1050. Painostiko Sipilä Yleä vaikenemaan?

En minä painostanut. Minä annoin Atelle ja toimittajalle vain voimakasta palautetta. Minä lähetin nille 20 sähköpostia ja haukuin ne pataluhaksi. En minä vaikuttanut mitenkään siihen, mitä Yle saa esittää ja mitä ei! Minua ei kyllä saa lähestyä sähköpostilla. Tätä asiaa saa kommentoida vasta kun oikeusasiamies on joskus tulevaisuudessa ratkaissut kantelut. Minä...

1. Kuten edellisessä blogijutussa kerroin, Kansan Uutiset (KU) ja Yle kertoivat viime viikon lopulla, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistama yritys Katera Steel Oy on saanut noin puolen miljoonaneuron suuruisen laitetilauksen valtion kaivosyhtiö Terrafamelta. Hallituksen talouspoliittinen valiokunta antoi 11. marraskuuta Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valiokunnan puheenjohtajana on pääministeri Sipilä. Uutisesta nousi kohu Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä.

2. Suomen Kuvalaehti (SK) kertoo tänään, että Juha Sipilä vaiensi Ylen viime viikolla Terrafame-asiassa. Lehden saamien  tietojen mukaan Ylen uutistoiminnan johto päätti hyllyttää tekeillä olevat Sipilän mahdolliseen jääviyteen Terrafame-asiassa liittyvät jutut sen jälkeen, kun pääministeri oli lähettänyt 25.11. eli viime perjantai-iltana toistakymmentä sähköpostiviestiä Ylen ajankohtaistoimittaja Salla Vuorikoskelle. SK:n mukaan pääministeri oli kirjoittanut, ettei luota Yleisradioon lainkaan. Sipilän Ylelle lähettämissä viesteissä oli mukana myös kansalaisten hänelle Ylen uutisen johdosta lähettämä moiteviestejä.

SK:n artikkeli 30.11.

3. SK:n mukaan Ylen jatkojutussa oli haastateltu kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään lisärahoituksesta Terrafamelle. Ylen ajankohtaistiimi on työstänyt myös analyysiä siitä, miksi pääministerin sidonnaisuuksista on tärkeää uutisoida. SK:n mukaan kolme Ylen toimittajaa on kertonut tiedot lehdelle. Asian arkaluontoisuuden vuoksi he eivät halua nimiään julkisuuteen. Lehden tietojen mukaan Ylen toimituksessa on kieltojen vuoksi kerätty nimiä kirjelmään, jossa Yleisradion toimittajat kertovat olevansa huolissaan journalistisen johdon linjauksista Sipilän jääviysepäilyn käsittelyssä. SK:n mukaan Ylen Pressiklubin vetäjänä toimiva Ruben Stiller on saanut esimiehiltään kirjallisen varoituksen, koska hän oli kiellosta huolimatta jatkanut uuden Sipilä-jutun valmistelua. Stilleriä uhattiin jopa irtisanomisella, jollei hn palaisi ruotuun. Varoitus oli myöhemmin peruttu.

4. Ulkomaanmatkaltaan tavoitettu Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää, että Juha Sipilä olisi vaikuttanut Ylen journalistisiin päätöksiin. Yle on tehnyt Sipilää ja Terrafamea koskevat uutisointipäätökset täysin itsenäisesti, sanoo Jääskeläinen. Hän kuitenkin myöntää, että pääministeri on ottanut kovasanaisesti kantaa Ylen toimintaa ja ilmoittanut, että hänen luottamuksensa Yleen on täysi nolla.

5. Härskiä peliä suomalaisessa politiikassa! Pääministeri Sipilä on käynyt jo monta päivää lämpöisenä tai suorastaan kuumana KU:n ja Ylen uutisoinnin ja sitä seuranneen runsaan lehtikirjoittelun ja juridisen pohdinnan takia. Sipilä ähisee ja puhisee, saivartelee, naljailee, heittelee pikku ilkeyksiä, uhkailee ja puhuu koko ajan asian vierestä. Hän ei tunnu lainkaan ymmärtävän, mistä esteellisyysjupakassa itse asiassa on kyse. Hän ei tajua, että demokraattisessa yhteiskunnassa vapaa lehdistö toimii vallan vahtikoirana ja että myös johtavia poliitikkoja on lupa arvostella ja lyödä tarvittaessa kuin "vierasta sikaa". Nyt hän on halunnut rajoittaa Ylen sanavapautta. Sipilä nolaa itsensä tyystiin, jos SK:n väitteet pitävät, niin kuin vahvasti näyttää, paikkansa. Suomella näyttää olevan hermoherkkä ja huonon harkintakyvyn omaava pääministeri.

6. Eduskunnassa tänään klo 14.15 pitämässää infossa Juha Sipilä tietenkin kiisti, että hän olisi painostanut Yleä lopettamaan esteellisyyttä koskevien juttujen tekemisen. Ei suinkaan, sanoi Sipilä. Hän oli lähestynyt ao. toimittajaa eli ilmeisesti Salla Vuorikoskea lukuisilla sähköposteilla, joihin hän oli liittänyt ihmisiltä saamiaan moittivia viestejä, vain siksi, että Ylen toimitus ei ollut ennen juttunsa 24.11. kello 14 tapahtunutta julkaisemista pyytänyt häneltä asian johdosta kommenttia.  Hän kertoi tuohtuneensa tästä virheestä kovasti ja laatineensa tuossa mielentilassa blogikirjoituksen, jota hän nyt kuulemma pahoittelee. Ylen toimittaja oli kyllä ilmoittanut hänelle sähköpostilla, että ko, juttu on tulossa ja esittänyt myös kommenttipyynnön. Sipilä selitti, ettei hän ole yleensä helposti sähköpostien tavoitettavissa ja että hän olisi halunnut ko. asiassa saada enemmän aikaa kommentoidakseen uutisjuttua ennen sen julkaisemista. Yle Uutiset ei kuitenkaan ollut jäänyt odottamaan pääministerin vastausta, vaan oli julkaissut uutisjuttunsa jo 1,5 tunnin kuluttua siitä, kun Sipilä oli saanut toimittajan em. viestin.

7. Perin outoa. Sipilä sanoo yhtäältä, että hän oli hänelle oli lähetetty tulossa olevan uutisjutun sisältö ja pyyntö  kommentoida asiaa. Toisaalta Sipilä moittii toimittajaa ja koko Ylen toimituskuntaa siitä, ettei hänellä annettu tilaisuutta kommentoida! En oikein usko, että vm. väite pitää paikkansa. Sipilä olisi voinut kommentoida, mutta hän ei halunnut tehdä sitä niin pikaisesti kuin Ylen toimitus edellytti. Pääministerin käytössä on kuitenkin iso avustajakunta, joten ei olisi todellakaan ollut paljon vaadittu, jos pääministeri olisi määrännyt jonkun avustajan soittamaan ko. toimittajalle, jolloin hän olisi saanut esittää pikakommentinsa heti. Tämä olisi tuskin vienyt pääministerin aikaa paria minuuttia enempä. Sipilä olisi lyhyesti ilmoittanut toimittajalle, ettei hänellä ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n ja Terafamen välisestä tilausasiasta, joten hän ei ole voinut olla esteellinen päättäessään Terafamen saamasta lisärahoituksesta. 

8. Pääministerille tuskin aiheutui mitään haittaa saati vahinkoa siitä, ettei Ylen uutisjuttuun sisällytetty hänen kommenttiaan. Olihan Kansan Uutiset uutisoinut asiasta jo edellisenä päivänä eli torstaina 24.11. KU:n juttua Sipilä oli kommentoinut hyvin lyhyesti.  Ylen perjantaina 25.11. julkaisema uutinen oli siis tavallaan jo vanha asia. Lisäksi muut tiedotusvälineet kiirehtivät tiedustelemaan asiaa Sipilältä, ja  kaiken huippuna pääministeri ryntäisi myös itse väsäämään oman blogikirjoituksen asiasta, josta ilmenee oikein hyvin Sipilän (tuohtunut) kanta asiasta. Perjantain jälkeen Sipilä on melkein joka päivä antanut asian johdosta haastatteluja ja ilmoittanut pyytävänsä oikeuskansleria ottamaan esteellisyyskysymyksen selvitettäväkseen.

9. Juha Sipilän suuttumus - "luottamukseni Yleen on täysi nolla" - ja hänen kaamealta vaikittava touhotuksensa asiassa on johtanut siihen, että Yle on määrännyt ao. toimittajat ruotuun ja lopettamaan jatkojuttujen tekemisen ja julkaisemisen. Tältä kannalta voidaan kyllä täysin perustellusti sanoa, että Sipilä on tohuamisellaan ja hurjistumisellaan painostanut Yleä vaikenemaan asiasta. Tämä on minusta pääministerille sopimatonta menettelyä ja osoitus harkintakyvyn puutteesta. 

Kyllä minä otan tämän kunniamerkin mielihyvin vastaan. Minä kyllä olen sen oikein hyvin ansainnut. On tässä politiikassa tullut jo kaikenlaista jappasteltuakin. Minä koen tämän jonkinlaiseksi  lohdutuspalkinnoksi sen vääryyden ja vikekkauden jälkeen, jota minä jouduin viikko sitten useana päivänä kokemaan Ylen toimesta. Sitä minä vaan, että minä en ole koskaan halunnut rajoittaa Ylen tai muidenkaan tiedotusvälinen toimintavapautta mitenkään, enkä minä tule sitä jatkossakaan koskaan tekemään. Sellainen menettely ei sopisi minulle, pääministerille. 

1049. Pääministeri Sipilän jääviyskohu

                                                          Juha ja pipo

1. Juha Sipilän hallitus käänsi Talvivaaran kaivoshankkeen jatkoasiassa kelkkansa, kun se 11.11. ilmoitti lisärahoittavansa kaivoksen nykyisen omistavan Terrafamen tappiollista toimintaa vielä 100 miljoonalla eurolla. Suomen valtio omistaa vuonna 2015 perustetun Terrafame-konsernin. Rahoituspäätöksen teki hallituksen talouspoliittinen valiokunta, jota johtaa pääministeri Juha Sipilä. Asiasta tiedotti elinkeinoministeri Olli Rehn, joka siirtyy Suomen Pankin johtajaksi ensi vuoden alussa.

2. Vielä toukokuussa Olli Rehn kertoi, että hallitus pitää Terafamelle "piikin auki" vain kuluvan vuoden loppuun asti. Siihen mennessä yhtiön oli määrä löytää ulkopuolisia yksityistä rahoittajia. Jos niin ei tapahdu, kaivos ajettaisiin alas. Rehnin mukaan valtio ei voi jatkuvasti rahoittaa tappiollista elinkeinotoimintaa. 

3. Nyt ollaan jo marraskuun lopulla, mutta Terrafame ei ole vieläkään löytänyt ulkopuolista rahoitusta. Pääministeri Sipilä tosin kertoi 11.11., että  kaivokselle "on löytymässä" ulkopuolinen rahoittaja. Ministeri Olli Rehn kuitenkin täsmensi, että neuvottelut rahoituksen saamiseksi ovat edelleen käynnissä.

4. Juha Sipilä vieraili Talvivaaran kaivoksella maanantaina 14.11. Käynnin jälkeen Sipilä ilmoitti, että kaivoksella "on tehty ihme", joten hallitus voi pyörtää aikaisemmat aikeensa kaivoksen alasajosta. Kaivoksen ympäristöasiat on Sipilän mukaan saatu kuntoon, prosessi pyörii hyvin ja nikkelin hinta on nousussa. Sipilä vakuutti, että kaivoksen lakkauttaminen ei ole enää vaihtoehto, sillä hallituksella on täysi syy luottaa Terrafamen kassavirran kääntymiseen positiiviseksi, minkä jälkeen on helppo puhua myös tarvittavista omistajuusjärjestelyistä. Kaivoksen alasajo maksaisi Siplän mukaan 400-500 miljoonaa euroa. Valtio on pumpannut Terrafamen kaivoshankkeeseen veronmaksajien rahaa yhteensä jo noin 800 miljoonaa euroa.

5. Juha Sipilä esiintyi kaivoskäynnillä Terrafamen mainospipo päässään. Tämä herätti paheksuntaa etenkin oppositiopuolue vihreissä. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan Sipilä alensi esiintymisellään arvovaltaansa ja teki käytännössä mainosvideon raskaasti tappiollisella kaivoksella, jolla on vakavia ympäristöongelmia. Arkistosta kaivettiin esiin vanhoja valokuvia, joissa silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö esiintyi Talvivaaran kaivoksella käydessäänTalvivaara-kypärä päässään.

6.  Viime torstaina eli 24.11. Kansan Uutiset kertoi, että Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel Oy oli saanut merkittävän tilauksen Tarrafamelta. Mainittu kajaanilaisyhtiö toimittaa kaivokselle purkumalmiin liittyviä kuljettamia. Katera Steelin pääomistajia ovat Juha Sipilän enot ja serkut, myös Sipilän lapset omistavat Katera Steelistä viisi prosenttia sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta. Juha Sipilä siirsi kyseisen sijoitusyhtiön lapsilleen vuonna 2013. Sipilä sanoi Kansan Uutisille, ettei hänellä ole ollut siirron jälkeen tietoa Katera Steelin liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista.

7. Perjantaina 25.11. Yle Uutiset löi lisää löylyä ja kertoi, että Katera Steelin saaman tilauksen arvo on noin 500 000 euroa. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella 5,1 miljoonaa euroa. Yksi Kateran omistaja ilmoitti, ettei hän ollut keskustellut Sipilän kanssa Terrafamesta. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Katera Steelin sama tilaus perustui  Pöyry-yhtymän konsuttina järjestämään tarjouskilpailuun, jonka Katera oli voittanut. Sipilä ei kommentoinut asiaa Ylelle.

8. Blogikirjoituksessaan 25.11. Juha Sipilä otti sen sijaan räväkästi kantaa asiaan. Hän väitti, että Ylen uutinen oli perustunut vääriin tietoihin. Sipilä kiisti jyrkästi, että Terrafamen kaivoksen lisärahoitusta koskevaan päätöksen olisi vaikuttanut hänen sukulaistensa  omistaman yrityksen mahdollisuus saada kaivokselta tilauksia. Pääministeri moitti Ylen uutista vihjailevaksi ja ärhenteli, että hän kyllä kestää sen, että häntä hakataan median puolelta, mutta hän ei hyväksy sitä, että lapset ja sukulaiset vedetään hänen asemansa vuoksi lokaan. Hänellä ei ole ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta ja sen voittajasta.

9. Sipilän mukaan Katera Steel ei ole hänen isoisänsä  Esa Jauhiaisen perustama, kuten Yle Uutiset oli väittännyt. Yle ei ollut antanut hänelle tilaisuutta haastatteluun, vaan oli julkaissut juttunsa ennen kuin hän ehti edes vastata "pikaiseen kommenttipyyntöön". Hän ei voi pääministerin asemansa takia vaatia kaikkia sukulaisiaan liiketoimintakieltoon tai luopumaan. Hän oli itse luopunut kaikista yritysomistuksistaan vuonna 2013, jotta voisi hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilystäkään mistään kytköksistä.

10. Pääministeri osoittautui - jälleen kerran - yllättävän herkkähipiäiseksi mieheksi ja poliitikoksi, eihän tässä voi muuta sanoa. Ehkä Sipilä on ajatellut, että hyökkäys on paras puolustus. Pääministerin asema ja arvovalta edellyttäisi kuitenkin viileää otetta ja hyvää harkintakykyä myös jääviysepäilyjen suhteen. Sipilälle olisi riittänyt toteamus, ettei hänellä ollut rahoituspäätöstä tehtäessä tai valmisteltaessa tietoa siitä, että sukulaistensa omistama yhtiö oli saanut tilauksia Terrafamelta, ja että jos hän olisi tiennyt tilausasiasta, hän olisi jäävännyt itsensä päätöstä 11.11. tehtäessä. Sipilä valitsi toisen tien ja käytti sanontoja, heittoja ja saivartelua, joihin pääministerin ei luulisi omassa asiassaan sortuvan.

11. Katera Steelin omilla verkkosivuilla kuitenkin mainitaan, että  Esa Jauhiainen, joka on siis Juha Sipilän isoisä, perusti vuonna 1961 Hitsaus ja levytanko Ky -nimisen yhtiön. Yrityksen yhtiömuotoa ja nimeä on myöhemmin muutettu siten, että yritys toimii nykyään Katera Steel -nimisenä osakeyhtiönä. Kyse ei ole siis kahdesta täysin eri yrityksestä, kuten pääministeri on väittänyt, vaan Katera Steelin edeltäjä on hänen isoisänsä perustama.  

12. Kukaan tuskin epäilee, että Juha Sipilä johtama hallituksen talouspoliittinen valiokunta olisi 11.11. päättänyt antaa Terrafamelle 100 miljoonan euron lisärahoituksen osin siksi, että Terrafame voisi tilata malminkuljettimet juuri Katera Steeliltä. Toki valtion myöntämä lisärahoitus  varmisti Terrafamen erilaisten tilausten tekemiseen; olen ymmärtänyt, että Katera Steel saama tilaus hyväksyttiin vasta 11.11. jälkeen. Ylen tai Kansan Uutisten julkaiseman uutisen tarkoituksena ei ole tietenkään ollut vetää pääministerin lapsia tai sukulaisia taikka näiden omistamaa yritystä lokaan taikka estää tahi haitata heidän elinkeinotoimintansa harjoittamista, kuten pääministeri jostakin syystä on katsonut aiheelliseksi väittää. 

13. Asiassa on kyse siitä, mikä merkitys sanotulla  kytköksellä on rahoituspäätöksen tekemiseen osallistuneen pääministerin esteettömyyden kannalta. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, miltä tapaus näyttää hyvän hallinnon, vallankäytön asianmukaisuuden ja luotettavuuden sekä virkavastuulla toimivien ministereiden puolueettomuuden kannalta. Ministereiden ja virkamiesten tosiasiallinen esteettömyys ja puolueettomuus ei yksin riitä, vaan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, millaiselta päättäjien toiminta ja päätöksenteko näyttää ulospäin kansalaisten silmissä. 

14. Ministerin esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:ssä säädettyjä virkamiehen esteellisyysperusteita. Tässä tapauksessa kysymykseen tulevat lähinnä  pykälän 1 momentin 3 ja 7 kohdassa mainitut tilanteet.  Kyse on siitä, onko  pääministerin läheisinä olleiden sukulaisten eli lähinnä enojen ja lasten omistamalla Katera Steel Oy:llä, joka on osallistunut Terrafamen laitetilausta koskevaan tarjouskilpailuun, ollut odotettavissa maan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan Terrafamen hyväksi tekemästä rahoituspäätöksestä sellaista hyötyä, että luottamus valiokunnan päätöksentekoon puheenjohtajana osallistuneen pääministerin puolueettomuuden voidaan perusteellisesti katsoa vaarantuneen. 

15. Selvää on, että virkamies ja ministeri, samoin kuin tuomarinkin, on velvollinen itse huolehtimaan omasta esteettömyydestään. Ministerikään ei voi vedota siihen, ettei hän ollut tietoinen kaikista esteellisyysperusteista ja niiden tulkinnasta. Ministerit voivat kääntyä epäselvissä tilanteissa valtioneuvoston juridisena neuvonantajana toimivan oikeuskanslerin puoleen ja kysyä mahdollisesta esteellisyydestä hänen mielipidettään. Jos ministeri tai virkamies on lain mukaan esteellinen, hän ei voi vähätellä tapausta vetoamalla siihen, ettei esteellisyysperuste ole tosiasiallisesti vaikuttanut mitenkään asian käsittelyyn tai että hän toiminut aivan normaalilla tavalla. Esteellinen virkamies tai ministeri voi toimia täysin korrektisti, mutta tämä ei vaikuta asiaan eli poista esteellisyyttä.

14. Oppositiopuolueet ja osa hallituksen kärkinimistä ovat olleet sitä mieltä, että yleisten laillisuusvalvojien eli oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi arvioida pääministerin toimintaa Terrafamen tapauksessa. SDP:n puheenjohtaja Anti Rinne on vaatinut Juha Sipilää julkisesti selvittämään esteettömyytensä perusteet. Rinteen mukaan asiaan liittyy niin paljon epäselvyyksiä, että pääministerin olisi itse arvioitava tilannetta julkisesti. Rinne vihjaa, että asiassa on elementtejä, jotka saattavat johtaa esteellisyyteen.Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on pitänyt välttämättömänä, että Juha Sipilän mahdollinen esteellisyys selvitetään tarkasti. Kansanedustaja  Touko Aalto (vihr) on tehnyt pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä eduskuntakyselyn. Sen sijaan Olli Rehn on vakuuttanut, tietenkin, olevansa varma Juha Sipilän esteettömyydestä ja siitä, ettei Sipilällä ollut mitään tietoa Katara Steelin Terrafamelle tekemästä tarjouspyynnöstä.

15. Tämän "esipuheen" jälkeen aion pohtia Sipilän mahdollista jääviyttä tarkemmin Prosessioikeusblogissa. Helsingin Sanomat on muutama tunti sitten tiedustellut asiaa kolmelta hallinto-oikeuden professorilta, joiden kannanottoja on julkaistu HS:n verkkosivuilla.

16. Juha Sipilä on käynyt asian johdosta yllättävän kuumana. Viime perjantaista lähtien hän on antanut asiasta lausuntoja joka päivä. Eilen sunnuntaina ilmoitettiin, että pääministeri on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään mahdollisen esteellisyytensä. Sipilän "esikunta" on kuulemma ollut yhteydessä oikeuskansleriin jo lauantaiaamuna. Pidän tällaista yhteydenottoa ja oikeuskanslerin puoleen kääntymistä yllättävänä. 

17. Miksi pääministeri ja hänen virkakuntansa halusi saada asiasta nimenomaan oikeuskanslerin kannanoton, sillä valittavana olisi ollut myös toinen tie ja vaihtoehto eli selvityspyynnön tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Selvää on, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka olisi tavallaan "hallituksen miehenä" ja hallituksen juridisena neuvonantajana ("kruununjuristina") ollut pääministerin kannalta oikeusasiamiestä tutumpi ja miellyttävämpi taho. Jonkan virasto sijaitsee Valtioneuvoston linnassa ja oikeuskansleri on läsnä valvoen menettelyn laillisuutta valtioneuvoston yleisistunnossa.  Heti tapauksen tultua julki oli kuitenkin selvää, että Sipilän mahdollisesta jääviydestä tullaan tekemään useita kanteluja sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle. Miksi pääministerin esikunta halusi itse saattaa asian oikeuskanslerin tutkittavaksi? 

18. Tätä kirjoittaessani on tiedossa, että oikeuskanslerille on tehty Sipilän esteellisyydestä jo kymmenkunta kantelua. Muutama kantelu on tehty myös oikeusasiamiehelle. Nyt on selvinnyt, että  Sipilän jääviyskysymyksen tutkii ja ratkaisee, ei suinkaan oikeuskansleri kuten Sipilä itse halusi, vaan eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hieman huvittavalta vaikuttaa, että toimivaltaa koskeva kysymys ratkesi sillä perusteella, että tapauksesta ehdittiin kannella ensiksi oikeusasiamiehelle. Tämä on syytä muistaa myös vastaisen varalle.

19. Minusta on paikallaan, että kysymyksen pääministerin jääviydestä, joka ei ole mikä tahansa läpihuutojuttu, tutkii nimenomaan oikeusasiamies eikä oikeuskansleri. Luotan tässä tapajuksessa ehdottomasti enemmän oikeusasiamiehen kuin oikeuskanslerin harkintakykyyn. Minulla ei ole toki minkäänlaisia dubioita Jaako Jonka pätevyyden suhteen, mutta  on parempi, että tapaus tutkitaan eduskunnan eikä valtioneuvoston tiloissa ja tutkintaa ei ei suorita oikeuskansleri, jolla on minusta hieman kummallinen kaksoisrooli ns. ministeriasioissa. Yhtäältä oikeuskansleri on hallituksen ja ministereiden oikeudellinen neuvonantaja, toisaalta taas laillisuusvalvoja, joka ratkaisee myös ministereiden virkatoimista tehdyt kantelut. Sanotaan mitän sanotaan, mutta minusta tässä on minusta selvä ristiriita.

20. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ovat kumpikin päteviä juristeja, tästä ei ole epäilystäkään. Mikä hauskinta, molemat ovat lisäksi prosessualisteja, ts. he ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi tärkeästä oppiaineesta eli tietenkin PROSESSIOIKEUDESTA!

Prosessioikeusblogissa on 29.11. julkaistu kirjoitus n:ro 15, joka koskee KHO:n Rääkkylän kunnan pakkoliitoksen kumoamisesta 24.11. antamaa päätöstä (KHO 2016:187).

882. Oikeuskansleri: Vapaavuori ei ollut esteellinen

1. Käsittelin maanantaina 29.9. blogijutussa 880 Helsingin Sanomissa viime lauantaina 27.9. ollutta laajaa juttua, jossa kahden oikeustieteen professorin lehdelle antamiin lausumiin viitaten ja niitä sanatarkasti siteeraten heitettiin ilmoille epäily, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori saattoi olla esteellinen Fennovoima Oy:tä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen esittelyssä ja päätöksenteossa 25.9.

2. Olin kirjoituksessani varma siitä, että kyseiset professorit eli Olli Mäenpää ja Teuvo Pohjolainen olivat joko erehdyksessä tai jostakin muusta syystä esittäneet virheellisen arvion Vapaavuoren esteellisyydestä. Mutta kun Helsingin Sanomissa väitetään tai epäillään jonkun ministerin menetelleen virheellisesti, olleen tietyssä asiassa esteellinen tai toimineen lain vastaisesti, niin silloin joukko hyenoita ponnahtaa esiin ja toimittaa kiireesti oikeuskanslerillle nipun hätäpäissä väsättyjä kanteluja, joissa vaaditaan asian selvittämistä ja ministerin saattamista edesvastuuseen.

3. Näin tapahtui myös Jan Vapaavuoren epäillyssä esteellisyysasiassa. Lehdet seurasivat innolla asiaa ja raportoivat päivittäin, kuinka monta kantelua asiassa oli ehditty tehdä. Näin siitä huolimatta, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli HS:n jutun luettuaan kertonut medialle, että hänen käsityksensä mukaan Vapaavuorta ei ole syytä epäillä Fennovoiman asiassa esteelliseksi.

4. Tänään eli tasan viikko sen jälkeen kun hallitus oli tehnyt Fennovoimaa koskevan periaatepäätöksen, saattin oikeuskansleri Jonkan päätös kanteluihin. Kuten voitiin ennakoida, tapaus oli niin selvä, että päätöksen mukaan oikeuskansleri ei katsonut tarpeelliseksi pyytää Vapaavuorelta edes selitystä tai lausuntoa kantelujen johdosta. Kantelut ovat ilmeisesti olleet niin yleisluonteisia, ettei niissä ole perusteltu ministerin väitettyä tai epäiltyä esteellisyysväitettä lähemmin, vaan on kirjoitettu kiireessä ja summan mutikassa, että "vaadin, että oikeuskangsteri selvittää asian ja saattaa esteellisen ja kelvottoman ministerin edesvastaukseen" tai jotakin muuta vastaavaa.

Oikeuskanslerin päätös löytyy tästä.

5. Aivan odotetusti oikeuskansleri ei yhtynyt kantelijoiden epäilyihin, vaan katsoi, että Vapaavuori ei ollut esteellinen. Hän on arvioinut asiaa hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen valossa. Mainitun lainkohdan mukaan virkamies ja siten myös ministeri on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

6. Oikeuskanslerin mukaan Jan Vapaavuoren helmikuussa 2014 Suomen puolesta allekirjoittama sopimus, jossa toisena osapuolena on Venäjän valtio, on valtiosopimus, jonka allekirjoittamiseen Vapaavuori oli saanut asianmukaisen valtuuksen valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentiltä. Sopimuksen voimaantulo edellyttää eduskunnan hyväksymistä sekä tasavallan presidentin päätöstä sopimuksen hyväksymisestä. Oikeuskanslerin päätöksessä torjutaan epäily, jonka mukaan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisella olisi ollut tarkoitus vaikuttaa valtioneuvoston Fennovoima Oy:n hakemusta koskevaan päätöksentekoon.

7. Esittämillään perusteilla oikeuskansleri päätyi siihen, että viime helmikuussa tapahtunut ydinenrgia-alan yhteistyötä koskevan valtiosopimuksen allekirjoittaminen asianmukaisesti annetun valtuutuksen nojalla ei muodosta sellaista hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka vuoksi luottamuksen ministeri Vapaavuoren puolueettomuuteen voitaisiin arvioida vaarantuneen siten, että hän olisi ollut esteellinen esittelemään edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämistä koskevan asian sekä osallistumaan asiaa koskevaan päätöksentekoon valtioneuvoston yleisistunnossa.

8. HS:n ko. kirjoitus 27.9. ja sen tueksi saadut oikeusoppineiden lausumat ovat toki vain yksi vihreiden ja muiden ydinvoiman vastustajien monista yrityksistä heittää hiekkaa tai kapuloita ydinvoimalahankkeen rattaisiin.

880. Oikeusoppineiden kömmähdys esteellisyysasiassa

1. Suomen valtio ja Venäjän federaatio allekirjoittivat 25.2.2014 sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Venäjän puolesta ydinergiakonserni Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko. Venäjä oli antanut sopimuksen allekirjoittamisen Rosatomin tehtäväksi. 

2. Rosatom on mukana Fennovoiman Pyhäjoelle tulevassa ydinvoimalahankkeessa. Noin kuukausi yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Rosatomin tytäryhtiö Raos osti 34 prosentin osuuden Fennovoimasta, joka ostaa mahdollisen ydinvoimalansa ydinreaktorin Rosatomilta.

3. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toi kaksi viikkoa sitten valtioneuvoston istuntoon työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmisteleman esityksen, jonka mukaan Fennovoiman pyytämä  periaatepäätös hyväksyttäisiin, mutta Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluotoon suunnittelemaa ydinvoimalaa koskeva hakemus hylätään. Valtiovarainministeri Antti Rinteen pyynnöstä hakemusten käsittelyä siirrettiin viikolla. Rinne-show jatkui, sillä viime torstaina eli 25.9. Antti Rinne toi hallitukseen oman esityksensä, jonka mukaan myös TVO:n hakemus vietäisiin eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus hyväksyi kuitenkin äänin 10-3 Jan Vapaavuoren esityksen. Rinteen vastaesitys, jota kannattivat Rinteen lisäksi vain ministerit Lauri Ihalainen ja Krista Kiuru, siis hylättiin. Hallituksen päätös saatetaan Fennovoiman hakemuksen osalta eduskunnan hyväksyttäväksi. Antti Rinne arvosteli hallituksen päätöstä tyhmäksi, hänen mielestään TVO:ta ja Fennovoimaa kohdeltiin eriarvoisesti. Jan Vapaavuori vastasi samalla mitalla ja sanoi Antti Rinteen oman esityksen olevan osa Rinteen vaalikampanjaa.

4. Helsingin Sanomat väitti torstaina  25.9. kahden toimittajan (toinen heistä on Petri Sajari) kirjoittamassa jutussa, että Jan Vapaavuoren ja TEM:n menettelyssä oli ollut puutteita. Lehti haastatteli asiassa kahta hallinto-oikeuden professoria, eli Heikki Kullaa Turun yliopistosta ja Olli Mäenpäätä Helsingin yliopistosta. Professorit arvostelivat TEM:n esittämiä perusteluja, joilla TVO:n hakemus esitettiin hylättäväksi.  Olli Mäenpää, joka näkee yleensä lähes kaikissa vastaanvalaisissa asioissa "oikeudellisia ongelmia", näki niitä myös tässä asiassa. Valitettavasti Mäenpään omat perustelut eivät tässä tapauksessa lukijalle oikein avautuneet. 

5. Näyttää siltä, että professorit puhuivat seikoista, jotka eivät todellisuudessa vaikuttaneet TVO:n hakemuksen hylkäämiseen. Ministeri Vapaavuori selvitti hallituksen istunnon 25.9. jälkeen, että TVO:n hakemus hylätiin siksi, että TVO oli pyytänyt lisäaikaa Olkiluotoon suunnittelemalleen neljännen ydinreaktorille, mutta ei ollut ministeriön useista pyynnöistä huolimatta selkästi sitoutunut  kyseiseen hankkeeseen oli lisämääräaika sitten mikä tahansa. TVO:n Olkiluodossa sijaitsevan kolmannen ydinvoimalan rakennustyöt ovat myöhästyneet jo nyt vuositolkulla ja voimala saataneen valmiiksi vasta 2017.

6. Asiaa ei jäänyt kuitenkaan tähän. Helsingin Sanomat riensi kahden päivän kuluttua eli lauantaina 27.9. uudelleen kahden toimittajan (toisena Petri Sajari) voimin väittämään, että viime helmikuussa Suomen ja Venäjän ydivoimayhteistyöstä allekirjoittama sopimus tarjoaa Rosatomille erikoisaseman Suomessa. Jutun pääpointtina on vakava epäily ministeri Jan Vapaavuoren esteellisyydestä. Toimittajat olivat myös tätä juttua varten haastatelleet oikeustieilijöitä, nyt kolmea professoria. Yksi heistä on, kuinkas muuten, edellä jo mainittu Olli Mäenpää. Kaksi muuta ovat HTT, julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen Joensuusta ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta.

7. Olli Mäenpää näyttää olevan uusissa väitteissään todella hurjalla päällä. Hän laukoo, että asiassa ei ole  kyse vain ministeri Jan Vapaavuoren esteellisyydestä ydinvoimaloiden periaatepäätöksissä, vaan siitä, että TEM on sitoutunut edistämään Rosatomin liiketoimintaa. Mäenpää mukaan "sopimus on oppikirjaesimerkki epäasiallisesta vaikuttamisesta viranomaiseen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriöön". Hänen mielestään hallintolain mukaan ei ole hyväksyttävää, että TEM sitoutuu käyttämään toimivaltaansa Rosatomin eduksi. Professori sanoo, että Suomen ei olisi edes pitänyt allekirjoittaa tällaista sopimusta, jossa toisena osapuolena on yritys. Mäenpää pitää asiaa "erittäin vakavana", koska se vaarantaa ilmiselvästi TEM:n riippumattomuuden ydinenergiaa koskevassa päätöksenteossa.

8. Jos Olli Mäenpää olisi syytöksissään oikeassa, joutuisi asian esittelevä ministeri eli Jan Vapaavuori ilmeisesti vastaamaan asiassa Valtakunnanoikeudessa. Myös kaksi muuta professoria eli Teuvo Pohjalainen ja Veli-Pekka Viljanen kritisoivat TEM:n roolia sopimuksessa ja pitävät koko sopimusta ongelmallisena. Pohjalainen pitää "mahdollisena", että ministeri Jan Vapaavuori on ollut esteellinen. Professori Viljanen on lausunnossaan kollegojaan varovaisempi, mutta hänenkään mielestä ei ole normaalia, että valtiota edustaa ko. sopimuksessa liiketoimintaa harjoittava yritys eli tässä tapauksessa Rosatom.

9. HS haastatteli juttuaan varten myös Jan Vapaavuorta, mutta hänen lausuntonsa on kuitattu jutussa hyvin lyhyesti. Vapaavuoren mukaan helmikussa tehty yhteistyösopimus on valtiosopimus, kun taas ydinvoimalalupa on eri asia. Hän ei ole ollut esteellinen, vaikka hän sekä allekirjoitti yhteistyösopimuksen että esitteli hallituksessa Fennovoiman lupahakemuksen. Hänen mieleensä ei edes juolahtanut keskustella mahdollisesta jääviydestä oikeuskanslerin kanssa.

10. Hallituksesta eri syistä eroamaan joutuneet vihreiden ministerit Heidi Hautala ja Ville Niinistö, jotka ovat olleet uusien ydinvoimalahankkeiden kärkkäitä arvostelijoita ja vastustajia, ovat iskeneet myös tähän soppaan oman lusikkansa. Hautala laukoo Twitterissä, että minä "en pidä mahdottomana, että ministeri Vapaavuoren toiminta Rosatomin eli Venäjän kanssa on tämän hallituksen loppu, asia liian vakava". Ville Niinistön mukaan  helmikuussa tehty sopimus ei sinänsä ole ongelma, mutta Rosatomin rooli sopimuksen laatimisessa ja allekirjoittamisessa arveluttaaa. Niinistö haastoi Jan Vapaavuoren kommentoimaan asiaa.

11. Jan Vapaavuoren Twittervastaus Heidi Hautalalle on paljon puhuva: "Hautalan track recordilla kannattaisi ottaa hyvin iisisti ja jättää muiden asiaton solvaaminen vähemmälle".

12. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen, entinen vihreä ja ex-ympäristöministeri,  ja europarlamentaarikko Olli Rehn ovat yhtyneet Ville Niinistön ja muiden vihreiden sekä vasemmistoliittolaisten ylläpitämään mussutukseen ja Rosatom-sopimuksen ihmettelyyn. Suomen ja Venäjän välinen yhteistyösopimus on toki valtiosopimus eikä mikään Rosatom-sopimus, mutta tämän puolen kriitikot ovat kokonaan sivuuttaneet. Olli Rehn vaati eilen blogissaan, että Jan Vapaavuoren tulee antaa perusteellinen selvitys "Suomen valtion ja venäläisen Rosatom-yhtiön välisestä erityissopimuksesta". Hän jatkaa uhoamistaan kirjoittamalla, että Fennovoimasta uhkaa tulla "uusi ja vakava energia- ja teollisuuspolitiikan pohjakosketus", sillä Rosatom on tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa oleva taloudellinen toimija.

13. Vaikka keskustan ns. nokkamiehistä osa tuntuu repäisevän suorastaan pelihousunsa asiassa, niin kannattaa muistaa, miten puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti eduskunnan kesytunnilla viikko sitten selvin sanoin hallituksen päätöstä Fennovoiman lupa-asiassa. Keskustan yksi dinosauruksista eli Mauri Pekkarinen puolestaan lausahti TV1:n A-studio-ohjelmassa 17.9., että Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö ydinvoima-asioissa on vain "hyttysen  surinaa" verrattuna siihen, millaista energiayhteistyötä esimerkiksi Saksa rakentaa parhaillaan venäläisten kanssa. Keskustan rivit tuntuvat siis olevan ko. asiassa aika tavalla sekaisin. Myös kokomuksen Pertti Salolainen ja demareiden Jouni Backman pitivät A-studiossa Rosatom-yhteistyötä oikeana ratkaisuna. 

14. Mitä tulee oikeusoppineiden, erinäisten poliitikkojen sekä Helsingin Sanomien väitteisiin ministeri Vapaavuoren esteellisyydestä, niin väitteen esittäjät tai sitä verhotusti tulevat tahot eivät ole ilmeisesti lukeneet TEM:n Yle Uutisille 27.9. ja HS:lle 28.9. antamia lausuntoja, joissa perustellusti kiistetään tulkinnat Vapaavuoren esteellisyydestä. TEM:n mukaan mainituissa väitteissä ja tulkinnoissa Vaapavuoren rooli ydinenergia-alan yhteistyösopimuksen allekirjoittajana ja Fennovoiman pääriaatepäätöksen täydennyksen esitelijänä on sekoitettu ja niputettu pahasti ja perusteettomasti yhteen. Yhteistyösopimus on todellisuudessa valtiosopimus, jota Suomi ei ole tehnyt Rosatomin kanssa. Suomi ei ole voinut vaikuttaa siihen, kuka sopimuksen Venäjän puolesta allekirjoittaa Jan Vapaavuori valtuutettiin allekirjoittaamaan sopimus  Suomen valtion puolesta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toimesta marraskuussa 2013. Yhteistyösopimus menee vielä eduskunnan vahvistettavaksi. 

15. TEM korostaa tiedotteessaan, että Suomen ja Venäjän välinen sopimus ei liity mitenkään Fennovoiman ydinlaitoshankkeeseen. Kysymyksessä on yleisen puitesopimuksen luontoinen valtiosopimus,  eikä valtiosopimuksia solmita yksittäisen hankkeen tai toimeksiannon vuoksi. Tiedotteen mukaan sopimuksen valmistelu alkoi jo kauan ennen kuin Fennovoiman saksalainen osaomistaja Eon irtaantui Fennovoiman laitoshankkeesta ja sen tilalle tuli Rosatom. Yhteistyösopimuksella on merkitystä muun muassa Venäjältä Loviisan ydinvoimalaitoksiin tuotavan ydinpolttoaineen laadunvalvonnan sujuvoittamisen ja turvallisuusasioiden varmistamisen kannalta. Sopimus mahdollistaa myös sen, että Suomi ja Venäjä voivat vahinkotapauksissa esittää korvausvaatimuksia toisilleen, sopimuksettomassa tilanteessa tämä ei sitä vastoin ole mahdollista.

16. Jan Vapaavuori on omassa tiedotteessaan torjunut esteellisyysväitteet vastaavanlaisilla perusteilla. Hän pitää suorastaan pähkähulluna ajatusta, jonka mukaan hän olisi esteellinen Fennovoima-asiassa allekirjoitettuaan aikaisemmin ydinenergiasopimuksen Venäjän kanssa. Jos hän olisi jäävi, niin silloin ne kaikki, jotka olivat valtuuttamassa häntä allekirjoittamaan sopimuksen, eli käytännössä Suomen hallitus, olisi ihan yhtä jäävejä. Tämä koskee esimerkiksi Ville Niinistöä, joka osallistui hallituksen ko. istuntoon marraskuussa, jolloin Vapaavuorelle annettiin sopimuksen allekirjoittamista tarkoittava valtuutus. Vapaavuori ihmettelee lausunnossan myös HS:n jututtamia oikeusoppineita, jotka ovat heppoisin perustein ryhtyneet antamaan lausuntoja asiasta perehtymättä siihen huolellisesti.

17. TEM ja Jan Vapaavuori ovat esteellisyyskysymyksessä oikeassa ja asiassa HS:lle kiivailleet Olli Mäenpää ja Teuvo Pohjolainen (sd) ilmiselvästi väärässä. Professorit ovat iskeneet kirveensä pahemman kerran kiveen ja varsin köykäisillä perusteilla. Mikä hinku professoreilla on ollut rynnätä suinpäin HS:n toimittajien avuksi tuomitsemaan Jan Vapaavuoren ja TEM:n toimintaa. Vaikuttaa siltä, että ko. oikeusoppineet eivät ole noteeranneet miltään osinTEM:n myös HS:lle Vapaavuoren väitetystä esteellisyydestä antamaa selvitystä; jos siitä ylipäätään on professoreille edes kerrottu. 

18. Lehtijuttujen kirjoittamiseen osallistunut Petri Sajari on toki aktiivinen ja hyvä toimittaja. Olen kuitenkin jo aika kauan hieman ihmetellyt sitä yksipuolisuutta, jolla toimittaja tukeutuu jatkuvasti ja melkein jutussa kuin jutussa tiettyjen oikeusoppineiden ja professoreiden, tarkemmin sanottuna aina samojen ja ideologisesti hieman vasemmalle tai/ja vihreälle kallellaan olevien hallinto- ja valtiosääntöoppineiden mielipiteisiin, käsityksiin ja lausuntoihin. Ehkä tämä johtuu osin siitä, että Suomesta on nykyisin vaikea löytää  oikeistoon kallellaan olevia valtiosääntö- tai hallinto-oikeuden professoreja. Asia on niin, että vm. juristit suuntautuvat yksityisoikeden aloille eli esimerkiksi siviili- kauppaoikeuteen ja toimivat samalla usein yritystysriitoja ratkovina välimiehinä.  

19. Jan Vapaavuoren väiteystä esteellisyydestä voidaan toki kannella oikeuskanslerille. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, ettei kantelulla ole menestymisen mahdollisuutta. HS kysyi jo eilen oikeuskansleri Jaakko Jonkan kantaa ko. asiasta. Jonkka ei varovaisena juristina lähde yleensä etukäteen, saati jo ennen mahdollisen kantelun tekemistä ottamaan kantaa asiaan. Nyt hän teki poikkeuksen todetessaan HS:lle, ettei hänellä ole ainakaan tällä hetkellä tiedossaan perusteita sille, että tutkintakynnys Jan Vapaavuoren toimien tai hänen väitetyn esteellisyytensä osalta olisi ylittynyt.

20. Ministerin esteellisyysasia tuntuu siis olevan loppuun käsitelty tapaus. Ydinenergiayhteistyötä koskeva sopimus on valtiosopimus eikä Suomella ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kenet Venäjän federaatio on valtuuttanut sopimuksen allekirjoittajaksi. Suomen valtio ei ole tehnyt mainittua sopimusta Rosatomin kanssa ja ministeri Vapaavuorella on ollut pätevä valtuutus allekirjoittaa sopimus. Yhteistyösopimus tulee vielä eduskunnan käsiteltäväksi, joten vihreillä ja muilla kansanedustajilla on vielä mahdollisuus jatkaa parran pärinää eduskunnan suuressa salissa. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen lupa-asia ei ole väitetyllä tavalla kytköksissä ydinenergiasopimuksen kanssa eikä ministeri Vapaavuori ole ollut esteellinen esittelemään lupa-asiaa hallituksessa. 

21. Poliittinen peli ja kapuloiden nakkeleminen Fennovoiman ydinvoimala-asian samoin kuin maan hallituksen rattaisiin tulee ilmeisesti ministeri Antti Rinteen toimesta jatkumaan koko jäljellä olevan vaalikauden. Demareiden gallup-kannatus pitäisi saada nousuun ja tässä suhteeesa Antti Rinteen on pakko jatkaa hallituksessa purnaustaan ja kinaamistaan monissa asioissa. Antti Rinne käy koko ajan vaalikampanjaa ja pyrkii sekoittamaan hallituksen selviä pasmoja. Hän toi hallituksen budjettiriiheen muille hallituspuoluille yllätyksenä omat ehdotuksensa muun muassa takuueläkkeiden korotuksesta kympillä ja eläketulovähennyksen korottamisesta. Antti Rinteen masinoima TVO-kiista, vaikka se tiedettiin jo etukäteen tuhoontuomituksi yritykseksi, oli myös osa  Rinteen profiilinkorotuskampanjaa. Antti Rinne haluttaa ärsyttää pääministeri Alöexander Stubbia, Vapaavuorta ja kokooomusta. Suomen suurimman työväenlehden eli HS:ssa julkaistut jutut TVO:n "sorsimisesta" ja mielikuvat Jan Vapaavuoren esteellisyydestä Fennovoima-asiassa tulivat Antti Rinteelle taivaanlahjana. Hallituksesta vaalien takia lähteneet vasurit ja vihreät tarjoavat auliisti apua Rinteen ja demareiden yrityksessä nostaa profiiliaan. Nämä yritykset vaikuttavat kuitenkin epätoivoiselta näykkimiseltä. Demareiden gallup-kannatus ei vain ota noustakseen, Ylen viimeisimmässä mittauksessa se oli 15,2 prosenttia.

563. Oliko Stefan Wallin sittenkin esteellinen?

Mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä huudettujen iskulauseiden kohteena oli ensisijaisesti ministeri...

1. Oppositiopuolueet eli keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmät sekä kahdesta kansanedustajasta koostuva vasenryhmä esittivät tänään eduskunnassa epäluottamuslauseen puolustusministeri Stefan Wallinille. Ryhmien johtajat sanovat Wallinin johtaneen eduskuntaa harhaan kertoessaan, että varuskuntien sulkemiset tehtiin pelkästään maanpuolustuksellisista syistä ja ilman minkäänlaista poliittista ohjausta.

2. Kuten tiedämme, nyttemmin on kuitenkin paljastunut, että Wallin oli ohjannut päätöstä poliittisesti Dragsvikin osalta. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi ministeri Wallinin ”salanneen, kiistäneen ja vasta pakon edessä myöntäneen poliittiset perusteensa”. Monet kansanedustajat yhtyivät tänään mainittuun tähän arvioon.

3. Wallinin varsin aktiivinen poliittinen ohjaus paljastui itse asiassa varsin yllättäen oikeuskansleri Jaakko Jonkan 15.3.antamasta päätöksestä, joka koski kansanedustaja Pentti Oinosen Stefan Wallinin esteellisyydestä tekemää kantelua. Tarkemmin sanottuna Wallinin ohjaus ilmenee päätökseen sisällytetyistä puolustusministeriön kansliapäällikön Arto Rädyn sekä puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen ja pääesikunnan päällikön Juha Rannikon oikeuskanslerille antamista selvityksistä.

4. Wallinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa jo huomenna. Tänään asiasta keskusteltiin täysistunnossa, ja siinä Wallin sai kuulla kunniansa monien oppositiopuolueiden edustajien puheenvuoroissa. Myöskään äänessä olleet hallituspuolueiden eli käytännössä demareiden edustajien puheissa Wallinia ei juurikaan kiitelty. Kokoomuksen edustajat istuivat suuressa salissa täysin tuppisuina. Aiemmin hieman ylimieliseltä vaikuttanut Wallin oli nyt aika nöyrää poikaa ja pyyteli jopa anteeksi aiheuttamaansa "tietovajetta", mutta tämä ei oppositiolle riittänyt.

5. Mutta mitä pitäisi sanoa oikeuskansleri Jonkan mainitusta kantelupäätöksestä? Siitä ei ole sanottu tähän asti julkisuudessa oikeastaan mitään. Tämä ei ole sinänsä poikkeuksellista, sillä eihän Suomessa juurikaan käydä juridista keskustelua muistakaan asioista ja päätöksistä. Tämä blogi on yrittänyt olla kanava, jossa keskustelua on ollut tilaisuus käydä, ja onhan tässä tavoitteessa sentään jossain määrin myös onnistuttu.

6. Wallinin jääviysasian esittelijänä on toiminut oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, joka on 80-luvun loppupuolella Lapin yliopistosta, oikeastaan silloisesta korkeakoulusta, valmistunut juristi. Muuten, samasta opinahjoista valmistui juristiksi 90-luvun alkupuolella myös muuan Timo Räty. Oikeuskanslerin päätös löytyy osoitteesta http://www.okv.fi kohdasta tiedotus.

7. Oikeuskansleri Jonkan päätös on käsittää yhteensä runsaat seitsemän sivua. Huomiota herättää, että Pentti Oinosen kantelukirjoituksen sisältö mainitaan ensimmäisellä sivulla vain muutamalla rivillä. Oinosen jääviysväitteen perusteluista todetaan päätöksessä lyhyesti, että Stefan Wallin, samoin kuin muuten hänen valtiosihteerinsä (jonka nimeä ei päätöksessä mainita), on Uudenmaan prikaatin killan (Nylands Brigads Gille rf) valtuuskunnan jäsen. Tässä kaikki. Lisäksi Oinonen oli kannellut siitä, että Wallin olisi jotenkin uhannut häntä 9.2.2012 eduskunnassa olleen kyselytunnin päätyttyä.

8. Oikeuskansleri pyysi kantelun johdosta selvitykset Stefan Wallinilta sekä puolustusministeriöltä (PM) ja puolustusvoimilta (PV). Pistää silmään, että kun Oinosen kantelu on kuitattu päätöksessä vain muutamalla rivillä, sisältyy Wallinin selvitystä päätökseen puolentoista sivun verran. PM:n ja PV:n antamien selvitysten kertominen on vienyt oikeuskanslerilta peräti kaksi ja puoli sivua. Varsinainen päätös eli oikeuskanslerin kannanotto mahtuu kahdelle sivulle; tästäkin puoli sivua käsittelee toisarvoista kysymystä eli edellä mainittua uhkailuväitettä.

9. Vaikka mainittuja selvityksiä on selostettu päätöksessä reilut viisi sivua, eivät nuo selvitykset näytä vaikuttaneen Jonkan kannanottoihin juuri mitenkään. Tämä johtopäätös voidaan tehdä siitä, ettei päätöksen perusteluissa viitata kertaakaan yksilöidysti mainittuihin selvityksiin.

10. Yleishavaintona voidaan todeta, että oikeuskanslerin päätös on sangen niukasti perusteltu. Perusteluissa esteellisyysväitettä toki käsitellään hallintolain asianomaisten esteellisyyskohtien eli 27 §:n 1 momentin 5 kohdan ja 7 kohdassa olevan yleislausekkeen kannalta. Perusteluissa selostetaan aluksi mainittujen säännösten sisältöä.

11. Perusteluissa on kappale, jossa todetaan se, mitä kielilaissa sanotaan ruotsinkielisestä joukko-osastosta, ja toinen kappale, jossa todetaan, että Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on viittaus kielilain ko. säännökseen, jonka mukaan ruotsikielisten varusmiesten koulutus tullaan hallituksen toimesta turvaamaan. Se, mikä merkitys näillä kappaleilla on mahdollisesti ollut ratkaisua tehtäessä, ei kuitenkaan millään tavalla ilmene päätöksen perusteluista.

12. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä yhteisössä, joka on asianosaisena tai jolle asian ratkaisusta in odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

13. Jonkan päätöksessä todetaan tältä osin ensinnäkin, että joukko-osastokilta ei ole em. säännöksessä tarkoitettu "asianosainen joukko-osastojen lakkauttamisasiassa." Tätä ei kai kukaan ole väittänytkään.

14. Ihmetyttää muutenkin, miksi Jonkka puhuu päätöksessään koko ajan vain joukko-osastokillasta eikä asianomaisesta Dragsvikin joukko-osastosta? Vaikka joukko-osastokilta ei ole asianosaisen asemassa, on itse joukko-osastolle toki merkitystä, tullaanko se kenties lakkauttamaan, yhdistämään toiseen joukko-osastoon tai varuskuntaan taikka säilyttämään entisellään. Killan valtuuskunnan jäsenenä Wallin edustaa tietenkin, ei vain kiltaa ja sen valtuuskuntaa, vaan samalla myös itse joukko-osastoa.

15. Voidaan perustellusti sanoa, että joukko-osasto on "asiaan osallinen" eli sillä on "osa asiassa" ja merkittävä osa onkin, vaikkei se olekaan juridis-muodollisessa merkityksessä asiaosainen. Jonkan pitäisi vanhana tai entisenä prosessualistina toki tietää, että myös prosessilaki tuntee termin asianosaisen lisäksi myös käsitteen "asiaan osallinen".

16. Merkille pantavaa on lisäksi se, että oikeuskansleri Jonkan päätöksessä puhutaan yksinomaan joukko-osaston eli siis Dragsvikin "lakkauttamisasiasta", vaikka mainituissa PM:n ja PV:n selvityksissä on tuotu esiin, ei suinkaan lakkauttaminen, vaan nimenomaan Dragsvikin mahdollinen yhdistäminen Upinniemeen. Kyllä oikeuskanslerin päätöksessä pitäisi olla vähän tarkempi termien käytön suhteen!

17. Jonkka katsoo, että joukko-osastokillalla - tässä on taas esillä tämä suppea käsite (!) - ei ole lähtökohtaisesti odotettavissa joukko-osastojen lakkauttamisasian (tässä siis jälleen pelkästään käsite "lakkauttaminen") ratkaisusta hallintolain 27 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Jonkka perustelee tätä ensinnäkin sillä, että joukko-osastokiltojen tarkoituksena on tietyn joukko-osaston tulemisen lisäksi myös yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen.

18. Tätä mainintaa ja kiltojen tarkoitusta "yleisen maanpuolustustahdon säilyttämiseksi" Jonkka roikottaa silmiinpistävän innokkaasti mukana monessa muusakin kohtaa päätöstään. Näyttää siltä, että tämän toistelun tarkoituksena olisi jotenkin vähätellä sitä, että kiltojen selkeä päätarkoitus on kuitenkin juuri asianomaisen joukko-osaston tukeminen.

19. Jonkka tokaisee, että joukko-osaston lakkauttaminen ei "hetkauta" joukko-osastokiltoja, koska ne voivat "vaalia myös lakkautettujen joukko-osastojen perinteitä." Tällä perusteella Jonkka sitten päätyy siihen, että joukko-osaston lakkauttamisesta ei ole "lähtökohtaisesti odotettavissa" joukko-osastokillalle laissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa.

20. Tämä pikkunäppärä perustelu ei kyllä vakuuta lukijaa alkuunkaan. Kuten jo sanottu, kyse ei ole tietenkään vain joukko-osastokillasta, vaan myös ja nimenomaan itse joukko-osastosta, jota kilta, sen valtuuskunta ja valtuuskunnan jäsenet edustavat. Tämän puolen asiasta Jonkka on sivuuttanut perusteluissaan kokonaan. Totta kai joukko-osastolla ja myös sen killalla on joukko-osaston lakkauttamisesta tai säilymisestä odotettavissa erityistä, suorastaan erinomaista vahinkoa tai hyötyä! Tämän nyt pitäisi olla itsestään selvä asia.

21. Edelleen Jonkka sanoo, että vaikka joukko-osastokillalla - taas siis pelkkä sana osastokilta - olisikin jossakin yksittäistapauksessa odotettavissa lakkauttamisasian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa, olisi kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko killan valtuuskuntaa pitää em. lainkohdassa tarkoitettuun hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettavana toimielimenä. Miten niin tulkinnanvaraista? Minusta killan valtuuskunta voidaan rinnastaa oikein hyvin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun hallintoneuvostoon. Se, että killalla on myös hallitus, ei vaikuta asiaan. Kun silmäilee vaikkapa juuri Dragsvikin killan valtuuskunnan kokonpanoa, niin ei ole kyllä epäilystäkään siitä, että kyseessä on "hurja joukko" arvovaltaisia vaikuttajia, joka kyllä panee hallituksen (siis myös killan hallituksen) toimimaan juuri niin kuin se haluaa!

22. Oikeuskansleri Jonkan mukaan killan valtuuskunnan jäsenen esteellisyys voisi tulla joukko-osaston lakkauttamisasiassa - jälleen siis pelkkä "lakkauttamisasia" - lähinnä vain em. hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Kysymys on toisin sanoen siitä, muodostaako puolustusministerin mainittu kytkös, ei siis vain "kiltaan", vaan killan valtuuskunnan jäsenyyden kautta myös itse joukko-osastoon, asetelman, joka on omiaan vaarantamaan hänen puolueettomuutensa.

23. Jonkka viittaa yleisellä tasolla lainvalmisteluasiakirjoihin, oikeuskirjallisuuteen ja "soveltamiskäytäntöön", muttei mainitse niistä yhtään yksilöityä kannanottoa; perin ylimalkainen esitys siis. Jonkka toteaa, että mainitussa yleislausekkeessa (siis em. 7 kohdassa) tarkoitetun erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteisen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa.

24. Olisi toki voinut odottaa, että oikeuskansleri olisi avannut tarkemmin puolueettomuuden vaarantumisen sisältöä vaikkapa vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä käsin. EIT operoi kahdella eri puolueettomuuskäsitteellä tai -testillä, subjektiivisella ja objektiivisella. Puolueettomuuteen ja esteettömyyteen vaaditaan subjektiovisen testin ohella myös objektiivisen testin läpäiseminen. Ei riitä, että tuomari tai virkamies toimii puolueettomasti, vaan vaaditaan lisäksi, että hänen toimintansa myös näyttää ulospäin puolueettomalta ja objektiiviselta ja herättää luottamusta. Jo tiettyyn ulkoiseen seikkaan perustuva perusteltu epäily tai vaikutelma siitä, että virkamiehen puolueettomuus voi vaarantua, riittää tekemään hänestä esteellisen.

25. Jos Jonkan päätöksessä olisi avattu puolueettomuuskäsitettä edellä mainitulla tavalla ja tarkasteltu Wallinin väitettyä jääviyttä objektiivisen puolueettomuuskäsitteen valossa, olisi tarkastelussa voitu hyvinkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Huomioon olisi voitu ja minusta myös tullut ottaa muun ohella PM:n ja PV:n selvityksistä ilmenevä W:n varsin aktiivinen poliittinen ohjaus, joka tuotti myös tulosta. Samoin olisi tullut noteerata se varmaan myös oikeuskanslerin tiedossa ollut asia, että Wallin on mainitun kytköksen tultua ilmi tosiasioiden vastaisesti kiistänyt koko poliittisen ohjauksensa. Huomiota vaille on jäänyt myös se, että Dragsvikin joukko-osaston säilyminen itsenäisenä yksikkönä on ollut Wallinille poliittisesti sangen tärkeä ja jopa elintärkeä merkitys, sillä onhan Wallin myös Rkp:n puheenjohtaja ja koko ruotsinkielisen politiikanteon ja kulttuurinkin pääjehuja, niin sanoakseni.

26. Nämä "absoluuttiset faktat" oikeuskansleri on kuitenkin päätöksessään sivuuttanut. Hän tuntuu askartelevan perusteluissaan lähinnä semanttisten kysymysten parissa. Päätöksen sivulla 7 olevassa yhdessä lyhyessä kappaleessa korostetaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan sitä, että joukko-osastojen killoilla on joukko-osaston tukemisen lisäksi tehtävänään "yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen." Miksi tätä "maanpuolustustahtoa" on ollut tarvis vetää mukaan tekstiin ja suorastaan jankuttaa näin moneen kertaa?

27. Epäilemättä siksi, että sen avulla oikeuskansleri on halunnut ikään kuin häivyttää näkyvistä ko. kiltojen ja siis myös Dragsvikin killan ja sen valtuuskunnan ensisijaisen tehtävän, joka on jokaisen killan kohdalla oman joukko-osaston tukeminen. Jos asia ilmaistaisiin numeroilla, niin luultavasti joukko-osaston tukeminen käsittää vähintään 70-80 prosenttia killan toiminnasta. Jos tätä killan päätehtävää olisi painotettu perusteluissa asianmukaisella tavalla, olisi johtopäätös Wallinin väitetystä jääviydestä ollut luultavasti toisenlainen.

28. Jonkka päätyy, jankutettuaan siis Wallinin kuulumista (vain) joukko-osastokiltaan, joka ei ole asianosaisen asemassa, ja painotettuaan toistuvasti killan toissijaisia tehtäviä, siihen lopputuloksen, että Wallinin kuuluminen killan valtuuskuntaan ei ole vaarantanut Wallinin puolueettomuutta laissa tarkoitetulla tavalla.

29. Omasta puolestani päätyisin kyllä päin vastaiseen tulokseen ja katson siis Wallinin olleen asian valmistelussa ja käsittelyssä esteellinen sekä hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa että 7 kohdassa mainituilla perusteella.

30. Voidaan ehkä sanoa, että Wallinin asiassa on kyse tulkinnanvaraisesta tapauksesta. Jos virkamiehen esteellisyyttä arvioitaessa liikutaan niin sanotusti harmaalla alueella, niin minusta epäselvässä tapauksessa virkamies tulisi katsoa jääviksi ja hänen tulisi vetäytyä omasta aloitteestaan asian käsittelystä. Oikeuskansleri sitä vastoin lähtee siitä, että epäselvässä tapauksessa virkamies ei ole esteellinen. Tämä kanta ei ole minusta kestävä, vaan on omiaan synnyttämään juuri senlaatuisia epäilyjä virkamiehen motiiveista, joiden kanssa tapaus Wallinin kohdalla ollaan juuri nyt tekemisissä.

31. Oikeuskanslerin omaksuma linja luo epätervettä hallintokulttuuria eikä edistä hyvää hallintotapaa.

32. Hallitus on päättänyt, että Utva käsittelee 29.3. uudelleen puolustusvoimien leikkausasian, mutta vain Dragsvikin joukko-osaston osalta. Asian Utvassa esitellee siis Stefan Wallin, jos hän saa huomisessa äänestyksessä eduskunnassa luottamuslauseen. Minusta Wallinin esteellisyys on asia, joka myös ansaitsisi tulla uudelleen käsitellyksi, mutta näin ei toki tule tapahtumaan.

33. Muuten olen sitä mieltä, että oikeuskanslerin kaksoisrooli toisaalta ylimpänä laillisuusvalvojana ja toisaalta valtioneuvoston ja ministereiden neuvonantajana ("kruununjuristina") tulisi purkaa. Kaksoisrooli heikentää luottamusta oikeuskanslerin toimintaan ministereitä koskevien kantelujen ratkaisijana.

34. Mutta se hyvä puoli oikeuskanslerin päätöksestä toki oli, että vasta siitä eli siihen liitetystä PM:n ja PV:n selvityksistä paljastui se "absoluuttinen fakta", että vastoin salaamistaan ja kiistämistään puolustusministeri Wallin oli sittenkin antanut asiassa poliittista ohjausta. Tästä kiitokset! Jos PM:n ja PV:n selvityksiä ei olisi otettu oikeuskanslerin päätökseen, emme vieläkään tietäisi tuosta ohjauksesta mitään varmaa.

560. Politiikkaa ja juridiikkaa hyvä veli -verkostojen luvatussa maassa

1. Tänään on taas tapahtunut politiikassa ja juridiikassa kaikenlaista "kivaa" ja ihmeteltävää.

2. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on antanut päätöksensä ministeri Wallinin jääviysasiassa. Tulos oli ennakoitu ja selvä jo etukäteen, kun tietää Jaakko Jonkan taidon ja taipumuksen puhtaisiin papereihin ministereitä koskevien töppäilyjen osalta. En ole ehtinyt tutustua vielä tarkemmin Jonkan päätöksen perusteluihin, mutta keskustelu asiasta voi alkaa.

3. Tänään Heidi "Hurja" Hautala on sitten vihdoin herännyt ja antaa kenkää niille kuudelle Finnairin hallituksen jäsenelle, jotka olivat myöntämässä bonuksia Finnairin johtajille samaan aikaan, kun yhtiön henkilökunnalta vaadittiin uhrauksia ja palkan alennuksia. Tietoon tuli uutena "kupruna" myös toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksettu 180 000 euron bonus heti, kun hän oli allekirjoittanut työsopimuksen Finnairin hallituksen kanssa.

4. Ministeri Hautalan oikeana kätenä toimiva OTT Pekka Timonen ehti - varmasti Hautalan kanssa sovittuaan - ilmoittaa itse erostaan Finnairin hallituksesta. Hautala kehua retosteli Timosen ja sanoi, että hän tarvitsee kipeästi edelleen Timosen "palveluksia" valtion omistuksenohjausyksikön päällikkönä.

5. Hautalan kanta on hämmästyttävä, sillä eiköhän asia ole niin, että juuri Pekka Timonen on se virkamies, jolle olisi tullut heti ensimmäisten joukossa antaa kenkää Finnairin hallituksesta. Timonen on toiminut Finnairin hallituksessa yhtiön ylivoimaisesti suurimman osakkeenomistajan eli valtion valitsemana edustajana.

6. Timonen venkoili eilen tai toissa päivänä, että hän ei pörssisäännösten mukaan voinut kertoa Finnairin johdon uhkaavasta joukkoirtisanoutumisen uhasta asianomaiselle ministerille, koska laki estää pörssiyhtiön hallitusta tai sen jäseniä informoimasta ainoastaan yhtä osakkeenomistajaa. Voi hyvät sylvit, so. taivas varjele, minkälaista falskia näsäviisastelu! Jos valtio omistaa Finnairista enemmistön, niin juuri Pekka Timosen olisi tullut vaikuttaa Finnairin hallituksessa siihen, että "koko hallitus" olisi ilmoittanut sanotusta asiasta samoin kuin Finnairin johdolle luvatuista erityisbonuksista kaikille yhtiön osakkeenomistajalle.

7. Finnairin tapahtumissa on ollut kyse moraalikadosta. Samaan aikaan kun yhtiön henkilöstöltä vaadittiin uhrautumista ja osallistumista kustannustalkoisiin palkanalennuksen muodossa, yhtiön hallitus teki salaisen päätöksen maksaa 18 johtajalle stay-bonukset, jotta he pysyisivät yhtiön leivissä. Tämä päälle vielä toimitusjohtajan hyvin erikoiset asuntojärjestelyt ja nyt vielä toimitusjohtajan edellä mainittu allekirjoiutusbonus.

8. Tänään on myös ilmennyt puolustusvoimien komentaja Puheloisen oikeuskanslerille Wallinia koskevan jääviyskantelun yhteydessä kertomana, että juuri puolustusministeri Stefan Wallin oli viime syksynä painostanut puolustusvoimien säästöpäätöstä valmistelleita virkamiehiä ja sotilaita siihen, että leikkauspäätöstä tehtäessä ruotsinkielinen Dagsvikin joukko-osasto säilytettäisiin itsenäisenä. Wallin on kuitenkin itse koko ajan julkisuudessa vakuuttanut, ettei hänellä ole ollut asian eli lakkautettavien joukko-osastojen nimeämisen kanssa mitään tekemistä.

9. Joku tässä nyt mättää ja todella pahasti. Mistä ristiriita kenraali Puheloisen ja Wallinin puheiden välillä johtuu? Onko ministeri Wallin kertonut koko ajan niin sanottua muunneltua totuutta muun muassa eduskunnalle? Olisi todella tärkeätä, että ministeri Wallin puheet ja toimet selvitettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta. Onko Wallin harhauttanut ja valehdellut eduskunnalle, kuten näyttää? Eikö ministereiltä enää vaaditakaan rehellisyyttä? Onko pääministeri Katainen samassa juonessa Wallinin kanssa.

10. Persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo valittaneensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle valtiovarainministeriön toiminnasta. Ministeriö ei suostunut luovuttamaan Ruohonen-Lernerille Kreikan vakuussopimusta nähtäväksi.Valitus lienee persujen ryhmän oikeudelliseksi asiantuntijakseen palkkaamaan emeritusprofessori Erkki Havansin laatima.

11. Vakuussopimus on julistettu salaiseksi sen vuoksi, että se sisältää kreikkalaispankkien yrityssalaisuuksia. Kreikan valtion edustajat välittivät Suomeen vakuussopimuksen aiesopimuksen allekirjoituksen yhteydessä toiveen, ettei kreikkalaispankkien nimiä paljastettaisi.

543. Oliko puolustusministeri Stefan Wallin jäävi? Kyllä oli.

Maanpuolustustahtokin uhkaa tällä menolla romuttua...

1. Heräsin tähän aamuun uskoen ja luottaen siihen, ettei näin kaunista pakkaspäivää ainakaan tarvitsisi tuhlata blogijutun kirjoittamiseen, sillä tuskinpa tasavallassa nyt mitään kovin raflaavaa olisi voinut ehtiä toissapäiväisen "Mustan keskiviikon" jälkeen tapahtua. Ei ainakaan mitään sellaista, mistä pitäisi alkaa heti näpytellä uutta juttua.

2. Mutta toisin kävi, sillä netissä ja televisiossa paasattiin jo aamutuimaan täyttä päätä uudesta "jytkystä." Kyse on puolustusministeri Stefan Wallinin väitetystä jääviydestä puolustusvoimien leikkauspäätöstä tehtäessä. Wallin asianomaisena ministerinä esitteli tuon monien mieliä kuohuttavan päätöksen, jolla kuusi joukko-osastoa tullaan vuoteen 2015 mennessä lakkauttamaan ja neljä yksikköä yhdistämään toisten kanssa.

3. Stefan Wallinin, joka on paitsi puolustusministeri myös RKP:n puheenjohtaja, on epäilty suosineen ruotsinkielistä Uudenmaan prikaatia Dragsvikia toisten joukko-osastojen ja erityisesti itärajan Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan prikaatin kustannuksella.

4. Epäilyn jääviyden syynä on se, että Wallin on jäsenenä Uudenmaan prikaatin killassa, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan tukea Uudenmaan prikaatia ja sen varusmiehiä. Wallin on ollut vuodesta 2007 tuon kannatusyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunta on kerrotun mukaan 30-henkinen herrakerho, joka valvoo ja antaa ohjeita killan päätöksiä tekevälle hallitukselle.

5. Valtuuskunnan I-S:ssa haastateltujen jäsenten mukaan Wallin ei ole käynyt pari kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuskunnan kokouksissa eikä sen tapahtumissa. Tämä puolustelu voidaan kuitenkin suoralta kädeltä tyrmätä, että ministerin poissaolo kokouksista ei poista tai lievennä hänen esteellisyyttä, jos sen todetaan olevan olemassa. Nythän ei ole kyse tuon"herrakerhon" päätöksenteosta, vaan maan hallituksen tekemästä päätöksestä.

6. Jääviysepäily perustuu siihen, että kannatusyhdistyksen jäsenenä puolustusministerin voidaan voidaan epäillä olleen taipuvainen suosimaan puolustushallinnon uudistamista suunnitellessaan ja siitä päätöksiä tehdessään juuri Uudenmaan prikaatia.

7. Se, ettei tosiasiallista suosimisesta olisi kyse, ei vaikuta esteellisyyskysymyksen harkintaan, sillä esteellisyyteen riittää, että Wallinin sanotun kytköksen perusteella syntyy perusteltu epäily siitä, että hänen puolueettomuutensa on vaarantunut. Kyse on siis virkamiehen ja ministerin objektiivisesta puolueettomuudesta, jonka väitetään tai epäillään vaarantuneen. Jos tähän päädytään, olisi ministerin pitänyt jäävätä itsensä kyseisestä päätöksenteosta.

8. Katsoin Ylen Aamu-tv:stä pääministerin Kataisen haastattelun, jossa toimittaja kysyi suoraan Kataiselta, oliko Wallin ollut esteellinen. Katainen tietenkin kiisti jääviyden. Mutta itse Wallinin kytkökseen eli jäsenyyteen ko. killassa Katainen ei ottanut kantaa, vaan ryhtyi hieman kiihtyneen oloisena selittämään, että valtioneuvosto eli siis hänen hallituksensa teki vain sellaisen päätöksen, jota puolustusvoimien edustajat olivat esittäneet. Tästä voisi saada käsityksen, jonka mukaan valtioneuvostolla ja paljon puhutulla presidentin johtamalla Utvalla olisi ollut vain eräänlaisen kumileimasimen rooli asiassa.

9. Kataisen mainittu selitys tuskin uppoaa kehenkään, sillä kaikki kyllä ymmärtävät, että juuri hallitus on toiminut asiassa päätöksentekijänä ja kenraali Puheloinen vain asian valmistelijana. Se seikka, että hallituksen oli taloudelliset realiteetit huomioon ottaen tosiasiallisesti pakko tehdä sanotunlainen päätös, ei voi mitenkään poistaa Wallinin esteellisyyttä, jos hänen puolueettomuutensa on lain edellyttämällä tavalla mainitun kytköksen johdosta vaarantunut.

10. Kataisen mukaan mukaan puolustushallinnon virkamiehet eivät ole kertaakaan esittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (siis utvan) kokouksissa Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Puolustushallinto on itse miettinyt maanpuolustuksen kannalta järkevimmän rakenteen, Katainen vakuutti. Väite jääviydestä on täysin perätön, tiuskaisi Katainen.

11. Mutta kuten jo totesin, Wallinin epäilty jääviys ei poistu sillä perustella, että Dragsvikin lakkauttaminen ei olisi tullut utvan kokouksessa kertaakaan esille vaihtoehtona esimerkiksi Kontiolahden varuskunnan lakkauttamiselle. Ratkaisevaa on se, onko ministeri Wallinin puolueettomuus vaarantunut hänen sanotun Dragsvikin varuskuntaan olevan kytköksensä perusteella.

12. Wallin kertoi kysyneensä eilen, siis vasta hallituksen keskiviikkoisen päätöksen jälkeen, asiasta oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielipidettä median tivattua hänen jääviyttään.

Wallinin mukaan Jonkka ei ollut nähnyt asiassa ongelmaa. "Johonkin hallitukseen kuuluminen on vakavampi juttu, mutta tällaiseen kannatusyhdistykseen kuuluminen ei johda esteellisyyteen", Wallin kertoo Ilta-Sanomille. Luultavasti tämä oli myös oikeuskansleri Jonkan vastaus Wallinin tiedusteluun.

13. Mutta mikä ihmeen hoppu oikeuskanslerilla oli suoralta kädeltä ratkaista asia, joka ei ole mitenkään selvä ja yksinkertainen? Tätä ihmettelen kovasti.

14. Kuten muistamme, Jonkalla on kyllä taipumusta jaella ministereille "puhtaita papereita" varsin lyhyen miettimisen perusteella. Viittaan tässä suhteessa paljon puhuttuun tapaukseen, jossa Jonkka antoi viikonlopun yli harkittuaan ministeri Mauri Pekkariselle puhtaat paperit taulukauppa-asiassa kolmisen vuotta sitten. Tuota päätöstä ovat monet oikeusoppineet ihmetelleet. Sen sijaan pääministeri Matti Vanhasen esteellisyyttä, jossa päädyttiin toisenlaiseen lopputulokseen, Jonkka hautoi todella pitkään.

15. Jonkan ei olisi tullut pitää asiassa mitään hoppua myöskään siksi, että lienee melkoisen varmaa, että Wallinin epäillystä jääviydestä tullaan kantelemaan nimenomaan oikeuskanslerille.

16. Ministereiden esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:n virkamiehen esteellisyysperusteita. Mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa hänelle tai hänen läheiselleen erityistä hyötyä tai vahinkoa. Momentin 4 kohdan mukaan esteellisyys syntyy muun muassa silloin, jos asiaa käsittelevä virkamies on hallituksen tai vastaavan elimen jäsenen yhteisössä, jolle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

17. Nämä säännökset ei sellaisenaan tunnu soveltuvan Wallinin tapaukseen. Mutta huomioon tulee ottaa myös sanotun pykälän 7 kohdassa mainittu esteellisyyden yleissäännös. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

18. Professori Seppo Koskinen on verrannut tämänpäiväisessä Hufvudstadsbladetissa Wallinin tapausta ex-kulttuuriministeri Suvi Lindénin vuonna 2000 tekemään päätökseen myöntää tukea golfseuralle, jonka jäsen hän oli. Oikeuskansleri Paavo Nikula totesi tuolloin Lindénin esteelliseksi. Seppo Koskinen näyttäisi siis pitävän Wallinia esteellisinä.

19. Pikaisen asiaan tutustumisen perusteella olen itsekin taipuvainen katsomaan Wallinin esteelliseksi. Vaikka puolustusvoimien edustajat eivät olisi utvan kokouksissa nimenomaan esittäneet - siis virallisesti - Dragsvikin lakkauttamista, on monissa tiedotusvälineissä esitetty tietoja ja arvailuja, joiden mukaan juuri Dragsvik olisi virkamiesvalmistelun aikana ollut yksi lakkautusuhan alla olevista joukko-osastoista.

20. Kun Wallin on ollut ja on edelleen Dragsvikin eli Uudenmaan prikaatin kannatusyhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on sääntöjen mukaan tukea prikaatia ja sen varusmiehiä, on minusta itse asiassa jopa melkoisen selvää, että Wallinin puolueettomuus tämän kytköksen johdosta vaarantuisi, jos hän osallistuisi varuskuntien lakkauttamista koskevaan päätöksentekoon maan hallituksessa. Minusta Wallinin olisi siten pitänyt jäävätä itsensä sanotusta päätöksenteosta.

21. Tämä ei ole kannanotto siihen, onko ministerin sanottu kytkös ollut tosiasiallisesti omiaan vaikuttamaan hallituksen päätöksen sisältöön. Mutta kuten sanottu, esteellisyyskysymyksen arvioinnin kannalta tällä ei ole edes merkitystä, sillä esteellisyydessä on kyse virkatoimen puolueettomuuden uskottavuudesta ja viime kädessä viranomaistoiminnan nauttimasta luottamuksesta demokraattisessa yhteiskunnassa.

22. Tuomarin esteellisyyden osalta hieman samanlainen tilanne syntyy silloin, kun tuomari ja jompikumpi asianosaisista kuuluvat samaan vapaamuurarijärjestöön. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on vuonna 1996 katsonut (EOA:n kertomus 1996 s. 84-85), että tuomari on mainitussa tilanteessa esteellinen. Samaan periaatteelliseen kantaan on päätynyt myös apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen vuonna 2002 antamassaan ratkaisussa. Jääskeläinen katsoi, että tuomarin tulee virkanimityksensä yhteydessä ilmoittaa kuulumisestaan vapaamuurarijärjestöön tai muuhun vastaavaan aatteelliseen yhdistykseen.

23. Onko puolustusministeri Stefan Wallin ilmoittanut sidonnaisuusilmoituksessaan mainitun jäsenyyden Uudenmaan prikaatin killassa eli kannatusyhdistyksen valtuuskunnassa? Tuskinpa vain. Jos olisi, niin hänen esteellisyyteensä olisi voitu ottaa jo ennen päätöksentekoa puntaroitavaksi eikä tällaista hässäkkää/häsäkkää olisi päässyt syntymään.

PS 10.2. - Tarkistus osoittaa, että ministerin mainittu kytkös Uudenmaan prikaatiin ilmenee hänen sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksestaan. Tähän kukaan ei näytä kuitenkaan kiinnittäneen ennen UTVA:n päätöstä huomiota.

24. Uskooko joku, että oikeuskansleri toteaisi Wallinin esteelliseksi, jos hänelle kanneltaisiin asiassa? Turha toivo, sillä kyllä asia nyt on lyöty lukkoon oikeuskanslerin pikapäätöksellä, josta ei taida kyllä vielä olla mustaa valkoisella.

25. Tämän jutun kirjoittamiseen ei sentään tärvääntynyt aikaa tuntia kauemmin, joten aikaa jäi tänään vielä muihin ja tähdellisempiin askareihin.