torstai 8. elokuuta 2019

1157. Perussuomalaiset edelleen suurin puolue



 

1. Ylen Taloustutkimuksella teettämän ja tänään julkaiseman kannatusmittauskyselyn mukaan perussuomalaiset (PS) on edelleen Suomen suosituin puolue 19,6 prosentin kannatuksella. Persut nousi suurimmaksi puolueeksi keväällä eduskuntavaalien jälkeen. Kesän aikana se on ollut selvästi aktiivisin ja julkisuudessa näkyvin oppositiopuolue. Helsingin Sanomien 2-3 viikkoa sitten teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti peräti  20,7 prosenttia vastaajista.

2. Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten 2 451 ihmistä, joista 1 749 kertoi puoluekantansa. Mittaus tehtiin 8.7.–6.8. välisenä aikana. Tulosten virhemarginaali on 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

3. Perussuomalaisten jälkeen toisiksi suosituin puolue on tällä hetkellä Ylen mittauksen mukaan mukaan oppositopuolue kokoomus, jota kannatti kyselyssä 16,8 prosenttia vastaajista. Ei nousua eikä laskua Ylen kesäkuun mittaukseen verrattuna. Puheenjohtaja Peteri Orpo on ollut kesän aikana hyvin hissukseen. Veikataan, että Orpo saa ensi vuoden puoluekokouksessa vastaehdokkaita, joista vahvin lienee entinen oikeusministeri Antti Häkkänen.

4. Kolmanneksi kannatuskisassa tuli pääministeripuolue Sdp 16,3 prosentin kannatuksella - kovin vaatimaton kannatus siis. Neljäntenä on vihreät, jonka kannatus jatkaa nousuaan ja on kyselyn mukaan 15,1 prosenttia. Viime eduskuntakaudella pääministeripuolueena toiminut keskusta onäyttää vajonneen lopullisesti viidennelle sijalle.  Ylen mittauksessa sitä kannatti 12,6 prosenttia vastaajista, missä on nousua 0,9 prosenttiyksikköä kesäkuisesta pohjanoteerauksesta.

5. Vasemmistopuolueen kannatus junnaa paikoillaan, vaikka puolue on nyt hallituksessa puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla. Nyt vasemmistoa kannatti 8,7 prosenttia vastaajista. Olisiko puolueen sittenkin kanattanut jäädä oppositioon, jossa sen olisi ollut helpompi rähistä ja kritisoida? Ei toki, hallitukseen vaan maksoi mitä maksoi!

6. RKP:n ja KD:n kannatus mataa tutuissa ja matalissa luvuissa, sillä RKP:n saalis kyselyssä  oli 4,3 prosenttia ja KD:n 3,5 prosenttia. RKP on onnensa huipulla, sillä se sai hallitukseen kaksi ministeriä, jotka molemmat istuvat oikeusministeriössä.

7. Nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa Ylen kannatusmittauksista. Mittauksen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 57 prosenttia. Oppositiopuolueiden kannatus on kyselyn perusteella pysynyt tasaisena viime kuukausien aikana.

8. Keskustassa meneillään oleva puheenjohtajakisa, joka vaikuttaa kyllä aika värittömältä,  ei näytä juuri kohentavan keskustan kannatuslukuja. Mielipidekyselyjen mukaan paikkaa tavoittelevien Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen kannatus on miletei tasoissa, sillä kumpaakin kannattaa keskustan jäsenistä noin 40 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vain  pätkäpuheenjohtajuus, sillä keskusta valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa ensi vuonna. Ennustetaan, että puheenjohtajaksi valittaisiin tuolloin Annika Saarikko, joka siirtyy kohta äityslomalle.

9. Sanoisin, että Katri Kulmunilla on Antti Kaikkosta paremmat edellytykset nostaa suossa olevia keskustan kannatuslukuja. Hän on nuori (31-vuotias), raikas ja viehättävä nainen,  joka näyttää osaavan politiikan teon taidon ja hoitaa myös ministeripostinsa kunnolla, vaikka  jotkut politiikan toimittajat näyttävät kampanjoivan hänen valintaansa vastaan.

10. Mukavana  seuramiehenä tunnettu Antti Kaikkonen ei ole vielä vanha (45), mutta hän on häärinyt politiikassa jo niin pitkään - samoin kuin monissa viihdeohjelmissa - että hänellä on ollut riittävästi aikaa antaa näyttönsä. Minusta tuo näyttö ei ole kovin kummoinen. Sitä paitsi Kaikkonen muistetaan edelleen Nuorisosäätiön sotkuista ja saamastaan rikostuomiosta.



sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

1156. Sote kaatui, hallitus erosi


Eronnut pääministeri Juha Sipilä vaalitilaisuudessa Riihimäen Prismassa 8.3. klo 15.30

 1. Kolmen eri hallituksen toimikaudella runsaat toistakymmentä vuotta valmisteltu sosiaali- ja maakuntauudistus eli Sote kaatui tälläkin kertaa ryminällä ja vieläpä aivan aivan kalkkiviivoilla. Vielä viime sunnuntaina. siis 3. maaliskuuta,  pääministeri Juha Sipilä lausui Ylen pääministerin kyselytunnilla optismisesti, että uudistus saadaan "maaliin" eli hyväksyttyä eduskunnassa. Samaa vakuutti sosiaaliministeri Anka Saarikko torstaina 7. maaliskuuta, vaikka tiesi, että sote kuoptaan seutaavana päivänä. Kuulijat ja tv-katselijat  ymmärsivät, että ministereiden puhe oli vain toiveajattelua, sillä hallitus oli ajanut asiassa itsensä umpikujaan.

2. Viimeinen naula sote-arkuun lyötiin torstaina 7. maaliskuuta, jolloin Yle julkaisi Taloustutkimuksella tettämänsä puolueiden kannatuskyselyn tulokset.  Kyselyn mukaan keskustan kannatus oli suorastaan romahtanut ennätyksellisen alas eli 14,1 prosenttin, kun suurimman kannatuksen saanutta SDP:tä kannatti kyselyssä 21,3 prosenttia ja kokoomustakin sentään 16,2 prosenttia vastaajista.  Aivan keskustan niskaan hengittivät kyselyssä vihreät (13,7 %) ja jopa perussuomalaiset (13,2 %). Voi vain arvailla,  miten punaista pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka oli torstaina Baltian matkalla, näki gallupkyselyn tulokset kuultuaan.

3. Pääministerin mitta täyttyi ja hän päätti turvautua suosionsa riippeet pelastaakseen viimeiseen käytössä olleeseen oljenkorteen eli hallituksen eronpyyntöön. Juha Sipilä  oli uhannut hallituksen erolla eli "Mäntyniemeen kävelyllä" muita hallituspuolueita jo syksyllä 2015 ja toisen kerran kesäkuussa 2017, jolloin perussuomalaisille annettiin potkut hallituksesta ja persuministerit käänsivät takkinsa ja jatkoivat hallituksessa Sinisen tulevaisuuden edustajina. Oikea tapa olisi tietenkin ollut hallituksen ero ja uuden hallituksen muodostaminen virallisessa järjestyksessä.

4.  Eduskunnassakin oli viimein havaittu, että sotea ei ehditä käsitellä loppuun kuluvan istuntokauden aikana, joka päättyy 19. maaliskuuta.  Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon tarkoituksena oli ilmoittaa asiasta  puhemiesneuvoston perjantaina kello 10 alkavan kokouksen päätyttyä; puhemiesneuvosoton kuuluvat puhemiehen lisäksi kaksi varapuhemiestä ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat.

5. Tämä ei kuitenkaan sopinut Juha Sipilälle, sillä se olisi ollut hallitukselle liian nöyryyttävä ratkaisu. Hän päätti vetää välistä ja toimia jo ennen puhemiesneuvoston kokousta. Sipilä oli jo edellisenä iltana pohtinut Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmän jäsenten kanssa pidetyssä kokouksessa eri vaihtoehtoja tilanteen selvittämiseksi. Yhtenä mahdollisuutena Sipilä toi esiin  hallituksen eronpyynnön jättämisen. Kesärannan kokouksessa tai sen jälkeen Sipilä otti yhteyden presidentti Sauli Niinistöön ja kertoi aikeestaan eli hallituksen eronpyynnön jättämisestä.

6. Perjantaiaamuna kello 8-9 välillä pääministeri Juha Sipilä kutsui työhuoneeseensa valtioneuvoston linnassa koolle, ei suinkaan koko hallitusta, vaan ainoastaan niin sanotun johtoryhmän eli troikan, johon kuuluvat Sipilän lisäksi ministerit Petteri Orpo ja Sampo Terho. Sipilä kertoi Orpolle ja Terholle, että nyt hän sitten marssii Mäntyniemeen pyytämään hallituksen eroa. Pääministerin ilmoitus tuli Orpolle ja Terholle yllätyksenä, näin he ovat julkisuudessa kertoneet. Halliltuksen muut ministerit, ainakaan kokoomuksen ja sinisten loput ministerit, eivät tietäneet Sipilän sanotusta aikeesta mitään.

7. Perjantaina kello 9.30 jälkeen Valtioneuvoston kanslia julkaisi tiedotteen: "Pääministeri  Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10.00". Eduskunnan puhemiehelle asia selvisi vasta uutistoimisto  STT:n hänelle lähettämästä uutissähköpostiviestistä. Pääministeri Juha Sipilä ja hänen esikuntansa olivat asian johdosta niin täpinöissään, etteivät ehtineet informoida asiasta eduskunnan puhemiestä.

8. Kello 10.00 pääministeri Juha Sipilä marssi salamavalojen loisteessa Mäntyniemeen, vakavan näköisenä ja eropaperi käsissään. Presidentti Sauli Niinistö köpötteli sivuhuoneesta pääministeriä vastaan kainalosauvoihin nojaten. Herrat kättelivät, minkä jälkeen Sipilä lausui maagiset sanansa: "Herra Tasavallan Presidentti, jätän eronpyynnön". Presidentti vastasi: "Hyväksyn eronpyyntönne. Samalla pyydän, että valtioneuvosto jatkaisi toimitusministeristönä, kunnes uusi valtioneuvosto on valittu". Tämän jälkeen herrat taas kättelivät - vaikka Sipilä ei ollut vielä poistumasta tilaisuudesta - minkä jälkeen Niinistö ohjasi, saatuaan adjutantilta kainalosauvan myös oikeaan käteensä, pääministerin sivuhuoneeseen.  Syntyi vaikutelma, että siinä he nyt astelevat, korkeimman valtiovallan käyttäjä, molemmat hieman raihnaisina. Presidentti fyysisesti ja pääministeri omaa sisintään kuunneltuaan miele maassa ja surkean näköisenä.

9. Pääministeri Juha Sipilä esittämä eronpyyntö on sikäli hieman vajavainen, ettei siitä käy suoraan ilmi, kenen tai minkä eronpyynnön hän oikeastaan presidentille esitti. No, toki Sipilä esitti, hänen tarkoituksenaan ainakin oli niin tehdä, ei vain omaa vaan koko hallituksen eronpyynnön. Sitä paitsi pääministerin eroaminen merkitsisi automaattisesti koko hallituksen eroa.

10. Julkisuudessa on todettu, ja tähän myös korkeasti koulutetut ja kokeneet valtiosääntö-ja hallinto-oikeuden asiantuntijat ja perustuslakivaliokunnassa kävijät ovat yhtyneet, että kun pääministeri esittää presidentille hallituksen eronpyynnön, asia on sillä selvä. Ts. tasavallan presidentti on sidottu  päämisterin pyyntöön, jolloin hänen velvollisuudekseen jää vain kutsua pääministeri luokseen, kätellä tätä ja ilmoittaa, että asia on tällä selvä. Sekä esittää pyyntä, että hallitus jatkaa juoksevia asioita hoitavana toimitusministeristönä,

11. Perustuslain 64 § ei ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeä. Sen 1 momentin mukaan tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Lainkohdassa ei mainita, kuka  esittää presidentille hallituksen eronpyynnön ja mitä tuon pyynnön esittäminen hallitukselta edellyttää. Selvää kuitenkin on, että pääministeri toimii hallituksen edustajana eli juuri hän menee  presidentin puheille, koko hallitusta käyntiin ei siten tarvit

12. Nyt tullaan asian ytimeen eli kysymhykseen siitä, voiko pääministeri noin vain yksinään päättää hallituksen eronpyynön esittämisestä? Näin näyttää nyt tapahtuneen, sillä selvää on ensinnäkin, ettei  eron pyytämisestä ollut päätetty hallituksen istunnossa tai edes missään ministerivaliokunnassa. Päätöksen eronpyynnöstä teki pääministeri Juha Sipilä yksin, minkä jälken hän kertoi asiasta aamutuimaan perjantaina klo 8.30 troikalle eli Petteri Orpolle ja Sampo Terholle. Muille ministereille, joita on hallituksessa pitkälti toistakymmentä, ei hiiskuttu mitään; toki Sipilä oli informonut jo edellisenä iltana Kesärannassa keskustan eduskuntaryhmää.

13. Petteri Orpolle ja Sampo Terholle asia tuli, kuten he ovat kertoneet, yllätyksenä. He olivat ilmoittaneet Sipilälle olevansa asiasta eli hallituksen erosta toista mieltä, mutta eivät olleet toisaalta vastustaneet Sipilän Mäntyniemen visiittiä.

14. Minusta on selvää, että pääministerin suunnitelma eronpyynnön jättämisestä tulisi käsitellä ja päättää koko hallituksen istunnossa. Halllituksen ero on niin tärkeä ja koko maata koskeva asia, ettei siitä voida päättää pienessä piirissä eli hallituksen kolmen ministerin kesken (troikassa) noin 10-15 minuutin rupattelun jälkeen. Ei varsinkaan, kun kahden hallituspuolueen eli kokoomuksen ja sinisten napamiehet  ilmoittivat Sipilälle, että he eivät ole hallituksen erosta samaa mieltä.

15. Vaikka mediasa puhutaan "Juha Sipilän hallituksesta", pääministeri ei voi tietenkään yksin sanella hallituksen päätöksiä, saati sitten päättää yksin hallituksen erosta! Se olisi järjen vastaista; hallitus ei ole vapaasti pääministerin yksin käskytettävissä, sillä kysymyksessä on maan eli Suomen hallitus, ei pääminsterin hallitus.

16. Miten presidentti Sauli Niinistön olisi järkevästi ajatellen tullut toimia? Kun pääministeri Sipilä kertoi hänelle torstai-iltana aikeistaan jättää perjantaina hallituksen eroanomus, presidentin olisi tullut miettiä asiaa parikymmentä minuuttia ja soittaa sen jälkeen Sipilälle ja toppuutella täpinöissään ja kannatusmittauksen tuloksesta ärsyyntynyttä pääministeriä suunnitelmissaan. Ts. presidentin olisi tullut yrittää saada Sipilä tulemaan järkiinsä ja luopumaan halllituksen eronpyynnön jättämisestä, johon ei ollut mitään pakottavaa syytä.

17. Miksi olisi pitänyt? Siksi, ettei hallituksen erolla näin lähellä eli vain viisi viikkoa ennen 14. huhtikuuta pidettäviä eduskuntavaaleja olisi mitään mieltä, vaikka oli selvää, että sote-uudistus kaatuisi eduskunnassa. Suomessa, EU:ssa, Euroopassa ja koko maailmassa on tapahtumassa tai saattaa milloin tahansa tapahtua merkittäviä asioita, joihin Suomessakin on syytä varautua. Maassa tulee olla epävakaissa olosuhteissa toimintakykyinen ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva poliittinen hallitus eikä vain jokin epämääräinen toimitusministeristö.

18. Juha Sipilän hallitus joutuu toimimaan nyt jo viisi viikkoa ennen vaaleja ja sen jälkeen ties miten kauan pelkästään toimitusministeristönä. Samaan aikaan Suomen tulee valmistautua ottamaan vastaan kesäkuun alussa Euroopan Neuvoston puheenjohtajamaan tehtävät, mikä välttämättä edellyttäisi, että maassa on toimintakykyinen poliittinen hallitus. Miten näin epäviisaasti ja vastuuttomasti ylipäätään voidaan maassa ja valtion korkeimmissa tehtävissä toimia, eli jättää maa ilman poliittista hallitusta?

19. Selvää on, että Juha Sipilän ratkaisun takana on voimakas ketutus hänen johtamansa puolueen edelleen hupenevan kannatuksen takia. Hän lanseerasi neljä vuotta sitten toimintaohjekseen tulos tai ulos -periaatteen. Nyt hallitus on eronnut, mutta eihän Sipilä ole mihinkään "ulos" suinkaan ole poistunut, vaan hän aikoo johtaa hallitusta kuten tähänkin asti ja vielä vaalien jälkeenkin, vaaikka todennäköisesti tulee kärsimään niissä melkoisen tappion.

20. Juha Sipilä päätti lyödä pillit pussiin ja kskittyä seuraavat viisi viikkoa keskuatn vaalityöhön eri puolella Suomea.  Tämä ei minusta osoita vastuuskantoa, vaan pikemminkin vastuun pakoilua. Rotat jättävät uppoavan laivan, on vanha totuus, ja se pätee nyt myös Sipilän toimintaan. Pidettyään häthätää perjantaina tiedotustilaisuuden, Sipilällä oli niin kiire vaalikentille, ettei hän malttanut infossa vastata kuin pariin kolmeen hänelle esitettyyn kysymykseen.

21. Tiedotustilaisuuden jälkeen Juha Sipilä putkahti julkisuuteen - yllätys yllätys - Riihimäen Kauppakeskeskus Atomissa sijaitsevan Prisman aulassa, jossa hän tapasi lähinnä keskustalaisia kannattajiaan. Kun kuli radiosta asiasta, menin paikalle, sillä asun 156 metrin päässä Kauppakeskua Atomin lähimmältä ulko-ovelta.  Nappsin tilaisuudessa yllä olevan blogikuvan. Riihimäeltä Sipilän vaalikaravaani jatkoi Hämeenlinnaan ja sieltä vielä iltamyöhään Forssaan. Lauantaina Sipilän vaalimatka suuntautui Turkuun ja muualle Varsinais-Suomeen.

22. Todellinen syy Juha Sipilän jättämään eronpyntöön oli tietenkin Ylen 7.3. julkaisema vaaligallup, joka ennustaa Sipilän johtamalle keskustalle murskatappiota vaaleissa. Tulos tai ulos -jaarittelu on pelkkää retorikkaa, samoin puhe vastuunkannosta. Sipilä on menettelyllään johtamassa maan myös kansainvälisessä katsannossa aika outoon tilanteeseen juuri ennen vaaleja. Tästä Sipilä viis vesisaa, sillä hänen päätavoitteenaan on menestyminen vaaleissa ja vaalitaistelun käyminen "puhtaalta pöydältä" , so. ilman hallituksen johtamisesta aiheutuvia velvollisuuksia.





torstai 7. maaliskuuta 2019

1155. Ylen gallup: Sdp ja persut nousussa, kokoomuus ja keskusta laskussa



1. Eduskuntavaaleihin on enää hieman yli kuukausi. Kaikkien ehdokkaiden nimet julkistettiin toissa päivänä 5.3. Tällöin mm. selvisi, ettei ulkoministeri Timo Soini (sin) asetu ehdolle. Muista jatkosuunnitelmistaan Soini vaikenee, joten emme vielä tiedä, aikooko hän asettua ehdolle europarlamentin vaaleissa, jotka toimitetaan toukokuussa.

2. Puolueiden kannatusgalluppeja julkaistaan tuon tuosta eli tahtia pari viikossa. Tänään torstaina 7.3. julkistetiin Ylen Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen tulokset. Siinä haastateltiin 6.2. - 5.3. välisenä aikana 2 905 ihmistä. Puolueiden kannatus ilmenee pähkinänkuoressa yllä olevasta kuviosta.

3, Havaitaan, että johtavan oppositiopuolue SDP:n kannatus on noussut edellisestä eli helmikuussa suoritetusta mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,3 prosenttia.  Demareiden kannatus on haastattelukauden aikana suurimmillaan silloin, kun puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin hoiti sairaalassa olleen puheenjohtaja Antti Rinteen tehtäviä. 

4. Kyselyn suurin nousija on kuitenkin perussuomalaiset, joka kasvatti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä helmikuun mittauksesta. Persuja kannattaa nyt 13,3 prosenttia vastaajista. Vihreät sen sijaan menetti lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia.  Persut hengittää siis aivan viheiden niskaan!

5. Vasemmistoliitto, joka oli vielä pari kolme kuukautta sitten tasoissa perussuomalaisten kanssa, näyttää jämähtäneen selkeästi alle 10 prosentin knnatuksen. Nyt sille mitattiin  8,9 prosentin kannatus, jossa on lievää nousua. Ei auta, vaikka Li Andersson olisi miten valovoimainen poliittikko, jonka kanssa lähes kaikki kansalaiset haluaisivat lähteä kaljalle!

6. Hallituksen suurten porvaripuolueiden kannatus sen sijaan laski jälleen. Kokoomuksen kannatus on Ylen mittauksessa 16,2 prosenttia, joka on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen. laskua edellisestä eli helmikuun miitauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.
 

7. Mutta  pääministeri Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus supistui vielä kokoomuksen laskua enemmän eli peräti 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt enää 13,7 prosenttia. Vihreät siis hengittää keskustan ja persut puolestaan vihreiden niskaan. Mikä niistä voisi nousta kolmanneksi tai peräti toiseksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa?

8. Rkp: ja KD:n kannatus junnaa gallupista toiseen koko ajan samoissa luvuissa eli hieman alle viiden (Rkp) tai neljän (KD) prosentin lukemissa. Hännänhuippuna tulee tietenkin siniset, nyt puolueelle mitattiin 1,8 prosentin kannatus. Muita puolueita kannattaa yhteensä 2,8 prosenttia vastaajista.


9. Hallituspuolueiden kannatus on nyt siis alempana kuin koskaan aikaisemmin, sillä kolmea hallituspuoluetta kannatta Ylen kysyelyn mukaan vain noin 32 prosenttia vastaajista. 

10. Voisiko siniset saada edes yhtä kansanedustajaa Arkadianmäelle? Suurimmat mahdollisuudet tähän puolueella on Uudenmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaina ovat Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Simon "Kiivailija" Elo. Veikkaisin, että yksi näistä voisi mennä äpi. Toisen paikan puolue voisi saada Kymenlaaksosta tai onko se Etelä-Karjalan vaalipiiristä, jossa ehdokkaana on työministeri Jari Lindström. Miten Jarpan aktiivimalli on purrut duunareiden keskuudessa vai onko purrut lainkaan? Konkari Raimo Vistbacka, 73, yrittää turhaan paluuta Etelä-Pohjanmaalta. 

11. Persut ratsastaa kohti vaaleja entistä kiivaammin maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä ja Oulun raiskaustapauksilla. Nähdäkseni puolueen kannatus vaalissa saattaa nousta 15 prosenttiin asti, jolloin se ohittaa ainakin vihreät ja luultavasti myös keskustan.

12. Keskustan kannatusta painavat edelleen mm. onneton Sote-uudistus, Anne Bernerin ministeriys sekä Juha Sipilän ylimielisyys, Juhan tulisi ainakin ajaa parta kiireesti pois. Puolueella on vastatuulta vähän joka rintamalla, vaikka työllisyysaste onkin saatu nousuun ja valtion velanoton tarve vähenee. Puolue voi menettää vaaleissa lähes 30 paikkaa. Matti Vanhasen läpimeno Uudellamaalla ei ole mikään itsestään selvä asia, mutta sen sijaan selvää lienee, ettei ministeri Kimmo Tiilikainen tule valituksi Helsingistä.

13. Kokoomuksen kannatusta alentaa jatkuva valinnanvapaudesta jankuttaminen ja vanhusten hoidossa ilmenneet vakavat epäkohdat yksityisissä hoitolaitoksissa. Petteri Orpon esiintyminen ei juuri vakuuta teki hän sitten mitä tahansa. Kokoomus asettaa toivonsa siihen, että demareiden puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistuisi myös tälllä kerralla tv-väittelyissä.

14. Demarit porskuttaa edelleen ja on yhä vahvemmin gallupkyselyjen piikkipaikalla. Sote-uudistuksen vastustaminen on sille elämää suurempi asia, ja sankariksi uhkaa nousta jopa Krista Kiuru, jos hän onnistuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana jarruttaaan sote-uudistuksen etenemistä loppuun asti. Kestääkö kaksi kuukautta sairaalassa olleen Antti Rinteen kunta ja kantti kovaa vaalikampanjaa ja onnistuuko hän tärkeissä tv-väittelyissä edes siedettävästi? Nämä ovat ratkaisevat kysymykset, joista demareiden menestys loppupeleissä riippuu.

maanantai 21. tammikuuta 2019

1154. Maria Lohela loikkasi Hjalliksen kelkkaan


                                                   Mitäs me loikkarit!

1. Liike Nyt, jonka johtavana puuhamiehenä on esiintynyt  kokoomuksesta viime keväänä eronnut Hjallis Harkimo, julkisti tänään lisää eduskuntavaaliehdokkaitaan.

2. Samalla selvisi, että toisen kauden kansanedustaja Maria Lohela (sin) liittyy loppukaudeksi  - siis pariksi kuukaudeksi - Harkimon mainittuun eduskuntaryhmään. Hän ei aio kuitenkaan lähteä ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa eikä toukokuun EU-parlamentin vaaleissa.

3. Hallituspuolue Sininen tulevaisuus kutistuu loikan jälkeen eduskunnassa 19 kansanedustajan suuruiseksi. Hallituspuolueilla eli keskustalla, kokoomuksella ja sinisillä on tämän jälkeen eduskunnassa 103 paikkaa.

4. Maria Lohela ilmoitti, että hän aikoo äänestää hallituksen sote-uudistusta vastaan. Hän kritisoi sinisten tukemaa uudistusta kovin sanoin. Lohelan mukaan uudistuksessa ihmisten tarpeet ovat jääneet kokoomuksen ajamien markkinavoimien edun ja keskustan ajaman maakuntauudistuksen jalkoihin. Lohela selitti kyselleensä itseltään, mikä hänen velvollisuutensa tässä asiassa kansanedustajana on, ja päätyneensä siihen, että hyvällä omalla tunnolla hän ei voi näitä asioita tukea.

5. Vai niin. Hieman kummallista kuitenkin on, että asia eli sote -uudistuksen´"kauheus" on selvinnyt Lohalalle kovin myöhään, sillä onhan kyseistä uudistusta jauhettu eduskunnassa kohta 7-8 vuotta putkeen. Jos hän olisi säilyttänyt puhemiehen paikkansa, hän olisi tietenkin pysynyt kiltisti sinisissä "katkeraan loppuun" asti, sillä puhemieshän ei voi edes äänestää!

6. Maria Lohela ilmoitti tosin jo viime vuonna, ettei hän asetu enää ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Näin siksi, että hän ymmärsi, ettei olisi tullut valituksi, koska sinisten kannatus laski kohta hallitusremontin jälkeen. 1-2 prosenttiin, jossa se edelleen mataa. Näillä näkymin on todennäköistä, että siniset huhtikuun vaaleissa eduskuntaan korkeintaan kolme tai neljä edustajaa, jos niinkään montaa.

7. Sote-uudistuksen läpimeno eduskunnassa on todella hiuskarvan varassa. Aiemmin uudistusta vastaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä kokoomuksen Elina Lepomäki ja Susanna Koski. Myös Paavo Väyrynen tekee saman tempun - ellei keskusta lupaa hänelle vaalien jälkeisessä hallituksessa ministerin paikkaa!

8. Selvää on, että Lohelan loikka, joka on alunperin persulle jo toinen -  on sinisille ankara takaisku, vaikka puolueen puheenjohtaja Sampo Terho on miten tänään yrittänyt muuta vakuutella. Sama virttä Terhon kanssa on veisannut sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon "Kiivailija" Elo. 

9. Muuten veikkaisin, että sekä Terho että Elo putoavat huhtikuun vaaleissa, edellinen Helsingin vaalipiiristä ja Elo Uudeltamaalta. Uudenmaan vaalipiiristä sinisten ehdokkaista menee läpi Jussi Niinistö ja Kymenlaakson piiristä Jarppa Lindström. Timo Soini ei ilmeisesti rohkene asettua edes ehdolle.

10, Maria Lohela kuului aiemmin Jussi Halla-ahon ja eräiden muiden perussuomalaisten ja Suomen Sisu -järjestön edustajien kanssa Nuivan manifestin allekirjoittajiin. 

11. Ensimmäisellä vaalikaudella Lohela irtaantui halla-aholaisista päästyään Timo Soinin suosioon hyvän englanninkielen taitonsa ansioista, jota Soini hyödynsi ulkoasianvaliokunnan ulkomaan matkoilla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen eduskunnan puheemiehen nuija tuli (lankesi kuin Manulle illallinen) persuille toiseksi suurimpana puolueena. Soini ilmoitti vasta puhemiehen vaalia edeltävänä iltana lehdistölle, että puolue on päättänyt valita puhemiesehdokkaakseen Maria Lohelan. - Näin "joustavasti"  Suomessa täytetään valtakunnan toiseksi tärkein poliittinen virka!

tiistai 15. tammikuuta 2019

1153. Vaalisloganien aikaa

1. Huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Vaaleihin on enää kolme kuukautta. On siis aika herättää henkiin tämä blogikin. 

2. Jokainen puolue kehittää oman iskulauseen tyyppisen vaalisloganinsa tai -mainoksensa, jolla yritetään kiinnittää äänestäjien huomiota puolueen erinomaisuuteen. 

3. Ensimmäisen vaalisloganinsa ehti esitellä kokoomus, joka mainos otsikolla "Luotamme Suomeen" komeili tänään esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla. Sama kokosivun vaalimainos löytyi myös Ilta-Sanomista.

4. Mainoksessa vakavailmeinen ja sliipatunoloinen puheenjohtaja Petteri Orpo näyttää katsovan kauas tulevaisuuteen, Vaalimainoksen hallitseva väri on sininen, mikä sopii hyvin kokomuksen logossa olevaan siniseen ruiskukkaan. Oranssilla on mainokseen on präntätty sana luotamme.

5. Vaalimainoksen loppukappale kuuluu näin:

Minä luotan Suomeen. Luotan suomalaisiin. Suomalaiset ovat maailman luotettavin kansa. Olemme aina hoitaneet hommamme ja pärjänneet, vaikeissakin paikoissa. Yhdessä teemme Suomesta vieläkin paremman.

6. Positiivista sloganissa on lyhyiden virkkeiden käyttö. Tässä suhtessa kokoomus on omaksunut Timo Soinin plokissaan viljelemän tyylin. Lyhyt lauseet ovat poikaa, sillä ihmisten muisti ei ole kovin pitkä, vaan pätkii herkästi, 

7. Toisaalta puolueet luottavat siihen, etteivät äänestäjät muista läheskään kaikkea, mitä puoluejohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb lupasivat pyhästi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. "Koulutuksesta emme leikkaa". Näin he vakuuttelivat tuon tuostakin. Mutta mitä tapahtui vaalein jälkeen? Kyllä, Juha Sipilä hallitus, jossa kokoomus on mukana, leikkasi ensiksi juuri koulutuksen määrärahoja. 

8. Puolueiden vaalisloganit ja mainokset joutuvat tietenkin oitis irvailujen kohteksi. Mediasta ensimmäisenä ovat liikeellä politiikan tomittajat, nuo irvailujen suurmestarit. Mutta jo ennen heitä puolueet ja niiden puheenjohtajat savat kuulla twitterissä, facebookissa, blogeissa ja ties missä kunniansa sosiaalisessa mediassa (some). Se on muutenkin pullollaan ivaa, vihamielisyyttä, katkeruutta, kostonhimoa yms. pilkaa. 

9. HS:n toimittaja Marko Junkkari muisteli tänään miten kokoomuksen Petteri Orpo halusi uransa alkuvaiheissa, että "kokoomuslaiset luottavat kokoomuksen". Sitten hän halusi, että "kokoomus luottaa ihmiseen" ja patisteli, että "ihmisten pitää luotaa itseensä". Nyt sitten on vuorossa  iskulause, jonka mukaan "kokoomus luottaa Suomeen"

10. Luottamus, myös poliitiikassa, on toki tärkeä pointti. Mutta jatkuva luottamuksesta saarnaaminen alkaa helposti ärsyttää ihmisiä, joille sitä vakuutellaan jatkuvalla syötöllä.

11. Eikö vaaleissa ja äänestämisessä ole kyse siitä, mihin ja keihin me äänestäjät luotamme ja annamme? Luotammeko kokoomukseen, keskustaan, demareihin vain persuihin - muutamia kohteita mainitakseni.  Pääministerivaaleissa on kyse siitä, kenestä tulee uusi pääministeri. Onko se Antti Rinne, Petteri Orpo vai Juha Sipilästä - nytkin ainoastaan muutaman vaihtoehdon mainitakseni. 

12. Vaaleissa ratkaistaan todennäköisesti myös Suomen seuraavan komissaarin nimi. Jos kokoomus voittaa, komissaariksi tulee Alex Stubb. Jos Antti Rinteestä tulee pääministeri, komisaariksi valitaan nainen, luultavasti Jutta Urpilainen.

13. Kokoomus olisi voinut lanseerata nyt nähtyä paremman vaalisloganin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Minä luotan sinuun, luotathan sinä minuun"; "Luottakaa minuun, minä ja kokoomus hoidamme asianne ja koko Suomen asiat parhaiten"; "Olen luottamuksenne arvoinen" tai  "Pyydän luottamustanne taas neljäksi vuodeksi".

14. Minulla on mielessä yksi iskusana tai -lause, johon kaikki nykyisin mielellään vetoavat, niin tutkijat, virkamiehet kuin ja myös poliitikot. Tämä sana on OIKEUSVALTIO. Siihen vedotaan palo- ja juhlapuheissa tuon tuostakin eli jokaikinen päivä esimerkiksi twitterissä, jossa nykyisin itsekin olen (piruilemassa) mukana.

15. Sanaa oikeusvaltio käytetään useassa eri merkityksessä, suppeassa tai laajassa. Suomen perustuslaissa termi oikeusvaltioperiaate on määritelty lyhyesti ja ytimekkäästi näin "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia" (PL 2 § 3 mom.)

16. Tästä muistuu mielen keskustapuolueen edeltäjän Maalaisliiton vaaleissa käyttämä slogan ja vaalimainos. Siinä oli kuva, jossa olivat Raamattu ja lakikirja. Kuvan alla oli teksti: Näihin luottaa Maalaisliitto.

17. Odotamme mielenkiinnolla muiden puolueiden vaalisloganeita.