840. KKO ei antanut valituslupaa Ilkka Kanervan lahjusasiassa

1. Kansanedustaja Ilkka Kanervan Helsingin käräjäoikeudessa 2012 saama lahjustuomio kaatui hovioikeudessa 27.6.2013. Helsingin hovioikeus kumosi tuolloin käräjäoikeuden äänestyksen 2-1 jälkeen antaman tuomion ja hylkäsi Kanervaa vastaan nostetun syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Samalla kaatuivat myös liikemiesten Arto Merisalon, Tapani Yli-Saunamäen ja Toivo Sukarin saamat syytteet Kanervan törkeästä lahjomisesta, josta käräjäoikeus oli heidät tuominnut.  Hovioikeus kumosi myös Rovaniemen kaupunginhallituksen ex-puheenjohtajan Ari Ruotsalaisen käräjäoikeudesta saaman lahjustuomion. 

2. Jutussa oli kyse Ilkka Kanervan 60-vuotisjuhlien sponsoroinnista vuonna 2008 ja hänen eduskuntavaaleissa 2007 saamastaan vaalituesta. Syytteen mukaan Arto Merisalo, Toivo Sukari ja Tapani Yli-Saunamäki antoivat Kanervalle etuja 50 000 euron edestä. 

3. Epäilty 50 000 euron arvoinen lahjus liittyi Ilkka Kanervan syntymäpäiväjuhliin, joiden rahoittamiseen liikemiehet osallistuivat. Syytteen mukaan liikemiehet pyrkivät vaikuttamaan Kanervan päätöksiin luottamustehtävässä Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Valtakunnansyyttäjän mukaan eduilla haluttiin vaikuttaa uusien kauppakeskusten sijaintiin maakuntakaavoituksessa.

4. Oikeudessa syytteitä ajoi valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä lahjusrikoksiin. Heidän mielestään mainitussa asiassa oli kyse normaalista poliittisen toiminnan tukemisesta eli vaalituesta, ei lahjonnasta.

5. Helsingin käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Kanervan liikemiehiltä saamat etuudet ovat olleet omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Maakuntahallitus päättää muun muassa uusien kauppakeskusten sijainnista. Käräjäoikeus tuomitsi Kanerva törkeästä lahjuksen ottamisesta (RL 40:2) ehdolliseen vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Katso blogia nro 584/18.4.2012.

6. Hovioikeus puolestaan korosti, että vaalitukeen on suhtauduttava lähtökohtaisesti lempeämmin kuin poliitikoille perinteisesti annettuihin etuuksiin. Hovioikeus totesi, että vaalituki on erityislaatuinen ja hyväksyttävänä pidettävä etuus, joka annetaan politiikassa jo mukana toimiville henkilöille. Hovioikeuden mukaan vaalituki poikkeaa siten lahjus- ja virkarikoksissa tavanomaisista etuuksista, kuten esimerkiksi matkoista ja erilaisesta kestityksestä. Hovioikeus katsoi, että vaalituki ei ole oikeudeton etu, jollei tuen saaja ole samaan aikaan konkreettisesti edistämässä sponsorinsa hankkeita. Ko. tapauksessa ei hovioikeuden mukaan ollut esitetty näyttöä lahjuksen antamisesta ja ottamisesta. Kun syyte hylättiin, hovioikeus velvoitti valtion korvaamaan Kanervan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa yhteensä 117 500 eurolla.

7. Lahjusrikosten yleisten oppien mukaan edun antamisen ja vastapalveluksen saamisen ajallinen yhteys voi olla liukuva eli niiden ei tarvitse olla samanaikaisia. Kanervan ja Ruotsalaisen tapauksissa hovioikeus asetti kuitenkin vaalituen etuutena eri asemaan. Oikeuskäytännössä on epäselvää, miten tiivis yhteys annettujen etujen ja ajettavavaksi toivottujen hankkeiden välillä täytyy olla, jotta vaalituessa olisi kyse lahjonnasta. Poliittisen toiminnan tukemisen tarkoituksena voi kuitenkin olla, että etuuksien antamisella halutaan etukäteen varmistaa asetelmia esimerkiksi juuri myöhemmin tapahtuvan rakentamisen ja kaavoituksen suhteen. Ilkka Kanervan tapauksessa mainitunlaiset kaavailut eivät olleet vielä etuuksia annattaessa konkretisoituneet, mutta saattoivat tulla myöhemmin ajankohtaisiksi.

8. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, koska rajanveto laillisen vaalituen ja laittoman lahjuksen välillä on, kuten alempien oikeuksien erilaisista tuomioistakin ilmenee, käytännössä hankala tehdä. Lahjuspykälän sanamuodon mukaan lahjusrikos on mahdollinen ilman että annettu etu liittyy johonkin konkreettiseen päätökseen (RL 40 luvun 2:n 1 momentin 2 kohta). Lahjusrikokseen vaaditaan kuitenkin, että etu annetaan tai otetaan toiminnasta palvelus- tai luottamussuhteessa, eli etu annetaan vaikuttamismahdollisuuksien vuoksi ja vastaanottaja mieltää sen annetuksi juuri siksi, että nuo mahdollisuudet ovat hänen käytettävissään. Mitä enemmän aikaa kuluu edun ottamisen ja jonkin päätöksen välillä, sitä vaikeampi on osoittaa, että asiat liittyvät toisiinsa.

9. Hovioikeuden perusteluissa edellytetään, että annettu ja vastaanotettu etu on oikeudeton eli lain mukaan rangaistava vain siinä tapauksessa, että sillä nimenomaan pyritään vaikuttamaan saajan toimintaan luottamustoimessa tai palvelussuhteesa. Lain sanamuodon mukaan näin ei kuitenkaan ole välttämättä asianlaita, vaan lahjusrikokseen riittää, että etu on omiaan vaikuttamaan toimintaan (RL 40:2.1:n 2 kohta). Tuomioistuimen tulee siis tehdä objektiivinen arvio siitä, miten annetun edun voidaan yleensä tietyissä olosuhteissa katsoa vaikuttavan edun saajan toimiin. Syyttäjän ei tarvitse esittää näyttöä siitä, että etuudella on pyritty nimenomaan vaikuttamaan tai että se on vaikuttanut.

10. Jos maakuntahallituksen puheenjohtajalle annetaan kymmenien tuhansien eurojen etuuksia, voidaan perustellusti katsoa, että etuudet ovat olleet omiaan vaikuttamaan saajan toimintaan ja että ne on annettu nimenomaan saajan vaikuttamismahdollisuuksien vuoksi. Helsingin hovioikeus kuitenkin katsoi, että mainittua vaikuttamismahdollisuutta eli yhteyttä syntymäpäivärahojen, vaalirahojen ja Kanervan toiminnan välillä ei ollut näytetty toteen. Käräjäoikeus sen sijaan katsoi aiemmin, että Kanervan saamat etuudet olivat olleet omiaan vaikuttamaan hänen asemaansa Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana, koska maakuntahallitus päättää muun muassa kyseisten liikemiesten agendalla olleiden kauppakeskusten sijainnista.

11. Hovoikeuden lahjusrikoksen edellytyksiä koskevaa kannanottoa voidaan pitää tulkinnanvaraisena ja epäselvänä. Hovioikeus olisi perustellusti voinut päätyä tulkinnasssaan samalle kannalle kuin käräjäoikeuskin. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on ollut oikealla asialla hakiessaan valituslupaa ja saattaessaan mainitun tulkintakysymyksen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

12. Syyttäjä haki valituslupaa viime vuoden elokuussa. Tällä viikolla eli Vapunaattona 30.4. korkein oikeus antoi päätöksen hakemukseen. Se ei myöntänyt valituslupaa miltään osin, joten hovioikeuden vapauttava tuomio jäi pysyväksi. Korkeimmassa oikeudessa valituslupa-asia käsiteltiin kahden jäsenen jaostossa (oikeusneuvokset Ilkka Rautio ja Jorma Rudanko).

13. Korkein oikeus ei perustele valituslupapäätöksiään millään tavalla. Me emme tässäkään tapauksessa varmuudella tiedä, miksi mainitut kaksi oikeusneuvosta päättivät hylätä syyttäjän hakemuksen. Kokoomuksen piireissä on iloittu päätöksen johdosta ja annettu ymmärtää, että valtiopäivämies Kanervaa oli roikotettu tapauksen johdosta löysässä hirressä vuosikausia, vaikka hän on ollut selvästi syytön.

14. Ilkka Kanerva on toki syytön, koska syytteet on lainvoimaisella tuomiolla hylätty. Se, epäsikö korkein oikeus syyttäjän valituslupahakemuksen juuri ko. perusteella, on kuitenkin epäselvää. Valituslupa hylätään (muodollisesti), jollei luvan myöntämiselle ole olemassa laissa (OK 30:3) mainittuja edellytyksiä ja perusteita. Perusteet, joilla valituslupa voidaan myöntää, ovat 1) ennakkopäätösperuste, 2) kantelu- ja purkuperuste sekä 3) erittäin painavan syyn peruste. Siis voidaan, lupaa ei ole milloinkaan pakko myötää.

15. Ilkka Kanervan tapauksessa valituslupa olisi voitu ja minusta myös tullut myöntää ennakkopäätösperusteella eli siksi, että Kanervan ja kumppaneiden asia olisi ollut  tärkeätä ottaa korkeimman oikeuden tutkittavaksi "lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi". Kun näin ei tehty, vaan sanottiin lakonisesti ja ilman perusteluja vain,  että "valituslupaa ei myönnetä", poliitikoille annettujen vaalitukien tai -rahojen asema jäi edelleen epäselväksi.

16. On valitettavaa, että korkein oikeus ei perustele mitenkään valituslupapäätöksiään. Tässäkään tapauksessa ei ole tietoa siitä, miten korkein oikeus eli edellä mainitut kaksi oikeusneuvosta ovat suhtautuneet syyllisyyskysymykseen ja mikä oli se ratkaiseva peruste, jolla lupa evättiin. Mahdollista on, että Kanervaa on voitu epäillä vahvoilla perusteilla syyllistyneen lahjuksen ottamiseen, mutta toisaalta on voitu katsottu, että asiaa "ei kannata" ottaa enää korkeimmassa oikeudessa "vatvottavaksi" - "meillähän on näitä hankalia tapauksia tutkittavana muutenkin jo aivan riittävästi". Valituslupahakemusta käsitellessään korkeimman oikeuden lupajaosto ei ota, ainakaan muodollisesti ottaen, kantaa itse pääasiaan, vaan pohtii ainoastaan edellä mainittujen lupaedellytysten olemassaoloa.

17. Korkeimman oikeuden tulisi myöntää valituslupa silloin, kun edellytykset siihen ovat olemassa. Valitusluparatkaisut olisi syytä perustella edes lyhyesti. Hankalissa ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa, jollaisesta Kanervan tapauksessakin on ollut kyse, korkeimman oikeuden lupajaostossa tulisi olla kahden jäsenen sijasta kolme jäsentä, mihin laki antaa mahdollisuuden.

584.  Nova-johtajien jutussa ja Ilkka Kanervan lahjusjutussa kunnon tuomiot 

Kalliiksi tulivat näidenkin yhteislaulujen lunnaat...

1. Helsingin käräjäoikeudessa on käsitelty vaalirahasotkusta aiheutuneita syytejuttuja. Tänä aamuna käräjäoikeus antoi sitten kauan odotetun tuomionsa. Mennäänpä suoraan asiaan ja tuomioon, josta käräjäoikeus antoi seuraavan, minusta aika niukan tiedotteen:

"Helsingin käräjäoikeus on 18.4.2012 antamallaan tuomiolla ratkaissut laajan juttukokonaisuuden, jossa on käsitelty Nova Group Oy:n ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n liittyviä velallisen rikoksia, kirjanpitorikoksia, törkeää lahjuksen antamista ja ottamista sekä eräitä muita rikoksia. Nova-yhtiöiden osalta kysymys on ollut keskeisesti törkeästä velallisen epärehellisyysrikoksesta, jossa yhtiöiden varoja oli siirretty lähipiirin hyväksi sekä käytetty  merkittäviä määriä liiketoimintaan liittymättömiin tarkoituksiin. Yhtiön varoilla on rahoitettu vaalitukea, josta osa on katsottu lahjomarikosten tunnusmerkistön täyttäväksi menettelyksi. Velallisen rikoksilla on aiheutettu yhtiöiden velkojille noin 5 miljoonan euron suuruiset vahingot.

Arto Merisalo on tuomittu törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista,  törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjuksen antamisesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä kirjanpitorikoksesta 6 vuoden vankeusrangaistukseen. Pauli Hakala on tuomittu törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista sekä liiketoimintakiellon rikkomisesta 4 vuoden vankeusrangaistukseen. Aija Merisalo on tuomittu törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista 3 vuoden vankeusrangaistukseen. Tapani Yli-Saunamäki on tuomittu törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjuksen antamisesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä kirjanpitorikoksesta 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Lisäksi kolme muuta henkilöä on tuomittu Nova-yhtiöiden toiminnassa tehdyistä rikoksista vankeusrangaistuksiin, joista osa on määrätty ehdolliseksi.

Asiakokonaisuuteen liittyvässä törkeää lahjuksen ottamista ynnä muuta koskevassa asiassa  Ilkka Kanerva on tuomittu törkeästä lahjuksen ottamisesta  sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 vuoden 3 kuukauden  ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Toivo Sukari on tuomittu törkeästä lahjuksen antamisesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kyösti Kakkoseen kohdistettu syyte on hylätty.

Ratkaisusta on äänestetty Kanervan ja Sukarin syyllisyyskysymyksen osalta." (Lihavoinnit palsturin).

2. Näin siis käräjäoikeuden tiedotteessa. Merisalo ja muut yli kahden vuoden linnatuomion saaneet on määrätty heti vangittaviksi, kuten laki määrää. Palaan asiaan tarkemmin myöhemmin. Tulin juuri äsken kunto- ja uimasalilta, missä kuulin radiouutisen tuomiosta. Tuntui hyvältä - rauta nousi jalkakyykyssäkin kevyesti - ja siltä, että kerrankin oikeus voitti ja poliitikkojen ja liikemiesten HV-verkostojen ympärille syntynyttä korruptiota aletaan saada vihdoin kunnon tuomioilla kuriin.

3. Vaalirahasotkuhan alkoi, kuten kaikki vielä muistanemme, keskustan ryhmänjohtajan Timo Kallin avomielisellä, mutta samalla röyhkeällä lausunnolla, jonka mukaan hänen ei tarvitse ilmoittaa yrityksiltä ja järjestöiltä saamiaan vaalitukiaan oikeusministeriölle, kuten laki edellytti, koska ilmoituksen antamatta jättämistä ei ole sanktioitu. Kalli sano silmät kirkkaan, että nuo kymppitonnien lahjoitukset ovat pelkästään hänen ja lahjoittajan välinen asia.

4. Mitään uutta Kallin ilmoituksessa ei sinänsä ollut, sillä lähes kaikki poliitikot tekivät samoin kuin Kallikin ja kaikki puolustivat ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejään samoilla perusteilla kuin Kalli. Uutta oli oikeastaan vain Kallin hölmön avomielinen perustelu, jonka mukaan hän rikkoi lakia, koska lain rikkomisesta ei seurannut mitään rangaistusta tai muuta sanktiota.

5. Mutta mikä mahdollisti Kallin ja lukuisten muiden vaalitukia saaneiden kansanedustajien röyhkeän ylimielisen ja laista täysin piittaamattoman käytöksen? Tietenkin se, että oikeusministeriö, jonka olisi  lain mukaan pitänyt valvoa, että kansanedustajat antoivat asianmukaisesti laadit vaalirahailmoitukset, laiminlöi kokonaan valvontavelvollisuutensa. Ministeriön vaalirahajohtaja Arto Jääskeläinen esiintyi oikein elvistelen ja naureskellen mediassa ja kertoi , että ehei, eiväthän he valvo mitenkään vaalirahailmoitusten asianmukaisuutta, koska se ei kuuluu heidän tehtäviinsä.

6. Vaalijohtajaansa, kuten muihinkin virkamiehiinsä, sokeasti uskova ja luottava oikeusministeri Tuija Brax kiirehti myös pari kertaa oikein eduskunnan pöntöstä levittämään samaa täysin virheellistä väitettä. Brax vetosi myös vaaliasiantuntijana pidetyn Lauri Tarastin lausumiin, joissa oli katsottu, että vaalirahailmoitusten valvonta ei kuuluisi ministeriölle vaan - medialle! Muun muassa tästä "hyvästä" Lauri Tarasti saikin sitten ministerin arvonimen.

7. Hieman myöhemmin oikeuskansleri Jaakko Jonkka kuitenkin katsoi, ei oma-aloitteisesti, vaan hänelle tehdyn kantelun johdosta, että vaalirahailmoitusten valvonta kuului, kuten laissakin sanottiin, nimenomaan oikeusministeriölle. Jonkka havaitsi, että ministeriö oli ainakin kaksien vaalien jälkeen laiminlyönyt valvontavelvollisuutena. Jonka antoi tästä laiminlyönnistä vaalijohtaja Jääskeläiselle vakavan varoituksen, mikä on, ottaen huomion Jonkan muutoin sangen lepsun linjan, harvinaisen ankara seuraamus.

8. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei siis puutunut omasta aloitteestaan asiaan eli ministeriön kyseiseen vakavaan laiminlyöntiin - eipä tietenkään - vaan sen oikeuskansleri teki vasta hänelle tehdyn perusteellisen kantelukirjelmän jälkeen. Kuka oli kantelun tekijä? Se oli tämän blogin pitäjä (palsturi), kuten olen tässä blogissa vuonna 2008 kertonut. Ks. blogi nro 1/4.8.2008, joka löytyy tästä. Tämän jälkeen on käsitellyt vaalirahasotkua ja vaalirahailmoitusten valvontaa mm. blogeissa 8/14.8.2008, 21/21.9.2008, 43/6.11.2008 ja 44/7.11.2008.

9. Voisin siis nostaa pikkuisen omaa häntääni asiassa, jossa nyt on päästy jälleen yhteen vaiheeseen, kun vaalirahaa lahjoitustarkoituksessa jaelleet bisnesmiehet ja sitä hövelisti vastaanottaneet poliitikot ovat saneet ansaitut tuomionsa. Pitäisiköhän nostaa oikein lippu salkoon?

10. Toki tuomitut nyt hämmästelevät, tyrmistelevät ja kertovat kilvan valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Tämä kuuluu pelin henkeen ja syytettyjen oikeuksiin. Tuomiot saattavat ylemmissä oikeusasteissa jonkin verran muuttua, sillä  niinhän asia on, että mitä ylemmäksi tuomioistuinlaitoksen hierarkiassa edetään, sitä enemmän sieltä löytyy näitä poliitikkojen ja liikemiesten ymmärtäjiä ja joskus jopa "veljiä" erilaisista yhteyksistä. Tässä tarkoituksessa poliitikot ja lainsäätäjä hyväksyvät meillä mukisematta tuomareiden ja jopa KKO:n tuomareiden osallistumisen rahakkaisiin välimiestehtäviin, että myös tuomareita saataisiin vedetyksi HV-verkostojen piiriin ja "auttamaan" joskus kenties hätään joutuvia ja apua tarvitsevia veljiään.

510. Ilkka Kanerva: Arto Merisalo ja Matti Vanhanen olivat "erittäin läheisiä"

Näin läheistä Artsin ja Masan ystävyys ei sentään ollut...

1. Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynti jatkui tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Nyt oli vuorossa Ilkka Kanervan henkilökohtainen kuuleminen.

2. Kanerva kertoi muun muassa, että liikemies Arto Merisalo oli keskustapoliitikkojen luottomies. Hän oli tutustunut kiinteistökehitysyhtiö Novan silloiseen johtajaan Arto Merisaloon 2000-luvun puolivälissä. Miehet olivat Kanervan mukaan myös ystävystyneet.

3. Merisalolla oli Kanervan kertoman mukaan ollut läheiset suhteet esimerkiksi muun muassa pääministeri Matti Vanhaseen ja puoluesihteeri Jarmo Korhoseen. Kanervan mukaan tässä yhteydessä "ministeri Mauri Pekkarinen on ehkä syytä mainita erikseen", viitaten eduskuntavaalien 2007 aikaan.

4. Kaikkein yllättävintä Kanervan kertomuksessa on tieto siitä, että Arto Merisalolla oli ollut pääministeri Matti Vanhasen kanssa erittäin läheiset välit.

5. Kanervan mukaan hänen ystävyytensä Merisalon kanssa hyödytti heitä molempia.

"Tällaiselle poliittiselle eläimelle kuin allekirjoittaneelle oli suuri hyöty, että oli mahdollisuus keskustella avoimesti asioista. Hän (Merisalo) tiesi keskustasta, missä mennään, minä kokoomuksesta. Nämä kaksi muodostivat politiikan kantavan pilarin, oli hyvä tietää, missä naapurissa mennään".

6. Tv-uutisten haastattelussa Kanerva oikein ilmiselvästi hykerteli, kun hän kertoi, että hän sai kuulla Arto Merisalolta kaiken, mitä tämä oli kuullut keskusteltuaan Vanhasen, Pekkarisen, Kallin ja Korhosen kanssa.

7. Olisiko Arto Merisalo ollut jonkinlainen kaksoisagentti? Ehkä hän kertoi Matti Vanhaselle ja kumppaneille puolestaan kaiken, mitä Ilkka Knaerva oli kertonut hänelle kokoomukselaisten aikeista ja mielipiteistä? Halusiko Merisalo vain levennellä kertoessaan Kanervalle läheisistä suhteistaan Vanhaseen?

8. Mutta jokin tässä nyt ilmiselvästi mättää. Jos oikein muistan, niin Matti Vanhanenhan vakuutti vakuuttamasta päästyään vaalirahoitussotkun puhjetessa keväällä 2008, jolloin myös KMS:n rooli mm. keskustalaisten johtavien poliitikkojen avustamisessa paljastui, että hän ei tunne Arto Merisalo itse asiassa lainkaan. Vanhanen mainitsi, että hän oli saanut tietää Merisalon nimenkin vasta maalikuun 2007 vaalien jälkeen, kun Merisalo oli lähettänyt hänelle onnitteluviestin keskustan vaalivoiton johdosta.

9. Ilmeni kuitenkin, että Merisalo ja Yli-Saunamäki olivat tavanneen keskustan johtoa tammikuussa 2007 pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa. Muistamani mukaan Merisalo itse kertoi, että myös pääministeri Vanhanen oli osallistunut sanottuun neuvonpitoon, jossa todennäköisesti pohdittiin juuri KMS:n välityksellä tapahtuvaa vaalirahoitusta, vaalirahoituksen junailua puolueelle ja "potin" jakamista puolueen eri poliitikoille.

10. Pääministeri Vanhanen joutui vastaamaan tuota Kesärannan tapaamista koskeviin kysymyksiin eduskunnan täysistunnon edessä pariin eri otteeseen. Hän kiisti aluksi tapaamiseen ja sanoin myöhemmin vain lakonisesti, että hänellä ei ole muistikuvaa Kesärannan palaverista ja Merisalon tapaamisesta siinä yhteydessä. Jos hän ei muista, niin asia on sillä selvä, sanoi Matti. Kyse ei voi olla valehtelusta.

11. Perin outoa! Nyt sitten väitetään aivan toista. Väitetään, että pääministeri Vanhanen ja Arto Merisalo olisivat olleet hyvin läheisiä, siis ilmeisesti jo ennen 2007 vaaleja ja vielä sen jälkeen, kun Kanervasta oli tullut Matti Vanhasen toisen hallituksen ulkoministeri.

12. Jokuhan tässä nyt aivan ilmiselvästi puhuu niin sanotusti muunneltua totuutta. Kanervalla oikeusjutun syytettynä ei ole lain mukaan totuusvelvollisuutta. Mutta voisiko kukaan uskoa, että Ilkka, tämä "läpitte rehellinen miäs", menisi nyt valehtelemaan ja vieläpä oikeudessa! Ei, se ei voi olla mahdollista!

13. Entä sitten Arto Merisalo? Häntä kuullaan oikeudessa ilmeisesti huomenna, joten silloin kuulemme hänen versonsa Kanervan tämän päiväisistä puheista, toivottavasti. Luulen, että nämä kaksi syytettyä olisivat keskustelleet ennen oikeudenkäyntiä sen verran tiiviisti, etteivät heidän kertomuksensa eroa oleellisissa kohdissa toisistaan.

14. Tänään tv-uutisissa Ike Kanerva liikuttui lähes kyyneliin, kun häneltä kysyttiin, miksi hän edelleen pitää yhteyttä Arto Merisaloon. Ilkka sai soperrettua, että hänellä on sellainen elämänfilosofia, ettei hän hylkää ystäväänsä eikä katso sitä, millainen tilanne kulloinkin on päällä - tai jotenkin tuohon suuntaan.

15. Mutta millainen elämänfilosofia on ko. suhteessa sitten Matti Vanhasella? Sanoisiko hän edelleen, Pietarin tavoin, vielä kolmannen kerran: en tunne tuota miestä.

16. Itse asiassa sillä, oliko Arto Merisalolla jonkinlaiset välit Matti Vanhasen, ei kyllä luulisi olevan mitään merkitystä meneillään olevassa oikeusprosessissa. Miksi siis Kanerva otti asian esiin? Vai ottiko asian esille syyttäjä, miksi?

17. Halusiko Ilkka Kanerva tällä tavoin siirtää huomiota pois omasta asiastaan ja suhteestaan Arto Merisaloon? Halusiko hän kenties viestittää, että joo, ne kaikkein suurimat konnat kulkevat vapaana ilman syytteitä?

508. Kaksi oikeusprosessia

Ei, nämä eivät ole vielä tuomioita...

"Syytetty saapui oikeuteen noin kymmenen minuuttia myöhässä, yllään musta puku ja valkoinen paita. Saapuessaan oikeussaliin hän hymyili paikalle saapuneille toimittajille ja omaisille. Hänen ulkonäkönsä ei ole juuri muuttunut aiemmin julkaistuista valokuvista".

Tämä on katkelma suuren sanomalehden tämänpäiväisestä oikeussalikuvauksesta. Mutta kenen oikeudenkäynnistä jutussa mahtoikaan olla kysymys?

Väärin. Lehtijutussa ei ole kyse tänään alkaneesta kansanedustaja Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynnin nimellä kulkevasta oikeudenkäynnistä. Lehtijutussa on kyse Oslossa tänään puoliltapäivin alkaneesta Anders Behring Breivikin vangitsemista koskevasta oikeudenkäynnistä ja teksti oli norjalaisesta Verdens Gangista. Ilkka Kanervan oikeudenkäyntikin toki alkoi tänään Helsingissä.

Oslolaisesta oikeussalissa ennen istunnon alkua otetuista kuvista ei näy syytetty Anders Breivikia, sillä B. oli jo etukäteen ilmoittanut, ettei halua tulla kuvatuksi istunnossa. Norjan lain mukaan syytetyn kuvaamiseen oikeudessa vaaditaan hänen suostumuksensa. Kuvissa näytettiin sen sijaan istunnon puheenjohtajana toiminutta tuomaria, syyttäjiä ja Breivikin kahta puolustajaa. Vangitsemisoikeudenkäynnin tuomarina on Torkjel Nesheim.

Helsingin oikeussalissa otetuissa kuvista käräjäoikeuden tuomareista sitä vastoin ei näy vilaustakaan eikä tuomareiden nimiä ole julkistettu. Tämä ei kiinnosta mediaa emmekä edes, istutaanko Kanervan juttua kolmen ammattituomarin kokoonpanossa vai niin sanotussa lautamieskokoonpanossa.

Sen sijaan kaikki viisi syytettyä eli Ilkka Kanervan lisäksi hänen lahjojikseen väitetyt liikemiehet Arto Merisalo, Tapani Yli-Saunamäki, Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen loistivat oikeussalissa ja sen eteisessä pääosassa leveästi hymyilen ja jopa naureskelleen.

Oslossa syytetyn haastatteleminen tiedotusvälineissä ei tulisi kysymyksenkään eikä Breivikia siis saatu edes kuvata salissa. Tuomari keskeytti Breivikin puheenvuoron heti alkuunsa kun tämä yritti ryhtyä selostamaan tekonsa motiiveja. Helsingissä Ike Kanerva ei sen sijaan ollut ehtinyt päästä kunnolla edes sisälle oikeuden eteishuoneeseen, kun sankka toimittajalauma olisi jo työntämässä mikrofoneja hänen suuhunsa ja kanerva antoi ensimmäisen lausuntonsa.

Näitä mediakäräjiä tuntui sitten jatkuvan koko päivän. TV:stä saimme kuulla Kanervan hyväntuulisen naurahduksen, kun toimittaja kysyi, mitä mahdollinen tuomio merkitsisi Kanervan kansanedustajan uralle. Eihän se ole mitenkään mahdollista, tuntui Kanerva haluavan viestiä. Kyösti Kakkonen piti syytettä aivan höpö höpö -juttuna ja "median keksimänä näytelmänä. Toivo Sukari sanoi prosessia aivan karmeaksi asiaksi, jonka syytteissä ei ole mitään perää. Kumpikin vakuutti, etteivät he olleet ikimaailmassa tienneet, että Kanerva on heidän kauppaketjujensa kaavoista päättävän maakuntahallituksen puheenjohtaja. Yli-Saunamäki hauskuutti toimittajalaumaa omalla tavallaan väittämällä pokkana, ettei hän edes tiedä, mikä se semmoinen maakuntahallitus tai -kaava on. Kun Kakkoselta kysyttiin, miksi hän sitten oli ollut maksumiehenä Kanervan synttärijuhlissa, Kyösti pyöritteli silmiään aivan hirmuisen hämmästyneen näköisenä ja kertoi, että pitihän hänen, koska hän on itsekin isänmaallinen mies ja tuolloin muutama vuosi sitten Suomelle oli saatu kunnon isänmaallinen mies eli Ilkka Kanerva. Tätä rataa tullaan varmaan menemään koko oikeusprosessi.

Luulen, että syyttäjänä toimiva valtionsyyttäjä Jukka Rappe on vielä ihmeessä näiden veijareiden selitysten kanssa. Virkarikosjutuissa aiemmin vaihtelevalla menestyksellä toiminut Rappe kun ei ole koskaan ollut mitenkään "yleisesti päällekäyvän" syyttäjän maineessa.

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään siis Kanervan törkeitä lahjussyytteitä, jotka koskevat hänen saamiaan vaalitukia ja mahtipontisten 60-vuotisjuhliensa rahoitusta.

Syytteet koskevat Kanervan toimintaa Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Hän sai 56 000 euron edestä etuuksia liikemiehiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia maakuntaan ja tarvitsivat niille sopivia alueita.

Syyttäjän mukaan Kanervalla oli mahdollisuus vaikuttaa maakuntaliitossa kaavoitukseen liikemiesten eduksi. Kyösti Kakkosta, Arto Merisaloa, Toivo Sukaria ja Tapani Yli-Saunamäkeä syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta. Kaikki syytetyt kiistivät oikeudessa syyllistyneensä rikoksiin. Valtionsyyttäjä Rappe vaatii Kanervalle vähintään kahden vuoden vankeusrangaistusta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä tietäisi rangaistuksen määräämistä ehdottomana. Muille syytetyille Rappe vaatii yllä olevasta kuvasta ilmeneviä rangaistuksia. Vaaditut rangaistukset eivät sido tuomioistuinta, jos tuomio tulisi syytteiden mukaisesti.

Syyttäjä Rappe pitää tapausta rakenteellisena korruptiona; vihdoinkin VKSV:ssa on siis havahduttu tähän. Syyttäjän mukaan Kanervalla olisi ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa maakuntakaavaan liikemiesten haluamalla tavalla.

Kanerva vakuutti median edustajille, että hänen omatuntonsa on "sataprosenttisesti puhdas". Hän sanoo, että kaavoitusasiat eivät ole hänen ominta aluettaan, vaan hän on kiinnostunut ulko-ja turvallisuuspolitiikasta ja talousasioista.

Mutta miksi mies sitten istuu merkittäviä kaavapäätöksiä tekevän elimen puheenjohtajana, jollei hän edes tunne kaavoitusasioita kovin hyvin? Puolustus sanoo, että Kanerva vain johti muodollisesti puhetta maakuntahallituksessa ja että asiat ratkaistiin virkamiesesittelijän esittelyn mukaisesti. Mutta oleellista on toki se, että Kanervalla oli puheenjohtajan ominaisuudessa täydet mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asioita ja siis edellä mainitun liikemieskvartetin ajamia kaava-asioita valmisteltiin ja minkä sisältöisiä esityksiä maakuntahallituksen päätettäväksi tuotiin.

380. Ilkka Kanervalle syyte törkeästä lahjusrikoksesta

Tasan kolme vuotta sitten Turun hulppeilla, päiväkausia jatkuneilla mega-synttäreillä elämä hymyili Ikelle, ja miksei olisi hymyillyt, sillä synttärikemut kustannettiin bisnesmiesten firmojen varoista...

1. Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva saa syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta.

2. Törkeästä lahjuksen antamisesta Kanervalle syytetään toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta, liikemies Toivo Sukaria sekä Nova-yhtiöiden entisiä johtajia Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

3. Lahjusrikoksia koskeva haastehakemus on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen. Syytettä ajaa Jorma Kalskeen määräyksestä valtionsyyttäjä Jukka Rappe. VKSV:n mukaan oikeuskäsittely alkaa aikaisintaan syksyllä.

4. Kanervan epäillään saaneen yli 50 000 euron arvosta etuja yhtiöiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana toiminut Kanerva olisi Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan voinut vaikuttaa kauppakeskusten sijoittumiseen. Kalskeen mukaan rikos on tehty vuosina 2006-2008.

5. HS:lle antamassaan haastattelussa Jorma Kalske ei halunnut ottaa kantaa siihen, vaikuttivatko mahdolliset lahjusrahat kaavapäätöksiin. Kalskeen mukaan Kanerva on rinnastunut liiton hallituksen puheenjohtajana virkamieheen. Näin häntä voidaan syyttää lahjuksista alhaisemmalla kynnyksellä kuin poliitikkona. Kahta Kanervan avustajaa epäiltiin tutkinnassa avunannosta lahjusrikoksiin. Heitä ei kuitenkaan syytetä, sillä Kalskeen mukaan heidän ei voida todistaa tienneen mahdollisista rikoksista.

6. Kanervan avustajia koskevista syyttämättäjättämispäätöksistä ilmenee HS:n mukaan, että Toivo Sukarin Maskun Kalustetalon ja Kyösti Kakkosen Suomen Liikekiinteistöjen epäillään molempien tukeneen 9 000 eurolla Kanervan 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Lisäksi Maskun Kalustetalon epäillään antaneen 2 000 euroa vaalirahaa ja Kanervan Turun-vaalitoimiston 2 000 euron arvoiset huonekalut. Kanerva on aiemmin kertonut saaneensa syntymäpäiviään varten 17 000 euroa Nova Kiinteistökehitykseltä. Nämä rahat on maksettu takaisin.

7. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Heidän mukaansa kyse on ollut sallitusta poliittisen toiminnan tukemisesta. Toivo Sukari pitää saamaansa syytettä oikeusmurhana. No, näinhän tällaisissa tapauksissa lähes poikkeuksetta on ennenkin sanottu. Kakkonen taas puhuu noitavainosta.

8. Syytepäätös tuli julki Kanervan 63-vuotissyntymäpäivänä. Kalskeen mukaan tämä oli puhdas sattuma.

9. Ike Kanerva ei kiittänyt Kalsketta saamastaan "synttärilahjasta", vaan kertoi radiohaastattelussaan, että "tämä on erittäin ikävä asia." Hän vakuutti olevansa syytön ja luottavansa vahvasti suomalaiseen oikeusjärjestelmään. - Kas, kun ei maininnut vielä paljon puhuttua "viranomaisten työrauhaa", johon tällaisissa tapauksissa on aina epäiltyjen taholta vedottu.

10. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Lenita Toivakan mukaan syyte on erittäin kiusallinen paitsi Kanervalle myös koko ryhmälle.

11. Ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz on yllättynyt Kanervan syytteestä. Zyssen mukaan yksittäinen näkyväkään poliitikkoa koskeva syyte ei kuitenkaan "sinänsä" vaikuta kokoomuksen vaalikampanjointiin.

12. Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtajan Timo Kauniston (kesk.) mielestä on syytä pohtia, pitäisikö Kanervan pidättäytyä kokonaan maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävistä oikeusprosessin ajaksi. Kanervaa syytetään törkeän lahjuksen ottamisesta tahoilta, jotka suunnittelivat Varsinais-Suomeen kauppakeskuksia. Kanervan asemaa pohditaan maanantaina. Kanerva on jäävännyt itsensä jo aiemmin kaavoitusta koskevista päätöksistä.

13. Kokoomusjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Ilkka Kanerva voi olla ehdolla eduskuntavaaleissa.

Katainen pitää asiaa vakavana ja Kanervan kannalta hyvin kiusallisena. Hänen mukaansa kokoomus ei kuitenkaan voi ryhtyä asiassa miksikään toverituomioistuimeksi.

- Me emme voi oikeutta jakaa, sitä jakavat Suomessa tuomioistuimet, sanoi Katainen.

14. Ben Zyskowicz pitää Kanervan saaman syytteen ajankohtaa kohtalokkaana Kanervalle.

-Ajoitus on asianomaisen henkilön kannalta pahin mahdollinen, eli syyte tulee ennen vaaleja, mutta mahdollinen tuomio jää nähtäväksi vasta vaalien jälkeen, sanoo Zysse.

15. Ihmettelen hieman Zyssen arviota "pahimmasta mahdollisesta ajoituksesta." Minusta nimittäin tilanne on Kanervan kannalta päinvastoin edullinen ja jopa suorastaan herkullinen, sillä nyt hän voi vapaasti heittäytyä marttyyriksi ja väittää joutuneensa "oikeusmurhan uhriksi." Tämä tunnetusti vetoaa kansan "oikeustajuun;" ei ole vaikeaa ennustaa, että Kanerva tulee saamaan vaaleissa melkoisen äänivyöryn.

16. Tilanne olisi Kanervan kannalta "pahin mahdollinen", jos hänet ehdittäisiin tuomita törkeästä lahjusrikoksesta vaikkapa ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

17. Toiseksi ihmettelen AVKS Jorman Kalskeen lausuntoa siitä, että käräjäoikeus alkaisi käsitellä Kanervan ja kumppanien syytteitä vasta "joskus syksyllä."

18. Minkä ihmeen takia vasta syksyllä eli vasta 8-9 kuukauden kuluttua? Eikö esitutkintamateriaali ole nyt täydellisesti kasassa ja syyteharkintakin suoritettu? Kyllä, näinhän sen täytyy olla. Myöskään syytetyille ja heidän advokaateilleen asia ei ole mitenkään uusi, sillä he ovat olleet tiiviisti "mukana" esitutkinnassa ja päämiestensä kulusteluissa.

19. Jos halutaan, juttu voitaisiin aivan hyvin käsitellä jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja ja myös tuomio antaa ennen vaaleja. Laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan Kanervan juttu ei voi olla mitenkään kovin epätavallinen. Miksi siis pitää tieten tahtoen taas - jälleen kerran - viivyttää asian tuomioistuinkäsittelyn aloittamista? En ymmärrä. Syy on kai vain siinä, että tällaiseen vetkutteluun ja asioiden makuuttamiseen asianomaisissa viranomaisissa ja virastoissa on Suomessa vanhastaan totuttu, siitä(kin) on tullut maan tapa.

20. Asia makaavat (lue: asioita makuutetaan) esitutkinnassa, syyteharkinnassa, tuomioistuimissa, oikeuskanslerinvirastossa, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa jne. jne. Tällä tavalla menetellen Suomi tulee jatkossakin saamaan ihmisoikeustuomioistuimelta roppakaupalla langettavia tuomioita käsittelyn hitaudesta! Se on saletti!

21. Minusta Ilkka Kanervan pitäisi ehdottomasti vaatia, että juttu käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin jo ennen eduskuntavaaleja, jos kerran hän on varma syyttömyydestään, niin kuin tuntuu olevan.

22. Asian kiireelliseksi määräämisestä säädetään OK 19 luvussa (363/2009). Kiireelliseksi julistamista voisivat vaatia syyttäjä ja kaikki syytetyt. Asia voidaan OK 19:1:n mukaan määrätä kiireelliseksi eli käsiteltäväksi ennen muita asioita, jos asian käsittelemiselle kiireellisesti on erityisen painava syy ottaen huomioon oikeudenkäynnin kesto, asian laatu ja merkitys asianosaisille sekä muut perusteet kiireelliseksi määräämiselle. Minusta Kanervan jutussa edellytykset kiireelliseksi julistamiselle ovat olemassa. Ks. OK 19:1:n perusteista lähemmin HE 233/2008 s. 30.

23. Miksi juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa eikä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa? Kysymyksessä olevat kauppakeskukset samoin kuin Varsinais-Suomen maakuntaliitto ovat Varsinais-Suomessa. Turku on Kanervan kotikaupunki. Lain mukaan (ROK 4:1) rikosasia käsitellään pääsäännön mukaan rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa. Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikkakunnan tuomioistuin toimivaltainen asiassa.

24. Millä perusteella syyttäjä katsoo, että lahjusrikokset on tehty Helsingissä? Tämä selvinnee oikeudenkäynnissä. Onko kaavoitusasioista neuvoteltu ja sovittu nimenomaan Helsingissä? Kalskeen tiedotteen mukaan rikokset on tehty 2006-2008. Luultavasti osa rikoksista on tehty Helsingissä ja osa taas Varsinais-Suomessa. Ehkä Helsingin käräjäoikeus on valittu oikeuspaikaksi siksi, ettei syytettä jouduttaisi käsittelemään Kanervan "kotikentällä" eli Turussa.

306. Vaalirahakorruption selvittely paisuu ja pitkittyy, osa I

Näinä aikoina, jolloin Suomi on jo 4-5 päivää amerikkalaisen Newsweekin julistamana "Maailman paras maa", on syytä noteerata myös kansanedustajien vaalirahasotku ja sen tutkinnan venyminen ja paisuminen.

Rovaniemen moottorikelkkatehtaan rakentamisasian toinen tutkintahaara koskee Kunnallisen eläkelaitoksen Kevan entistä toimitusjohtajaa Markku Kauppista ja kansanedustaja Sampsa Katajaa, joka toimi Kevan hallituksen jäsenenä ja sittemmin puheenjohtajana. Sampsa Kataja on koulutukseltaan varatuomari ja siviiliammatiltaan asianajaja ja hän toimii nykyisin myös kokoomuksen varapuheenjohtajana.

Keskusrikospoliisin (Krp) on kerrottu epäilevän Kauppista osallisuudesta lahjoman antamiseen. Kelkkatehtaan rakennutti Nova Group ja sen johtokaksikkoa Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä epäillään lahjuksen antamisesta 5 000 euron suuruisen vaalirahan muodossa Sampsa Katajalle. Kauppisen osalta epäilyssä on kyse siitä, että hän olisi esittänyt Merisalolle ja Yli-Saunamäelle sanotun lahjuksen antamista Katajalle.

Rovaniemen kaupunki ja Nova Group sopivat kelkkatehtaan rakentamisesta Rovaniemelle. Nova möi rakennuttamansa tehtaan Lemminkäinen-konserniin kuuluvalle rakennusliike Oka:lle, joka rakensi tehtaan. Oka puolestaan möi kelkkatehtaan Kevalle. Sampsa Kataja oli vuonna 2007 Kevan hallituksen puheenjohtajana päättämässä kuntien eläkerahojen sijoittamisesta kelkkatehtaaseen.

Sampsa Kataja on epäiltynä kahdesta eri rikosnimekkeestä: virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen ottamisesta. Virka-asemalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Kantajan tehtävää Kunnallisen eläkelaitoksen (Keva) hallituksen jäsenenä. Kevan hallituksessa oli sanottuna aikana myös Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin, joka ajoi innokkaasti kelkkatehtaan perustamista Rovaniemelle.

Samana vuonna eli 2007, jolloin Kataja osallistui vuonna 2007 Kuntien eläkevakuutuslaitoksen eli Kevan hallituksessa päätöksentekoon, joka koski Rovaniemen kelkkatehdashankkeen rahoitusta, Katajan tilille kilahti eduskuntavaaleja varten vaalitukea 5 000 euroa Kehittyvien Maakuntien Suomelta (KMS), johon vaalirahaa syytämässä oli mukana mm. kelkkatehtaan rakennuttanut Nova Group. Esitutkinnassa on luultavasti kyse siitä, onko Kataja ajatellut saavansa itselleen hyötyä (vaalitukea), jos kelkkatehtaalle järjestyy rahoitus Kevasta.

Nyttemmin on kerrottu, että sanotut 5 000 euroa maksoi Katajalle tai hänen vaalitukiyhdistykselleen Tapani Yli-Saunamäki omasta pussistaan, koska KMS:ltä olivat vaalirahat tuohon aikaan tilapäisesti loppuneet (IL 16.8).

Kataja itse pitää virallista kuulemistaan "hyvänä". Hän uskoo, että kuulemisen jälkeen hänen asemansa vaihtuu epäillystä asianomistajaksi, koska hän allekirjoitti viime kesänä tutkintapyynnön Kevan edustajana Kevan ex-toimitusjohtajan Markku Kauppisen toimista kelkkatehdasasiassa. Kataja selittää, että eduskuntavaalien 2007 aikoihin hän kyllä tiesi, että 5 000 euron suuruinen tuki "oli tulossa", mutta tuen maksajasta ei käyty "täsmällisempiä keskusteluja." (IL 16.8.). Katajan mukaan hän sai tiedon tukensa KMS-taustasta vasta kun vaalirahakohu puhkesi keväällä 2008. Kataja kertoo Markku Kauppisen kysyneen häneltä, voidaanko Katajan nimi antaa Kyösti Kakkoselle ja "joillekin yrittäjille", jotka ovat tukemassa ehdokkaita, jolloin Kataja oli vastannut, että "totta kai."

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Markku Kauppinen on kertonut tästä asiasta poliisikuulustelussa. Kun ottaa huomion Katajan merkittävän yhteiskunnallisen aseman sekä kansanedustajana, puoleensa varapuheenjohtajana ja Kevan hallituksen puheenjohtajana, olisi asia ja ristiriita eri kertomusten välillä syytä selvittää pohjiaan myöten. Asia olisi siis vietävä ilman muuta ainakin syyteharkintaan ja tarvittaessa myös tuomioistuinkäsittelyyn.

Tutkinnanjohtaja Erkki Rossin (KRP) mukaan Katajan lopullinen asema ratkaistaan, kun häntä on kuultu ja koko selvitys asiasta saatu. Ratkaisu asiasta on kerrotun mukaan tulossa ensi viikolla. Poliisi saanee koko laajan kelkkatehdastutkintansa loppulausuntovaiheeseen syyskuussa. Sen jälkeen epäillyt antavat omat lausuntonsa. Syyteharkintaan kelkkatehdasvyyhti voisi ehtiä loka-marraskuussa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on ilmoittanut, että puolueen varapuheenjohtaja Sampsa Katajalla on hänen täysi luottamuksensa.

-----

Asian taustoja ja omia käsityksiään asiasta on selvitelty esimerkiksi HS:n keskustelupalstalla, jossa nimimerkki Kappalainen kirjoittaa näin:

- Keskusta- ja kokoomuspoliitikkojen intressinä oli järjestää talousrikollisille vaalirahoittajalleen bisneksiä ja saada palkkioksi vaalirahaa. Ja sitä rahaa maksettiin suomalaisessa politiikassa historiallisen suuria määriä.

Rovaniemi oli pulassa sillä Bombadier halusi laajentua, muttei ollut valmis itse rakennuttamaan tiloja itselleen, eikä ollut valmis tekemään sellaista vuokrasopimusta, että kukaan oikea sijoittaja olisi ollut hankkeesta kiinnostunut. Rovaniemen kaupungilla ei ollut itsellään varaa tai halua ottaa riskiä kontolleen, vaikka kyse oli rovaniemeläisten työpaikoista sekä kaupungin verotuloista.

Sitten kuin taivaasta ilmestyi Nova, jonka mielestä hanke oli muka kannattava. Näytelmän kuului yllätyksekäs käänne eli se, että hankkeen edetessä Keva sai herätyksen sijoittaa eläkkeensaajien rahaa kelkkatehdashankkeeseen - muka puhtaana sijoituksena.

Se, että kaikki tapahtunut oli ennalta suunniteltua näytelmää ja kuntien eläkkeensaajien rahoilla sikailua paljastui kun Keskustan puoluesihteeri Korhonen kertoi julkisuuden luoman paineen alla ilmeisesti keskustajohtoa painostaakseen Kesärannan kuuluisasta tapaamisesta. Tapaamisesta, joka järjestettiin ennen kuin Nova oli (virallisesti) tietoinen kelkkatehtaasta. Tuossa tapaamisessa oli läsnä Novan ja Keskustan johtajat, sekä Kevan toimitusjohtaja Kauppinen. Vaikka Vanhanen on raitis, tapaaminen vei mieheltä muistin tyystin.

Keskustapuolueen tehtäväksi jäi hankkeen junaileminen Novalle ja Kauppisen tehtäväksi tuli hoitaa hankkeen tosiasiallinen rahoitus Kevasta. Kauppinen suosituksesta Nova maksoi silloiselle Kevan hallituksen jäsenelle S. Katajalle 5000 e vaalirahaa.

Kun vaalirahakuvio ja Kesärannan tapaaminen paljastuivat Kauppinen erosi toimitusjohtajan tehtävästään.

Kauppisen erottua Kevan hallituksen pj. S. Kataja jäi puuhastelemaan selvityksiensä parissa, joiden mukaan kyseessä on ollut normaali sijoitus ja että Kevan päätöksenteko on ollut sääntöjen mukaista.

Kataja oli siis mukana pumppaamassa mm. hänen huomaansa uskottua eläkkeensaajien rahaa talousrikollisten laariin ja sai palkkioksi 5000 euroa, joka maksettiin maantavan mukaisesti vaalirahana. Tähän Katajan puolustus tulee vetoamaan - vaaliraha ei ole lahjus.

Tässä sopassa ui niin monta korkeassa asemassa olevaa keskusta- ja kokoomuspäättäjää, että S. Kataja tulee pääsemään kuin koira veräjästä. Tapahtunut korruptio on kuitenkin päivänselvä tosiasia.

Kappalainen edelleen (HS 13.8.):

- Ei tässä mitään poliisia tarvita. Antaa Sampsan Katalan tehdä itse selvitys lahjusasiassa. Periaate voisi olla sama kuin Kevan moottorikelkkatehdashankkeeseen liittyvästä päätöksenteosta tehdyssä selvityksessä, jonka Kataja teetti ulkopuolisella asianajotoimistolla ja jossa Keva sai puhtaat paperit.

Kun toimittajat pyysivät saada nähdä kyseisen selvityksen, Katala sanoi, ettei voi sitä antaa, koska selvitys on poliisin hallussa osana esitutkinta-aineistoa. Sinnikkäät toimittajat kuitenkin pyysivät ko. selvitystä poliisilta, jolloin paljastui, ettei mitään selvitystä ollut edes olemassa. Katajalla on siis niin puhtaat paperit, ettei niissä ole edes mustetta.

- Kiinnostavaa tässäkin keskustelussa on vain yksi asia. Se ettei Kokoomuksen johto ja Kokoomuksen jäsenet millään tavoin reagoi tuomitsevasti Katajan toimintatapoihin. Sen sijaan asiaa peitellään, suojellaan, vähätellään ja syytetään mediaa ja oikeuslaitosta. Kataja on joko juridisesti syyllinen tai syytön, mutta hänen toimintatapansa ovat herättäneet epäilyjä. Tämänkaltainen poliitikko on menettänyt uskottavuutensa ja hänet tulisi siirtää tutkinnan ajaksi vilttiin. Oman pesän suojelua (Nimim. rva P, HS 13.8.).

------

- En ota kantaa, onko rikosta tapahtunut vai ei kuten en myöskään leiki moraalisesti ylevämpää. Äänestin viime kierroksella Katajaa mutta nyt jää kyllä yksi ääni pois, koska homma ei yksinkertaisesti pysy kädessä. Liian paljon koheltamista ja ei todellista johtajuutta, myös osaamistaso on alkanut epäilyttämään. (Nim. PBateman HS 13.8.)

------

- Kokoomuksen ideologiaan kuuluu olennaisena osana se, että kaikki on mitattavissa rahalla ja myytävissä(terveys, koulutus, tasa-arvo, "kansakunnan etu" jne. jne.) Siitä kertoo useiden kokoomuslaisten sotkeutuminen korruptioskandaaleihin. Sampsa Katajan, Kanervan, Tiuran, Lindenin lisäksi herättää kysymyksiä myös se, että meillä on kokoomuslainen valtiovarainminísteri, joka on saanut veroparatiisifirmoilta merkittää tukea. Unohtaa ei sovi myöskään valtion omistajuuksista vastaavaa Häkämiestä tai kaavoituksista vastaavaa Vapaavuorta, joiden vaalirahoista löytyy lisäksi ruotsalaista investointipankkia. Nämä ovat isoja kysymyksiä myös kansantaloudellisesti. Isänmaallisuus ja solidaarisuus edustavat kokoomuslaisille "mennyttä aikaa" - "Globaalisuus" ja "markkinaliberalismi"( lue. ahneus) ovat korvanneet nuo pehmeämmät ja perinteisemmät arvot. Siksi on hyvinkin loogista, että palveluksia vaihdetaan kylmään rahaan ja päinvastoin. Nämä kiittämättömät "oman elämänsä sankarit" ja "nettoveronmaksajat" katsovat saaneensa kaiken puhtaasti ilman valtion tai muiden suomia mahdollisuuksia. Tästä syystä he kokevat olevansa "tasa-arvoisempia" ja etuoikeutetumpia kuin perustallaajat. Nämä esiin tulleet korruptiotapaukset ovat oire kyseisen puolueen arvomaailmasta, jonka vaikutukset näkyvät mm. työntekijöiden oikeuksien heikentämisenä, tuloerojen kasvattamisena, militarismin korostamisena, etuuksien leikkauksina sekä tasaverotuksena eli yksinkertaistettuna suomalaisen hyvinvointimallin lopullisena romuttamisena (Palle HS 13.8).

-------

- Kun lukee tämän uutisen huolella huomaa, että Kataja ei ole tehnyt mitään moitittavaa. KRP joutuu erityisen paineen alla tekemään esitutkinnan, sillä kyseessä on näkyvä poliitikko. Painetta luo siis julkinen sana, eivät poliitikot. Eri asia sitten on, jos ei tykkää poliitikosta Sampsa Kataja. Rikollista hänestä ei kuitenkaan mitenkään saa tämän perusteella (Kunto Kalpea HS 14.8.).

----

Keva toimitusjohtaja Markku Kauppinen sai kesällä Kevan sisäisessä selvityksessä kelkkatehtaan sijoitusasiassa puhtaat paperit. Kauppinen joutui kuitenkin eroamaan, kun oli ilmennyt, että hän oli peukaloinut eräitä Kevan kuitteja jälkikäteen ja pyyhkinyt Novan Arto Merisalon nimen erään tapaamisen osallistujalistasta. Sampsa Katajan ja Markku Kauppisen sukset menivät ristiin ja Kataja päätti Kevan hallituksen puheenjohtajana, että Kauppisesta tehdään yksin Kevan sotkujen syntipukki.

Markku Kauppinen ärähti Katajalle ja sanoi I-S:n haastattelussa 10.7.-09: "Sampsa Kataja, julkistapa omat Keva-kestityksesi". Kauppisen mukaan Katajan oli kerrottava oman puolueensa edustajilleKevan piikkiin järjestetyt tilaisuudet ja osallistujien nimet.

Ehkäpä Kauppinen on päättänyt nyt maksaa Katajalle potut pottuina ja kertoa kuulusteluissa niin, että Kataja olisi ollut tietoinen Novan hänelle lupaamasta vaalirahapalkkiosta jo ennen kuin Kevan hallitus teki päätöksensä kelkkatehdasasiassa. Kauppinenhan oli esittänyt Novalle vaalituen maksamista Sampsa Katajalle.

Tähän viittaa myös Arto Merisalon Iltalehdelle antama lausunto. Merisalon mukaan Kataja tiesi vallan hyvin saamansa 5 000 euron suuruisen vaalirahan taustasta. Merisalo lausui:

- En voi ymmärtää, miksei KMS-tausta olisi ollut heti selvää. Kun ehdokkaan tilille kapsahtaa 5 000 euroa, niin olisi outoa, jos hän ei tietäisi, mistä se on tullut. Etenkin, jos maksajana lukee KMS. Keskeisten puolueiden johtoa informoitiin KMS:stä ja siitä, keitä siihen kuuluu.

Merisalon mukaan kaikki tukea saaneet ehdokkaat saivat tiedon KMS:n taustoista, joko yhdistyksestä tai välikäsien kautta.

Sampsa Katajan OM:lle 16.5.2007 antamassa vaalirahailmoituksessa ei mainita, että hän olisi saanut 5 000 euron vaalituen KMS:ltä. Ilmoituksensa mukaan Kataja on saanut Satakunnan tulevaisuus 2011 -kansalaisyhdistykseltä tukea 54 2000 euroa; lahjoittajia ei yksilöidä tarkemmin.

Vaalirahakohun alkaessa keväällä 2008 Sampsa Kataja antoi 16.5.2008 OM:lle ilmoituksen täydennyksen, jossa hän kertoo, että em. Satakunnan tulevaisuus oli saanut 5 000 suuruisen vaalituen - tämä siis maksettiin Katajalle - juuri KMS:ltä. Muut Satakunnan tulevaisuudelle tehdyt lahjoitukset olivat katajan ilmoituksen mukaan määrältään alle 1 7000 euroa eikä niitä siis tarvinnut yksilöidä.

Sampsa Kataja on selittänyt, että hän sai tietää saaneensa tukea KMS:ltä vasta, kun vaalirahakohu ryöpsähti käyntiin keväällä 2008. Toisen version mukaan Kataja oli olettanut, että hän oli saanut mainitun summan Tokmannin omistajalta Kyösti Kakkoselta, ei KMS:ltä. - Kovasti outoja selityksi, kun tietää Katajan taustan: hän on koulutukseltaan varatuomari ja siviiliammatiltaan julkisen valvonnan alaisena toimiva asianajaja, jolta edellytetään ammattinsa harjoittamisessa korostettua tarkkuutta ja nuhteettomuutta. Tätä taustaa vasten Katajan selitys tietämättömyydestään ei vaikuta kovinkaan uskottavalta. Joka tapauksessa hänen olisi pitänyt tietää, eli hänen olisi tullut selvittää, mistä lähteistä Satakunnan tulevaisuus oli saanut mainitut 54 000 euroa. Tällöin olisi selvinnyt, että lahjoitusten joukkoon mahtui myös yksi 1 700 ylittänyt vaaliraha eli juuri KMS:n maksamat 5 000 euroa, jotka Katajan olisi pitänyt vuonna 2007 ilmoittaa OM:lle. Kataja ei voi juristina ja asianajajana vedota laiminlyöntinsä selityksenä mihinkään "maan tapaan."

Sampsa Katajan aseman ratkennee pitkälti sen mukaan, uskooko KRP "kaikki asianhaarat huomioon ottaen" enemmän Katajan omia selityksiä vai Arto Merisalon ja Markku Kauppisen kertomuksia siitä, miten ja miksi Nova päätyi antamaan Katajalle KMS:n kautta vaalitukea Katajalle. Joka tapauksessa kyse oli niin hämärästä "kaupasta", että Kataja katsoi parhaimmaksi salata kyseisen vaalituen 16.5.2007 oikeusministeriölle antamassaan vaalirahoitusilmoituksessa, vaikka lain mukaan hänen olisi pitänyt mainita sanottu vaalituki yksilöitynä ilmoituksessaan.

---

Pikkuhiljaa alkaa vaikuttaa siltä, että kokoomuksen ennakoitu vaalivoitto ensi vuoden eduskuntavaaleissa kaatuu puolueen tunnettujen kansanedustajien lahjusepäilyihin, joista ei saatane päätöksiä ennen vaaleja. Sampsa Katajan - ja Petrin Salon - lisäksi vaalirahasotku on poikinut tai poikimassa syytteitä myös sellaisille kokoomuksen napahenkilöille kuin esimerkiksi Maria Tiura ja Ilkka Kanerva. Kanervan osalta asia on jo syyteharkinnassa ja Tiuran osalta asia saatettaneen piakkoin syyteharkintaan.

Mutta kokoomuksen hallituskumppanilla Suomen keskustalla menee vaalirahasotkujen osalta vielä kehnommin. Tästä ehkä hieman myöhemmin.

---

Perussuomalaisilla sen sijaan menee hyvin sekä galluppien mukaan että muutenkin. Viime viikonvaihteessa Porissa pidetyn persujen puoluekokouksen asioista ja tapahtumista lähinnä vain yksi ylitti uutiskynnyksen: kansanedustaja Raimo Vistbackan viuhahtelu noin tunnin ajan nakuna hotellin käytävillä keskellä yötä. Tästä tapauksesta, jonka Vistbacka otti itse esille sunnuntaina pitämässään puheenvuorossa, on saatu isoja otsikkoja iltapäivälehtiin: oliko R.V. selvin päin vai ei ja miksi hän joutui yöllä ulos huoneestaan ilman vaatteita jne. Oliko RV:llä sittenkään täysin puhtaita jauhoja "pusseissaan" esimerkiksi mitä tulee alkoholin nauttimiseen ennen viuhahtelua? - Enemmän selvityksen puuttuessa joudumme kuitenkin luottamaan kysymyksen suhteen kokemussääntöön "kyllä kansa tietää."

250. Mattihan se sopan keitti!

1. Kirjoitin noin viikko sitten otsikolla "Laulu KMS-hallitusperheestä." Toimi Kankaanniemi on US-blogissan keksinyt nykyhallitukselle kuvaavan nimen: Merisalon I hallitus. Kun hallituksen vetäjä eli pääministeri vaihtuu kesäkuussa, voidaan näin uudistuvaa pätkäministeriötä kutsua Kankaanniemen esittämin tavoin Merisalon II -hallitukseksi. Siinäkin KMS-perheellä on enemmistö.

2. Mutta kenestä nimellisesti uusi pääministeri? Eilen ehdokkaat (Kiviniemi, Kaunisto, Pekkarinen ja Väyrynen) keskustelivat A-talkissa. Vaikutti aika vaisulta ja värittömältä. Puolet ajasta kului ihmeteltäessä, mitä pitäisi tehdä puoluesihteerille jatulisiko puoluesihteeriä ylipäätään vaihtaa Lahdessa. Huomasi, että ministerit Kiviniemi, Pekkarinen ja Väyrynen ovat sidoksissa Jarmo Korhoseen, sillä kukaan heistä ei uskaltanut vaatia Korhosen eroa tai edes puoluesihteerin vaihtamista. Millä konstilla se Jarmo Korhonen oikein pitää keskustan ministereitä pihdeissään?

3. Pekkarisen valintaa pätkäministeriksi puoltaa se, että hän on jo valmiiksi "pätkä." Puupää saa mennä, valitaan Pätkä tilalle! Puupään tilalle Pätkä! Tässäkö keskustan uudet vaalisloganit? Pekkarisesta on ehditty käyttää monia mairittelevia luonnehdintoja, kuten esimerkiksi "Suuri Sillanrakentaja", "Keski-Suomen superi" tai "Keskustan tehosekoitin." Kukaan ei ole kai vielä keksinyt kutsua Mauria nimellä "Politiikan Marakatti."

4. Mutta kenestä uusi sosiaali- ja terveysministeri poliittisella virkanimityksellä kepulle ikuisesti kiertopalkinnon eli palkinto- ja eläkeviran KELA:sta pokkaavan Liisa Hyssälän (61) tilalle? Jotta KMS-vahvuus säilyisi, tulisi uuden ministerin olla KMS:n listoilta eduskuntaan valittu. Marja Tiuran olisi sittenkin kannattanut kolmisen vuotta sitten loikata kokoomuksesta keskustaan, nyt hän olisi vahvoilla ja hänellä olisi satavarmasti Matti Vanhasen tuki uudeksi sosiaaliministeriksi. - Onhan Tiura tunnetusti sosiaalinen.

5. Itse veikkaan, että Hyssälän ministeripostin perii, kukas muu kuin Timo Kalli. Hän sai viime vaaleissa KMS-rahaa 10 000 euroa, kuuluu siis tässä suhteessa samaan kategoriaan kuin Sauli Niinistökin. Kalli on jämpti mies, ex-nyrkkeilijä, joka hoitaisi homman maalaisjärjellä siinä missä hammaslääkäri Hyssäläkin. Ai, millä lihaksilla? No, kun Timo Kallin vaimo on ihan oikea lääkäri. Timo Kallin heikkoutena on pidetty huonoa tai jopa olematonta kielitaitoa. Minusta olematon kielitaito on toki parempi meriitti kuin välttävä eli käytännössä heikko kielitaito, sillä kun ei puhu kerta kaikkiaan mitään kieliä, ei voi munata kielitaidolla. Brysselissä Kalli joutuisi käymään vuoden aikana virkamatkalla ehkä kerran tai pari, mutta kyllä se sieltä kielitaidottomanakin osaisi aina takaisin kotia tulla.

6. Tärkein Kallin ministeriksi valintaa puoltava peruste on kuitenkin rehellisyys. Kun hallituksesta nyt poistuu "Taata" Seppo Kääriäisen vakuuttelujen mukaan keskustan rehellisimmäksi mieheksi tiedetty Matti Vanhanen, niin täytyyhän Matin sijaan saada myös tässä suhteessa mitat täyttävä seuraaja. Hallitukseen ei saa syntyä rehellisyystyhjiötä.

7. Matin muisti alkaa pikku hiljaa pätkittäin palautua. Eilen hän jo tunnusti - kahden vuoden tuumaamisen jälkeen - että kyllä se oli hän, joka "välitti" Novan Tapani Yli-Saunamäelle pyynnön vaalituen myöntämiselle myös yhdelle vihreälle ehdokkaalle eli Matin omalle lemmitylle Merikukalle. Merikukka sai viisi donaansa, jotka tulivat, kuten kuvaan kuuluu, hänelle täydellisenä yllätyksenä. Ei tässä mitään, Matti halusi tietenkin vain yllättää heilansa, ja siitähän se seurustelu lähtikin sitten kehittymään aina vessapaperin heittelyn tasolle asti.

8. Kun on jo myöhä, niin tähän loppuun sopinee pieni iltahyräily:

-Pitkä mies,

näen sinun nauravan

päätäs taakse nakkaavan

virka-autosta näin nousevan

kättäs porukoille heilauttavan

Pitkä mies,

lapun annoit Tapsalle

rahaa pyysit naiselle

hänet tahdoit yllättää

olla hälle tärkein päällä maan

Pitkä mies,

milloin kasvat suureksi

milloin muistat metkusi

sitä tiedä vielä en

jääköön kaikki haltuus sun

Pitkä mies,

sinun näen katoavan

S-markettiin nyt hoippuvan

maitotiskillä taas huutavan

Valiosta paasaavan

Pitkä mies,

näen päivän koittavan

Maurin työtäs jatkavan

Artsin ja Kyöstin muistavan

Susaninkin nauravan

Pieni mies

249. Kaksipa kelmiä keskustasta...

...niin soriasti liikkuu...

1. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kantaa jostakin syystä, kai humoristiseksi tarkoitettua lempinimeä kelmi, puhutaan Kelmi-Korhosesta. Mediassa Korhosta on epäilty monenlaisista poliittista konnankoukuista ja hämäristä junailuista, mutta tähän mennessä miestä ei ole saatu kiinni mistään. Päivänvaloon on jo ehditty kaivaa jos jonkinlaisia KMS:n, Novan ja keskustan (kepun) yhteistoiminnasta kertovia papereita ja sähköpostiviestejä, mutta vaalirahoituksen pääjunailijaksi epäillyn Korhosen - hänen viralliseen toimenkuvaansa on kuulunut nimenomaan vaalirahoituksen hankkiminen puolueelle - nimeä näissä dokumenteissa ei ole esiintynyt.

2. Jarmo Korhosta ei ole voitu yhdistää suoranaisesti edes peitejärjestö KMS:n perustamiseen, vaikka se tapahtui kepun puoluetoimistossa Apollonkadulla ja kerrotun mukaan vieläpä Korhosen työhuoneessa. Korhosen sanotaan olleen "sattumoisin" piipahtamassa ulkona juuri silloin, kun perustamissopimuksen laatijat marssivat 20.12.2006 Apollonkadulle. Läsnä ei ollut myöskään Korhosen oikeana kätenä tunnettu kepun yhteyspäällikkö ja Rovaniemen kaupunginhallituksen tuolloinen jäsen, OTK Lasse Kontiola. Jarmo Korhonen toki tiesi KMS:n perustamisesta ja hän oli antanut Kontiolalle ja hallintopäällikkö Aki Haarolle luvan olla mukana yhdistyksen perustamisvaiheessa.

3. Korhosen alaisuudessa toiminut Lasse Kontiola jakoi KMS:ään eri kanavista (Nova Kiinteistökehitys/Merisalo, Nova Group/Yli-Saunamäki, Maskun kalustetalo/Sukari, Tokmanni/melkein vuorineusvos Kyösti Kakkonen ja Seppo Saastamoinen, Rakennusliike Palmgren/Risto Bono, Motonet/Lauri Juntunen) virrannutta vaalirahaa Merisalon ja Yli-Saunamäen laatimien listojen mukaisesti kepun ja kokoomuksen poliitikoille. Noin 90 prosenttia rahasta ohjattiin tunnettujen ja kokeneiden poliitikkojen vaalityöhön, koska tiedettiin, että tuleva hallitus, jos maahan saadaan porvarihallitus, valikoidaan juuri näiden poliitikkojen joukosta. Ikään kuin näön vuoksi 10 000 rahapotin sai myös Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma.

4. Tänään asiasta on saatu mustaa valkoisella, kun Helsingin Sanomat julkaisi hankkimaansa KMS-esitutkintamateriaalia, johon sisältyy erinäisiä sähköpostiviestejä ja tilisiirtoja. Näissä asiakirjoissa vain yhdessä esiintyy nimi "Jarmo":

- Paavo Väyrynen, 5.000 euroa (lisäraha), Lasse/Jarmo luvanneet)

Tässä yhteydessä nimi "Jarmo" tuskin voi viitata kehenkään muuhun kuin Jarmo Korhoseen, tilisiirroista käytännössä vastanneen Lasse Kontiolan esimieheen.

5. Jarmo Korhonen on kiistänyt tienneensä tilisiirroista tai osallistuneensa rahan jakamiseen poliitikkojen vaaliorganisaatioille. Korhosen mukaan KMS oli täysin itsenäisesti päättänyt rahan jakamisesta, eikä hänellä tai puolueella ole ollut yhdistyksen "varsinaisen toiminnan" kanssa tekemistä. Kesällä 2008, kun kyseisiä asioita alkoi tulla esille, Korhonen ja Kontiola hävisivät julkisuudesta, heidän kerrottiin vetäytyneen kepun perunakuoppaan.

6. Pari päivää sitten nähdyssä A-Studion ohjelmassa Korhoselta kysyttiin sähköpostiviestistä, jolla Lasse Kontiola pyysi Arto Merisaloa vuonna 2007 kepun kansanedustajana ehdokkaana olleen Rovaniemen kaupunginhallituksen silloisen puheenjohtajan ja Rovaniemen kelkkatehdashankkeeseen kiinteästi liittyneen Ari Ruotsalaisen (kesk) n. 15. 000 euron suuruisen vaalimainoksen maksamisesta. Bussin ovelta tavoitettu Korhonen oli tiukan lyhytsanainen:

- en tiedä asiasta mitään

- en ole kuullut asiasta mitään

- en tunne mitään viestiä

- en ole nähnyt viestejä

- ei, en halua katso sitä viestiä

- siinä ei varmaan ole minun nimeä...

- vai onko, täh

- me olemme kaikille ihmisille ystävällisiä...

- en tiedä muuta kuin että poliisi tutkii...

- antaa poliisin nyt rauhassa selvittää asia...

- mistä te oikein olette saaneet haltuunne tuon viestin, täh

- kertokaapa, hyvä toimittaja, Suomen kansalle, mistä olette sen saanut

- ette halua kertoa, täh

- minä kyllä kerron: minä en tunne tätä asiaa

- olette ilmeisesti hankkinut sen laittomasti, täh?

7. HS:n tämän päiväisestä numerosta saatiin vihdoin mustaa valkoisella myös siitä, että vastoin pari vuotta jatkuneita vakuuttelujaan pääministeri Matti Vanhanen sai jo keväällä 2007 eli heti maaliskuussa käytyjen eduskuntavaalien jälkeen tiedon edellä kappaleessa 3 mainittuun vaaliraharinkiin kuuluneista firmoista ja niiden omistajista tai johtajista. Nimilista ilmenee Arto Merisalon Matti Vanhaselle 19.3.2007 kello 11.42 lähettämästä HV-sähköpostiviestistä. Merisalo painottaa onnittelujen ohella, että vaalivoiton lisäksi keskusta tarvitsee "hyvän hallitusohjelman" ja "keskeiset ykkösministereiden salkut." - No, tässä puuhassaan Merisalo sitten lobbasi hallitusneuvottelujen aikana parhaan kykynsä mukaan.

8. Matti Vanhanen vastasi Merisalolle vielä saman päivänä iltana lähettämässään lämminsävyisessä kiitoskirjeessään, joka päättyy sanoihin "t. Matti, ps. ja karonkka pitää järjestää."

9. No niin, tätähän minä olen koko vaalirahajupakan ajan - viimeksi blogissani 11.4.2010 - jaksanut jankuttaa: Matti Vanhasen on täytynyt koko ajan tietää, mistä hän itse ja keskusta ovat vaalirahaa saaneet, mitkä yritykset ovat olleet korvamerkityn vaalirahan antajia ja ketkä ovat näiden firmojen pomoja. Aiemmin Vanhanen on myöntänyt tienneensä vain Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäen puolueelle antamasta vaalituesta. Kuitenkin Vanhanen ja Jarmo Korhonen tapasivat Yli-Saunamäen, Merisalon ja Kevan Markku Kauppisen Kesärannassa vaalirahoituksen merkeissä jo ennen vaaleja eli tarkemmin sanottuna 22.1.2007. Vanhanen on tosin muistanut "jostakin syystä" tavanneensa vain Yli-Saunamäen ja hänetkin vain eduskunnan kuppilassa.

10. Matti Vanhasen on tai hän tekeytyy yhä edelleen yhtä muistamattomaksi kuin Jarmo Korhonenkin. HS:n haastattelussa Smolnan portaikossa tavoitettu pääministeri vastasi kysymyksiin Arto Merisalon 19.3.2007 hänelle lähettämästä viestistä ja rahoittajien nimilistasta tähän tapaan:

- en pysty muistamaan

- en pysty hahmottamaan...

- varmaan sellainen on sitten tullut

- minulle tulee hirveän paljon sähköpostia

- en lukenut sitä Merisalon viestiä

- jos siinä on sitten jokin lista...

- mahdotonta muistaa näin vanhoja asioita...

- odotetaanko minun tosiaan muistavan...

- varmaan sitten sotkeennuin, koko ajan puhuttiin Kesärannasta

- karonkassakaan en tuntenut...

- yksi täysin vieras nimi...

- en muistanut häntäkään tavanneeni...

- meillä on sentään oikeusvaltio...

- polisi tutkii asiaa...

- niin, sanoin jo, sitä minä en kerro teille

- antaa nyt poliisin rauhassa tutkia

11. Muistaakohan Matti kaupassa, mitä hänen piti ostaa? No, kyllä varmaan ainakin yhden asian: Valion punaista maitoa.

-

244. Matti Vanhanen oli sittenkin yhteydessä Marja Tiuraan

Matti Vanhanen tänään eduskunnassa

1. Kansanedustaja Marja Tiuran suunnitellusta loikkauksesta kokoomuksesta keskustaan hallitusneuvottelujen aikana huhtikuussa 2007 tippuu jatkuvasti uusia tietoja. Tänään Matti Vanhanen joutui myöntämään toimittajille eduskunnassa, että hän oli puhunut suoraan Tiuran kanssa hallitusneuvottelujen yhteydessä. Uusi "kohukäänne" siis.

2. Kysymyksessä on joka tapauksessa kokonaan uusi tieto, sillä aikaisemmin viime viikolla ja vielä 2-3 päivää sitten Vanhanen oli antanut ymmärtää, ettei hän ollut keskustellut asiasta Tiuran kanssa, vaikka olikin kuullut Tiuran loikkaushuhuista.

3. Vielä toissa päivänä 6.4. Vanhanen ilmoitti (hs.fi), että hän ei kerro, mitä hän mahdollisesti tietää Tiuran loikkausaikaista viime hallitusneuvottelujen aikana. Tuolloin Vanhanen kieltäytyi vastaamasta toimittajien lukuisiin kysymyksiin eduskunnassa vedoten siihen, että kysymyksessä on kokoomuksen oma asia. Vanhanen: "Jos kokoomuksen puolelta kysytään jotain, niin kerron sen vähän, mitä minulla on tietoa asiasta." - Vanhanen lupasi siis vastata kokoomukselle, ei medialle.

4. Matti Vanhasen tietoisuus Tiuran loikkausaiheista ja Vanhasen ja Tiuran välinen yhteydenpito asian tiimoilta on selvästikin ollut ja on edelleen erittäin arka asia keskustalle. Tätä osoittaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin esiintyminen asiassa. Kallihan on, vaalirahoitusmöläytyksensä johdosta tai sen jälkeen, profiloitunut jonkinlaiseksi totuudenpuhujaksi, joidenkin mielestä jopa ainoaksi rehelliseksi keskustan poliitikoksi.

5. Mitä Timo Kalli sitten on sanonut ja miten hänen kertomuksensa on muuttunut? Aprillipäivänä 1.4. Timo Kalli kertoi lehdistölle saaneensa tiedon Marja Tiuran halusta vaihtaa puoluetta vuoden 2007 hallitusneuvottelujen aikana, aloite oli Kallin mukaan tullut Tiuralta. Kalli selitti 1.4., ettei hän enää kolmen vuoden jälkeen muista, mistä tieto Tiuran puolueenvaihtohalusta hänelle tuli (i-s.fi).

6. Kalli arveli, että kyseinen tieto olisi tullut hänelle joltakulta "keskustajohtoon kuuluvalta henkilöltä." Kalli ei tuolloin (1.4.) ollut myöskään varmasiitä, saavuttiko kyseinen tieto puolueen puheenjohtaja Matti Vanhasen.

7. Mämmit ja munat pääsiäisenä nautittuaan Timo Kallin muisti kuitenkin yllättäen palautui. Hän nimittäin kertoi 6.4., että hän oli saanut tiedon Tiuran loikkausaikeista juuri puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhaselta. No, onhan puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen myös toki yksi "keskustajohtajistoon" kuuluva henkilö, kuten Kalli oli 1.4. asian ilmaissut.

8. Näyttää ilmeiseltä, että keskustassa oli alun perin maalis-huhtikuun vaihteessa päätetty salata Matti Vanhasen osuus asiassa, jos se vain suinkin olisi mahdollista. Vanhasen ja Tiuran välisen suoran yhteydenpito ilmitulo olisi nimittäin perin kiusallista Vanhasen kannalta. Tämä on kovin tuttu keskustan "taktiikkaa": totuuden kertomista annostellaan vain tipoittain ja sitä mukaa, kun keskustan johtoväen on pakko kertoa totta.

9. Tänään sitten Matti Vanhanen joutui kertomaan totuuden - ainakin osatotuuden - asiasta. Pääministeri kertoi eduskunnassa, että hän keskusteli Tiuran kanssa "suoraan" hallitusneuvottelujen yhteydessä. Nyt kertomansa mukaan Vanhanen oli puhunut Tiuran kanssa "sopivasta tapaamisajankohdasta." Hän kertoi sopineensa Tiuran kanssa "suoraan" päivästä, jona he voisivat tavata. Kellonajankohdasta ei kuitenkaan oltu sovittu (!) - olisiko paikasta kuitenkin sovittu?

10. Myöhemmin eli, kuten Vanhanen asian ilmaisi, "joitakin aikoja myöhemmin," Tiura oli kuitenkin perunut "henkilökohtaisesti" Vanhaselle tapaamisen. Itse asiasta he eivät ehtineet keskustella. Vanhasen mukaan hän oli kuitenkin ollut tapaamisajankohdasta keskusteltaessa selvillä, että Tiura oli "mahdollisesti" loikkaamassa. Kertomansa mukaan Vanhanen ei ollut ollut "missään vaiheessa" innostunut loikasta, vaan oli pitänyt sitä "kiusallisena kysymyksenä."

11. Marja Tiuralta yritettiin tänään udella eduskunnan käytävillä tapaamisaikeista Vanhasen kanssa. Hän myönsi asian, mutta ei suostunut vastamaan mihinkään muuhun kysymykseen, vaan viittasi vain ykskantaan siihen, mitä "pääministeri Vanhanen on teille asiasta kertonut." Tiura ja Vanhanen ovat siis sopineet, että ainoastaan Vanhanen vastaa kysymyksiin.

12. Vanhasen lausunto herättää joukon kysymyksiä asioista, jotka ovat edelleen epäselviä.

- Miksi Vanhanen suostui tapaamaan Tiuran, jos hän piti Tiuran loikkausaietta kiusallisena?

- Olisiko Vanhanen kuitenkin ollut valmis hyväksymään Tiuran loikkauksen kokoomuksesta keskustaan?

- Miksi Vanhanen korosti lausunnossaan kolme kertaa, että hän oli ollut yhteydessä Tiuraan "suoraan" tai sopineensa tapaamisajankohdasta tämän kanssa "henkilökohtaisesti"?

- Miksi Vanhanen vielä kaksi päivää sitten ei suostunut kommentoimaan medialle Tiura-asiaa millään tavalla vaan oli nimenomaan kieltäytynyt vastaamasta mihinkään kysymyksiin?

13. Matti Vanhanen halusi korostaa suoraa kontaktiaan - toki vain puhelimitse - Tiuraan siksi, että kukaan ei pääsisi kysymään, olisiko joku - vaikkapa esimerkiksi Tiuran tunnettuna lobbaajana toiminut Arto Merisalo - kenties toiminut välittäjänä Vanhasen ja Tiuran suunnitellussa tapaamisessa.

14. Mutta onko Vanhasen lausunto, jota hän on siis pantannut viikon verran, sanotuilta osin todella uskottava? Toimiko Merisalo sittenkin välittäjänä Vanhasen ja Tiuran tapaamisasiassa? Tämä on hyvin mahdollista ja johdonmukaista, sillä välittihän Merisalo myös puoluesihteeri Jarmo Korhoselle tiedon muun muassa Tiuran loikkausaikeista.

15. Mikä on Arto Merisalon osuus Vanhasen ja Tiuran suunnitellussa tapaamisessa? Tämän tietävät vain Vanhanen ja Tiura sekä Arto Merisalo. Merisalon kertomat kuuluisat nauhat olisivat ehkä paljastaneet asian todellisen laadun, mutta peijakas sentään, nauhat on ehditty juuri (sopivasti) tuhota - jos nyt sitten on uskominen Arto Merisalon tämänpäiväisiä lausuntoja. Viivyttikö Matti Vanhanen lausunnon antamistaan siksi, kunnes hän sai varmuuden siitä, että nauhat oli todella tuhottu? Olisihan se perin kiusallista, jos vielä paljastuisi, että Merisalo oli toiminut välittäjänä Vanhasen ja Tiuran tapaamisessa.

16. Niin, miksi Vanhanen suostui tapaamaan Tiuran, jos hän todella piti loikkausaikeita kiusallisena? Vai pitikö sittenkään, mistä tämänkään tietää! Emmehän me tiedä itse asiassa sitäkään, kumpi tapaamista ehdotti - jollei Arto Merisalo - Tiura vai Vanhanen! Tästä on vain Vanhasen sana, ja sitä paitsi esimerkiksi Hesarin uutisessa (hs.fi) ei edes mainita "suoraan" sitä, kumpi osapuoli tapaamista oli ehdottanut.

17. Olettakaamme kuitenkin, että tapaamista ehdotti Marja Tiura, sillä juuri hän kävi hirmuisen kuumana ministeriasiassa. Miten hän mahtoi ajatella Matti Vanhasen suhtautuvan asiaan? Ajatteliko Tiura, että Vanhanen lupaisi hänelle ilomielin keskustalle kuuluvan ministerinpaikan hallituksessa? Mikä sai Tiuran näin pontevaan yritykseen? Okei, tiedämme, että ministeriys oli Tiuralle poliittisesti elämän ja kuoleman kysymys. Ehkä hän muisti Tanja Karpelan, joka pääsi kepun listoilta hallitukseen suunnilleen samansuuruisen äänimäärän edellisissä vaaleissa 2003 saatuaan. Ehkä hän muisteli myös sitä, miten Tanja oli kertonut julkisuudessa Matti Vanhasen auttaneen häntä poliittisella urallaan "kaikin tavoin." Auttaisiko Matti nyt häntä, Tiuraa?

18. Kenties Tiuran mielissä pyörivät myös julkisuudessa olleet tiedot siitä, miten Matti Vanhanen oli tavattu joskus vuosia aiemmin hiippailemasta keskellä yötä Tanja Karpelan hotellihuoneesta omaan huoneeseensa. Huhtikuussa 2007 lehdissä oli myös paljon juttuja Matti Vanhasen seurustelusta kansanedustaja Merikukka Forsiuksen kanssa; Vanhasen ja Forsiuksen väitetty "romanssi" oli tuolloin juuri kuumimmillaan. Sodassa ja politiikassa ovat kaikki keinot sallittuja - eikös näin ole joskus sanottu?

19. Me emme lopulta tiedä, puhuuko Vanhanen nyt varmasti totta kertoessaan, ettei hän tavannutkaan Tiuraa, vaan Tiura peruutti tapaamisen. (Tiura oli siis tässä suhteessa eli tapaamisen peruuttamisessa Vanhasta fiksumpi. MIksi Tiura peruutti tapaamisen, saiko hän lobbaajaltaan tiedon, että "ei kannata?") Kun totuutta on jälleen - ties kuinka monennen kerran - pääministerin toimesta annosteltu julkisuuteen tipoittain, voidaan jälkiselittelyjen paikkansa pitävyyttä tässäkin tapauksessa epäillä. - Kukas se muutama vuosi sitten sanoikaan: "tapasimme Ikeassa"?

20. Tapasivatko Vanhanen ja Tiura huhtikuussa 2007 sittenkin loikkausaikeiden merkeissä? Tämän tietävät vain Vanhanen ja Tiura, kenties myös Arto Merisalo.

242. Laulu KMS-hallitusperheestä

Lukijat muistavat ehkä Kaj Chydeniuksen sävellyksen "Laulu 20 perheestä," sanat Petri Repo. Laulun esitti aikanaan eli tarkemmin sanottuna vuonna 1969 Repo-radiossa Kristiina Halkola.
Mitenkäs laulun kertosäe menikään? Jotenkin tähän tapaan, muistaakseni:

Missä on se mahti,
joka puuttuu eduskunnalta?
- Kivekäs, Wihuri, Walldén, Hellberg/
Rosenlew, Frenckell, Ehrnrooth, Donner
.......
Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius

Nyt voitaisiin samalla nuotilla veisata piisiä "Laulu KMS-läisestä hallitusperheestä", Perheen jäsenistöön kuuluu vaalitukea yrityksiltä saaneiden ministereiden ja muiden johtavien poliitikkojen lisäksi nykyisin tunnettuja liikemiehiä. Kas tähän tapaan:

Mikä on se mahti,
joka saa hallituksen päät,
aina kääntymään?
- Häkämies, Virkkunen, Vanhanen, Wallín/
Väyrynen, Hyssälä, Pekkarinen, Sukari/
Lehtomäki, Tiura, Vapaavuori, Katainen/
Merisalo, Kakkonen, Niinistö, Korhonen/
Yli-Saunamäki jne.

Ellen aivan väärin muista, em. ministerit ja jotkut muutkin hallituksen jäsenet, yhteensä 11 ministeriä, saivat vuoden 2007 vaaleissa ns. vaaliavustuksena KMS:n kautta rahaa, jota jakoi- vat Nova Group, Kakkonen ja Sukari. Useimmat em. ministereistä jättivät alunperin vaalirahoitusilmoituksissaan ilmoittamatta nimen KMS, jolta heidän vaaliorganisaationsa oli rahaa saanut. Miksi, oliko siinä jotain häpeällistä?

Nyt on pikku hiljaa paljastunut, miksi näin tehtiin. Nova Group satsasi vaalirahaa selvästi vain ministeriaineista oleviin poliitikkoihin. Esimerkiksi Timo Kalli (kesk) ei saanut Nova Groupilta, Kakkoselta tai Sukarin Maskulta muistaakseni mitän, koska jo etukäteen hyvin tiedettiin, ettei kielitaidoton Kalli voisi tulla kysymykseen ministereitä valikoitaessa. - Oikaisu 10.4.: Timo Kalli sai - kuten hänen täydennetystä vaalirahoitusilmoituksestaan v. 2008 ilmenee -KMS:lta 10 000 euron suuruisen vaalituen. Kalli toimi jo ennen 2007 vaaleja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, jota voidaan pitää yhtä tärkeänä postina kuin ministerin palliakin.


Pari vuotta Vanhanen, Katainen ja kumppanit ovat jaksaneet aina ensimmäisenä vaalirahoituksesta puhuttaessa jankuttaa, että "ensimmäiseksi (vrt. Urpilainen: Aivan aluksi haluaisin kiittää...) on syytä todeta, että vaalirahoitus on aivan lailista toimintaa, ei siinä ole mitään pahaa saati rikolista." Tätä on jaksettu jankuttaa jankuttamasta päästyä siksi, että näin saataisiin huomio siirretyksi pois ao. poliitikoille ja ministereille kiusallisista KMS:n kautta virraneista lahjoituksista.


Kuten tiedetään, ilmaisia lounaita ei ole, ei siis myöskään ilmaista vaalirahaa yrityksiltä. Vaalirahoittajat ovat olleet aikeissaan ehkä hieman suuruuden hullua porukkaa, mutta kyllä heidän tarkoituksenaan on ollut saada maahan mieleisensä mukainen hallituskoalitio, kenties tiettyjä avainministeriposteja myöten. Tiettyjen poliitikkojen "ostamisesta" hallitukseen tässä ei kuitenkaan ole välttämättä ollut kysymys.


Tätä laillisuusmantraa ovat hokeneet myös oikeusministeri Brax ja muut johtavat poliitikot loputtomiin asti. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka sen kun katselee menoa vain päältä ja sanoo (ennen viime joulua), että hän seuraa tilannetta ja "antaa paistin kypsyä."

Olisikohan Jonkan jo pikku hiljaa aika ryhtyä katsomaan, onko esimerkiksi Matti Vanhasen Nuorisäätiön paisti eli asian tutkinta jo tarpeeksi kypsynyt? Suorastaan huvittavaa oli, että Jonkan joulukuisesta lausunnosta kului 2-3 kuukautta ennen kuin Jonkka vasta hoksasi pyytää Matti Vanhaselta selityksen tai lausunnon oikeuskanslerille jo noin puoli vuotta sitten tehdyistä Vanhasta koskevista kanteluista. Vanhaselle Jonkka varasi vielä kuukauden aikaa antaa lausumansa, vaikka ko. asioita on puitu julkisuudessakin jo kuukausikaupalla. Onkohan Vanhasella nyt varmasti ollut tarpeeksi aikaa paneutua asiaan? Lisäys 10.4.. - Vanhanen on pari päivää sitten antanut selityksensä oikeuskanslerille, joka on määrännyt sen salaiseksi, koska asian käsittely on kesken.

Marja Tiura-soppa on vain yksi pieni episodi korruptiokierteessä olevan hallitusperheen tilasta. Arto Merisalo onkin sanonut, että tämä on vasta alkusoittoa ja että lisää paljastuksia on vielä tulossa! Tiuran tapaus osoittaa, millainen vaikutusvalta ja suorat yhteydet valtakunnan ylimpään poliittiseen johtoon entisellä talousrikollisella on ollut.

Vaikuttasi hieman siltä, että Matti Vanhanen olisi sotkeutunut Tiuran loikkauspuuhiin enemmänkin kuin julkisuudessa on tähän mennessä kerrottu. Kun Timo Kalli kertoi aiemmin tienneensä Tiuran loikkausaikeista, niin hän ei sanonut, mistä oli tietonsa kuullut. Vasta tänään Kalli ilmoitti, että hän oli kuullut asiasta nimenomaan Matti Vanhaselta. Miksi "totuudenpuhujanana" kunnostautunut Kalli ei heti sanonut, että hän oli kuullut asiasta Vanhaselta?

On ilmennyt, että Vanhanen sopi asian tiimoilta kahdenkeskisen tapaamisen Marja Tiuran kanssa kesken hallitusneuvottelujen. Miksi, jos kerran Vanhanen ei, kuten on väitetty, ollut lainkaan kiinnostunut Tiuran loikkausaikeista hänen johtamansa puolueen eduskuntaryhmään?