1022. KKO 2016:39. Jukka Vihriälän lahjustuomio

1. Korkein oikeus antoi kolme päivää sitten tuomion ex-kansanedustaja Jukka Vihriälän lahjusjutussa. KKO kovensi Vihriälän  Helsingin hovioikeudesta saamaa tuomiota syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta.

KKO 2016:39

2. Juka Vihriälä (s. 1945) on Vimpelissä syntynyt ja nykyisin Nurmossa asuva maanviljelijä, koulutukseltaan agronomi. Hän on ollut keskustan Vaasan vaalipiiristä valittu kansanedustaja 1983-2007 eli putkeen 24 vuotta. Ministeriksi hän ei urallaan edennyt. Vuoden 2007 vaaleissa hän putosi eduskunnasta  eikä häntä valittu Arkadianmäelle myöskään vaaleissa 2011 ja 2015. Vuonna 2007 Vihriälän pudotti eduskunnasta kurikkalainen Juha Mieto, joka sai todellisen äänivyöryn eli yli 13 000 ääntä. Vuonna 2011 oli sitten Miedon vuoro pudota eduskunnasta.

3. Jukka Vihriälä toimi peräti  17 vuotta (1992-2009) Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana. Tämä on ymmärrettävää, koska tuollaiset  paikat ovat umpipoliittisia, eli ne täytetään poliittisilla perusteilla. Vihriälä joutui eroaamaan RAY:stä syksyllä 2009 vaalirahoitusepäselvyyksien takia. 

4. Syyskuussa 2011 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti nostaneensa syytteet Jukka Vihriälää ja Nuorisosäätiön hallituksen entistä jäsentä ja puheenjohtajaa, kansanedustaja Antti Kaikkosta (kesk) ynnä kuutta muuta Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä vastaan vaalirahasotkuista.  Kaikkoselle Jorma Kalske vaati rangaistusta mm. luottamusaseman väärinkäytöstä. Vihriälän Kalske katsoi todennäköisin syin syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

5. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 30.1.2013 Antti Kaikkosen luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan Nuorisäätiö oli sääntöjensä vastaisesti antanut vaalitukea  keskustapolitiikoille  vuosina 1998-2009. Kaikkonen ja Nuorisäätiön hallituksen muut tuomitut jäsenet olivat olleet päättämässä mainittujen tukien myöntämisestä.

6. Jukkala Vihriälälle apulaisvaltakunnansyyttäjä vaati käräjäoikeudessa vähintään kahden ja puolen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte liittyi Vihriälän tukiyhdistyksensä ("Ihmisen asialla") nimissä vaalirahoituksen merkeissä käymään laajaan taulukauppaan ja Nuorisosäätiön hänelle tarjoamiin Tallinnan (5 kpl) matkoihin. 

7. Syytteen mukaan Vihriälä oli RAY:n hallituksen puheenjohtajana 26.11.2001 - 17.10.2007 pyytänyt ja ottanut vastaan Nuorisosäätiöltä ja sen tytäryhtiöiltä taulukaupoista 31 109 euron ja viidestä Tallinnan matkasta 3 734 euron eli yhteensä 34 843 euron määräiset lahjat tai muut edut, joilla oli pyritty vaikutamaan ja jotka olivat olleet omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa RAY:n johdossa. Nuorisosäätiö on "keskustaa lähellä" oleva yleishyödyllinen säätiö, joka oli vuosina 2001-2009 saanut RAY:ltä avustuksia yhteensä yli 20 miljoonaa euroa pääosin nuorisoasuntojen perustamismenoihin eri kiinteistöyhtiöissä. Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta 2002-2008 perustui puolestaan siihen, että Vihriälä oli saamiensa etujen vuoksi ollut esteellinen osallistumaan RAY:n hallituksen puheenjohtajana Nuorisäätiön avustushakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon RAY:n hallituksen kokouksissa.

8. Syytteet mm. Antti Kaikkosta ja Jukka Vihriälään vastaan nostanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei esiintynyt itse ko. oikeudenkäynnissä missään vaiheessa, ei käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa eikä myöskään KKO:ssa. Syytettä tuomioistuimissa ajoivat Kalskeen tehtävään määräämät valtionsyyttäjät Jarmo Hirvonen ja Juha-Mikko Hämäläinen. Suomalaiseen oikeuskulttuuriin näkyy sitkeästi kuuluvan, ettei valtakunnansyyttäjä tai edes apulaisvaltakunnansyyttäjä tule "kammiostaan" ulos kansan pariin, vaan hoitaa vain kirjalliset hommansa. Myöskään Matti Kuusimäki ei esiintynyt valtakunnansyyttäjänä kertaakaan oikeudessa, ja sama tahti on hänen seuraajallaan Matti Nissisellä (60). Jorma Kalske (68) jäi juuri eläkkeelle. Hänen seuraajakseen nimitettiin viime viikolla valtionsyyttäjä Raija Toiviainen (61).

9. Jukka Vihriälä kiisti kaikki häntä vastaan nostetut syytteet. Helsingin käräjäoikeus, jonka kokoonpanoon kuului kolme käräjätuomaria,  eli Pasi Kumpula - hän aloitti uransa aikoinaan Lapin yliopiston lainkäytön (ja allekirjoittaneen) assistenttina - Johanna Nevalainen ja Ismo Räty, katsoi 31.3.2013 tuomiossaan Vihriälän syyllistyneen niihin törkeään lahjuksen ottamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen, joista häntä oli syytetty, ja tuomitsi hänet mainituista rikoksista 1 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Käräjäoikeus määräsi rangaistuksen ehdolliseksi mm. siksi, ettei Vihriälän ollut edes väitetty yrittäneen suosia RAY:ssä Nuorisosäätiötä tai muita vaalitauluja ostaneita tahoja. Käräjäoikeus määräsi Vihriälän menettämään valtiolle saamiensa etuuksien arvona edellä mainitut 34 843 euroa.. Koska Vihriälän rangaistus jäi alle kahden vuoden, häntä ei tuomittu menettämään sotilasarvoaan.

10. Jukka Vihriälä valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ratkaisi valituksen tuomiollaan 31.10.2013. Hovioikeuden kokoonpanoon kuuluivat laamanni Jukka Heikkilä sekä hovioikeudenneuvokset Kirsti Uusitalo ja Ari Siltama. Myös hoviokeus katsoi, että Vihriälä oli vastaanottanut yhteensä 34 843 euron määräiset oikeudettomat edut Nuorisäätiöltä ja sen tytäryhtiöiltä.  Hovioikeuden mukaan lahjuksen ottaminen ei kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hovioikeus tuomitsi Vihriälän lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 8 kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanotettujen etujen määrän. 

11. Korkein oikeus myönsi syyttäjälle ja Jukka Vihriälälle valitusluvan. Syyttäjä, siis Jorma Kalske valituskirjelmässään, vaati, että Vihriälän syyksi luetaan törkeä lahjuksen ottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen ja että Vihriälle tuomittua rangaistusta korotetaan ja se määrätään ehdottomaksi tai ehdollisen rangaistuksen ohessa ainakin tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai sakkoa. Vihriälä puolestaan vaati syytteiden hylkäämistä tai tuomitun rangaistuksen alentamista ja menettämisseuraamuksen kohtuullistamista.

12. Korkein oikeus toimitti 2.2.2016 asiassa suullisen käsittelyn. Syyttäjät vaativat, että Vihriälän käräjäoikeudessa saama puolentoista vuoden ehdollinen tuomio muutetaan ehdottomaksi tai että ehdollisen vankeuden ohessa tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai sakkoa. Syyttäjät Jarmo Hirvonen ja Juha-Mikko Hämäläinen katsoivat edelleen, että Vihriälän syksi tuli lukea törkeä lahjuksen ottaminen.

13. Korkein oikeus käsitteli asiaa kokoonpanossa, john kuuluivat oikeusneuvokset Kari Kitunen (pj), Pertti Välimäki, Marjut Jokela, Jorma Rudanko ja Ari Kantor. Esittelijä oli esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen. Katso kuva alla. Korkein oikeus on menettelytavoissaan sikäli vanhoillinen, että vaikka asiassa toimitetaan suullinen käsittely, asia ratkaistaan kuitenkin vasta sen jälkeen pidettävässä kirjallisessa esittelystä eli esittelijän mietinnön pohjalta. Esimerkiksi Ruotsin korkeimmassa oikeudessa asiaa ei ratkaista esittelystä - eikä esittelijän nimeä edes mainita asianosaisille annettavassa toimituskirjassa -  jos jutussa toimitetaan suullinen (pää)käsittely. Tämä kanta on nykyisin  voimassa myös suomalaisissa hovioikeuksissa.

14. Nelisen kuukautta suullisen käsittelyn jälkeen asiaa pohdittuaan KKO vihdoin 7.6. antoi tuomionsa. Hovioikeuden asiassa antaman ratkaisun jälkeen KKO:n tuomiota saatiin siis odottaa reilut kaksi ja puoli vuotta. Ratkaisu on seikkaperäisesti ja avoimesti perusteltu, ei vain syyllisyyskysymyksen (syyksilukemisen), vaan myös rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen osalta; lyhyemmätkin perustelut olisivat etenkin syyksilukemisen osalta kyllä riittäneet.

15. KKO päätyi syyksilukemisen osalta samalle kannalle kuin käräjäoikeuskin. Hovioikeuden tuomiosta poiketen Jukka Vihriälän katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi törkeään lahjuksen ottamiseen. Syyksilukemisen perustelut ovat vakuuttavaa luettavaa. Vaikka Vihriälän ei ole väitetty pyrkineen vaikuttamaan Nuorisosäätiön RAY:ltä saamiin avustuksiin, hän oli toisaalta itse pyytänyt säätiötä eli lähinnä sen asiamiestä ja hallituksen jäsentä ostamaan 15 eri kertaa selvästi ylihintaisia tauluja oman vaalityönsä rahoittamiseksi. Suurin osa taulukaupoista kirjattiin tapahtuneeksi Nuorisosäätiön määräysvallassa olleiden kiinteistöyhtiöiden hankintoina, jonka manööverin  tarkoituksena oli salata tuen todellinen antaja ja tuen määrä. Vihriälä oli tuomion mukaan ollut aloitteellinen myös viiden yhteensä lähes 4 000 euroa maksaneen Tallinnan matkan järjestämisessä. Vihriälän olisi pitänyt ymmärtää, että etuuksien antamisen syy oli nimenomaan hänen toimintansa RAY:n hallituksen puheenjohtajana, jossa hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa Nuorisosäätiölle annettaviin avustuksiin.

16. Myös vankeusrangaistuksen ja sen ehdollisuuden osalta KKO päätyi samalle kannalle kuin käräjäoikeus, eli oikeudenmukaisena rangaistuksena Vihriälän rikoksista pidettiin 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta. Oikeudenkäynnin  pitkän keston takia - Vihriälää oli kuulusteltu esitutkinnassa ensimmäisen kerran marraskuussa 2009 -  seuraamusta kuitenkin kohtuullistettiin niin, että rangaistukseksi määrättiin puolentoista vuoden asemesta 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta. Oikeudenkäynnin viivästymisen takia Vihriälää ei katsottu voitavan tuomita ehdollisen vankeuden ohessa sakkoon tai yhdyskuntapalveluun. Ehdollisen rangaistuksen koeaika päättyy 30.6.2017.

17. Jukka Vihriälä kertoi tuoreeltaan ihmettelevänsä KKO:n tuomiota ja sitä, että asiasta on saatu "kolme erilaista tuomiota". Vihriälä väittää tuomareiden "lukevan lakia" eri tavalla. Hän kokee olevansa edelleen syytön lahjuksen ottamiseen ja pitävänsä KKO:n tuomiota epäoikeudenmukaisena. Vihriälä: "En katso ottaneeni mitään lahjuksia Nuorisosäätiöltä koko aikana. Yhden kerran olen käynyt Nuorisosäätiön toimistossa". 

18. Vihriälä on ilmeisesti käsittänyt toteuttaneensa etujen vastaanottamisessa vain maan tapaa. Vaikea silti ymmärtää, että Vihriälä ei koe saaneensa taulukaupoista tai Tallinnan matkoista "henkilökohtaisesti" hyötyä itselleen. Ensijärkytyksestä hieman toivuttuaan Vihriälä on toki myötänyt, että hän teki virheen, kun ei jäävännyt RAY:ssä itseään ko. avustusasioissa. Vaikka hän ei vieläkään näe tehneensä rikosta, hän sanoo toimivansa nyt silti toisin, jos voisi.

19. Jukka Vihriälä on nyt 70-vuotias konkari. Hänen veljensä on Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, jonka vaimo on todistusoikeudesta pari kolme vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi väitellyt hovioikeudenneuvos Helena Vihriälä. Saa nähdä, aikooko Jukka vielä pyrkiä eduskuntaan. Siltä näyttää, sillä Yle Uutisille Jukka on kertonut, ettei aio lopettaa poliittista toimintaansa. Jukan pohojolainen uho tuntuu olevan tallella, hienoa!

20. Kauko Juhantalokin sai langettavan tuomion ja vieläpä oikein valtakunnanoikeudelta. Kansa ei kuitenkaan unohtanut Kaukoa, vaan valitsi Kaukon tuomion jälkeen eduskuntaan monta kertaa. Eduskunnassa Kauko Juhantalo istuu tälläkin hetkellä, täysistuntosalissa itsensä Matti Vanhasen vieressä. Kyllä kansa tietää! Juhantalon tapauksen innoittamana myös Jukka Vihriälän kannattaa yrittää paluuta eduskuntaan. Olisi se somaa, jos konkarit Juhantalo, Vihriälä, Vanhanen ja heidän lisäkseen vielä Timo Kalli - tämä vaalirahajupakan todellinen alkuunpanija - istuisivat vierekkäin eduskunnan isossa salissa! Matti Vanhanenkin joutui 2009-2010 vaalirahoitusmyrskyn silmään ja lopulta eroaamaan, ei vain keskustan puheenjohtajan, vaan myös pääministerin paikalta. 

21. Matti Vanhasen tekemisiä RAY:n vaalirahojen jaossa syynättiin muutama vuosi sitten tarkoin oikeuskanslerin, krp:n, valtakunnansyyttäjän ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta. Perustuslakivaliokunta katsoi helmikuussa 2011, että Vanhanen oli esteellisenä rikkonut tuottamuksellisesti virkavelvollisuutensa, mutta hänen menettelynsä ei ollut törkeän huolimatonta eikä perustuslain syyksiluettavuusvaatimus siten täyttynyt, jotta ex-pääministerin toimia olisi ryhdytty tutkimaan valtakunnanoikeudessa.

22. Tulevana viikonvaihteessa Jukka Vihriälä matkaa keskustan juhlapuoluekokoukseen Seinäjoelle. Eikä hän palaa sieltä kotiinsa Nurmoon suinkaan tyhjin käsin. Julkisuuteen on näet kerrottu, että keskusta on kutsunut yhdeksi uudeksi kunniajäsenikseen juuri Jukka Vihriälän. Puolueen kunniajäsenyys myönnetään ansioituneelle puolueen jäsenelle.  Jukka Vihriälä on epäilemättä ansioitunut politiikassa monella tavoin. Se, että hänet on juuri äskettäin tuomittu valtakunnan ylimmässä tuomioistuimessa vankeuteen törkeästä lahjuksen ottanisesta on ikään kuin piste tai kruunu hänen komealle uralleen.

23. Toinen "konna" eli Matti Vanhanen on palannut neljän vuoden tauon jälkeen eduskuntaan. Matti tähtää yhä vain ylemmäksi. Seinäjoella vahvistetaan viikonvaihteessa, että keskustan ehdokas vuoden 2018 presidentivaaleissa on, kukapas muu kuin Matti Vanhanen. Poliitikko, jonka perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan 2011 syyllistyneen pääministerinä ollessaan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Vanhanen oli keskustan ehdokkaana jo vuoden 2006 presidentivaaleissa, mutta ei selviytynyt silloin toiselle äänestyskierrokselle.

KKO:n kokoonpano Jukka Vihriälän asiassa toimitetussa suullisessa käsittelyssä 2.2.2016. Jäsenet vasemmalta lukien Jorma Rudanko, Pertti Välimäki, Kari Kitunen, Marjut Jokela ja Ari Kantor. Äärimmäisenä oikealla esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

695. Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa

1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa niin sanotussa Nuorisosäätiö -jutussa. Oikeusprosessi jakautui kahteen osaan: 1) luottamusaseman väärinkäyttöä ja 2) lahjusrikoksia koskevien syytteiden käsittelyyn.

2. Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden osalta käräjäoikeus totesi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998 - 2009. Tuesta päättämiseen olivat osallistuneet koko aikana säätiön asiamiehen tai hallituksen jäsen ominaisuudessa Jorma Heikkinen ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ollut Antti Kaikkonen. Lyhyemmän aikaan tuesta olivat olleet päättämässä säätiön vuonna 2007 aloittaneet uusi asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro. 

3. Käräjäoikeus tuomitsi Jorma Heikkisen luottamusaseman väärinkäytöstä sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä lahjuksen antamisesta (ks. jäljempänä) yhteiseen yhden vuoden (1 v) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Antti Kaikkonen tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden (5 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aki Haaron ja Seppo Pyykkösen käräjäoikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin. Muiden hallituksen jäsenten syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Hylkääminen perustui osin näytön riittämättömyyteen ja osin syyteoikeuden vanhentumiseen.

4. Lahjusrikosten osalta käräjäoikeus totesi, että säätiön asiamies Jorma Heikkinen oli vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön oli samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä. 

5. Jorma Heikkisen katsottiin tältä osin syyllistyneen törkeään lahjuksen antamiseen.Vihriälän on todettu pyytäneen ja ottaneen vastaan vuosina 2001 - 2007 Nuoriso- säätiöltä ja muilta RAY:n avustuksensaajilta yhteensä noin 42.000 euron lahjat. Vihriälän on katsottu syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen. Käräjäoikeus tuomitsi Vihriälän törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen yhden vuoden kuuden kuukauden (1 v 6 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

6. Olen silmäillyt käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja voin  - kerrankin - mielihyvin todeta, että nyt näyttää hyvältä! Tuomion rakenne ja kysymyksenastettelut ovat selkeitä, perustelut ovat seikkaperäiset, mutta toisaalta ymmärrettävät ja johdonmukaiset, keskustelevat ja sujuvasti kirjoitetut. Jutussa esitettyä näyttöä ja oikeudellisia argumentteja on punnittu perusteluissa huolellisen tuntuisesti pro et contra. Perustelut vakuuttavat lukijan siitä, että ratkaisu perustuu huolelliseen harkintaan ja että oikeudenkäynti on ollut asianmukainen ja reilu.

7. Oikeudellisten kysymysten osalta perusteluissa on nojauduttu muun lähdeaineiston ohella oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Tämä on suomalaisten tuomioistuimien ratkaisuissa aika harvinaista, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa suorastaan tuiki harvinaista. KKO:n ja KHO:n mainittu käytäntö on kansainvälisessä vartailussa harvinainen ilmiö, sillä kuten olen eri yhteyksissä todennut, lähes jokaisessa muussa valtiossa juuri ylimmät oikeuasteet hyödyntävät perusteluissaan enemmän tai vähemmän laajasti oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kannanottoja. 

8. Laajoissa ja/tai juridisesti vaikeissa riita- ja rikosjutuissa asianosaiset, käytännössä heidän asianajajansa, esittävät oikeudelle usein oikeustieteen professoreilta tai tohtorin tutkinnon suorittaneilta juristeilta varta vasten pyydettyjä asiantuntijalausuntoja. Minua on aina hämmäsyttänyt, että tuomioistuimet  eivät ole koskaan perusteluissaan käsitteleet mainittuja lausuntoja sanallakaan. Vielä oudompaa on, että tuomion perusteluissa ei edes ilmoiteta, että asiassa on esitetty mainitunlaisia asiantuntijalajusuntoja. Minusta tämä sotii selvästi tuomion perustelujen ja koko oikeudenkäynnin avoimuutta vastaan.

9. Nuorisosäätiö-jutun tuomion perusteluissa viitataan kuitenkin ainakin yhdessä kohtaa Nuorisosäätiön oikeusprosessia varten hankkimaan oikeudelliseen asiantuntijalausuntoon, tarkemmin sanottuna rikosoikeuden professori Jussi Tapanin antamaan lausuntoon. Merkille pantavaa on, että käräjäoikeus ei ole perusteluissaan yhtynyt ainakaan kaikilta osin professori Tapanin lausunnossaan esitettämään kananottoihin, vaan kertoo perusteluissa avoimesti, miksi professorin erästä tulkintaa ei ole voitu hyväksyä (s. 41). Käräjäoikeuden perustelutapa ansaitsee tässä suhteessa erityismaininnan perustelujen avoimuudesta.

10. Käräjäoikeus antoi tänään langettavan tuomion myös niin sanotussa Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa, jossa kahdeksan henkilöä tuomittiin sakkoihin. Demaritaustaisen säätiön taulukaupat toivat sakkotuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle vuosina 2005-2007 säätiön hallituksessa olleelle jäsenelle. Käräjäoikeus määräsi kunkin tuomitun maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Maksettavaa kertyi kullekin tuomitulle maksukyvyn mukaisesti noin 2 200-17 600 euroa.

11. Oikeuden mukaan säätiö oli antanut sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta. Oikeus määräsi tuomitut korvaamaan yhteisvastuullisesti taiteesta maksetun ylihinnan 16 400 euroa. Tuomion perustelujen mukaan asiassa ei ollut kyse vain harkinta- ja arviointivirheestä, vaan tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta.

12. Urheiluopistosäätiön jutussa rangaistukseen tuomittiin muun muassa säätiön tuolloinen puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä säätiön ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav, joka on STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Pohjola oli siviiliammatiltaan Helsingin käräjäoikeuden tuomari. Vuonna 2005 toverit hommasivat Markku Pohjolalle laamannin arvonimen. Arvonimen myönsi Pohjolalle presidentti Tarja Halonen, jonka presidentinvaalikampanjaan juuri vuonna 2005 Pohjolan johtama Urheiluopistosäätiö myönsi auliisti vaalitukea.

13. Antti Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt tuomioon, jota hän pitää omalta osaaltaan virheellisenä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sen sijaan on vaikea ymmärtää Kaikkosen tuomiota kohtaan osoittamaa suoranaista vähättelyä. Kaikkosen mukaan tuomio ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kansanedustajana, eduskunnan suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan varapuheenjohtajana tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

14. Samaan kepu-kuoroon ovat yhtyneet kaikki keskustan nokkamiehet puheenjohtaja Juha Spilästä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisesta ja puoluesihteeri Timo Laanisesta alkaen. Nämä kaikki katsovat, että hehheh, heh, kyllähän Antti Kaikkonen toki voi jatkaa eduskunnassa ja myös suuren valiokunnan varapuheenjohtajana! Perusteluna mainitaan, että Kaikkonen on "perehtynyt hyvin EU:n tulevaisuutta koskeviin asioihin". Kepulaiset ovat vedonneet myös siihen, että Nuorisäätiön tapaus ja Kaikkosen osuus siihen olivat äänestäjien tiedossa jo ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, mutta siitä huolimatta äänestäjät valitsivat Kaikkosen uudelleen eduskuntaan.

15. Hetkinen! Pitää muistaa, että ennen viime eduskuntavaaleja Antti Kaikkkonen oli syytön eikä edes syytettä hän vastaan ollut tuolloin vielä muistaakseni ehditty nostaa. Nyt  sen sijaan Kaikkonen on tuomittu vakavasta rikoksesta eli luottamusaseman väärinkäyttämisestä vankeusrangaistukseen. Minusta tässä on kyllä vissi ja selvä ero vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Olisivatko äänestäjät valinneet Kaikkosen eduskuntaa, jos hän olisi saanut langettavan vankeustuomion jo ennen vuoden 2011 vaaleja? Tätä kukaan ei voi tietää, mutta minusta on karkeaa oikeudenkäytön ja oikeuslaitoksen vähättelyä väittää, että tuomio ei vaikuttaisi millään tavalla Kaikkosen kelpoisuuteen toimia luottamustehtävissään.

16. Kepu-johtajien ja Kaikkosen oma suhtautuminen langettavaan tuomioon osoittaa, miten ylimielisesti suuren polittisen puolueen johto suhtautuu oman johtavan poliitikkonsa raskaaseen töppäykseen ja siitä annettuun tuomioon: poliitikon saamalle langettavalle rikostuomiolle ei haluta antaa minkäänlaista painoarvoa, vaan tuomiota vähätellään pikku asiaksi.

17. Minusta olisi perin merkillistä, jos eduskunnan suurimman ja vaikutusvaltaisimman valiokunnan varapuheenjohtaja voisi jatkaa saamastaan vankeustuomiosta huolimatta ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Antti Kanki-Kaikkosen tulisi siten luopua suuren valiokunnan puheenjohtajan paikasta.

376. Nuorisosäätiön johdon rikosepäilyt syyteharkintaan

Nuorisosäätiö tuki Matti Vanhasta yli 35 000 eurolla, Matti itse muisteli saamansa tuen määräksi 5 000-6 000 euroa...
Jukka Vihriälä oli innokas Tallinnan matkailija, golfia ja hierontaa...

Keskusrikospoliisi on julkaissut tänään seuraavan tiedotteen:

Nuorisosäätiötä koskeva esitutkinta syyteharkintaan

Nuorisosäätiöön liittyvä esitutkintakokonaisuus siirtyy tänään Keskusrikospoliisilta Valtakunnansyyttäjänvirastolle syyteharkintaan. Sekä säätiö että kaikki rikoksesta epäiltynä kuullut henkilöt ovat antaneet asiassa loppulausunnot. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet loppulausunnoissaan heihin kohdistetut rikosepäilyt. Syyteharkintaan asiakokonaisuus siirtyy kaikkiaan 11 epäillyn osalta.

Esitutkinta on kohdistunut Nuorisosäätiön hallituksen jäseniin ja asiamiehiin sekä Raha-automaatti-yhdistyksen hallituksen entiseen puheenjohtajaan Jukka Vihriälään. Nuorisosäätiön hallituksen jäseniä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä ja lahjuksen antamisesta. Säätiön nykyistä asiamiestä Aki Haaroa epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä, säätiön entistä asiamiestä Seppo Pyykköstä luottamusaseman väärinkäytöstä ja lahjuksen antamisesta sekä säätiön toista aiempaa asiamiestä Jorma Heikkistä törkeästä lahjuksen antamisesta ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Jukka Vihriälää epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Syyteharkintaan siirtyvässä esitutkintapöytäkirjassa on liitteineen noin 6 500 sivua.

KRP:n tutkinnanjohtajan mukaan Nuorisosäätiö-konsernista on jaettu vaalitukea yhteensä yli 100000 euroa, mutta vähemmän kuin 150 000 euroa. Viimeiset tuet on jaettu vuonna 2009. Tukea sai noin 30 "tahoa". Poliisin mukaan suurimman potin korjasi Jukka Vihriälä, 30 000 euroa.

Esitutkinnan mukaan vaalitukea jaettiin keskustaa lähellä olevasta Nuorisosäätiöstä vastoin sen omia sääntöjä ja osin myös vastoin säätiölakia.

----

Mitä mietteitä tiedote lukijakunnassa herättää?

Mikä yhteys tällä Nuorisosäätiön syyteasialla on Matti Vanhasen epäiltyyn virkarikokseen?

Miksi Vanhasen tapaus ja muiden epäiltyjen epäilyt tutkittiin erikseen?

Edellä mainituista henkilöistä Seppo Pyykönen ja Jorma Heikkinen lienevät toimineet tehtävissään silloin, kun Matti Vanhanen oli Nuorisosäätiön puheenjohtajana.

Pitäisikö Matti Vanhasta koskevaa syyteharkintaa lykätä perustuslakivaliokunnassa siksi kunnes nähdään ja tiedetään, joutuvatko nyt syyteharkintaan joutuneet syytteeseen ja mistä teoista?