sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

959. Monikulttuurisuus Olli Immosen ajattelussa

                                             Voitto tulee olemaan meidän

1.  Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Olli Immonen (29) kirjoitti perjantaina Facebookissa englannin kielellä haaveilevansa "vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen, jota kutsutaan  monikulttuurisuudeksi". 

2. Immonen jatkaa: "Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät, poksahtaa pian miljooniksi pikku palasiksi. Elämämme ovat kietoutuneet todella ankarassa ajassa. Nämä ovat ne päivät, jotka lopullisesti jättävät jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on vahva usko kanssataistelijoihini. Me taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden todellisen suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto tulee olemaan meidän".

3. Immosen kirjoitus ilmestyi Facebookin pikkutunneilla eli lauantain vastaisena yönä. Tämän vuoksi voisi ajatella, että ko. mahtipontiset ja onttouttaan kumisevat ajatukset ovat syntyneet perjantaipullon nauttimisen ja sen jälkeen jatkuneen juhlinnan tuloksena. Kun kirjoittaja kuitenkin kuuluu kansakunnan valioihin, eli valtiopäivämiehiin, on syytä uskoa, että kirjoitus on tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

4. Olli Immosen kirjoitus on herättänyt kannanottoja puolesta ja vielä enemmän vastaan. Opposition edustajat tuntuvat tarttuneen Immosen heittämään täkyyn ja rusikoivat Immosta oikein olan takaa. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Krista Mikkonen twiittaa, että  "jos joku nuori kirjoittaisi kuin Immonen, hänet ohjattaisiin ammattiauttajan luo". Toisen vihreän kansanedustajan Ozan Yanarin mukaan "on vakava asia, että hallituspuolueen kansanedustaja vijelee tällaista vihaa lietsovaa retoriikkaa". Sosiaalisessa mediassa on vaadittu, että Olli Immonen erotettaisiin persujen eduskuntaryhmästä.

5. Persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho yrittää toppuutella ihmisten mieliä toteamalla lakoinisesti, että  tapauksessa on kyse vain  kansanedustajan yksityisajattelusta. Samalla tavalla Terho kommentoi jokin aika sitten myös Olli Immosen edellistä "tempausta" eli tämän osallistumista kesäkuussa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhanneelle Eugen Schaumanille järjestettyyn muistotilaisuuteen Porvoossa uusnatsien kanssa. Olli Immonen julkaisi FB:ssa kuvan kansallissosialistisesta ryhmästä (Suomen Vastarintaliike), joka poseeraa Immosen johdolla sanotusssa Schaumanin muistotilaisuudessa (katso kuva yllä). Myöhemmin Sampo Terho kävi Immosen kanssa "keskustelun" ko. tilaisuuden johdosta.

6. Hallituksen nokkamiehet eli Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb  ovat parhaillaan lomalla eikä heitä ole tavoitettu lausuntoa varten. Alex Stubb otti kuitenkin Twitterissä lyhyesti kantaa tapaukseen toteamalla, että "monikulttuurisuus on rikkaus". "Ei mulla muuta", päätti Stubb kommenttinsa.

7. Myöskään Olli Immosta ei ole tavoitettu, mutta Facebookissa hän vastasi saamaansa arvosteluun toteamalla, että "en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani".  Timo Soini lusmuilee tapansa mukaan, mutta lausahtanee huomenna jotakin ympäripyöreää Immosen kirjoituksesta. 

8. Julkisuuspeli tapauksen johdosta näyttää, ainakin näennäisesti, kovenevan, vaikka Immosen lausahduksessa onkin kyse sinänsä varsin tyypillisestä kesäisestä ja lomakauden asiasta. Poliitikot tietävät, että kesällä typerätkin kannanotot herättävät mielenkiintoa ja juuri siksi niitä heitelläään ilmoille ihmisten ihmeteltäviksi. Pääasia on, että poliitikoista puhutaan, merkitystä ei ole sillä, puhutaanko hyvää vai pahaa.

9.  Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja on, aivan odotetusti tietenkin, heittänyt myös tähän soppaan oman lusikkansa. Tuomiojaa näyttää kaivelevan yhä ulkoministerin salkun menettäminen ja sen uskominen uudessa hallituksessa Timo Soinille. Tuomioja yrittääkin vierittää vastuuta Immosen kirjoituksesta osin Timo Soinille. Hän kummastelee Soinin radiohiljaisuutta tapauksessa. Tuomiojan mukaan Timo Soini voi näköjään Suomessa olla vastaamatta Olli Immosen ja hänen natsihenkisten kavereittensa puheisiin ja esiintymisiin, mutta Suomen ulkoministerinä hän ei ulkomailla selviä tästä "huulilla".

10. Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on puuttunut asiaan kysymällä, "miten kansanedustajan julkinen unelmointi vallankumouksesta ja taistelusta on yksityistä", kuten Sampo Terho on todennut. Terhon on arvostelun jälkeen ollut pakko sanoa, että hän keskustelee - jälleen kerran - Olli Immosen kanssa ja luvata, että Immosen kirjoitusta puidaan kesätauon jälkeen myös persujen eduskuntaryhmässä. Terhon mukaan kirjoitus saattaa aiheuttaa myös seuraamuksia Immoselle.

11. Kuten sanottu, Olli Immosen kirjoitus on tyypillinen kesäinen, myrsky vesilasissa kaltainen ilmiö, johon media todellisten juttujen puutteen takia varsin hanakasti tarttuu ja jonka ansiosta myös muut poliitikot pääsevät  kesälaitumiltaan ääneen ja jyrisemään "tuomioitaan".  Todennäköistä on, että perujen eduskuntaryhmä erottaa Olli Immosen määräajaksi - luultavasti kolmeksi kuukaudeksi - ryhmän jäsenyydestä. Tämän jälkeen valtakunnassa onkin sitten kaikki taas vähän aikaa oikein hyvin!

12. Olli Immonen oli vuonna 2011 valitun eduskunnan nuorin kansanedustaja. Hän valmistui 2008 turvallisuusvalvojaksi ja suoritti vartijan tutkinnon. Ennen kansanedustajaksi tuloaan Immonen työskenteli Securitaksen palveluksessa. Immonen kuuluu perussuomalaisissa ns. halla-aholaisiin. Hän on yksi nuivan manifestin 13 allekirjoittajista, joihin kuuluvat myös Jussi Halla-aho, Maria Lohela, Vesa-Matti Saarakkala, Juho Eerola ja persujen nykyinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Immonen valittiin 2013 Suomen Sisun puheenjohtajaksi. Immonen on kertonut ihailevansa edesmennyttä itävaltalaispoliitikko Jörg Haideria (1950-2008), joka tunnettiin kansallismielisestä politiikastaan.

13. Onko Olli Immosesta tulossa mielipiteiltään Suomen Breivik? Pekka Vennamo totesi tänään Facebookissa, että Immonen muistuttaa, ei vain mielipiteiltään, vaan myös ulkonäöltään aika paljon Anders Brevikia. Immonen on kasvattanut samanlaisen leukaparran, jollainen oli myös Breivikillä. Hän julkaisi oman kansallismielisen ohjelmansa, joka muistuttaa Breivikin manifestiä, neljä vuotta Breivikin hirmutekojen jälkeen.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

958. Hajoaako Sipilän hallitus Kreikan lainapaketin takia?

Suomi syrjässä myös euromaiden johtajien illallispöydässä. Muihin yksinäisiin paikkoihin on sijoitettu Slovenian, Liettuan ja Latvian päämiehet

1. Juha Sipilän hallitus on istunut  vajaa puolitoista kuukautta. Se on joutunut heti suuriin vaikeuksiin. 

2. Hallitus ja presidentti Sauli Niinistö kielsivät EU:n pakotelistalla olevan Venäjän duuman kuuden kansanedustajan tulon Suomeen Etyj-juhlakokousta varten. Tästä ulkoministeriö, hallitus, presidentti ja koko Suomi saivat Venäjän ankarat moitteet ja suorastaan vihat niskaansa. Suomen suhteet Venäjään ovat nyt pohjamudissa. Venäjä uhkaa tyssätä Suomen kanssa tehtävät puukaupat ja panna paperiteollisuutemme polvilleen. 

3. Hallituksen ja presidentin päätös oli Etyj-asiassa oli toki aivan oikea, mutta pyyhkeitä hallitukselle ja Niinistölle on syytä antaa siitä, että ne alkoivat selitellä kieltopäätöstään onnettomilla perusteilla ja syyttämään EU:ta ja sen muitä jäsenvaltioita mm. siitä, että Suomi olisi jätetty asiassa yksin. Turhaa puhetta, kyllä Suomen pitää kantaa vastuu päätöksestään eikä arvostella asiassa muita. Venäläisten porttikiellolle oli vankat ja täysin hyväksyttävät perusteet, jotka Timo Soinin, koko hallituksen ja presidentti Niinistön olisi pitänyt tuoda rohkeasti esiin eikä ryhtyä venkoilemaan.

4. Nyt Sipilän hallituksen sopu rakoilee pahasti Kreikan tilanteen ja kreikkalaisille myönnettävän kolmannen lainapaketin tai Kreikan velkojen leikkauksen kohdalla. Hallitusohjelmassa sovittiin selvin sanoin, että Suomen vastuut Kreikalle eivät saa kasvaa. Hallituksen linja tuntuu kuitenkin jo pahasti horjuvan. 

5. Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus olisivat ilmeisesti olleet melko valmiita poikkeamaan hallitusohjelmasta ja suostuneet neuvottelemaan uudesta Kreikan tuki- ja lainapaketista. Perussuomalaiset harasi kuitenkin vastaan ja on ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen ja euromaiden ei tule ryhtyä edes neuvottelemaan Kreikan pari päivää sitten jättämästä uudesta velkaesityksestä, jonka suuruus liikkuu 50-100 miljardin euron välillä.

6. Eduskunnan, pääministerin ja valtiovarainministerin pitäisi olla parhaillaan lomalla, mutta nyt ei ole aikaa eikä varaa pitää lomaa. Eduskunnan suuri valiokunta kokoontui eilen sekavissa tunnelmissa ja tänään se on pitänyt uuden kokouksen. Hallituksen kannan Kreikka-kysymyksessä sanotaan vaihtuneen eli tiukkentuneen perjantain ja lauantain välisenä yönä. Syynä tähän on ilmeisesti se, että Timo Soini uhkasi persujen lähtevän hallituksesta, jos hallitus ei suostu tulemaan perussuomalaisten edustaman tiukan linjan taakse. 

7. Eilen suuri valiokunta hyväksyi hallituksen linjan Kreikka-kysymyksessä, mutta valiokunnan päätös julistettiin salaiseksi, eli kansanedustajat eivät saa kertoa, mikä tuo linja oikein on. Selvää kuitenkin on, että hallituksen linja on Kreikan suhteen ankara ja tiukka. Tämä ilmenee siitä, että Paavo Arhinmäki, joka kävi talvella Ateenassa juhlimassa  juhlimassa syriza-puolueen vaalivoittoa ja joka on tunnustautunut pääministeri Alexis Tsiprasin vankaksi kannattajaksi, jätti valiokunnan päätökseen erivävän mielipiteen.

8. Ministeri Alex Stubb on "laukannut" euromaiden kokouksissa Brysselissä parin viikon aikana vähintään joka toinen päivä. Saman tempun joutuu tekemään myös pääministeri Sipilä, joka on käynyt Brysselissä Kreikka-kysymyksen takia tätä ennen jo kahdesti - nämä reissut ovat olleet turhia, sillä ko. kokouksissa ei ole päätetty mitään - ja tänään hän on matkustanut jälleen Bryseeliin hiottuaan sitä ennen aamupäivällä eduskunnan suuressa valiokunnassa - joka siis kokoontui myös tänään - Suomen "lopullista" kantaa Kreikka-asiassa. Johan kolmas kerta toden sanoisi - tuskinpa vaan.

9. Brysselissä ja euromaissa - ei siis vain Suomessa - vallitsee ymmärrettävästi syvä luottamuspula Kreikan hallitusta kohtaan. Viikko sitten Kreikassa pidettiin kansanäänestys, jossa euromaiden tekemä esitys Kreikan velkaehdoista hylättiin selvin numeroin. Mutta kului vajaa viikko ja Tsipras ja kumppanit esittivät itse euromaille lähes joka kohdassa täysin samanlaisen esityksen uusista lainaehdoista, jonka ne esittävät kansanäänestyksessä hylättäväksi!

10. Alex Stubb ja Juha Sipilä ovat tänään yrittäneet torjua väitteet siitä, että hallitus oli ollut lähellä hajota Kreikan toimintalinjan suhteen vallinneiden erimielisyyksien takia. Timo Soinilta ei ole saatu asiaan selkeää vastausta. Juha Sipilä korosti hallituksen yksimielisyyttä marssiessaan tänään pari tuntia sitten suuren valiokunnan kokoukseen.

11. Hallitus voi toki nyt olla yksimielinen, sillä yksikään hallituspuolue ei haluaisi hallituksen hajoavan. Toinen asia asia on, että päivää tai paria aiemmin hallituspuolueiden rivit olivat asian takia sekaisin. Todennäköistä on, että tässä tilanteessa Timo Soini esitti uhkavaatimuksen persujen lähdöstä hallituksesta, jolleivät kaksi muuta hallituspuoluetta tulisi hänen omaksumansa tiukan kannan taakse. Ja katso: Sipilä ja Stubb tottelivat ja mukautuivat Soinin tahtoon. 

12. Jälkikäteen Sipilän ja Stubbin on toki helppoa sanoa, että hallitus olisi ollut koko ajan yksimielinen. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituspuolueet olivat eri mieltä ja yhtenäisyys saatiin aikaan vasta siten, kun Timo Soini esitti ukaasin, jonka mukaan hallitus hajoaa, jos keskusta ja kokoomus eivät tulisi perussuomalaisten kannan taakse. 

13. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tätä on mahdotonta ennustaa, mutta mahdollista on, että meillä Timo Soini ryhtyy entistä pontevammin vaatimaan Kreikan eroa tai erottamista eurosta (grexit) Juha Sipilän ja kokoomuksen lienee pakko tukea myös tätä Soinin esitystä, jos hallitus aiotaan pitää pystyssä. 

14. Kuka Suomen hallitusta todellisuudessa johtaa, Juha Sipilä vai Timo Soini?

15. Viimeisimmät otsikot asiasta:

- Sipilä suuren valiokunnan kokouksen jälkeen tänään:  Suomi ei suostu neuvotteluihin Kreikan esityksen pohjalta, koska se ei ole "riittävä pohja". Sipilän mukaan Suomen tiukka linja Kreikan lainoittamisessa ei ole perussuomalaisten sanelema.

- Perussuomalaiset kiistävät uhkailleensa hallituksesta erolla - Soini ei kuitenkaan kommentoi. Persut eivät siis ole puolueena esittäneet ko. uhkausta, mutta eri asia on, että Timo Soini on voinut sellaisen ukaasin yksin esittää.

- Teija Tiilikainen: Suomi noteerataan nyt kaikkialla eurokriittisenä.

- Paavo Arhinmäki: Valtava kolaus Suomen maineelle. Myös Ville Niinistö moittii Suomen tiukkaa kantaa.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

957. Sipilää hehkutetaan gallupeissa

1.  TNS Gallup on selvittänyt Helsingin Sanomien toimeksiannosta, miten suomalaiset suhtautuvat uuden hallituksen ja pääministerin toimintaan ja onnistumiseen tehtävässään.  Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse noin tuhat henkilöä 15-25. kesäkuuta. Ilmoituksen mukaan joukko edustaa 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia Manner-Suomessa. 
2. Gallup-kyselyn tuloksista kerrottiin eilen HS:ssa suurten otsikkojen kera. Pääotsikon mukaan Juha Sipilä on edeltäjiään suositumpi pääministeri. Jutun alaotsikon mukaan Sipilä on onnistunut pääministerin tehtävässään paremmin kuin johtamansa hallitus, joka sekin on ko. tutkimuksen onnistunut kohtalaisen hyvin.
3. Hetkinen, mistä tutkimuksesta oikeastaan olikaan kysymys? Pääministerin ja hallituksen suosiosta vai Sipilän ja hallituksen onnistumisesta toiminnassaan? Teoriassa on näet mahdollista, että pääministeri nauttii suurta suosiota, vaikkei hän olisi onnistunut kovinkaan kummoisella tavalla tehtävässään. 
4. Niin tai näin, HS hehkuttaa jutussaan estottomasti ja ilman kriitikin poikastakaan sekä Sipilän suosiota että hänen onnistumistaan pääministerinä. Lehden mukaan Sipilän suosio on noussut jopa valtiomiestasolle. No jopas nyt jotakin! Olisi kuitenkin syytä muistaa, että ns. valtiomiesten taso ei ole välttämättä aina kovin vankka. Tästä on paljon tietoa esimerkiksi Ranskasta ja Yhdysvalloista, joiden presidenttien, siis valtionpäämiesten, suosio on vaeltanut usein aivan laakson pohjilla. 
5. Lehti kertoo, että lähes 60 prosenttia kansalaisista - oikeastaan kyselyyn vastanneista ihmisistä -  on sitä mieltä, että Sipilä on onnistunut tehtävässään erittäin hyvin tai melko hyvin; tarkka luku on tutkimuksen mukaan 58 %. Vastaajista kuitenkin "vain" 14 prosenttia katsoo Sipilän onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin ja 44 prosenttia melko hyvin. Paras palaute Sipilälle tulee omilta eli keskustapuolueen joukoilta, joista liki 90 prosenttia pitää pääministerin toimia vähintään melko hyvinä.
6. Tässä ei suinkaan vielä kaikki, sillä HS hehkuttaa Sipilän suosiota myös siksi, että hän (suorastaan) peittoaa kansansuosion määrässä kirkkaasti edeltäjänsä Alexander Stubbin. Myös Jyrki Kataisen kannatus pääministerinä jäi lehden mukaan ylimmilläänkin vaisummaksi kuin Sipilän. Todellisuudessa ei kovinkaan paljon, sillä kansalaisista 56 prosenttia katsoi Kataisen onnistuneen pääministerinä. Sipilän ja Kataisen välinen suosioero on siis vain vaivaiset kaksi (2) prosenttiyksikköä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköän suuntaansa.  Näin ollen HS:n hehkutus, jonka mukaan Sipilä peittoaa suosiossa/onnistumisessa Kataisen "kirkkaasti", vaikuttaa hieman oudolta. 

7. Myös Matti Vanhanen oli pääministerikautensa alkuaikoina varsin suosittu. Kaikki muistanevat, miten Vanhasen suosio hupeni niin, että hän joutui lopulta heittämään pyyhkeen kehään ja lähtemään pääministerin ja samalla myös keskustan puheenjohtajan paikalta. Paljolti Matti Vanhasen "ansioita" oli, että keskusta kärsi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oikean rökäletappion ja joutui jäämään oppositioon. Katoavaista on siis mainen kunnia ja suosio, etenkin politiikassa.

8. Itse asiassa Hesarin gallupkysely on täysin ennenaikainen, sillä sitä 15-25.6. tehtäessä Juha Sipilän ja ja hänen hallituksensa olivat olleet virassa vasta 2-3 viikkoa. Hallitus ei ole tehnyt vielä juuri minkäänlaisia merkittäviä päätöksiä, joten luotettavaa arviota siitä, miten hallitus ja pääministeri ovat onnistuneet toiminnassaan, on tässä vaiheessa mahdotonta tehdä. Kyselyn tulokset kuvastavat lähinnä vain mielikuvaa Juha Sipilän suosiota, jota hän nautti jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, ja ihmisten toiveita, että Sipilä hallitus onnistuisi tehtävässään edellistä hallitusta paremmin. 

9. Kyselyyn vastanneet eivät ole siten todellisuudessa arvioineet eivätkä edes voineet arvioida hallituksen tai pääministerin onnistumista tehtävässään, koska hallituksen ja pääministerin työ on vasta aivan alkuvaiheessa. Hallitus ei ole tehnyt hallitusohjelman toteuttamiseksi vielä konkreettisia päätöksiä tai toimenpiteitä Osa hallitusohjelmassa kaavailluista uudistuksista on sitä paitsi jouduttu ankaran vastustuksen vuoksi joko peruuttaamaan tai lykkäämään tuonnemmaksi.

10. HS:n kyselyssä vastaajilta kysyttiin mielipidettä myös Juha Sipilän hallituksen onnistumisesta. Kyselyn tulos, jonka mukaan hallitus ei nauti "likimainkaan" yhtä korkeaa suosiota kuin pääministeri, ei ole mikään yllätys. Vastanneista vain 37 prosenttia katsoi, että hallitus on suoriutunut tehtävästään erittäin hyvin (6 %) tai melko hyvin (31 %). Hallitusta ei ole syytä tai edes mahdollisuutta arvioida krititisesti, sillä eihän hallitus ole vielä edes tehnyt oikeastaan mitään. Kipeät leikkaus- yms. päätökset tehdään vasta syksyllä, silloin hallituksen suosiota voidaan kysyä  uudelleen. Kyselyyn vastanneista keskustalaisista 71 prosenttia antoi hallitukselle hyvän arvosanan, kokoomuslaisista 68 prosenttia, mutta perussuomalaisista vain  43 prosenttia.

11. HS:n yllättävä into mitata ja arvioida pääministerin ja hallituksen toiminnan onnistumista jo 2-3 viikon jälkeen hallituksen aloittamisesta on melkoinen mysteeri. Sipilän onnistumista on harhaajohtavaa verrata etenkin Alex Stubbin ja hänen hallituksensa onnistumiseen siinä vaiheessa, kun ko. hallitus oli toiminut jo puoli vuotta tai lähes vuoden. Tulisi muistaa, että kaikilla hallituksilla on aina alkuvaiheessa muutaman kuukauden pituinen kuherruskuukausi- tai kausi, jolloin ihmiset eivät ryhdy arvioimaan hallitusta vielä kovin kriittisesti, vaan odottavat ensin, saako hallitus kenties jotain "hyvää" aikaan. 

12. HS unohtaa jutussaan ja Sipilän "onnistumista" hehkuttaessaan ja vastaavasti Alexander Stubbia ja hänen johtamaansa hallitusta kritisoidessaan, että Stubbin hallitus nautti toimintansa alussa aika laajaa suosiota. HS ei kuitenkaan - jostakin syystä - teettänyt kyselyä Stubbin ja hänen hallituksensa onnistumisesta vielä 2-3 viikon jälkeen - jos teetti niin ei julkaissut - kuten nyt Sipilän kohdalla tapahtui, vaan vasta joulukuussa 2014, jolloin Stubbin vetämä "kivireki" eli  sixpack-hallitus oli ehtinyt toimia jo puolisen vuotta. Toisen kerran HS mittautti Stubbin ja hänen hallituksensa suosiota vasta huhtikuussa 2015.

13. Toinen pointti, jonka HS unohtaa tyystin Stubbin ja Sipilän hallitusten vertailussa, on se, että Stubb joutui vetämään koko ajan varsinaista kivirekeä  eli hallitusta, jonka kuusi eri puoluetta olivat sangen eripuraisia keskenään. Vasemmistoliitto ja vihreät löivät kokoomusta ja pääministeri Stubbia julkisuudessa kuin konsanaan vierasta sikaa, ja myös SDP esiintyi Antti Rinteen johdolla usein Stubbin selkäänpuukottajana. Lopulta vasurit ja vihreät lähtivät lätkimään hallituksesta ovet paukkuen, mutta demarit jatkoivat hallituksessa, jolla ei ollut Antti Rinteen tympeän vaalitaktikoinnin vuoksi kuitenkaan kunnollisia toimintaedellytyksiä. Juha Sipilän asema Stubbiin verrattuna on paljon helpompi, sillä hän johtaa kolmen ison puolueen hallitusta, jossa ei ole "kitisijöitä" (vasurit ja vihreät) eikä ikuisia nokittelijoita (SDP) mukana. 

14. Voidaan vain ihmetellä sitä lähes groteskia tapaa, jolla maan suurin sanomalehti katsoo asiakseen näykkiä edelleen  ex-pääministeri Alexander Stubbia. Stubb näyttää olevan nykyisin Hesarin "hampaisssa" myös hampaittensa takia. HS:ssa eilen julkaistu toimittaja Teemu Luukan Merkintöjä-kolumni on tästä oivallinen esimerkki. Luukka - onkohan mies muuten sukua maalaisliiton Eemil Luukalle - oli näet varustanut juttunsa otsikolla "Minne hävisivät Stubbin hampaat?". Luukka kertoi, että vielä viime kesänä, kun Stubbista oli tullut pääministeri, Stubb hymyli harva se päivä niin, että "ikenet paistoivat ja hampaat kiilsivät". Toimittajan mukaan Stubb hymyili kenties enemmän kuin hallituksen muut ministerit yhteensä. Nyt Stubb sen sijaan ei enää juuri edes hymyile, ei ainkaan paljasta ikeniään. Tämä muutos näyttää jääneen kovasti askarruttamaan toimittajaa. 

15. Toimittaja Luukka toteaa, että vaikka Stubb on ollut ministerinä yhtäjaksoisesti jo seitsemän vuotta, hän ei ole vieläkään onnistunut nousemaan "valtiomiesluokkaan". Sitä vastoin HS suuresti hehkuttama Juha Sipilä  on Hesarin mukaan ponnahtanut valtiomiesluokkaan jo nyt, vaikka hänen hallituksensa on ollut toiminnassa vasta kuukauden verran. Tämä arvionsa lehti perustaa Sipilän "ylivertaiseen" kansansuosioon, joka ilmenee lehden tettämästä kyselystä. Sallikaa minun nauraa, sillä niin kevyillä ja suorastaan naurettavilla perusteilla Hesari tekee ko. arvioitaan. Toivotaan nyt, että Juha Sipilä muistaa pitää omat "hampaansa ja ikenensä kurissa". Ettei joutuisi tämän takia Hesarin hampaisiin.

16. Juha Sipilän ja hänen hallituksensa onnistumista voidaan arvioida ja mitata objektiivisesti ainoastaan  pääministerin ja hallituksen tekojen, ei suinkaan ennakko-odotusten ja toivomusten perusteella. Tämä on mahdollista vasta muutaman kuukauden kuluttua eli vuoden lopulla, jolloin hallituksen kaavailemat leikkaus- ja säästöpäätökset on tehty ja ne ovat alkaneet pikku hiljaa myös purra. Suomella ja EU:lla on edessään todella vaikeita aikoja mm. Kreikan tukalasta tilanteesta johtuen. Suomen työttömyys kasvaa kasvamistaan - nyt työttömiä on jo lähes 400 000 - vienti ei vedä lähimainkaan kunnolla, investointeja ei tehdä, maan velkaantumistahti ei hellitä ja Sipilän kaavailemasta viiden prosentin kannattavuusloikasta ja yhteiskuntasopimuksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Tämä kaiken keskellä maan suurin lehti näkee asiakseen tyytyä näykkimään edellisen pääministerin heikkoja kannatuslukuja ja tämän hymyilyä.

17. Timo Soini on myös ollut kova poika nauramaan, hänen hörönauruaan on kuultu etenkin opposition penkeiltä vuosikaudet. Nykyisin Soini tyytyy lähinnä virnuilemaan hallituksen aitiossa. Kohta saattaa käydä niin, että Alex Stubb ei ole hallituksen ainoa jäsen, jota maailman meno ei juuri naurata. Myös pääministeri Juha Sipilän kasvoilla vielä aika usein näkyvä virne voi hallituksen työn päästessä kunnolla vauhtiin pikku hiljaa kadota. Jos nyt Sipilän hallitus on vuoden lopussa ylipäätään edes pystyssä, sillä perussuomalaisille lisävelan myöntäminen Kreikalle saattaa olla liian kova paikka. Hallitusohjelmassa on sovittu, etteivät Suomen velvoitteet Kreikan auttamiseksi saa enää kasvaa. 

18. Mielenkiintoista nähdä, saavatko persut Juha Sipilältä luvan olla hallituksessa jatkuvasti eri mieltä merkittävistä asioista. Persujen kannatus laski yhdessä kuukaudessa eli toukokuusta kesäkuuhun kaksi prosenttiyksikköä. Tätä menoa vihreät ajaa gallupeissa kohta Sdp:n ja persujen ohi. Miten silloin suu pannaan persuissa ja hallituksessa? Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

19. Myös Yle Uutiset on on teettänyt gallupkyselyn ihmisten luottamuksesta Juha Sipilän hallitukseen. Tässä Taloustutkimuksen suorittamassa kyselyssä ei kysytty erikseen pääministeri Juha Sipilän suosiota. Haastattelut tehtiin 24.6. -1.7. välisenä aikana ja mielipidettä kysyttiin 1004 ihmiseltä. Kyselyssä 59 vastaajista sanoi olevansa joko melko tai erittäin tyytyväisiä uuteen hallitukseen. Hallitukseen tyytymättömiä oli 34 prosenttia vastaajista, mielipidettään ei osannut sanoa 7 prosenttia. Miehistä peräti 68 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä hallitukseen, mutta naisista tyytyväisiä oli vain 51 prosenttia.

20. Hesarin ja Yle Uutisten kyselyjen tulokset eroavat yllättävän paljoin toisistaan. Kun Juha Sipilän hallitus on aika "miehinen" - istuuhan siinä myös Timo Soini - ei ole kovin suuri yllätys, että juuri miehet ilmoittivat luottavansa hallitukseen enemmän kuin naiset. Timo Soini näyttää olevan enemmän miesten kuin naisten "mieleen". Myös Ylen kysylyä rasittaa se, että vaikka hallitus on ehtinyt istua vasta kuukauden, ihmisiltä kysellään ikään kuin "lopullisena totuutena" luottamuksesta hallitukseen tai jopa sen onnistumisesta tehtävässään ja vastaukset julkaistaan ikään kuin todellisina selvityksinä. Molemmat kyselyt ovat kuitenkin täysin ennenaikaisia eikä niistä voida saada luotettavaa käsitystä siitä, miten hallituksen tekoihin suhtaudutaan. Hallitus ei ole nimittäin kerta kaikkiaan ehtinyt tehdä vielä juuri mitään!

21. Huh huh! Näitä gallupkyselyjä - jotka ovat toki koko lailla turhia - näyttää riittävän joka lähtöön. Helsingin Sanomissa julkaistiin nimittäin tänään tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemies  Maria Lohelan suosiota koskevat "selvitykset", jotka lehti on teettänyt TNS Gallupilla. Sauli Niinistön suosio on kyselyn mukaan edelleen vain kasvussa, sillä nyt eli kesäkuussa 86 prosenttia suomalaisista - siis kyselyyn vastanneista ihmisistä - katsoo, että Niinistö on hoitanut tehtävänsä erittäin tai melko hyvin. Kohta voi käydä niin, että Niinistö ohittaa kannatusluvuissa jopa Vladimir Putinin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin, joiden kannatus on liki 100 prosenttia, vm. päämiehen osalta jopa enemmän. 

22. Sauli Niinistön on tietenkin perin ellei suorastaan naurettavan helppo homma kerätä suosiota. Hän pitää kesäkuussa Kultarannassa perinteisen seminaarin, jossa puhellaan niitä näitä joutavia, ja hän yrittää (muka) ratkoa tai välittää Ukrainan kriisissä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinistö vierailee säännöllisesti kylässä Putinilla, mutta ei saavuta näissä tapaamisissa tuloksia, vaan Putin nolaa Niinistön julkisesti toteamalla, että Suomen olisi parasta pysyä liittoutumattomana, siis irti siitä perkeleen Natosta. Sauli käy innolla maatalousnäyttelyissä rapsuttelemassa mansikkeja ja Kuninkuusraveissa taputtelemassa ruuna-reippaita. Tällaisissa tilaisuuksissa Niinistö on mies paikallaan!

23. Valtio-opin professori Kimmo Grönlund, hän on näitä päivystäviä proffiamme, yrittää pohtia HS:ssa Niinistön suosion salaisuutta.  Hänen mukaansa "Suomi on tasavalta, mutta tarvitsee omat kuninkaallisensa". Sillä lailla, kyllä nämä professorit sitten ovat viisaita ja nokkelia kavereita arvioinneissaan! Mutta, mutta, yksi asia silti hieman huolestuttaa. Muissa maissa, joissa on todellisia kuninkaallisia - esimerkkinä vaikkapa Iso-Britannia ja Ruotsi - kuninkaalliset tuntuvat olevan jatkuvasti "pieniin päin" ja putkauttelevat maailmaan yhä uusia jäseniä  jo muutenkin laajoihin kuningashuonesiiin. Meidän "kuninkaallisilla" tällaista ei tapahdu. 

24. HS:n Lohela-kyselystä ilmeni, etteivät suomalaiset vielä oikein tunne eduskunnan uutta puhemiestä, joka on sitä paitsi oikeesti nainen. Vain 17 prosenttia vastanneista arvioi puhemies Maria Lohelan suoriutuneen tehtävästään erittäin tai melko hyvin. Tulisiko Lohelan ryhtyä puhumaan täysistuntoa johtaessaan hieman englantia, jotta hänen tunnettavuutensa kasvaisi? Englannin taito oli nimittäin se syy, miksi eduskunta - lue perussuomalaiset - halusi hänet puhemieheksi.




perjantai 3. heinäkuuta 2015

956. Puolueiden kannatuskysely

1. Taloustutkimuksen Ylen toimeksiannosta 3.6.-1.7. välisenä tekemän puoluekannatuskyselyn tulokset julkaistiin toissa päivänä. Taloustutkimus haastatteli gallupkyselyään varten 2923 ihmistä. Kantansa ilmoittaneista vastaajista puoluekantansa kertoi 72,5 prosenttia. Kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,6 prosenttiyksikköä. Edellinen kannatuskysely tehtiin toukokuussa.

2. Kyselyn mukaan keskusta jatkaa edelleen maan suurimpana puolueena, mutta sen kannatus on kuitenkin vähentynyt kuukaudessa 0,4 prosenttiyksikköä. Lyhyt hallitustaival - Juha Sipilän hallitus nimitettiin 29.5. -  näyttää piristäneen kokoomuksen suosiota, sillä se on noussut perussuomalaisten edelle toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin kannatuksella. Puolueen kannatus on kasvanut 0,6 prosenttiyksiköllä toukokuusta.
3. Muiden hallituspuolueiden, eli keskustan ja perussuomalaisten kannatus sen sijaan on laskussa. Perussuomalaisten suosio on notkahtanut reilusti eli peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Puolueelle antaisi äänensä nyt 15,6 prosenttia kansalaisista. Huhtikuun vaaleista persujen kannatus on laskenut yli kahdella prosenttiyksiköllä.
4. Perussuomalaisten kannattajat ovat luultavasti tyytymättömiä hallituksen alkutaipaleeseen, arvioi kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja. Hallitus julkisti leikkauspäätöksensä kesäkuun alussa eli mittausjakson aikana. Tutkimusaineiston mukaan perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa työväestön joukossa. 
5. Demareiden alamäki jatkuu, sillä puolueen suosio näyttää yhän laskevan. Sdp:n kannatuksesta on hävinnyt Ylen edellisen mittauksen jälkeen vielä 0,4 prosenttiyksikköä, sillä puoluetta äänestäisi nyt 14,6 prosenttia suomalaisista. Vaalien jälkeen demareille on tullut turpiin melkein kaksi prosenttiyksikköä.
6. Oppositiossa istuvilla vihreillä ja vasemmistoliitolla sen sijaan menee paremmin. Vihreiden suosio on kasvanut prosentin ja vasemmistoliiton melkein saman verran, 0,9 prosenttiyksikköä. Vihreille mitattiin kesäkuussa 11,5 prosentin kannatus, joten puolueen suosio on kasvanut hyvin menneiden eduskuntavaalien jälkeen vielä kolme prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto keräisi tällä hetkellä 8,4 prosenttia äänistä.
7. Taloustutkimuksen mukaan  vihreisiin vuotaa tällä hetkellä kannattajia lähinnä demareista. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö on ollut alkuvaalikaudella näkyvin oppositiojohtaja, kun demareiden aika on mennyt lähinnä akselilla Rinne - Urpilainen tapahtuneeseen keskenäiseen riitelyyn Jos demareiden alavireinen ja vihreiden nousujohteinen kannatuskehitys jatkuu, vihreät saattavat hätyytellä kohta neljänneksi suurimman puolueen paikkaa.
8. Oppositioon siirtyminen pitkän hallituskauden jälkeen ei näy vaikuttaneen RKP:n suosioon. RKP:lle mitattiin kyselyssä tavanomainen eli 4,5 prosentin kannatus. Puheenjohtajan vaihdoksesta  ilmoittanut kristillisdemokraatit sen sijaan ovat saaneet 0,3 prosenttiyksikön verran nostetta. Puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi kesäkuun alussa, ettei hän enää asetu ehdolle. KD keräisi nyt 3,4 prosentin äänisaaliin.
9. Mainitusta gallup-kyselystä ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Juha Sipilän hallitus on vasta runsaan kuukauden ikäinen, eikä sen ilmoittamista leikkaus- ja säästöaikeista ole vielä ehditty antaa konkreettisia lakiesityksiä eduskunnalle. Tunnettu tosiasia on, että hallitukset saavat Suomessa viettää noin kolmen kuukauden pituista kuherruskautta kansalaisten silmissä. Vasta reilun puolen vuoden jälkeen nähdään, mitä mieltä kansalaiset todellisuudessa ovat hallituksen ja hallituspuolueiden onnistumisesta. Kun leikkaus- ja säästötoimenpiteet alkavat käytännössä purra, puolueiden kannatuksessa ja suuruusjärjestyksessä voi tapahtua enemmän muutoksia ja heilahduksia.

torstai 2. heinäkuuta 2015

955. Etyj-juhlakokous - venäläisille porttikielto

1.  Helsingissä pidettiin 1975 Etyk-kokous, johon saapuivat 35 maan poliittiset johtajat aina Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa myöten. Silloisista Euroopan maista vain Albania ei lähettänyt edustajaansa kokoukseen. Kokousta isännöi presidentti Urho Kekkonen. 

2. Kokouksessa solmittua Etyk-sopimusta pidettiin liennytyksen riemuvoittona idän ja lännen vastakkainasettelun vähentämisessä. Sopimus kattaa kolme aihealuetta, eli poliittiset ja turvallisuusasiat, talous- ja ympäristöasiat sekä ihmisoikeusasiat. 

3. Etykin nimi on nyt Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Se päätettiin perustaa juuri Helsingin Etyk-kokouksessa. Järjestöön kuuluu 57 jäsenmaata.  

4. Helsingissä pidetään ensi sunnuntaina Etyj - Etykin 40- vuotisjuhlakokous. Ironista kyllä, idän ja lännen välisestä liennytyksestä on enää rippeet jäljellä, sillä maailma on uuden kylmän sodan partaalla. Tämä johtuu Venäjän suorittamasta Krimin valtauksesta ja sen miehitystoimista Itä-Ukranaissa. Ukrainan kriisi, oikeastaan sota, on vaatinut jo 7 000 kuolonuhria.

5. Venäjä on ilmoittanut kokoukseen valtuuskunnan, jonka jäsenistä kuusi on EU:n pakotelistalla eli käytännössä matkustuskiellossa unionin jäsenmaiden alueelle. Pakotelistalla on myös duuman alahuoneen puhemies Sergey Naryskin, jonka piti johtaa 15-henkistä venäläisdelegaatiota Helsingissä. Suomen ulkoministeriö on pohtinut hankalaa tilannetta jo pitkään ja, kuten ulkoministeri Timo Soini eilen totesi, konsultoinut ja notifikoinut lukuisia kertoja EU-ja Etyj-maita sekä eri alojen asiantuntijoita siitä, voitaisiinko mainituille duuman jäsenille sallia poikkeus matkustuskiellosta. Muutama viikko sitten Sauli Niinistö kävi Vladimir Putinin luona Moskovassa ja tuolloin presidentien odotettiin käsittelevän myös kyseistä asiaa. Ilmeisesti ei kuitenkaan käsitelty, sillä presidenttien tiedotustilaisuudessa asiasta ei puhuttu mitään.

6. Eilen ulkoministeriö ilmoitti ikään kuin vaivihkaa - tiedotustilaisuutta asian johdosta ei rohjettu pitää - että Suomi ei myönnä pakotelistalla oleville venäläisille poliitikoille poikkeuslupaa saapua Helsinkiin. Ulkoministeriöstä kerrottiin,  että vaikka EU:n neuvoston pakotepäätös antaa mahdollisuuden tehdä matkustuskieltoihin poikkeuksia, ko. poikkeusperusteet eivät sovellu Suomessa järjestettävään parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon. Suomessa ei selityksen mukaan sijaitse Etyjin rakenteita tai pysyviä instituutiota kuten esimerkiksi Etyjin sihteeristöä. Timo Soinin mukaan Venäjän delegaatio on kuitenkin tervetullut Etyj-kokoukseen, mutta ilman pakotelistalla olevia Naryskiniä ja viittä muuta duuman jäsentä.

7. Venäjällä on odotetusti nostettu kova metakka UM:n päätöksen johdosta. Venäjä ilmoitti jättäytyvänsä kokonaan pois Etyjin kokouksesta. Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Puskov syytti Suomea siitä, että se päätti "tilanteen lieventämisen sijasta huonontaa sitä". Pushkovin mukaan Suomi valitsi "mahdollisen edistyksen sijaan taantumuksen". Puskov uskoi Suomen tehneen päätöksensä EU:n painostuksen alaisena. Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja  Valentina Matvijenko, jonka omakin nimi löytyy EU:n pakotelistalta,  ärhenteli väittämällä, että Suomi osoitti menettäneensä itsemääräämisoikeutensa.

8. Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dimitri Peshkov sanoi eilen, että Venäjä pitää Suomen kieltopäätöstä pahansuopana ja törkeänä. Duuman alahuoneen puheenjohtaja Sergei Naryskin, itsekin siis näitä porttikieltotyyppejä, moitti myös Suomen päätöstä ankarasti. Naryskinin mukaan  Suomen porttikielto "rikkoo parlamentarismin henkeä ja on demokratian periaatteiden vastainen". Suomen hallitus osoittautui Neryskinin mukaan asiassa selkärangattomaksi.

9. Poliittinen peli eli Venäjän puuttuminen porttikiellon takia Suomen sisäisiin asioihin tuntuu vain kovenevan. Eilen Suomen Venäjän-lähettiläs Hannu Himanen kutsuttiin Venäjän ulkoministeriön puhutteluun. Suurlähettilään puhuttelua pidetään diplomatian maailmassa melko ankarana reaktiona lähettilään asemamaan ärtyisyydestä. Puhuttelun syyksi mainittiin, että Suomen "avoimen vihamielinen päätös" ei ole hyvien naapurisuhteiden mukainen, vaan vahingoittaa Suomen ja Venäjän välisiä suhteita.

10. Suomen UM:n päätös on täysin oikea ratkaisu. Naryskin ja muita duuman jäseniä on asetettu EU:n pakotelistalle Venäjän kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeussopimuksia räikeästi rikkovien hyökkäys- ja valtaustoimien takia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Tästä Suomen poliittisen johdon pitäisi muistuttaa Naryskinia, Pushkovia, Peskovia ym. venäläisiä. On silkkaa pötypuhetta Naryskinin tavoin väittää, että Suomen päätös rikkoisi parlamentarismin henkeä tai demokratian periaatteita. Venäläisten räikeät hyökkäystoimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa sen sijaan rikkovat kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeussopimuksia.

11. Suomen poliittinen johto eli tasavallan presidentti ja pääministeri kuitenkin vaikenevat - normaaliin tapaansa - asiasta täysin ja ulkoministerikin käyttää vain hyvin lempeitä puheenvuoroja; eduskunnan puhemieheltä kukaan ei edes odota kannanottoa asiasta. Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, kuka on eduskunnan nykyinen puhemies. Tasavallan presidentin kansliasta  ilmoitettiin alkuviikosta, että Niinistö on suostunut Kuninkuusravien 2016 suojelijaksi; ehkä tämä tieto lämmittää suomalaisten mieliä ja vahvistaa heidän itsetuntoaan.

12. Pienemmät suomalaiset politiikot tuntuvat napisevan UM:n porttikieltopäätöstä vastaan. Napisijoihin kuuluu tietenkin Ilkka Kanerva, joka on toiminut vuoden verran Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä ja johtaa Etyjin Helsingin juhlakokouksessa esitettävää teatteria. Kanervalla on oma lehmä ojassa, sillä hän on ilmoittanut pyrkivänsä toiselle presidenttikaudelle; presidenttinä, olkoonkin vain Etyjin yleiskokouksen pressana, on näet niin mukava olla!

13. UM:n arvostelijoihin ovat yhtyneet myös Eero Heinäluoma, Erkki Tuomioja ja  ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Vm. laukoi tänään, että suomalaisten pitäisi voida keskustella venäläisten kanssa. Varsin outo peruste, sillä kukaan ei ole ollut toki estämässä suomalais-venäläisiä keskusteluja. Suomen presidentti laukkaa vähän väliä Venäjällä "keskustelemassa" Putinin kanssa. Eduskunnan jäsenistä Eero "Don" Heinäluoma ja Kai Mykkänen olivat äskettäin - jostakin syystä - Venäjällä "keskustelemassa"; he kuuluvat eduskunnan Venäjän ystävyysryhmään. - Kaiken maailman täysin turhia ystävyysryhmiä ja -seuroja ja vastaavia niitä onkin perustettu, ne palvelevat vain poliittiikojen kyltymätöntä matkustus- ja vierailuintoa.

14. Nyt odotetaan vain pelolla, miten kiivaasti kepun kunniapuheenjohtaja ja todennäköisesti tuleva presidenttiehdokas Paavo Värynen tuomitsee Suomen porttikieltopäätöksen. Eilen hän ehti jo lukea madonluvut Helsingin uudelle kehäradalle.

15. Venäjän duuma ja Kreml ovat delegaation jäsenten valinnallaan ilmeisesti halunneet täysin tarkoituksellisesti heittää Suomen hallitukselle eräänlaisen syötin tai koepallon, jotta nähtäisiin, miten Suomi reagoi asiaan. Kun Venäjän parlamentissa on 450 jäsentä, on vaikea muuten ymmärtää, miksi delegaation jäsenistä lähes joka toisen nimi löytyy EU:n pakote- ja matkustuskieltolistalta.  Suomen suoraselkäinen (selkärankainen) hallitus ei kuitenkaan mennyt halpaan ja nielaissut syöttiä. Tilanne saattaisi olla toinen, eli Suomen hallitus olisi pettänyt EU-kumppaninsa, jos hallituksessa olisi istunut sellaisia menneen ajan ministereitä kuin esimerkiksi Erkki Tuomioja, Ilkka Kanerva, Eero Heinäluoma ja/tai Paavo Väyrynen; taikka Antti Kaikkonen.