1. He eivät koskaan palaa (They never come back) on tunnettu urheilusankareihin ja varsinkin ammattinyrkkeilyn maailmanmestareihin liitetty slogan. Iskulause on koskenut erityisesti raskaansarjan entisten maailmanmestareiden epäonnistuneita yrityksiä vallata titteli takaisin. Muhammad Ali (ent. Cassius Clay) oli vasta toinen raskaansarjan mestari, jolta MM-tittelin uudelleen valtaaminen toteutui 1974. Ensimmäinen come back onnistui Floyd Pattersonilta (1935-2006) vuonna 1960, jolloin hän voitti uusintaottelussa ruotsalaisen Ingemar Johanssonin. Floyd Patterson oli oma idolini, hän voitti Helsingin olympiakisoissa 1952 keskisarjan kultamitalin 17-vuotiaana.
2. Entisten huippupoliitikkojen eli lähinnä presidenttien ja pääministereiden paluu takaisin politiikan parrasvoihin tuntuu vielä vaikeammalta tehtävältä. Useimmissa tapauksissa politiikasta vetäytyneet ja vetäytymään pakoitetut ex- pääministerit eivät edes yritä tehdä come backia, vaan poistuvat suosiolla politiikasta joko eläkkeelle tai muihin tehtäviin.
3. Suomessa on monta ex-pääministeriä, joista useimmat eivät ole politiikasta vetäydyttään yrittäneet palata edes eduskuntaan. Tällaisia henkilöitä ovat Esko Aho, Paavo Lipponen ja äskettäin politiikan jättänyt Mari Kiviniemi. Todellinen pätkäpääministeri Anneli Jäätteenmäki äänestettiin todellisena ääniharavana vuonna 2004 EU:n parlamentin jäseneksi.
4. Matti Taneli Vanhanen (kesk) toimi pääministerinä 2003-2010. Hän päätti luopua tehtävästään joulun alla 2009, jolloin koko politiikan sekoittaneet vaalirahoitussotkut jäytivät pahasti keskustaa ja sen puheenjohtajana ollut Matti Vanhasta. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa keskusta koki rökäletappion, minkä Matti Vanhanen oli toki jo vuonna 2009 ennakoinut. Vanhasen poistuttua politiikasta kesken kaiken keskustan vaaalitappio meni lähinnä pääministeri Mari Kiviniemen piikkiin.
5. Kansanedustajana 1991-2010 toiminut Matti Vanhanen jätti keskustan puoluekokoukseen jälkeen 2010 myös eduskunnan ja siirtyi Perheyritysten liiton palvelukseen toimien siitä saakka liiton toimitusjohtajana. Tämän jälkeen Vanhaselta on usein kysytty, aikooko hän vielä joskus palata takaisin politiikkaan. Vanhanen on kertonut aina päättäväisesti, että hänellä ei ole poliitiikkaan paluuta koskevia suunnitelmia tai että hän tulisi joskus asettumaan ehdolle eduskuntavaaleissa.
6. Tätä todellisten halujen piilottelua kesti neljä vuotta, sillä tällä viikolla Matti Vanhanen ilmoitti Facebookissa "miettineensä", miten hänen kokemuksensa perheyrityksistä ja valtion johtamisesta voisi yhdistää. Hän sanoi harkitsevansa päätöstään syksyn aikana.
Tästä kaikki toki ymmärsivät, että Vanhanen tulee harkitsemaan paluuta politiikkaan ja eduskuntaan, sillä seuraavat vaalit ovat jo lähellä eli ensi huhtikuussa.
7. Vanhanen puhuu syvällä rintaäänellä kokemuksestaan "valtion johtamisessa". Noh, Vanhanen johti pääministerinä ainoastaan valtioneuvostoa eli hallitusta, ei sentään - luojan kiitos - koko valtiota. Tasavallan presidentti johtaa pääministerin yläpuolella valtiota. Toki maan hallituksen johtaminen on kovaa puuhaa varsinkin näinä ankeina aikoina, jolloin valtiontaloudella ja valtakunnan elinkeinoilla menee lihavien vuosien jälkeen huonommin. Matti Vanhanen älysi hypätä pois "remmistä" eli pääministerin ja puoluejohtajan pallilta ennen kuin valtiontaloudella ja yrityselämällä alkoi mennä todella heikosti.
8. Kaikki politiikan toimittajat ja muut spekulantit laidasta laitaan tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että Matti Vanhanen (59) ei enää vain mieti paluutaan politiikkaan, vaan hän on jo tehnyt lopullisen päätöksen asettua ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vanhasen vaalipiiri tulee totuttuun tapaan olemaan Uusimaa, jossa ehdolle asettuvat myös sellaiset kovat nimet kuin esimerkiksi Alexander Stubb, Timo Soini ja Antti Rinne, niin ja myös muuan Kanki- Kaikkonen, joka myös nimellä Antti Kaikkonen tunnetaan.
9. Ensi vuonna (vasta) 60 vuotta täyttävä Matti Vanhanen muistetaan, paitsi lautakasaväitteistä ja monista vaalirahoitussotkuista, myös avioerostaan, naisseikailustaan ja "morsiamistaan" sekä Rukan hangilta 2008 saamastaan ideasta, jonka mukaan eläkeikää tulisi nostaa. Onko Vanhaseen vuonna 2009 lopen kyllästynyt kansa unohtanut Vanhasen mokat ja olisiko hänellä mahdollisuuksia tulla valituksi uudelleen Arkadinmäelle? Kyllä vain on, sillä kuten tunnettua, suomalaisten äänestäjien poliittinen muisti on sangen ja itse asiassa pelottavan lyhyt. Matti Vanhasella on nimeä ja meriittejä ja merkille pantavaa on myös into, jolla Matti Vanhasta on parin viime vuoden aikana kuultu monissa tv:n ajankohtaisohjelmissa asiantuntijana.
10. On helppo ennustaa, että Matti Vanhasesta tulee seuraavissa vaaleissa keskustan ääniharava Uudellamaalta, varsinkin kun Paula Lehtomäki on kertonut, ettei hän asetu enää ehdolle Uudeltamaan piiristä. Vanhanen rökittää vaaleissa helposti Kanki-Kaikkosen, ja saattaa käydä jopa niin, että keskusta saa Uudeltamaalta 3-4 kansanedustajaa nykyisten kahden asemesta. Jos keskusta saisi houkuteltua ehdokkaaksi vielä vuoden 2003 vaalien ääniharavan eli Tanja Karpelan, olisi puolueella todella "vahva" porukka ehdolla vaaleissa. Mihin Tanja Karpela muuten on kadonnut julkisuudesta?
11. Olennainen kysymys vaalien jälkeen onkin se, joutuuko Matti Vanhanen tyytymään rivikansanedustajan rooliin vai haluaako keskusta, että Matista leivotaan hallituksen ministeri. Jos keskusta voittaa vaalit, kuten voidaan ennustaa, ja Juha Sipilästä tulee uusi pääministeri, niin lienee melko selvää, että Sipilä haluaa Vanhasen mukaan hallitukseen ikään kuin vanhemman valtiomiehen ominaisuudessa. Vanhanen voisi ryhtyä vaikkapa puolustusministeriksi, jota tehtävää hän hoiti lyhyen aikaa jo 2003 Anneli Jäätteenmäen hallituksessa.
12. Keskusta ja kokoomus tulevat käymään huhtikuun vaaleissa kovan kamppailun maan suurimman puolueen ja samalla pääministeripuolueen paikasta. Keskustasta lähtevät ehdolle useat vanhat tai itse asiassa jo tosi vanhat ja kokeneet politiikot. Katsotaanpa hieman, minkä ikäisiä nämä konkarit ovat tulevan uuden vaalikauden lopussa eli keväällä 2019, jolloin useimmat heistä istuvat kansanedustajina.
13. Sirkka-Liisa Anttila on vuonna 2019 jo 75-vuotias, kun taas Timo Kalli, Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen ja Eero Reijonen täyttävät tuolloin 72 tai ainakin 71 vuotta. Keskustan muista vanhoista parroista voidaan mainita, että Tapani Tölli, Mikko Alatalo ja Esko Kiviranta saavuttavat vuonna 2019 67 vuoden iän. Anttila, Pekkarinen, Kääriäinen ja Tölli ovat entisiä ministereitä.
14. Sokerina pohjalla voidaan mainita, että Paavo Väyrynen, joka on kertonut asettuvansa ehdolle ensi kevään vaaleissa, täyttää vuonna 2019 72 vuotta. On sinä keskustalla todella kokenutta joukkoa, joka on ollut mukana politiikasta jo suomettumisen kulta-ajoista lähtien. Pääministerinä tai ainakin puoluejohtajana Juha Sipilällä on vara mistä valita, jos hän haluaisi keskustan ministeriksi vaikkapa vain yhden kokeneen ja vaalikauden aikana 70 vuotta täyttävän kansanedustajan. Matti Vanhanen on konkareihin verrattuna vielä nuori mies, sillä hän täyttää 2019 vasta 64 vuotta.
15. Eduskuntaan yrittää ensi vuoden vaaleissa jälleen kerran, kuinkas muuten, myös Kauko Juhantalo (72) Satakunnasta. Samasta vaalipiiristä paluuta Arkadianmäelle mielii myös keskustan entinen maatalousministeri Juha Korkeaoja (s. 11.1.1950). Juhantalo on myös ex-ministeri ja hän jää historiaan koplauksesta saamastaan valtakunnanoikeuden tuomiosta. Vuonna 2019 Juhantalon ikämittariin tulee lukema 76.
16. Alex Stubb ja ilmeisesti useimmat muutkin kokoomuslaiset yrittävät haalia äänestäjiksi ennen muuta nuoria ja ensi kertaa vaaleihin osallistuvia ihmisiä. Tässä tarkoituksessa Stubb vierailee jatkuvasti monissa lukioissa, Ruisrockissa sekä Duudsonien yms. veijareiden järjestämissä tapahtumissa tapaamassa nuoria ja potentilaaisia äänestäjiä. Suuri joukko koululaisia, opiskelijoita ja muuta nuorta väkeä haluaa ottaa kännykkäkameroilaan selfieitä itsestään ja Stubbista. Käykö nyt niin, että nuoret äänestävät kokoomusta ja Uudellamaalla ensijassa Stubbia? Joutuuko keskustan ikääntyvä ehdokasjoukko sekä demareiden Antti Rinne puolestaan kiertämään vaalikampanjan aikana, ei lukioita ja korkeakouluja, vaan etupäässä vanhainkoteja ja ikääntyneiden ihmisten palvelutaloja?
17. Pääministeri Stubbin panostaminen vaaleissa ja yleensä politiikassa nuoriin näkyy myös kokoomuksen uusissa ministerivalinnoissa. Uusi maatalousministeri Petteri Orpo on 43, sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty 37 ja uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen 31-vuotias. Väliäkö sillä, että Orpolla ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta maa- ja metsätalousasioista tai että Grahn-Laasosella, mikäli mahdollista, on vielä vähemmän kokemusta ympäristöä koskevista ongelmista. He ovat todellisia pätkäministeritä, jotka eivät joudu tekemään hallituksessa enää oman ministeriönsä toimialaan kuuluvia merkittäviä päätöksiä tai aloitteita. Riittää, että Petteri myös näyttää hieman "orvolta" ja että Sanni on Alexin entinen lehdistöavustaja ja tumma kaunotar, joka osaa hymyillä viehättävästi. Kyllä näillä avuilla pärjää politiikassa varsin pitkälle!
18. Saati sitten urheilutuloksilla! Alex Stubb juoksi tänään Berliinin maratonilla uuden ennätyksensä. Hänen aikansa oli 3.11.24, mikä on 45-vuotiaalle harrastelijalle aika kova tulos. Entistä ennätystään Stubb paransi kuudella minuutilla. Samassa kisassa kenialainen Dennis Kimetto juoksi maratonin uuden ME-tuloksen 2.02.57. Juoksun jälkeen Stubbista ja Kimettosta otettiin - luonnollisesti - yhteiskuva, katso yllä.
19. Yle Uutisten teettämän ja tänään julkaiseman gallup-kyselyn mukaan keskusta on karannut kokoomukselta ja on nyt selvästi maan suosituin puolue. Matti Vanhasen ilmoitus palata takaisin politiikkaan ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Keskustaa kannattaa kyselyn mukaan 23,3, mutta kokoomusta vain 20,4 prosenttia vastaajista. Perussuomalaiset ja demarit laahustavat kaukana kokoomuksenkin takana, sillä persuja kannattaa 16,6 ja SDP:tä 15,4 prosenttia vastaajista.
20. Kokoomuksen erilaiset sähläilyt ja uudet ministerivalinnat ovat ilmeisesti vaikuttaneet kyselyn tulokseen. Kokoomus saa kiittää kannatuksen laskusta Laura Rädyn ja Lasse Männistön "tuolileikkiä", jonka Alex Stubb aluksi hyväksyi ja tuomitsi vasta sitten, kun kaikki muut olivat jo ehtineet sitä kiivaasti arvostella. Myös uudet ministerivalinnat ovat syöneet kokoomuksen uskottavuuutta. Keskusta porskuttaa, vaikka se ei ole tehnyt tai sanonut syyskuussa juuri mitään uutta tai raflaavaa. Oppositiossa on näinä aikoina helppo räksyttää, mutta tämäkään ei enää tunnu onnistuvan Timo Soinilta. Maisterisjärkä kärkkyy nykyisin niin innokkaasti ja presidenttiä ja ulkoministeriä suorastaan nuoleskellen pääsyä seuraavaan hallitukseen, että oikein pahaa tekee. Kyllä kansa tietää!
