpä sitten puolustus? Aika kummallista, mutta Anneli Aueria avustaa ja puolustaa vain yksi lakimies, asianajaja Juha Manner. Hän toimii Auerin puolustajana sekä nyt korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa murhajutussa että Turun käräjäoikeudessa vireillä olevassa toisessa syytehaarassa. Jutut ovat vireillä samanaikaisesti.
6. Rikosoikeudenkäynnissä tulisi pyrkiä järkevään tasapainoon syyttäjäpuolen ja syytetyn puolustuksen välillä. Rikoksesta epäilty on periaatteessa aina huonommassa asemassa syyttäjäpuoleen nähden, joten hänen puolustuksestaan on erityistä syytä huolehtia. Noudatetaanko tätä periaatetta nyt näissä kahdessa laajassa jutussa? Minusta näyttää siltä, että syyttäjistöllä on selkeä mies- ja naisylivoima ainakin mitä lakimiesten lukumäärään tulee: syyttäjiä on kahdessa saman aikaan vireillä olevassa jutussa yhteensä neljä, puolustajia ainoastaan yksi.
7. Anneli Auerin asianajajan työmäärä vaikuttaa hirmuiselta. Hän on avustanut Aueria nyt Turussa vireillä olevan rikosjutun laajassa esitutkinnassa ja nyt meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa esitutkinta-aineistoa on kertynyt noin 3 000 sivua. Saman aikaisesti asianajaja Manner on avustanut Anneli Aueria elokuusta 2011 lähtien Ulvilan murhajutussa käynnistetyssä uudessa lisätutkinnassa, jossa on kertynyt esitutkinta-aineistoa noin 2 000 sivua. Syyttäjien mukaan Manner ei ole ehtineet vielä antaa edes loppulausuntoaan sanotun lisätutkinnan johdosta. (Tästä huolimatta syyttäjät ovat kiirehtineet lähettämään sanotun 2 000-sivuisen uuden esitutkintapaketin korkeimmalle oikeudelle) Nyt Mannerin tulisi siis vielä vastata syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamaan "julkisuuskirjelmään" ja siinä yksilöityyn uuteen laajaan aineistoon.
8. Minusta Anneli Auerin ja asianajaja Juha Mannerin tulisi kyllä harkita lisäavun hankkimista tai pyytämistä oikeudelta, sillä eihän yksi ja sama advokaatti, oli hän miten etevänä ja ahkera tahansa, kykene selviytymään yksin kyseisestä urakasta. Tehtävästä, joka tulee aivan ilmeisesti jatkumaan eri oikeusasteissa vielä vuosikausia! Jos syyttäjiä on peräti neljä, niin kyllä silloin avustajiakin tarvitaan vähintään kaksi.
9. Murhajutun syyttäjät ovat väittäneet, että murhajutun lisätutkinnalla ja Turussa tutkittavana olleella ja siellä nyt oikeudenkäynnissä olevalla toisella syytehaaralla ei olisi mitään muuta yhteyttä keskenään kuin se, että Anneli Auer on epäiltynä tai syytettynä molemmissa jutuissa. Toisin sanoen Ulvilan juttua ja Turun juttua olisi tutkittu täysin eri juttuina eikä Turun jutun tutkinta vaikuttaisi millään tavalla murhajutun selvitykseen. Tämä tuskin pitää paikkansa. Väite tulee kumotuksi sillä, että Länsi-Suomen syyttäjäviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä on maaliskuussa 2012 perustellut neljän syyttäjän eli, kuten sanonta kuuluu, syyttäjäryhmän, nimeämistä Anneli Auerin juttuihin juuri sillä, että mainituilla rikosjutuilla on yhteyttä keskenään. Kalle Kyhän päätöksessä kiinnittää huomiota myös se, että Valkama ja Kulmala vastaavat päätöksen mukaan "ensisijaisesti" murhajutun käsittelystä ja Pajula ja Haapalehto puolestaan "ensisijaisesti" Turussa vireillä olevasta toisesta syytehaarasta.
10. Siis: toissijaisesti Valkama ja Kulmala ovat voineet ja voivat edelleen olla mukana myös Turun syytehaarassa ja Pajula ja Haapalehto puolestaan Ulvilan murha-asian tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Kun näin on, niin on selvää, että myös näitä eri haaroja tutkineet poliisit ovat tehneet keskenään hyvin tiivistä yhteistyötä. Sitä aineistoa, jota on saatu lapsia koskevan väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan yhteydessä, on hyödynnetty myös Ulvilan murhajutun lisätutkinnassa ja päin vastoin. Miksi tätä selvää asiaa on ollut syytä alun perinkään kiistää?
11. Sama asia eli kahta eri syytehaaraa koskevien esitutkintojen kiinteä yhteys ilmenee myös eilen julkiseksi tulleesta syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamasta kirjelmästä ja siinä mainitusta uusia todisteita ja todistusteemoja koskevasta luettelosta; osa todistusteemoista on julistettu salaiseksi. Esimerkiksi edellä mainitun saatananpalvonnan väitetään liittyneen ja ilmenneen sekä Jukka Lahden tappamisessa että lasten pahoinpitelyissä. Murhajutussa syyttäjät vetoavat Anneli Auerin lasten kertomuksiin, joiden mukaan Anneli Auer on pahoinpidellyt lapsia useaan kertaan sekä ennen Lahden kuolemaa että sen jälkeen; tämä osoittaa syyttäjien käsityksen mukaan Auerin väkivaltaista luonteenlaatua ja hänen oman kertomuksensa epäluotettavuutta. Murhajutun todisteiksi on nimetty myös viime vuoden loppupuolella lasten vammoista annetut lääkärinlausunnot; näiden lausuntojen todistusteemat korkein oikeus on määrännyt toistaiseksi pidettäväksi salassa.
12. Olisiko nyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevien väkivalta- ja seksuaalirikoksia koskeva oikeudenkäynti tullut panna vireille Porissa Satakunnan käräjäoikeudessa eli samassa tuomioistuimessa, joka on käsitellyt ja ratkaissut myös Anneli Aueria vastaan nostetun murhasyytteen? Tämä olisi ollut lain mukaan ollut mahdollista, vaikka suurin osa syytteessä olevista rikoksista olisikin tehty Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirin alueella.
13. Jos Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjäoikeuden aikanaan antamasta tuomiosta valitetaan Turun hovioikeuteen, mikä tuntuu hyvin todennäköiseltä, voi hovioikeus lain mukaan "erityisten syiden niin vaatiessa" siirtää asian Vaasan hovioikeuteen, jos korkein oikeus palauttaa Ulvilan murhajutun uuden aineiston takia kyseiseen hovioikeuteen. Juttujen yhdistäminen, vaikkakin vasta hovioikeusvaiheessa, saattaa olla tarpeellinen toimenpide kokonaiskuvan saamiseksi koko vyyhdestä. Onhan molemmissa jutuissa vedottu nyt osin samaan todistusaineistoon.
14. Vaikuttaa aika selvältä, että korkein oikeus tulee myöntämään murhajutussa valitusluvan syyttäjälle. Laajan lisäaineiston (siis 2 000 sivua) takia näyttäisi yhtä selvältä, että korkein oikeus ei itse ryhdy tutkimaan sanottua aineistoa ensimmäisenä oikeusasteena ja sen suhdetta aiemmin kertyneeseen aineistoon, vaan palauttaa jutun Vasaan hovioikeuteen.
PS.
Edellä oleva teksti on kirjoitettu eilen puolenyön aikoihin. Tänään aamupäivällä korkein oikeus on sitten jo ehättänyt myöntämään Ulvilan surmajutussa syyttäjille ja osalle asianomistajia valitusluvan. Asianomistajien valituslupahakemuksissa on kysymys vahingonkorvauksesta. KKO myönsi valitusluvan kokoonpanossa Kari Raulos (pj), Gustav Bygglin ja Juha Jäyhä, esittelijänä Jukka-Pekka Salonen.
1. Korkein oikeus antoi eilen niin sanotussa Ulvilan surmajutussa syyttäjien esittämän lisätutkinta-aineiston julkisuutta koskevan ratkaisun. Poliisi on tehnyt sanottua lisätutkintaa elokuusta 2011 lähtien eli sen jälkeen, kun Vaasan hovioikeus hylkäsi syyttäjän Anneli Aueria vastaan Jukka Lahden murhasta ajaman syytteen.
2. Mediassa on kerrottu laajasti murhajutun lisätutkinnan ja sen osittaisen julkistamisesta johdosta saamista "uusista käänteistä;" tätä slogania mediassa käytetään ahkerasti. On kerrottu muun muassa saatananpalvonnasta, mistä henkirikoksessa syyttäjien käsityksen mukaan mahdollisesti voi olla kysymys. Saatananpalvontaan liittyviin rituaaleihin viittaisivat syyttäjien mukaan Jukka Lahden tuhkan ja veren käyttö Lahden surmaamisen ja pariskunnan lasten pahoinpitelyjen yhteydessä. Syyttäjien lisätutkinta-aineiston yhteydessä korkeimmalle oikeudelle lähettämässä kirjelmässä väitetään myös, että Jukka Lahden olkapäissä olisi nähtävissä ristiä muistuttava haavakuvio, mikä syyttäjien käsityksen mukaan viittaisi niin ikään saatananpalvontaan.
3. Anneli Auerin avustaja asianajaja Juha Manner on moittinut syyttäjiä tarkoituksenmukaisesta julkisuushakuisuudesta mainittujen väitteiden osalta. Tämä tarkoittaa luultavasti sitä, että syyttäjät olisivat halunneet tarkoituksellisesti tuoda saatananpalvontaa koskevat väitteet erikseen esiin mainitussa kirjelmässään, koska he tiesivät, että tältä osin kirjelmä tulisi julkiseksi, vaikka korkein oikeus määräisi itse lisätutkinta-aineiston väliaikaisesti salassa pidettäväksi. Näin myös sitten tänään tapahtui.
4. Olen puhunut edellä syyttäjistä, siis monikossa. Asia on todella niin, että Annelin Auerin kummassakin jutussa eli syytehaarassa on kaksi syyttäjää. Murhajutussa, joka on siis nyt korkeimmassa oikeudessa valituslupavaiheessa, syyttäjinä ovat porilaiset kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala. Varsinais-Suomen eli entisessä Turun käräjäoikeudessa puolestaan Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä erilaisista väkivalta- ja seksuaalirikoksista, yhteensä 32 eri rikoksesta, syyttävät parhaillaan turkulaiset kihlakunnansyyttäjät Paula Pajula ja Heli Haapalehto.
5. Syyttäjälaitos on siis satsannut todella paljon Anneli Auerin juttuihin. Mutta entäpä sitten puolustus? Aika kummallista, mutta Anneli Aueria avustaa ja puolustaa vain yksi lakimies, asianajaja Juha Manner. Hän toimii Auerin puolustajana sekä nyt korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa murhajutussa että Turun käräjäoikeudessa vireillä olevassa toisessa syytehaarassa. Jutut ovat vireillä samanaikaisesti.
6. Rikosoikeudenkäynnissä tulisi pyrkiä järkevään tasapainoon syyttäjäpuolen ja syytetyn puolustuksen välillä. Rikoksesta epäilty on periaatteessa aina huonommassa asemassa syyttäjäpuoleen nähden, joten hänen puolustuksestaan on erityistä syytä huolehtia. Noudatetaanko tätä periaatetta nyt näissä kahdessa laajassa jutussa? Minusta näyttää siltä, että syyttäjistöllä on selkeä mies- ja naisylivoima ainakin mitä lakimiesten lukumäärään tulee: syyttäjiä on kahdessa saman aikaan vireillä olevassa jutussa yhteensä neljä, puolustajia ainoastaan yksi.
7. Anneli Auerin asianajajan työmäärä vaikuttaa hirmuiselta. Hän on avustanut Aueria nyt Turussa vireillä olevan rikosjutun laajassa esitutkinnassa ja nyt meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa esitutkinta-aineistoa on kertynyt noin 3 000 sivua. Saman aikaisesti asianajaja Manner on avustanut Anneli Aueria elokuusta 2011 lähtien Ulvilan murhajutussa käynnistetyssä uudessa lisätutkinnassa, jossa on kertynyt esitutkinta-aineistoa noin 2 000 sivua. Syyttäjien mukaan Manner ei ole ehtineet vielä antaa edes loppulausuntoaan sanotun lisätutkinnan johdosta. (Tästä huolimatta syyttäjät ovat kiirehtineet lähettämään sanotun 2 000-sivuisen uuden esitutkintapaketin korkeimmalle oikeudelle) Nyt Mannerin tulisi siis vielä vastata syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamaan "julkisuuskirjelmään" ja siinä yksilöityyn uuteen laajaan aineistoon.
8. Minusta Anneli Auerin ja asianajaja Juha Mannerin tulisi kyllä harkita lisäavun hankkimista tai pyytämistä oikeudelta, sillä eihän yksi ja sama advokaatti, oli hän miten etevänä ja ahkera tahansa, kykene selviytymään yksin kyseisestä urakasta. Tehtävästä, joka tulee aivan ilmeisesti jatkumaan eri oikeusasteissa vielä vuosikausia! Jos syyttäjiä on peräti neljä, niin kyllä silloin avustajiakin tarvitaan vähintään kaksi.
9. Murhajutun syyttäjät ovat väittäneet, että murhajutun lisätutkinnalla ja Turussa tutkittavana olleella ja siellä nyt oikeudenkäynnissä olevalla toisella syytehaaralla ei olisi mitään muuta yhteyttä keskenään kuin se, että Anneli Auer on epäiltynä tai syytettynä molemmissa jutuissa. Toisin sanoen Ulvilan juttua ja Turun juttua olisi tutkittu täysin eri juttuina eikä Turun jutun tutkinta vaikuttaisi millään tavalla murhajutun selvitykseen. Tämä tuskin pitää paikkansa. Väite tulee kumotuksi sillä, että Länsi-Suomen syyttäjäviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä on maaliskuussa 2012 perustellut neljän syyttäjän eli, kuten sanonta kuuluu, syyttäjäryhmän, nimeämistä Anneli Auerin juttuihin juuri sillä, että mainituilla rikosjutuilla on yhteyttä keskenään. Kalle Kyhän päätöksessä kiinnittää huomiota myös se, että Valkama ja Kulmala vastaavat päätöksen mukaan "ensisijaisesti" murhajutun käsittelystä ja Pajula ja Haapalehto puolestaan "ensisijaisesti" Turussa vireillä olevasta toisesta syytehaarasta.
10. Siis: toissijaisesti Valkama ja Kulmala ovat voineet ja voivat edelleen olla mukana myös Turun syytehaarassa ja Pajula ja Haapalehto puolestaan Ulvilan murha-asian tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Kun näin on, niin on selvää, että myös näitä eri haaroja tutkineet poliisit ovat tehneet keskenään hyvin tiivistä yhteistyötä. Sitä aineistoa, jota on saatu lapsia koskevan väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan yhteydessä, on hyödynnetty myös Ulvilan murhajutun lisätutkinnassa ja päin vastoin. Miksi tätä selvää asiaa on ollut syytä alun perinkään kiistää?
11. Sama asia eli kahta eri syytehaaraa koskevien esitutkintojen kiinteä yhteys ilmenee myös eilen julkiseksi tulleesta syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamasta kirjelmästä ja siinä mainitusta uusia todisteita ja todistusteemoja koskevasta luettelosta; osa todistusteemoista on julistettu salaiseksi. Esimerkiksi edellä mainitun saatananpalvonnan väitetään liittyneen ja ilmenneen sekä Jukka Lahden tappamisessa että lasten pahoinpitelyissä. Murhajutussa syyttäjät vetoavat Anneli Auerin lasten kertomuksiin, joiden mukaan Anneli Auer on pahoinpidellyt lapsia useaan kertaan sekä ennen Lahden kuolemaa että sen jälkeen; tämä osoittaa syyttäjien käsityksen mukaan Auerin väkivaltaista luonteenlaatua ja hänen oman kertomuksensa epäluotettavuutta. Murhajutun todisteiksi on nimetty myös viime vuoden loppupuolella lasten vammoista annetut lääkärinlausunnot; näiden lausuntojen todistusteemat korkein oikeus on määrännyt toistaiseksi pidettäväksi salassa.
12. Olisiko nyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevien väkivalta- ja seksuaalirikoksia koskeva oikeudenkäynti tullut panna vireille Porissa Satakunnan käräjäoikeudessa eli samassa tuomioistuimessa, joka on käsitellyt ja ratkaissut myös Anneli Aueria vastaan nostetun murhasyytteen? Tämä olisi ollut lain mukaan ollut mahdollista, vaikka suurin osa syytteessä olevista rikoksista olisikin tehty Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirin alueella.
13. Jos Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjäoikeuden aikanaan antamasta tuomiosta valitetaan Turun hovioikeuteen, mikä tuntuu hyvin todennäköiseltä, voi hovioikeus lain mukaan "erityisten syiden niin vaatiessa" siirtää asian Vaasan hovioikeuteen, jos korkein oikeus palauttaa Ulvilan murhajutun uuden aineiston takia kyseiseen hovioikeuteen. Juttujen yhdistäminen, vaikkakin vasta hovioikeusvaiheessa, saattaa olla tarpeellinen toimenpide kokonaiskuvan saamiseksi koko vyyhdestä. Onhan molemmissa jutuissa vedottu nyt osin samaan todistusaineistoon.
14. Vaikuttaa aika selvältä, että korkein oikeus tulee myöntämään murhajutussa valitusluvan syyttäjälle. Laajan lisäaineiston (siis 2 000 sivua) takia näyttäisi yhtä selvältä, että korkein oikeus ei itse ryhdy tutkimaan sanottua aineistoa ensimmäisenä oikeusasteena ja sen suhdetta aiemmin kertyneeseen aineistoon, vaan palauttaa jutun Vasaan hovioikeuteen.
PS.
Edellä oleva teksti on kirjoitettu eilen puolenyön aikoihin. Tänään aamupäivällä korkein oikeus on sitten jo ehättänyt myöntämään Ulvilan surmajutussa syyttäjille ja osalle asianomistajia valitusluvan. Asianomistajien valituslupahakemuksissa on kysymys vahingonkorvauksesta. KKO myönsi valitusluvan kokoonpanossa Kari Raulos (pj), Gustav Bygglin ja Juha Jäyhä, esittelijänä Jukka-Pekka Salonen.
tiistai 22. marraskuuta 2011
512. Jyrki Järvilehdon oikeudenkäynti
Oikeus veneilemässä rikospaikalle Jomalvikin kanavassa1. Ex-formulakuski Jyrki Järvilehtoa vastaan nostettu kolmipäiväiseksi suunniteltu oikeudenkäynti, jossa Järvilehtoa syytetään vesiliikennejuopumuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, alkoi tänään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Tammisaaressa. Syyttäjä vaatii JJ:lle ehdotonta vankeusrangaistusta.
2. Järvilehto kiistää syytteen, koska hän ei muistamansa mukaan ajanut venettä. JJ:n väitteen mukaan venettä ajoi hänen sanotussa onnettomuudessa surmansa saanut ystävänsä.
3. Lehtitietojen mukaan käräjäoikeus suorittaa tänään iltapäivällä syyttäjän pyynnöstä katselmuksen onnettomuuspaikalla. Tarkoituksena on tutustua onnettomuus- eli väitettyyn rikospaikkaan ja tehdä havaintoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, mitä Jomalvikin kanavalla tapahtui, kun Järvilehdon omistama luksusvene törmäsi aamuyöllä 18.6.2010 kovalla nopeudella sillan ramppiin kymmenisen minuuttia sen jälkeen, kun miehet olivat poistuneet pitkäksi venähtäneen ravintolaillan jälkeen tammisaarelaisesta ravintolasta. Järvilehdon puhalluskoe osoitti onnettomuuden jälkeen promillelukemaa 1,7.
4. HS:n mukaan mukaan Järvilehto ja hänen avustajansa Juhani Ripatti eivät halua osallistua katselmukseen. Oikeuden puheenjohtajana toimivan kihlakunnantuomari Klaus Ekelundin lakonisen toteamuksen mukaan "syytettyä ei voi määrätä mukaan, vain pyytää." Näin kertoi Ilta-sanomat hetki sitten.
5. Mitenköhän tämän asian kanssa kuitenkin on? Katselmusta koskevissa OK 17 luvun mukaan katselmuksen toimittamisesta annetaan tieto asianosaisille. Jos kysymyksessä on rikosjuttu ja syytetty on vangittuna ja hänen läsnäolonsa katsotaan tarpeelliseksi, oikeus määrää, että hänet on tuotava katselmukseen (OK 17:58.1). Muuta asianosaisten paikallaolosta ei laissa sanota.
6. Tammisaaressa on kysymys pääkäsittelyn yhteydessä pidettävästä katselmuksesta. Silloin on johdonmukaista lähteä siitä, että asianosaiset ovat velvollisia olemaan saapuvilla myös katselmuksessa samalla uhalla, jolla heidät on pääkäsittelyyn kutsuttu.
7. Ilmeistä on, että Järvilehto on velvoitettu saapumaan oikeuteen henkilökohtaisesti sakon uhalla. Tällöin hän on velvollinen osallistumaan henkilökohtaisesti myös katselmukseen samalla uhalla.
8. Kuten sanottu, katselmuksessa oikeuden jäsenet tekevät havaintoja rikospaikasta ja siellä vallitsevista olosuhteista. Samalla oikeussalissa alkanut asianosaisten välinen keskustelu jatkuu. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä ja oikeuden jäsenet voivat esittää kysymyksiä paitsi mahdollisille todistajille ja asiantuntijoille, myös syytetylle.
9. Jyrki Järvilehdon paikallaolo katselmuksessa olisi varsin tärkeätä, koska syyttäjällä ja oikeuden jäsenillä luulisi olevan tarvetta esittää Järvilehdolle useita eri seikkoja koskevia kysymyksiä. Oikeuden jäsenet voisivat tehdä katselmuksen aikana myös havaintoja Järvilehdon käyttämisestä ja tavasta vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.
10. Tämän vuoksi oikeuden puheenjohtajan kanta, jonka mukaan katselmustilaisuuteen saapuminen olisi täysin syytetyn omassa harkinnassa, tuntuu sangen yllättävältä.
11. Hetki sitten eli kello 14 aikoihin IS kertoi, että Järvilehto ei todellakaan halunnut lähteä katselmukseen, siis tavallaan "palata rikospaikalle." Järvilehdon asianajaja Ripatti perusteli asiaa toteamalla lakonisesti, että ulkona on "niin kylmä".
12. Mitä teki jutun syyttäjä? Ei muuta kuin vain ilmoitti olevansa pettynyt Järvilehdon ratkaisuun! Outoa!
13. Onpa taas kerran oikeudenkäynnissä merkillistä lepsuilua! Syyttäjän olisi tullut tietenkin pyytää käräjäoikeutta antamaan määräyksen, jonka mukaan JJ on velvollinen osallistumaan henkilökohtaisesti katselmukseen. Oikeuden olisi tullut jo omasta aloitteestaan velvoittaa JJ olemaan paikalla katselmustilaisuudessa samalla uhalla, jolla hänet oli määrätty saapumaan pääkäsittelyyn.
14. Nyt on olemassa vaara, että katselmuksesta ei saada irti kaikkea sitä, mitä siitä olisi voitu saada irti, jos syytetty olisi ollut tilaisuudessa saapuvilla.
15. IS:n mukaan jutussa olisi muhimassa toinenkin "yllätyskäänne." Järvilehto on nimittäin nimeämässä juttuun todistajan, josta ei edes hänen asianajajallaan ole ollut aiemmin minkäänlaista tietoa. Kysymyksessä olisi silminnäkijätodistaja, joka olisi nähnyt, kun kaksikko lähti ravintolasatamasta ennen turmaa. JJ:n mukaan tämä todistaja olisi nähnyt, että venettä ajoi hänen turmassa kuollut ystävänsä.
15. Perin outoa! Vaikka asiaa on puitu ja valmisteltu esitutkinnassa jo toista vuotta ja asianosaisilla, siis myös puolustuksella, on ollut vuoden verran aikaa ilmoittaa kaikki ne todisteet, joihin oikeudenkäynnissä on tarkoitus vedota, ei näin ole tapahtunut eikä toimittu, vaan tämä "yllätyskortti" on jostakin syystä haluttu pitää hihassa. Nyt se on sitten tarkoitus lätkäistä pöytään.
16. Eikö JJ:n asianajaja ollut, kuten on tapana, pyytänyt päämiestään ilmoittamaan avustajalleen kaikki juttuun mahdollisesti saatavissa olevat todisteet? On kovin kummallista, jollei asianajaja ole todella ollut aiemmin tietoinen kyseistä yllätystodistajasta. Lienee selvää, että kyseistä todistajaa ei voida kuulla oikeudessa ennen kuin häntä on kuulusteltu todistajana poliisin suorittamassa esitutkinnassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)