903. Niinistö Hynösen linjalla

                                                   Kansalaiset! Medborgare!

1. No niin! Nyt se sitten on tapahtunut eli vuosi on vaihtunut!  Todisteena tästä olemme nähneet ja kuulleet Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön perinteisen uudenvuodenpuheen. Tämä osoittaa, että olemme yhä itsenäinen ja suht´ koht myös suvereeninen valtio. 

2. Saulin venäläinen kollega Vladimir Vladimirovits Putin ennätti pitää puheensa jo toissapäivänä. Putin ylpeili tai peräti rehvasteli, että hänen suurin saavutuksensa eli Krimin valloitus ja liittäminen Venäjään oli urhea teko ja selkeä osoitus venäläisten vankkumattomasta isänmaallisuudesta.

3. Niinistön puheen puitteet olivat entiset. Puhe oli nauhoitettu etukäteen Linnassa. Niinistön edessä pöydällä oli joitakin papereita, joihin hän ei kertaakaan vilkaissut. Presidentin takana seinällä oli sama taulu kuin ennenkin ja pöydällä vasemalla puolella tuoreen näköisiä kieloja ja puhujan oikealla puolella Suomen valtakunnan lippu, joka ei liehunut kertaakaan. - Toisin oli Kekkosen aikana!

Niinistön puhe

4. Niinistö puhui tai itse asiassa luki puheensa tv-kameran linssin eteen heijastavasta lukulaitteesta (teleprompterista) vakavana ja leuka alas painettuna. Kun Niinistö tuijotti koko ajan prompteria, saattoi katselijoille syntyä vaikutelma, ettei presidentti katsonut kameraan ja tv-katselijoita silmiin, vaan hänen katseensa lipui heidän ohitseen. TV-uutisten lukijoiden esiintymisestä katselijoille ei synny samanlaista "ohikatsomisen" vaikutelmaa.

5. Tämä siis puheen koregrafiasta ja taiteellisesta vaikutelmasta. Entäpä sitten puheen asiasisältö, miten sen kanssa kävi? Menikö puhe toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kuten tällaisten puheiden osalta tuppaa usein käymään?

6. Puheessa oli toki painotuksia, vaikkei siinä mitään varsinaisesti uutta asiaa ollutkaan. Turvallisuuden osalta Niinistö kertasi Ukrainaan kriisin pääkohtia ja tuomitsi Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Presidentti mainitsi sanat Ukrainan katastrofi, Ukrainan kriisi, jännite jne., mutta vältti käyttämästä sanoja "Venäjän hyökkäys", "Krimin valtaus", "Itä-Ukrainan miehitys". Myskään sanaa "kylmä sota" ei puheessa mainittu, vaikka juuri siitä Venäjän sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä onkin kysymys. 

7. Niinistön mukaan Suomi on toiminut Ukrainan kriisissä yhdessä EU:n kanssa, mutta harjoittanut myös "omaa yhteydenpitoaan" Venäjän kanssa. Niinistö ei maininnut, että hän on suhtautunut kielteisesti EU:n Venäjälle asettamiin talouspakotteisiin tai miten hän riensi kesällä omin päin eli EU:n kielteisestä kannasta huolimatta Sotsiin neuvottelemaan Putinin kanssa. Tämä tapaaminen ja Niinistön neljä kertaa käymät puhelinkeskustelut Putinin kanssa eivät ole edesauttaneet tippaakaan ratkaisun löytämistä Ukrainan kriisiin. Venäläiset joukot miehittävät edelleen Itä-Ukrainaa ja aikovat kaikesta päätellen pysyä siellä myös jatkossa.

8. Niinistö sanoi Venäjän tietävän, että "Suomi on ja pysyy osanana länttä". Kaikki toki tietävät, että Suomi on Venäjän läntinen naapuri. Turvallisuuspoliittiset tosiasiat pitäisi kuitenkin tunnustaa ja myöntää, että Suomen turvallisuus edellyttäisi liittymistä läntiseen puolustusjärjestöön eli Natoon. Tätä Suomi ei rohjennut tehdä edes Neuvostoliiton hajotessa, joten on selvää, ettei Suomi rohkene myöskään nyt kylmän sodan paluun aikana ottaa askelta Natoon, vaikka Sauli Niinistö kuinka vakuuttelisi että "Suomi pysyy lännessä". Länsi eli EU:n olemattomat joukot tai puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ei riitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi, jos Putinin päättää oman turvallisuutensa takaamiseksi miehittää joitakin Ahvenanmaan saaria.

9. Baltian maat ymmärsivät tehdä Naton suhteen "välttämättömyydestä hyveen" hyvän poliittisen sään aikana, mutta suomalaiset sen kun vain jatkavat  iänikuista jahkailujaan Nato-optiosta. Ulkoministeriksi Juha Sipilän hallitukseen pyrkivä Paavo Väyrynen ei ole länsimielinen, sillä hän vastustaa kiivaasti Natoon liittymistä. Lisäksi Paavo ehdotti pari päivää sitten, että EU:n ja Suomen pitäisi tunnustaa Venäjän oikeus Krimiin ja siunata Putinin miehitystoimet Ukrainassa. 

10. Talouden osalta Niinistön saarnassa ei ollut mitään uutta. Hän vaati - jälleen kerran - velaksi elämisen lopettamista ja sitä, että puolueet kertoisivat ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mistä menoista ne ovat valmiita leikkaamaan. Niinistö kannusti päättäjiä olemaan rohkeita omiensa edessä ja kertomaan, mistä oman puolueensa kannattajien eduista he ovat valmiita luopumaan. Mutta uskooko joku, että esimerkiksi Timo Soini, Juha Sipilä tai Antti Rinne noudattaisi Niinistön kehoitusta? Nämä tyypit eivät luovu mistään eduista tai ilmoita ennen vaaleja, miten valtion ja kuntien menoja pitää leikata ja sitoudu näihin leikkauslistoihin. "Liisan listan" ajat 90-luvulta - Sauli Niinistö oli silloin valtionvarainministerinä - eivät enää palaa.

11. Puheensa lopuksi presidentti Sauli Niinistö potkaisi hieman pääministeri Alexander Stubbia antaessaan ymmärtää, että nykyisin ei kannattaisi Stubbin tavoin enää väitellä siitä, kuka on "liberaali tai konservatiivi", "vanhoillinen tai uudistusmielinen", "suvaitseva vai suvaitsematon" tai "tärkeä tai vähemmän tärkeä". Stubb on omissa puheenvuoroissaan korostanut, että nykyisin tärkein jakolinja kulkee tarvittaviin muutoksiin vanhoillisesti tai uudistusmielisesti suhtautuvien välillä.

12. Ainoa hymynvärähdys käväisi Sauli Niinistön kasvoilla silloin, kun hän puheensa lopuksi viittasi Linnan itsenäisyyspäiväjuhlista kansalle tutuksi tulleeseen sotaveteraaniin Hannes Hynöseen (101v). Niinistö kutsui Hynöstä "elämisen osaajaksi". Presidentin mukaan Hynösen oppi edellyttää itsetuntemusta: "Että mittaa muilta odottamaansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät asiat. Tai näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima".

13. Tästä on hyvä jatkaa. Kyllä me selviämme kaikista putineista, ilmastonmuutoksista, valtion veloista, suurtyöttömyydestä, ulkopoliittisista kriisistä ja sen sellaisista kunhan vain muistamme pysytellä tiukasti  "Hynösen linjalla"! Hanneksen,viisaat seuvot ja visiot tulee ottaa vaalien jälkeen muodostettavan Juha Sipilän hallituksen ohjelman motoksi.

13. Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari (muistaakseni) ja Tarja Halonen korostivat aina uudenvuoden puheissaan, miten Suomi on ja pysyy ikuisesti Paasikiven-Kekkosen linjalla. Jos Paavo Väyrysestä olisi tullut presidentti, hän olisi ensi töikseen lanseerannut uuden käsitteen eli "Paasikiven- Kekkosen- Väyrysen linja";  myöhemmin siitä olisi tosin pudotettu Paasikiven nimi kokonaan pois.

14. Sauli Niinistö on omaksunut nyt oman suuntansa, joka on "Hannes Hynösen linja". Tällä elämän todellisen osaajan linjalla meidän kaikkien suomalaisten on hyvä edetä - ja pysyä lännessä! 

                    
                                    Meiltä ei kyllä leikata, kyllä jämpti on näin!

828. Niinistö aikoo tavata Putinin "tarvittaessa"

BO: Sale, hei, et viittis jättää tapaamatta sen saamarin Putinin?

SN: Jep, mut kun mä sentään johdan meillä ulkopolitiikkaa…

BO: Keskittyisit jäbä vaan siihen, saadaanko teillä veisata Suvivirttä vai ei!

1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkomaanmatkoista kerrotaan julkisuudessa etukäteen vain harvoin. Suomalaiset saavat tiedon Niinistön valtiovierailuista tai muista ulkomaan matkoista usein vasta silloin, kun Niinistö on jo saapunut kohteeseensa. Näin tapahtui parisen viikkoa sitten, kun Niinistö teki valtiovierailun Libanoniin ja tarkasti päivää aiemmin Libanonissa YK:n UNFIL-operaatioon osallistuvan suomalaisen kriisinhallintojoukueen. 

2. Nyt Niinistö on Haagissa, jossa hän osallistuu kansainväliseen ydinturvahuippukokoukseen. Niinistö matkusti jo pari päivää sitten Haagiin ja tapasi siellä Kiinan presidentti Xi Jinpingin. TV-uutisista nähtiin välähdys, miten Niinistöllä oli neuvottelupöydässä kahden avustajansa kanssa. Sen sijaan presidentti Xi:tä ympäröi toistakymmentä virkamiestä ja avustajaa. 

3. Kyseessä oli siis varmaankin tärkeä tapaaminen, ainakin kiinalaisen delegaation mielestä. Mistä päämiehet sitten keskustelivat? Yhtenä aiheena oli esillä Ukrainan tilanne, josta molemmat presidentit totesivat, että kaikenlaisia spekulaatioita olisi vältettävä ja diplomatian eteen olisi tehtävä kaikki mahdollinen. Harmi vain, että YK:n turvallisuusneuvoston kokouksesa jokin aika sitten Kiina asettui Ukrainan kriisissä Venäjän puolelle, sillä Kiinan edustaja pidättyi äänestämästä  päätösehdotuksesta, jolla olisi tuomittu Venäjän valloitustoimet ja kaappaus Krimillä.

4. Tänään presidentti presidentti kertoi tv-uutisille Haagissa, että hän aikoo myös jatkossa pitää yhteyttä Venäjän johtoon "kaikin välttämättömin tavoin" . Niinistön mukaan tämä kanta on voimassa ainakin niin kauan, kuin EU:n sisällä on eriäviä mielipiteitä viime viikolla sovitun tapaamiskiellon merkityksestä. EU-maiden johtajat, pääministeri Jyrki Katainen muiden mukana, päättivät viime viikolla huippukokouksessaan Venäjän poliittisen johdon tapaamiskiellosta. 

5. Haagin kokoukseen osallistuu myös Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, jota Sauli Niinistö pääsee - taas kerran - kättelemään, vaikkei Obama tälläkään kerralla ennätä poiketa Suomessa. Obamalta odotetaan uusia linjauksia Yhdysvaltain suhteista Venäjään yhä kärjistyvässä kriisissä.

6. Arvioidessaan tapaamisia Venäjän ja Putinin kanssa Niinistö korosti tulkintaerimielisyyksiä siitä, mitä EU:n huippukokous tarkoitti kehottaessaan viime viikolla jäsenmaita pidättymään tapaamisista. Päätöksen englanninkielisessä versiossa käytetään määritelmää "regular summits", joka voi tarkoita säännöllisiä tai tavanomaisia huippukokouksia.

7. Niinistö sanoi hieman oraakkelimaisesti - kuten myös Mauno Kivistolla oli aikoinaan tapana - että "jos me elämme asiassa joka Suomen kannalta on tärkeä jossakin tulkintojen maailmassa, niin kyllä minun tulkintani on, että tuo Suomelle tärkeä etu pitää valvoa". Hän ei sanonut, miten Suomi toimisi, jos asiasta ei olisi EU:ssa tulkintaerimielisyyksiä, mutta kertoi selventävänsä Suomen kantaa myös tässä asiassa. Niinistö viittasi siihen, että Suomella ei ole rasitteenaan Nato-jäsenyyttä, vaan Suomi on taannut naapurisuhteen turvallisuuden - siis ilmeisesti myös Venäjän kanssa - kahdenvälisellä kanssakäymisellä.

8. Naton Euroopan-joukkojen komentajan Philip Breedlove totesi eilen, että Venäjällä on Ukrainan rajalla riittävä voima ja valmius Itä- ja Etelä-Ukrainan valtaamiseen.Tätäkin lausumaa Niinistö kommentoi epämääräisesti ja tavalla, jossa itse asiaan ei haluttu ottaa minkäänlaista kantaa.

9. Mikähän Sauli Niinistöä Ukrainan kriisissä ja Suomen ja Venäjän suhteissa oikeastaan pännii? Hän tuntuu olevan Venäjän ja Suomen välisten suhteiden osalta eri linjoilla kuin päämisteri Jyrki Katainen viime viikolla EU:n huippukokouksessa. Suomessa pääministeri johtaa EU-politiikkaa, mutta presidentti taas ulkopolitiikkaa, mitä EU-politiikka ei ole! Näinhän se menee. 

10. Niinistö matkustanee - ainakin niin on suunniteltu - keväällä Venäjälle, jossa hänen oli määrä tavata myös presidentti Vladimir Putin. Aikooko Niinistö pitää päänsä, vaikka EU kiristäisi Venäjä-pakotteita entisestään? Niinistö haluaa tavata Putinin, mutta onkohan Putin yhtä halukas tapaamaan Niinistön, joka on yhden EU-valtion päämies?

11. Suomalaiset ministerit ovat valinneet Ukrainan kriisissä puolensa. Heti tuoreeltaan puolustusministeri Carl Haglund pukeutui Ukrainan lipun väriseen solmioon ja peruutti sovitun tapaamisen Venäjän puolustusministerin kanssa. Hieman myöhemmin myös liikenneministeri Kyllösen perui tapaamisen venäläisen kollegansa kanssa. Mutta presidentti Niinistöä Venäjän valloitustoimet Krimillä eivät tunnu häiritsevän, vaan hän on valmis tapaamaan Putinin ja matkustamaan siinä tarkoituksessa Venäjälle.

826. Krim, Krim, kriminals

                                         Russija, russija, russija….

1. Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla pidettiin eilen Ukrainan ja länsimaiden mukaan laiton kansanäänestys Krimin liittymisestä Venäjään. Äänestyksestä päätettiin varsin nopeassa tahdissa sen jälkeen kun Putin oli ilmoittanut, että krimiläisillä on mahdollisuus liittyä Venäjään. Venäjä lähetti Krimille tuntemattomaksi naamioitunutta sotaväkeä ja raskasta sotakalustoa. Venäläiset yhdessä venäjämielisten krimiläisten kanssa valtasivat varuskuntia ja muita strategisesti tärketä kohteita Krimillä. Kansanäänestys pidettiin sotilaallisen uhan ja miehityksen varjossa ja sitä valvoivat venäläiset miehittäjät ja heidän äänestystä "valvomaan" kutsumansa venäläismieliset provokaattorit eli pikku "putlerit", Suomesta paikalle porhalsi tietenkin desantti-dosentti Johan Bäckman. 

2. Äänestyksen tulos oli toki selvä jo etukäteen, sillä krimiläisistä n. 60-70 prosenttia on venäjänkielisiä. Äänestystä protestoivat niemimaan ukrainalainen väestö sekä taarit, joita Stalin oli vainonnut kovalla kädellä ja karkottanut heidät pois Krimiltä. Miehittäjän eli Venäjän käskemä kansanäänestys rikkooo räikeällä tavalla Ukrainan perustuslakia. Äänestysprosentista ei ole annettuja - taktisista syistä - tarkkoja lukuja, mutta se lienee jäänyt 80 prosenttiin.

3. Todella puolueettomat tarkkailijat ovat raportoineet laajasta vaalivilpistä. Kerrotaan, että äänestämään on päästetty myös useita venäläisiä ja jopa lapsia. Dosentti Bäckmanin mukaan äänestys oli kuitenkin - kuinkas muuten - sujunut täysin legitiimisti ja rauhallisesti ja kaikkien sääntöjen mukaisesti. "Puolueeton" Suomi sai Bäckmanin mukanaolosta ja lausunnoista ilmaista mainosta myös länsimaiden tiedotusvälineissä. Pääministeri Jyrki Katainen sai kuitenkin pisteitä kertoessaan saksalaisille tiedotusvälineille, että "Suomi ei ole puolueeton", vaan kuuluu EU:hun ja kannattaa EU:n suunnittelemia talouspakotteista Venäjää vastaan.

4. Hyvissä ajoin ennen äänestyksen päättymistä Venäjän helmoihin hinkuvat krimiläiset raportoivat ovensuukyselyjen mukaan, että ainakin 90 prosenttia äänestäjistä oli kannattanut Venäjään liittymistä ja ruksannut vaalilipusssa olleesta kahdesta kyllä-vaihtoehdosta sen, joka merkitsisi välitöntä liittymistä Venäjään. Äänestyksen päätyttyä riskinoloinen mies kailotti jollakin Simferopolin keskusaukiolla, että kyllä-ääniä oli kertynyt 93 prosenttia. Tästä kyllä-äänien osuus on sitten edelleen kasvanut. Myöhään illalla jees-ihmisiä sanotiin olevan 95,5 prosenttia ja tänä aamuna jo hieman yli 96 prosenttia, tarkalleen 96,77 %. Jos jaksamme odottaa vielä viikon, niin kyllä-ääniä löydetään tätä menoa varmaan 99,9 prosenttia. Putin ehkä valvoo, ettei 100 prosentin rajaa sentään päästä rikkomaan.

5. Äänestyksen viime tunteina Vladimir Putin astui hymyilevänä esiin Sotshin paraolympiaakisojen päättäjäisten kutsuvieraskatsomossa, joissa veisattiin aluksi hirmuisen pitkä ja tylsänoloinen kansallislaulu "Suuri ja mahtava".

6. Ukraina ja länsimaat pitävät Krimin kansanäänestystä perustellusti laittomana, kun taas Venäjä on sanonut kunnioittavansa äänestyksen tulosta. Krimin kriisin alkuvaiheissa Putin sanoi tiedotustilaisuudessa, että venäläiset ovat toimineet tilanteessa täysin kansainvälisen oikeuden edellyttämällä tavalla. Putin täsmensi sanomaansa, että kun hän ryhtyy toimii venäläisten suojelemiseksi, toimenpiteet ovat aina tietenkin täysin laillisia! Mutta minne unohtui Ukrainan perustuslaki ja sen kunnioittaminen? 

7. Venäjä ei Putinin mukaan rynnäköinyt Krimille omasta aloitteestaan, vaan yhden yön aikana suljettujen ovien takana ja venäläisen sotajoukon piirittämässä parlamentissa kokoontuva porukka oli esittänyt Venäjälle kutsun saapua Krimille. Venäjä siis tilasi Krimin venäläisiltä niemimaan liittymisen Venäjään. Samassa tilaisuudessa Krimille valittiin uusi väliaikainen aluehallitus, jonka pääministerin Sergei Aksjonovin väitetään kuuluneen aikaisemmin rikollisjärjestöön. - Niin, miten Suomen entinen ulkomisteri Ahti Karjalainen aloittikaan puheensa vieraillessaan 1960-luvulla Nikita Hrutshevin 10 vuotta aiemmin Ukrainalle lahjoittamalla Krimillä: "Good kriminals!

8. Tuomiojan Erkki matkusti - ties kuinka monennen kerran - tänä aamuna Brysseliin, jossa EU-maiden ulkomistereiden on määrä päättää Venäjää vastaan asetettavista talouspakotteista. Siis pakotteista, joista EU-maista kärsisi Venäjän kaupan takia eniten juuri Suomi, sillä Putin on tietenkin käskenyt toveriensa valmistelemaan vähintään yhtä ankarat talouspakotteet, joita Venäjä aikoo käyttää länsimaita vastaan.

9. Venäjän johtavat puoluepamput ovat luvanneet Krimin uushallitsijoille, että Venäjän duuma käsittelee Krimin liittämisen Venäjään nopeasti. "Viimeinkin saamme maanmiehemme takaisin", on ilakoinut mm. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen puheenjohtaja Sergei Mironov. Siis ei muuta kuin tuumasta toimeen! Krimin aluehallinnon pääministeri Aksjonovin mukaan alueparlamentti kokoontuu jo tänään aamupäivällä hyväksymään kansanäänestyksen tuloksen ja huomenna sitten hän ja muut delegaatioon kuuluvat hemmot matkaavat kiireesti Moskovaan ja Kremliin sopimaan liitoksen yksityiskohdista.

10. Kylmän sodan aika näyttää siten palanneen. Krimi ei jääne ainoaksi liitoskohteeksi, vaan Venäjällä on varmaankin valmiina suunnitelmat myös Itä-Ukrainan liittämiseksi entiseen emämaahansa. Itä-Ukrainassa on pari miljoonakaupunkia (Harkova ja Donetski) ja myös siellä suurin osa väestöstä on venäjänkielisiä. Baltian maihin Venäjä ei sentään rohjenne rynnäköidä, sillä Viro, Latvia ja Liettua samoin kuin Puola, Unkari ym. entiset  Varsovan liiton maat, älysivät hakeutua Naton suojaan jo toistakymmentä vuotta sitten.

11. Mutta Suomi sen kun vaan pähkäilee, liittyäkö Natoon vai eikö. Näille kääriäisille, väyrysille, vaaliraha-kalleille ym. kepulaisille ja monille muillekin politrukeillemme riittää, että Suomella on paljon puhuttu "Nato-optio". Ko. optio ei kuitenkaan velvoita Natoa millään tavalla auttamaan, jos Putin saa päähänsä ulottaa Kannaksen sotaharjoituksensa Kaakkois-Suomeen ja turvata tällä tavoin täällä asustelevien 60 000 venäläisten oikeudet "hyvään elämään".

12. Saapa nähdä, montako vuotta tai kuukautta kuluu ennen kuin Krimin vänäläisväestö huomaa, miten karmean vaihtoehdon he kansanäänestyksessä hyväksyivät ja miten heikko heidän elintasonsa on Venäjän kansalaisina. MiIlloin krimiläiset pääsevät todella vapaiksi? Tämä toteutuu sen jälkeen, kun Putin on syösty vallasta ja vapauden tuulet saavat puhaltaa myös laajalla Venäjän maalla. Tällöin myös Suomelle tarjoutuu uusi tilaisuus neuvotella Venäjän uuden johdon kanssa Kannaksen tai ainakin sen osan palauttamisesta takaisin Suomelle. Edellisen kerran tämä olisi voinut tapahtua Boris Jeltsinin tullessa valtaan. Jeltsin itse otti Karjala-kysymyksen esille, mutta meidän Manumme eli presidentti Mauno Koivisto torjui koko ajatuksen suoralta kädeltä "liian kalliina"!