630. Uusi parkkimaksuprosessi on turha

1. Helsingin käräjäoikeudessa alettiin eilen käydä oikeutta neljän vuoden takaisesta 40 euron suuruisesta pysäköinninvalvontamaksusta. Asiasta kertoi näyttävästi kaikissa tv:n uutislähetyksissä Yle Uutiset, jota parkkimaksukiista on kiinnostanut alusta lähtien muuta mediaa selkeästi enemmän. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja sen päättäväinen vastustaminen näyttää muodostuneen eräille Ylen toimittajille suorastaan elämää suuremmaksi kysymykseksi, nämä toimittajat ovat jutuistaan päätelleen valinneet oman puolensa hyvissä ajoin.

2. Objektiivisesta tiedonvälityksessä ei voida puhua, jos toimittaja esimerkiksi käyttää virallisesta ja vakiintuneesta termistä aina vain uudelleen ja uudelleen omaa versiotaan eli puhuu "parkkisakoista". Sakostahan valvontamaksussa ei toki ole kyse, mutta siitä huolimatta toimittaja Päivi Happonen julisti eilen uutisjutussa koko ajan juuri parkkisakko-sanomaa; jo uutisjutun otsikossa puhutaan "merkittävästä parkkisakko-oikeudenkäynnistä".

3. Toimittaja Happonen hehkutti, että käräjäoikeudessa käynnistynyttä oikeudenkäyntiä on odotettu "hartaasti". Uutisjutun mukaan helsinkiläismies vaatii käräjäoikeutta hylkäämään hänelle määrätyn 40 euron suuruisen valvontamaksun, jonka hän sai jo huhtikuussa 2008 Ruoholahdessa sijaitsevassa parkkihallissa yksityiseltä parkkifirmalta. Mies ilmoitti heti maksun saatuaan parkkiyhtiölle, ettei hän aio maksaa valvontamaksua. Parkkifirma ParkCom (nykyinen Q-Park Services) ei tätä hyväksynyt, mutta ei kuitenkaan ole ryhtynyt maksua oikeusteitse mieheltä perimään.

4. Toimittajan mukaan tämä uusi oikeudenkäyntiä "haastaa" korkeimman oikeuden maaliskuussa 2010 tekemän "linjauksen"yksityisten pysäköintifirmojen toiminnasta. Korkein oikeus määräsi tuolloin toisen helsinkiläismiehen maksamaan ParkComilta saamansa valvontamaksut; itse asiassa korkein oikeus hylkäsi kyseisen miehen saamastaan valvontamaksusta parkkiyhtiölle tekemän valituksen.

5. Yle uutisjutun mukaan nyt alkanutta prosessia on odotettu hartaasti siksi, että "parkkisakkotilanne on sekava." Tässä kohdin toimittaja haastatteli yhtä Helsingin oikeustalon parkkipaikalle luvatta pysäköinyttä ja valvontamaksun saanutta sangen kiukkuista keski-ikäistä naisihmistä, joka sanoi tuohtuneena valvontamaksulappu kädessään, että eihän parkkisakkojen antaminen kuulu missään tapauksessa tällaisille "pikkufirmoille"! Tämän naisihmisen purkaus siis ilmeisesti toimittajan mukaan riitti todisteeksi siitä, että tilanne on paha ja sekava.

6. Toimittaja viittasi jutussaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan hieman ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja antamaan lausuntoon (PeVL 57/2010 vp), jonka mukaan pysäköinninvalvonta kuuluu julkiselle vallalle eikä yksityisille parkkifirmoille. Aivan näin valiokunta ei kuitenkaan tainnut lausua, vaan se totesi vain, että valvontamaksun määräämisessä on kyse julkisen vallan käytöstä. Pysäköinninvalvontaa valiokunta ei yksityisiltä omalla maallaan kieltänyt eikä voikaan kieltää; parkkifirmat eivät harjoita pysäköinninvalvontaa omaan lukuunsa, vaan hoitavat tehtävää kiinteistönomistajien toimeksiantojen perusteella.

7. Mutta onko tilanne "parkkirintamalla" nyt todella toimittajan väittämin avoin sekava, vai onko kyse vain siitä, että Yle Uutiset haluaa saada tilanteen näyttämään omissa intresseissään sekavalta? On muistettava, että asiassa on saatu tähän mennessä jo kaksi korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joissa molemmissa on katsottu, että pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella tai valvontamaksun määrääminen ei ole julkisen vallan käyttöä, vaan perustuu pätevään yksityisoikeudelliseen sopimukseen.

8. Vuonna 2010 antamansa ennakkopäätöksen (KKO 2010:23) lisäksi korkein oikeus hylkäsi viime vuonna hakemuksen, jossa vaadittiin sen edellisenä vuonna antaman ennakkopäätöksen purkamista (KKO 2011:43). Vaikka vuoden 2010 ratkaisu syntyi korkeimmassa oikeudessa äänestyksen (3-2) jälkeen, äänestys ei kuitenkaan koskenut kysymystä pysäköinninvalvonnan tai valvontamaksun luonteesta, vaan muuta asiaa. Siitä, että valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, vaan sallitusta sopimusoikeudellisesta menettelystä, korkein oikeus oli yksimielinen.

9. Tähän mennessä siis jo kymmenen (10) korkeimman oikeuden tuomaria on kahdessa eri ratkaisussa yksimielisesti todennut, että pysäköinninvalvonnassa yksityisellä alueella tai valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan sopimusoikeudesta ja sen perusteella määrätystä maksusta sopimuksen rikkomisen johdosta. Minusta tilanne ei siis ole lainkaan "sekava", vaan päin vastoin harvinaisen selvä. Lisäksi on syytä todeta, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei vuonna 2011 lausunnossaan (PeVL 57/2010 vp) puuttunut millään tavalla korkeimman oikeuden vuonna 2010 antamaan ennakkopäätökseen eikä moittinut sitä, mihin sillä ei ole edes toimivaltaa. Valiokunnan tuolloinen puheenjohtaja Kimmo Sasi on todennut, että asia on näin ja että parkkifirmojen määräämät valvontamaksut on syytä maksaa.

10. Ylen toimittaja vetoaa jutussaan - kuinkas muuten - myös siihen, että "monet oikeusoppineet" ovat neuvoneet kansalaisia jättämään maksun suorittamatta. En tiedä "monista", mutta ainakin yksi oikeusoppinut Itä-Suomen suunnasta on tällaista "neuvontaa" tai kenties suoranaista yllyttämistä kyllä innolla harrastanut. Juuri tätä "auktoria" Yle Uutiset on sitten "jostakin syystä" aina mieluusti siteerannut ja haastatellut ohjelmissaan.

11. Ylen toimittajan tarkoittamat oikeusoppineet ovat samoja tyyppejä, joita perustuslakivaliokunta kuuli hätäpäissään juuri ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja torpatessaan hallituksen jo vuoden verran eduskunnassa maanneen asianmukaisen lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, jonka mukaan nykyinen käytäntö olisi säädetty eräin muutoksin pysyväksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perustelut on poimittu kovassa kiireessä sieltä täältä kyseisten radikaalien oikeusoppineiden lausunnoista. Nämä oikeusoppineet saivat aikanaan lainvalmisteluvaiheessa ujutetuksi perustuslain 124 §:ään arveluttavan säännöksen, jonka mukaan "merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle".

12. Käsite "julkisen vallan käyttö" tai "julkinen hallintotehtävä" on tietenkin erittäin tulkinnanvarainen ja arvovalintainen määritelmä, puhumattakaan siitä, milloin tuollaista tehtävää on pidettävä laadultaan "merkittävänä". Tämä arvio on mahdollista tehdä vain subjektiivisen näkemyksen perusteella eli niin sanotusti hatusta tempaisemalla aina sen mukaan, miltä asia milloinkin tuntuu ja miten arvio sopii arvioitsijan omaan ja hänen edustamansa intressipiirin pirtaan. Tämä säännöksen ympärille radikaali valtiosääntöoppi tuntuu viime vuosina keskittäneen pääasiallisen tarmonsa. Juuri ko. lausunnonantajat ovat tehneet siitä lähestulkoon oman tieteenalansa ja mestaroivat nykyisin siis lausunnonantajina myös perustuslakivaliokuntaa itse kehittämillään omalaatuisilla tulkintaopeilla.

13. Jo talonpoikaisjärjellä voi toki toki ymmärtää, että yksityisellä alueella, jossa lain mukaan maanomistajaa määrää pysäköinnin ehdot, tapahtuva pysäköinninvalvonta tai sopimuksen rikkomiseen perustuva valvontamaksun määrääminen on kaukana julkisen vallan käytöstä, puhumattakaan merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Joka muuta väittää, ei pysyttele oikeuden piirissä, vaan pyrkii tekemään politiikkaa pontimenaan yksityisen omistusoikeuden ja yritysten toimintaedellytysten kaventaminen.

14. Oikeusministeriössä viime toukokuun lopulla valmistunut esitysluonnos yksityisen pysäköinninvalvonnan järjestämisestä on niin typerä ja yksipuolinen ehdotelma, ettei siitä viitsisi oikein edes puhua. Esitys tosiasiallisesti riistäisi kiinteistöomistajilta lakiin perustuvan oikeuden määrätä pysäköinnin ehdoista ja tekisi heistä ja pysäköinninvalvontaa käytännössä huolehtivista firmoista viranomaisten eli poliisin ja kunnallisten pysäköinninvalvojien pikkuapulaisia. Pysäköintifirman työntekijä voisi pysäköintivirheen havaitessaan tehdä viranomaiselle ainoastaan esityksen seuraamuksen eli virhemaksun määräämisestä. Päätösvalta siirtyisi siis viranomaiselle ja kertyneet maksut, siis "sakot", tilitettäisiin  yhteiskunnalle.

15. On vaikea ymmärtää, miten näin naiivi ehdotus on voinut edetä edes esitysluonnoksen asteelle. Viime aikoina on puhuttu paljon suomalaisen lainvalmistelun heikosta laadusta, eikä suotta. Viime viikolla Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin asiaa selvittänyt Auri Pakarisen väitöskirja, jonka mukaan lainvalmistelussa on yhä edelleen suuria puutteita. Huolestuttavaa on väitöskirjan mukaan esimerkiksi havainto, että eduskuntaa ei aina informoida lain kaikista seuraamuksista. Jos tiedetään lain aiheuttavan jollekin ryhmälle kielteisiä vaikutuksia, viedään lakiesitys Pakarisen mukaan läpi "puolilla valoilla." Pakariselle voidaan todeta kokemuksen perustella, että paitsi eduskuntaa, myöskään maan hallitusta ei läheskään aina informoida riittävästi lain vaikutuksista, eikä noita vaikutuksia viitsitä lakia valmisteltaessa edes kunnolla selvittää.

16. Oikeusministeriä yrittää usein eräänlaisena ammattiministeriönä valvoa ja huomautella muita ministeriöitä huonosta lainvalmistelusta. Mutta kriittinen, juuri oikeusministeriön toimialaan perehtynyt tutkija on voinut panna monen monituista kertaa merkille, miten juuri oikeusministeriön oma lainvalmistelu on vähintään yhtä kehnolla tolalla kuin muidenkin ministeriöiden. Edellä mainittu yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva esitysluonnos on tästä tyypillinen esimerkki.  Luonnos samoin kuin sitä edeltänyt työryhmämietintökin, on sekava koonnos erilaisista asioista, jossa ei ole esimerkiksi välitetty selvittää, miten vastaavat asiat on järjestetty muissa pohjoismaissa.  Lakiesityksen vaikutusten selvittely on puutteellista eikä luonnoksessa ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota niihin haitallisiin seurauksiin, joita lakiesitys toteutuessaan tulisi käytännössä kiinteistönomistajille aiheuttamaan. Kiinteistönomistajia edustavat järjestöt ovat vastustaneet jyrkästi lakiehdotusta, mutta tätä ei ole huomioitu.

17. Lakiesityksen toteutumisen myötä pysäköinninvalvonta yksityisillä alueilla tulisi todellisuudessa lakkaamaan ja asiassa palattaisiin takaisin sellaiseen kaoottiseen tilaan, jossa villi pysäköinti taloyhtiöiden ja kauppakeskusten pihoilla sai ennen pysäköintifirmojen toiminnan alkamista rehottaa täysin vapaasti. En usko, että monikaan parkkifirma lähtisi jatkamaan toimintaansa viranomaisten pikku apurina. Aikaa myöten laki johtaisi toteutuessaan parkkifirmojen toiminnan alas ajamiseen, mihin esityksellä lienee osin tähdättykin, jolloin villi pysäköinti riistäytyisi taas valloilleen.

18. Toivotaan kuitenkin, että hallituksen oikeusministeri tulisi vielä järkiinsä ja jättäisi sekavan, torson, byrokratiaa lisäävän ja haitallisiin seurauksiin johtavan lakiesityksen viemättä hallituksen päätettäväksi.

19. Yle Uutisten jutussa oli monta hieman huvittavaa kohtaa. Yksi niistä oli toimittajan alkuperäinen toteamus, jonka mukaan nyt alkanut "merkittävä oikeudenkäynti" 40 euron valvontamaksusta tulee kestämään kauan, sillä ratkaisua saadaan odottaa vuosia ("Edessä on siis vuosia kestävä oikeusprosessi")! Miksi ihmeessä, koska asiahan on faktoiltaan päivänselvä ja siinä on kiistaa vain yhden lainkohdan (PL 124 §) tulkinnasta? Mallin "vuosia kestävälle oikeusjutulle" ja sen päivittelemiseen toimittaja oli tempaissut muista vastaavista "kohujutuista", joista hän on aiemmin Yle Uutisille raportoinut.

20. Mutta ehkä tässä toimittajassa on kuitenkin hiukka kehityskelpoisuutta havaittavissa, sillä jo eilisissä iltauutisissa hän tiesi kertoa, että jutussa ei taida sittenkään vuositolkulla aikaa vierähtää. Asianosaisten advokaatit ovat näet ilmeisesti keskenään sopineet, että käräjäoikeuden tuomiosta ei valitetakaan hovioikeuteen, vaan asiassa pyydetään valituslupaa suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tähän niin sanottuun "ohivalitukseen" laki antaa nykyisin tietyin edellytyksin mahdollisuuden, jos riitaisella oikeudellisella kysymyksellä olisi ennakkopäätösarvoa (OK 30a luku). Käräjäoikeuden tuomio jutussa saataneen jo parin kolmen viikon viikon kuluttua, joten voinemme odotella korkeimman oikeuden päätöstä ensi vuoden aikana.

21. Parkkiyhtiötä edustaa jutussa kokenut asianajaja Jukka Peltonen, joka edusti yhtiötä jo ensimmäisessä parkkioikeudenkäynnissä, joka päättyi vuonna 2010 yhtiön voittoon vasta KKO:ssa. Toivottavasti Peltosen esittää jutussa selvityksen siitä, miten pysäköinninvalvonta yksityisillä alueilla on järjestetty muissa maissa ja erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tietämäni mukaan oikeusoppineet muissa pohjoismaissa eivät ole vaahdonneet lähimainkaan samassa määrin kuin suomalaiset kollegansa julkisesta vallankäytöstä yksityisessä parkkivalvonnassa.

22. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä kantajana oli parkkiyhtiö, joka on nyt vastaajan asemassa. Kantajana oleva mies yrittää ilmeisesti saada vahvistetuksi, ettei yhtiöllä ole ollut oikeutta valvontamaksun määräämiseen, koska sanottu toiminta on luonteeltaan julkisen vallan käyttöä. Tämä kysymys ratkaistiin kuitenkin oikeusvoimaisesti jo ennakkopäätöksellä KKO 2010:23, jossa korkein yksimielisesti totesi, että yksityinen pysäköinninvalvonta voidaan perustaa sopimusmenettelyn varaan. Samaan lopputulokseen korkein oikeus päätyi ratkaisussaan KKO 2011:43.

23. Kun mitään sellaisia muutoksia, jotka voisivat horjuttaa korkeimman oikeuden aiemmin omaksuman kannan oikeellisuutta, ei ole lainsäädännössä tapahtunut, tuntuu selvältä, että korkein oikeus ei tule muuttamaan kantaansa. Kannattaa huomata, että perustuslakivaliokunnan edellä mainittu lausunto (PeVL 57/2010 vp) oli korkeimman oikeuden tiedossa jo silloin, kun se antoi ratkaisun tapauksessa 2011:43. Mainitun ratkaisun perusteluissa todetaan (kohta 17), että perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitatussa aikaisemmassa lausuntokäytännössä - jota edellä mainitut oikeusoppineet esittelivät laajasti oman kantansa tueksi valiokunnalle antamissaan lausunnoissa - esitetyt tulkinnat ovat "koskeneet siinä määrin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä korkeimman oikeuden arvion mukaan ole ainakaan suoraan johdettavissa yksiselitteistä ja ehdottoman kielteistä vastausta siihen, voidaanko yksityistä pysäköinninvalvontaa perustaa sopimusmenettelyn piiriin."

24. Perustuslakivaliokunta ei ole perustuslakituomioistuin, vaan poliittisin perustein valituista kansanedustajista koostuva poliittinen elin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Valiokunnan tehtävät eivät siten liity millään tavalla lainkäyttöön, vaan yksinomaan vastedes säädettävään lainsäädäntöön. Perustuslakivaliokunta ei voi "sanella" tai muutoinkaan sitovasti päättää, miten jokin tuomioistuimessa vireillä olevaan konkreettiseen tapaukseen liittyvä lainsoveltamiskysymys olisi ratkaistava. Valiokunnan lausunnoilla voi toki olla tiettyä faktista painoarvoa, kun tuomioistuin joutuu arvioimaan perustuslain 106 §:n mukaan sitä, onko lain säännöksen soveltaminen käsiteltävänä olevassa oikeusjutussa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei voi kuitenkaan pyytää valiokunnalta lausuntoa mainitusta kysymyksestä.

25. Se, millainen tosiasiallinen vaikutus perustuslakivaliokunnan lausunnolla 57/2010 vp mahdollisesti on nyt vireille tulleessa oikeudenkännissä, riippuu lausunnon perustelujen painoarvosta. Kuten korkein oikeus on jo ratkaisunsa 2011:43 perusteluissa todennut, valiokunnan aikaisemmin antamissa lausunnoissa esittämät tulkinnat koskien perustuslain 124 §:ssä mainittua julkisen vallan käyttöä ovat koskeneet niin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä ole juurikaan saatavissa johtoa ko. tapauksessa eli pysäköinninvalvontaa koskevassa asiassa. Valiokunnan lausunnolla ei voi liioin olla taannehtivaa vaikutusta sellaisessa oikeusjutussa, joka koskee ennen lausunnon antamista ilmennyttä oikeusriitaa. Taannehtivaa vaikutusta ei voi olla myöskään yksityisestä pysäköinninvalvonnasta mahdollisesti säädettävällä lailla. Eduskunta voi toki säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta hölmön ja huonosti toimivan lain, jonka vaikutukset ovat haitallisia - onhan tällaista tapahtunut muissakin asioissa. Oikeusministeriön toukokuun lopulla julkaisema luonnos hallituksen lakiesitykseksi ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla nyt vireille tulleen oikeusjutun ratkaisuun.

26. Miten vireille tulleessa oikeusjutussa tulisi käymään? Jos käräjäoikeus hylkää autoilijan kanteen, tapahtunee niin, että korkein oikeus ei myönnä kantajalle valituslupaa, koska käräjäoikeuden ratkaisu noudattelee jo ennakkopäätöksissä KKO 2010:23 ja 2011:43 omaksuttuja oikeusohjeita, jolloin uuden ennakkopäätöksen antaminen olisi tarpeetonta. Jos kanne sitä vastoin hyväksytään, tulee korkein oikeus myöntämään parkkiyhtiölle valitusluvan ja hylkäämään kanteen.

27. Itse oikeuskysymyksen osalta uusi parkkimaksuprosessi on turha, koska riidanalainen kysymys on jo ratkaistu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä. Prosessin lopputulos hyödyttää toki parkkiyhtiöitä, koska ne saavat tulossa olevasta uudesta ratkaisuista entistä vahvemman perusteen, jonka nojalla ne voivat periä tähän asti maksamatta jätetyt valvontamaksut.

465. Rikosoikeuden professori kannustaa kansalaistottelemattomuuteen

1. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on taitettu peistä kohta jo kolme tai neljä vuotta. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään vuonna 2010, että yksityisessä parkkivalvonnassa on kyse täysin laillisesta asiasta (KKO 2010:23). Tarkemmin sanottuna kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen perustuvasta maksusta, ei mistään julkisoikeudellisesta seuraamuksesta eikä siis tietenkään sakosta.

2. KKO:lle tehtiin vuoden alussa hakemus, jossa vuoden 2010 tuomiolla maksuvelvolliseksi tuomittu autoilija haki KKO:n kyseisen tuomion purkamista. Pari kuukautta sitten antamallaan päätöksellä KKO kuitenkin yksimielisesti katsoi, että hakemus oli aiheeton eikä tuomiota siis purettu (KKO 2011:43).

3. Tästä huolimatta eräät tahot haluavat palata asiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti YLE-Uutiset, joka nostaa kysymyksen valvontamaksun laillisuudesta toistuvasti esille ikään kuin suurena uutisena. YLE-Uutiset ja etenkin sen toimittaja Ari Mölsä tekevät, kuten olen blogissani kertonut, yhteistyötä eräiden niin sanottujen oikeusoppineiden kanssa, jotka nähtävästi ovat kokeneet KKO:n sanotun tuomion arvovaltatappiokseen. He inttävät inttämästä päästyään, että valvontamaksut eivät perustu lakiin ja että KKO:n ratkaisut olisivat siten laittomia.

4. Eilen YLE-Uutiset nosti mainitun kysymyksen jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - esille. YLE-Uutisten verkossa sanottu kysymys ja "uutinen" nostettiin illalla peräti toimituksen askaroimaksi ykkösuutiseksi eli ohi mm. ohi Paavo Lipposen ilmoituksen ja Lontoon mellakoiden. Näin siitä huolimatta, että parkkimaksuasiassa ei ole tapahtunut mitään uutta tai merkittävää.

5. YLE-Uutisten jutun otsikko kuuluu raflaavasti:

Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja.

6. Kuten arvata saattoi, professorilla tarkoitetaan jutussa Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta; todettakoon, että kyseisessä opinahjossa ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa. Tolvanen on jo aiemmin kunnostautunut kyseisessä asiassa useilla vastaavanlaisilla lausunnoillaan, joita YLE-Uutiset ja toimittaja Ari Mölsä ovat sitten työntäneet "sekamelska-terminologialla" ("täysi kaaos", "täysi sotku", "täydellinen sotku ja sekamelska" jne.) höystettyinä tuutistaan maailmalle. Ks. tästä esimerkiksi blogiani 408/9.3.2011.

7. Tolvanen ei ole toki ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Aiemmin professori on jopa väittänyt, että yksityiset parkkifirmat syyllistyisivät rikokseen eli virkavallan anastamiseen, koska sakottaminen kuuluu yksinomaan viranomaisille. Valtakunnansyyttäjävirasto on kuitenkin tehnyt asiassa syyttämisjättämispäätöksen todeten yksiselitteisesti, että parkkifirmojen toiminnassa ei selvästikään ole kyse Tolvasen väittämästä tai mistään muustakaan rikoksesta.

8. Eilen YLE-Uutisissa julkistetussa lausunnossa Tolvanen toistaa jo aiemmin esittämänsä sanoman, jonka mukaan hän itse jättäisi parkkisakot maksamatta. Tolvanen puhuu siis edelleen sakosta, vaikka kyse ei ole sakosta, vaan yksityisoikeudellisesta maksusta.

- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta, sanoi Tolvanen eilen YLE:lle.

YLE-Uutisten juttu löytyy tästä.

9. Vaikka Tolvanen näyttää muodollisesti puhuvan vain omasta puolestaan ja "omista sakoistaan", hän luonnollisesti haluaisi tai ainakin toivoisi, etteivät muutkaan "yksityisen sakotuksen kynsiin" joutuneet ihmiset valvontamaksuja suorittaisi. Tolvanen hyödyntää sanomaansa levittäessään juridiseen asiantuntemukseen perustuvaa arvovaltaansa ja antaa selvästi ymmärtää, että "sakkoja" ei kerta kaikkiaan kannata "laittomina" maksaa. Hän riitauttaa edelleen, KKO:n kahdesta päätöksestä huolimatta, valvontamaksujen laillisuuden.

10. Kuten anottu, valvontamaksut eivät ole laittomia, vaan niillä samoin kuin yksityisillä parkkifirmoilla on oikeusjärjestyksen ja valtakunnan ylimmän tuomioistuimen selkeä tuki takanaan. Maassa vallitsee oikeusjärjestyksen turvaama sopimusvapauden periaate, johon valvontamaksujen määrääminen pohjimmiltaan perustuu.

11. Valvontamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Valvontamaksussa on kuitenkin kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta maksusta ja sen maksamatta jättämisessä oikeusjärjestyksen vastaisesta laiminlyönnistä. Valvontamaksu voidaan vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla, joka puolestaan voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön. Se, joka tästä huolimatta haluaa riitauttaa valvontamaksujen periaatteellisen laillisuuden, riitauttaa koko yksityisoikeudellisen sanktiomekanismin ja tulee julkisilla kannanotoillaan samalla kannustaneeksi valvontamaksun saaneita ihmisiä kansalaistottelemattomuutena ilmenevään laittomuuteen. Tämän kehotuksen tai kannustamisen teho on sitä suurempi, mitä arvovaltaisemmasta "riitauttajasta" on kysymys.

12. Kun rikosoikeuden professori sanoo toistuvasti julkisuudessa, että yksityisiä parkkisakkoja ei kannata maksaa tai että "minä en ainakaan maksaisi", hän luonnollisesti kannustaa arvovallallaan valvontamaksun saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. Tolvasen "oppi" on jo langannut otolliseen maaperään, mikä näkyy parkkiaktivistien ja -huligaanien oikeusjakohtuus -nettisivustolla. Myös siellä ihmisiä kannustetaan valvontamaksujen laiminlyöntiin ja vedotaan tässä suhteessa innolla professori Tolvasen lausumiin.

13. Tolvanen hämmästytti tänään myös yhdellä uudella kannanotollaan. Hän on nimittäin ryhtynyt arvuuttelemaan, voisiko valvontamaksun saanut ihminen valittaa maksusta hallinto-oikeuteen tai viedä asian hallinto-oikeuteen niin sanottuna hallintoriita-asiana. Tolvanen jopa kertoi tietävänsä muutaman tapauksen, jossa tällaista operaatiota on harkittu.

14. Tolvasen esille ottama kysymys tai "suunnitelma" on täysin lakiin perustumaton. Kuten professori Olli Mäenpää YLE:n jutussa totesi, hallinto-oikeus jättäisi sanotun valvontamaksusta tehdyn valituksen tai hallintoriitaa koskevan kanteen tutkimatta, koska hallinto-oikeus voi lain mukaan tutkia ainoastaan julkisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitoja eikä valvontamaksussa ole kysymys tällaisesta asiasta tai hallinnollisesta maksusta, vaan puhtaasti yksityis- ja sopimusoikeudellisesta asiasta. Valvontamaksun saanut voisi sen sijaan nostaa käräjäoikeudessa negatiivisen vahvistuskanteen, jossa riitautetaan sopimuksen ja maksun pätevyys.

15. Olen kuullut, että professori Matti Tolvanen on "ryhtynyt" nykyisin myös tuomariksi, eli hän on toiminut Kuopion hallinto-oikeuden määräaikaisena tuomarina oman professorin tehtävänsä ohella. Voi hyvin olla, että Tolvanen tulee jatkossakin saamaan kyseisiä määräaikaisen tuomarin tehtäviä. Kenties sattuisi käymään vieä niin "somasti", että hallinto-oikeuden kollegio, jossa Tolvanen on jäsenenä, saa "yllättäen" ratkaistavakseen valituksen tai hallintoriita-asian, jossa on kyse nimenomaan valvontamaksun riitauttamisesta. - Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea hauskaa Kuopion hallinto-oikeudesta ja Karjalasta kajahtaa.

450. KKO 2011:43: yksityistä parkkivalvontaa koskenut purkuhakemus hylättiin

Kaiken kallella kypärin...YLE:n pysyvät asiantuntijat Tolvanen, Ojanen ja Mäenpää suut mutrussa KKO:n tuoreen ratkaisun jälkeen

1. Koko valtakuntaa on jo parisen vuotta kuohuttanut - tämän klisheen käyttäminen ei liene tässä yhteydessä liioiteltua - yksityistä parkkimaksua tai -sakkoa (virallisesti valvontamaksu) koskenut kiista. Olen kertonut asiasta monissa blogijutuissani. Yksityinen pysäköinninvalvonta onkin teema, josta olen kirjoittanut - joutunut kirjoittamaan - useimmat blogijuttuni.

2. Kiista huipentui eräänlaiseen kliimaksiinsa viime talvena, jolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan (PeVL 57/2010 vp) kantaa asiaan ja esitti yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneen hallituksen lakiesityksen (HE 223/2010 vp, ks. siitä blogia 228/11.3.2010) hylkäämistä. Näin myös tapahtui. Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotuksen mukaisessa valvontamaksun määräämisessä oli kyse julkisen vallan käytöstä ja vieläpä merkittävästä sellaisesta. Katso blogia 393/19.2.2011.

3. Kyseessä näytti olevan arvovaltakiista korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan välillä, näin ainakin väitettiin. Kun korkeimman oikeuden presidentti puolusti julkisuudessa korkeimman oikeuden omaksumaa kantaa, jotkut oikeusoppineet katsoivat hänen menneen "tonttinsa" ulkopuolelle. Jotkut kaikkein kiihkeimmät "asiantuntijat,"mm. eräs bloggaava emeritusprofessori, repivät pelihousunsa niin pahasti, että vaativat jopa KKO:n presidentin välitöntä eroamista virastaan. Katso blogi 404/4.3.2011.

4. Perustuslakivaliokunnan lausunnon innoittamana - ja eräiden yliaktiivisten oikeusoppineiden ja yllättäen myös erään YLE:n toimittajan kovasti raflaavien uutisjuttujen suorastaan yllyttämänä (ks. blogia 402/2.3.2011 "YLE kiihottaa ihmisiä laittomaan parkkimaksukapinaan") - vantaalaismies, joka oli korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä KKO 2010:23 velvoitettu suorittamaan valvontamaksu yksityiselle alueelle pysäköinnin johdosta, vaati maaliskuussa korkeimmalle oikeudelle tekemässään purkuhakemuksessaan mainitun KKO:n tuomion purkamista katsoen, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

5. Oma kantani asian johdosta ilmenee muun muassa blogistani 410/14.3.2011 "Sivuuttiko korkein oikeus perustuslain." Päädyin siihen, ettei perustuslain sivuuttamista tai rikkomista ollut tapahtunut. Ratkaisua KKO 2010:23 olen kommentoinut blogissa 230/16.3.2010 "ParkCom sai periä valvontamaksun."

6. Korkein oikeus on tänään antamallaan ennakkopäätöksellä hylännyt sanotun purkuhakemuksen (KKO 2011:43). Päätöksessä todetaan, että ratkaisu KKO 2010:23 ei ole perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

7. Korkeimman oikeuden tänään antamasta ratkaisusta on laadittu seuraavanlainen tiedote.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä laadittu ratkaisuseloste kokonaisuudessaan löytyy täältä.

8. Päätös on hyvin perusteltu. Perustelujen kappaleessa 14 todetaan merkittävä asia, joka monilta on ilmeisesti jäänyt kokonaan huomaamatta. Valvontamaksussa on kyse yksityisoikeudellisesta velvoitteesta, joka voi syntyä itsenäisesti ja irrallaan TLL 28 §:n 3 momentista ja pysäköintivirhemaksun määräämisperusteista ja myös -menettelystä. Perustelujen kohdassa 15 kerrotaan, missä suhteessa hallituksen lakiehdotus, johon perustuslakivaliokunta otti kantaa, eroaa KKO:n ennakkopäätöksessä 2010:23 selostetusta tapauksesta.

9. Perustelukappaleessa 16 selostetaan ytimekkäästi, että, toisin kuin muutamat oikeusoppineet ja toimittajat ovat"hehkuttaneet", perustuslakivaliokunnan tehtävänä on ottaa lausunnoillaan kantaa vain ja ainoastaan käsiteltävinä oleviin hallituksen lakiesitykseen, ei lainkaan tuomioistumissa käsiteltäviin tai käsiteltyihin yksittäisiin tapauksiin.

10. Päätöksen kappaleessa 17 selostetaan sitä, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa selostetut esimerkit, joissa on aiemmin katsottu olleen kyse julkisen vallan käytöstä, koskevat siinä määrin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä voida saada tukea väitteelle, jonka mukaan myös yksityisen valvontamaksun määräämisessä olisi kyse sanotunlaisesta vallan käytöstä. Olen itse blogissani ihmetellyt perustuslakivaliokunnan kuulemien valtiosääntö- ja hallinto-oikeusjuristien kyseistä rinnastusta, koska sille ei näytä olevan olemassa järkeviä perusteita.

11. Tätähän minäkin olen yrittänyt blogissani tolkuttaa. Perustuslakivaliokunta on perustanut käsityksensä sille lausuntonsa antaneiden valtiosääntö- ja hallinto-oikeusjuristien näkemyksiin, joissa on minusta kummallisen yksioikoisesti ja vain ikään kuin "ilmasta tempaistu" kanta, jonka mukaan valvontamaksussa olisi kyse hallinnollisesta seuraamuksesta. Mitään reaalista perustetta sanotulle kannanotolle mainituissa asiantuntijoiden lausunnoissa, joissa kritisoidaan KKO:n ennakkopäätöstä KKO 2010:23, ei ole kuitenkaan esitetty. Hallituksen lakiesityksessä (HE223/2010 vp) ehdotetussa maksussa ja menettelyssä, jota siis perustuslakivaliokunnan lausunto yksistään koskee, on hallinnollisen seuraamuksen ja menettelyn piirteitä, mutta nykyisin valvontamaksun määräämistä ei ole laissa mitenkään säännelty, vaan kyse on puhtaasti yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvasta maksusta.

12. Lopuksi korkein oikeus toteaa, että purkuhakemuksen hyväksyminen edellyttää, että purettavaksi vaadittavassa tuomio perustuu todella ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Lainvoiman saanutta tuomiota ei toki voida purkaa "noin vain" eli silloin, kun on kyse pelkästään tulkinnallisista seikoista ja käsityksistä. Se, että tuomion lopputuloksesta ja lain soveltamiskysymyksestä ollaan tuomion antamisen jälkeen eri mieltä, ei ole mikään peruste tuomion purkamiselle.

13. Kun valtakuntaan on nyt vihdoin saatu uusi hallitus, on lupa odottaa, että hallitus antaa jo tulevana syksynä uuden lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Siihen asti yksityinen pysäköinninvalvonta - josta edellä kappaleessa 4 tarkoitettu YLE:n toimittaja käyttää tänään edelleen härskisti täysin virheellistä ilmaisua "yksityinen parkkisakotus" - ja valvontamaksujen määrääminen jatkuu normaalisti, kuten tähänkin asti on tapahtunut.

14. Jo hallituksen lakiesitys 223/2010 vp oli minusta turhan monimutkainen, ja uuteen lakiesitykseen tultaneen sisällyttämään vielä sitäkin byrokraattisempia säännöksiä valvontamaksun määräämisestä. Miksi ihmeessä tästäkin eli yksinkertaisesta ja selvästä asiasta pitää tehdä niin kovin jäykkä, monimutkainen ja byrokraattinen? Tätä olen ihmetellyt.

15. Mutta ehkä tämänkin tulossa olevan "kimurantin" lain tarkoituksena on lähinnä vain tyydyttää paljon puhuttujen "johtavien valtiosääntöoppineiden" päähänsä saamia oikkuja siitä, mikä on tai minkä pitää olla julkista ja mikä ei saa missään tapauksessa olla yksityistä. Näin, vaikka jotkut mainituista oikeusoppineista eivät ole oman kertomansa mukaan itse ajaneet autoa koskaan "pätkääkään."

16. Onpa todella hyvä asia, ettei Suomessa ole eikä tule perustuslakituomioistuinta. Sinnehän tyrkyttäisivät jäseniksi itsensä juuri nämä meidän johtavat valtiosääntöoppineemme muutaman ex-oikeusministerin lisäksi.