79. Lennä Saloniuksen Jussi, lennä/tule bisnesluokassa myös takaisin!

Kullanarvoisiin tyyppeihin voi törmätä

myös Thaimaahan lennettyään...

1. Kuluvan viikon merkillisimpiin uutisiin kuuluu valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen väistyminen lentäjien lakon sovittelusta. Finnairin ja Suomen liikennelentäjäliiton (SLL) välistä työriitaa sovitellut Salonius väistyi tehtävästään, kun SLL epäili sovittelun riippumattomuutta. SLL oli saanut tietää, että Finnair oli järjestänyt Saloniukselle bisnesluokan lentopaikan edestakaiselle Thaimaan lomalennolle tammi- helmikuussa, vaikka Salonius oli varannut ja maksanut itselleen ja puolisolleen turistiluokan lennot.

2. SLL ja Finnair ovat neuvotellet lentäjien työehtosopimuksesta viime vuoden marraskuusta lähtien. SLL:n valtuusto päätti 23.1.2009 työtaistelun aloittamisesta helmikuussa. Myöhemmin lakon alkamisaikaa päätettiin ministeriön päätöksellä lykätä maaliskuulle. Suurin erimielisyys koskee työnantajan esitystä siitä, että se voisi jatkossa yksipuolisesti päättää ulkoisen työvoiman käytöstä. Toinen merkittävä kiistakysymys koskee Finnairin eläkejärjestelmää, johon työnantaja SLL:n mukaan vaatii heikennystä.

3. Noin viikko sitten valtakunnansovittelija Juhani Salonius jätti työriitaa koskevan sovintoesityksen. Finnair hyväksyi esityksen sellaisenaan, mutta SLL ilmoitti 22.2. hylkäävänsä sen. SLL:n tiedotteen mukaan keskeisten kynnyskysymysten eli juuri ulkopuolisen työvoiman käytön vapauttamisen ja tulevien lentäjien eläkejärjestelyjen osalta Salonius ei esittänyt tavanmukaista kompromissiratkaisua, vaan sovintoesityksessä työnantajan vaatimukset olivat miltei alkuperäisessä muodossaan. Tiedotteessaan lentäjät ilmoittivat vaativansa työnantajalta aitoa neuvottelua ja luopuvansa lakon uhastaan vauhdittaakseen oikean neuvotteluinnon löytymistä.

4. Varsinainen uutispommi kuultiin tiistaina 24.2., jolloin SLL ilmoitti epäilevänsä sovittelun riippumattomuutta ja jättävänsä tutkintapyynnön poliisille selvittääkseen, onko työnantajapuoli pyrkinyt vaikuttamaan sovittelijan puolueettomuuteen. "Meillä on valitettavasti erittäin vahva syy epäillä, että valtakunnansovittelijan päätöksiin on yritetty vaikuttaa kyseenalaisin keinoin neuvottelupöydän ulkopuolella. Tämä luonnollisesti aiheuttaa särön tähän asti vallinneeseen luottamukseen", sanoi SLL puheenjohtaja Timo Willberg.

5. Salonius veti SLL:n tiedotteesta heti omat johtopäätöksensä ja ilmoitti, ettei hän "tämmöisten epäilyjen" jälkeen voi jatkaa kyseistä sovittelua. Salonius piti SLL:n väitteitä hämmästyttävinä ja toivoi niiden nopeaa selvittämistä. "Minulla ei ole tiedossa mitään sellaisia keinoja, joilla minuun olisi yritetty vaikuttaa tässä asiassa," Salonius kertoi STT:lle. Työriidan sovittelu siirtyi Juhani Saloniuksen varamiehenä toimivalle piirisovittelija Esa Longalle.

6. Finnair julkisti kohta SLL:n tiedotteen jälkeen oman tiedotteensa, jossa esitettiin selitys lentäjien epäilylle. Yhtiön mukaan syynä oli ollut se, että valtakunnansovittelija ja hänen puolisonsa siirrettiin äskettäisellä yhtiön Thaimaan lennolla turistiluokasta bisnesluokkaan. Lentopaikan siirto tehtiin Finnairin tiedotteen mukaan tavanomaisessa ylibuukaustilanteessa ja Saloniuksen lonkkavian takia. Siirto ja sen syy - Saloniuksen lonkkavika - näkyy yhtiön tiedotteen mukaan lennon matkustajatiedoissa. Siirto tehtiin etukäteen Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sieväsen päätöksellä, kerrottiin yhtiöstä.

7. Turistiluokan lentoliput Aurinkomatkoilta Thaimaan lennolle ostanut Juhani Saloninus kertoo Ilta-Sanomissa tänään 26.2., että hänet siirrettiin matkallaan bisnesluokkaan kahdesti eli sekä meno- että paluulennolla. Siirrot tulivat Saloniuksen mukaan "odottamatta ja yllätyksenä." Molemmilla kerroilla hän sai tietää asiasta vasta lentokoneen lähtöportilla. Hänelle ei ollut kerrottu, kuka oli päättänyt istumapaikkojen siirtämisestä. Hän oli tämän jälkeen yksinkertaisesti vain noudattanut lentovirkailijoiden ohjeita ja mennyt istumaan bisnesluokkaan hänelle varatulle paikalle. Lähtöportilla virkailija oli vain todennut, että jaaha, teidän paikkanne on muuttunut, kertoi Salonius. Matkaa varatessaan Salonius kertoo esittäneensä toivomuksen saada istumapaikka koneen varauloskäytävän kohdalta lonkkavikansa perusteella.

8. Myös paluumatkalle Bangkokista lähtiessään Juhani Salonius oli kertomansa mukaan mennyt lentokentällä turistiluokan jonoon, mutta jälleen vasta lähtöportilla oli selvinnyt, että heidän paikkansa oli siirretty yllättäen bisnesluokkaan. Salonius kertoo, että hän ei ollut ajatellut asiaa sen kummemmin, vaan oli päätellyt ainoastaan, että kiva juttu, kun matkatoimistossa esitetty toive jalkatilasta oli otettu huomioon! Salonius oli lähtenyt Thaimaan lennolle 22. päivä tammikuuta. Saloniuksen mukaan tuossa vaiheessa lentäjien lakonuhka tai hänen tuleva roolinsa sovittelijana ei ollut tiedossa. Ilmoitus lakonuhasta oli tehty vasta hänen ollessaan perillä Thaimaassa.

9. Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund pitää yhtiön lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sieväseen kohdistunutta lahjusepäilyä "absurdina" ajatuksena. "On ihan naurettava ajatus, että Finnair yrittäisi tällä tavalla vaikuttaa johonkin," Christer Haglund kertoo (I-S 26.2.). Päivää aikaisemmin Finnairista kerrottiin, että johtaja Sievänen oli tehnyt päätöksen Saloniuksen pariskunnan paikanvaihdosta lennolla. Sievänen kertoo päätöstä tehdessään tienneensä, että paikkaa vaihtava matkustaja oli juuri Juhani Salonius (Ilta-Sanomat 25.2.). Sievänen oli päätöstä tehdessään tiennyt, että Salonius osallistuu puheena olevan työriidan selvittämiseen valtakunnansovittelijana. Sievinen kertoo olleensa itse mukana kyseisen työriidan sovittelussa työnantajapuolen yhtenä edustajana ja istuneensa Saloniuksen kanssa samassa neuvottelupöydässä. " Joo, pöydässä ollaan istuttu sen verran, mitä on istuttu," totesi Sievänen. Myös Sievänen piti SLL:n epäilyä absurdina kysymyksenä. "En ole edes ajatellut moista asiaa siinä vaiheessa, en kuuna päivänä," sanoi Sievänen. Sieväsen mukaan SLL:n väitteet ovat muuttaneet työkiistan "likaiseksi peliksi."

10. Viestintäjohtaja Christer Haglund on kertonut Saloniuksen paikan vaihto-operaatiosta hieman eri tavalla kuin Veikko Sievänen (I-S 26.2.). Haglundin mukaan Sievänen ei ollutkaan itse määrännyt Saloniusta bisnesluokkaan, vaan asianomaisen lennon "tsekkauksen" hoitaneet virkailijat päättivät lopulta valtakunnansovittelijan paikanvaihdosta. Sievänen oli ilmoittanut yhtiön matkustajaohjauskeskukseen, että jos tulee ns. upgreidaustarpeita ylibuukauksen takia, Salonius täyttää ehdot, joilla hänet voidaan siirtää bisnesluokkaan. Haglundin mukaan Saloniuksen Thaimaan matkan suunnitelmat olivat tulleet Sieväsen tietoon neuvottelujen lomassa. Sievänen tiesi myös Saloniuksen lonkkavaivasta. Haglund kertoi vielä, että turistiluokan ns. platina-asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa, kun lentoyhtiö päättää bisnesluokkaan pääsevistä ylibuukaustilanteissa. Platina-asiakkaat ovat paljon matkustavia ihmisiä, joille mahdollisuus yllätyspääsystä bisnesluokkaan on ylimääräinen asiakasetu.

11. Vaikuttaa siltä, että johtaja Veikko Sievänen on tiennyt tarkasti valtakunnansovittelijan matkustusaikataulun Helsingistä Bangkokiin ja takaisin, sillä muutenhan hän ei ilmeisesti olisi voinut antaa ohjeita tai määräyksiä siitä, että Salonius voidaan juuri sanotuilla lennoilla mahdollisesti ilmenevissä upgreidaustapauksissa siirtää bisnesluokkaan. Ilmeisesti Sievänen on saanut tietää Saloniuksen lentojen aikataulun valtakunnansovittelijalta itseltään ja tämä on luultavasti tapahtunut silloin, kun Sievänen ja Salonius ovat tavanneet työriitaa koskevien neuvottelujen yhteydessä. Sieväsen mukaan liikuntarajoitteista matkustajaa ei voi turvallisuussyistä siirtää istumaan lentokoneen varauloskäynnin kohdalle.

12. Hieman omituista on se, että Saloniuksen mukaan hän ei ollut ennen Thaimaahan lähtöään osallistunut kyseiseen sovitteluun, kun taas Sieväsen mukaan hän oli saanut tietää Saloniuksen matkasta "neuvottelujen lomassa." Salonius kertoo, että hän ei ennen matkalle lähtöään edes tiennyt, että lentäjät tulisivat jättämään lakonuhkaa koskevan varoituksen ja että asia etenisi valtakunnansovittelijan toimistoon. Lentäjät päättivät lakonuhasta 23.1. ja Saloniuksen lento Thaimaahan lähti 22.1. Helsinki-Vantaalta, luultavasti illalla kello 23 aikoihin.

13. Jokin tässä nyt tuntuu mättävän. Ei tunnu oikein uskottavalta, että Saloniuksen toimistossa ei olisi tiedetty mitään lentäjien ja Finnairin välisistä työehtosopimusneuvotteluista. Luulisi, että valtakunnansovittelijan toimistossa seurattaisiin hyvinkin tarkasti sellaisten neuvottelujen edistymistä, joiden osapuolilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. SLL julkaisi jo 13.1. tiedotteen, jonka mukaan lentäjät vaativat työnantajalta aitoa neuvottelua työehtosopimuksesta ja ilmoittavat valmistautuvansa myös työtaisteluun. Sitä paitsi johtaja Sieväsen mukaan hän ja Juhani Salonius olivat tavanneet toisensa ennen Saloniuksen Thaimaan lentoa ja nimenomaan vielä neuvottelujen yhteydessä. Joka tapauksessa paluumatkalle lähtiessään Saloniuksella oli jo tieto lentäjien lakonuhasta ja siitä, että työriita etenisi valtakunnansovittelijan toimistoon. Mutta hälytyskellot eivät vielä tällöinkään alkaneet ilmeisesti soida, vaan myös paluumatkan paikanvaihdos tuli Saloniukselle "iloisena yllätyksenä." Saloniuksen lonkkavika haitannee luultavasti enemmän liikkumista kuin paikallaan istumista. Salonius on varmaan joutunut työnsä takia istumaan pitkiäkin rupeamia toimistossaan ratkoessaan uransa aikana menestyksellisesti useita vaikeita työriitoja.

14. Saloniuksen mukaan lentopaikan vaihtuminen turistiluokasta bisnesluokkaan tuli hänelle yllätyksenä ja pyytämättä. Tämä tuntuu jotenkin tutulta perustelulta...kukas se nyt olikaan, joka muutama vuosi sitten käytti tätä sanontaa ensimmäisenä? Finnairin ja lentäjien välisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja työriidan sovitteluun osallistuneen johtajan päätöksellä valtakunnansovittelija nousi Finnairin rankingissa komeasti kertaheitolla turistiluokasta platina-kerhoon. Olisiko operaatiossa sittenkin ollut jonkinlaisena taka-ajatuksena tai toiveena pyrkimys vaikuttaa työriidan sovitteluun? Kullanarvoiselle miehelle platina-luokan kohtelu!

15. Epäselvät kysymykset selvinnevät poliisikuulusteluissa, toivotaan niin. Selvää oli, ettei Saloniuksella ollut SLL:n julkituoman epäilyn jälkeen enää mahdollisuuksia jatkaa uskottavasti työriidan sovittelua. Finnairin johtajat ovat leimanneet kaikenlaiset vaikuttamis - ja lahjusepäilyt absurdeiksi ja naurettavaksi. Tämä ei ole mikään yllätys, sillä niinhän tällaisissa tapauksissa on yleensä aina tapana tehdä.

16. Finnairin johtajat saisivat kuitenkin naurettavuusväitteitä esittäessään katsoa itse peiliin. Tuntuu aika uskomattomalta, että lentoyhtiö on lähtenyt muuttamaan sovittelua johtavan virkamiehen lentopaikan turistiluokasta bisnesluokkaan, mikä lehtitietojen mukaan on merkinnyt Saloniukselle noin 3 000 euroa arvoista etuutta, juuri kun työehtosopimusneuvottelut olivat kuumimmillaan. Lentoyhtiön edustajien olisi pitänyt ottaa huomion, että lentäjät todennäköisesti tulisivat jättämään lakkovaroituksen ja työriidan sovittelu siirtyisi parin kolmen viikon kuluttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Mutta kuten paikanvaihdoksesta päättänyt johtaja Sievänen kertoo, hän ei tullut edes ajatelleeksi, että siirrossa voisi olla jotain epäselvää tai ristiriitaa. Tämän mukaan kyse olisi siis ajattelemattomuudesta. Jos ja kun valtakunnansovittelija on joutunut tapauksen johdosta kiusalliseen asemaan, tulisi syypäitä etsiä työnantajapuolelta, ei liikennelentäjäliitosta.

64. Vihkimisoikeus puuttui - seurauksena kymmenkunta mitätöntä avioliittoa?

Eduskunnan hyväksymä lainmuutos menikin metsään...

1. Oikeudellisen elämän kentällä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, toisinaan myös hieman koomiselta tuntuvia asioita. Ajatellaanpa vain esimerkiksi tänään uutisoitua juttua, jonka mukaan useat tämän vuoden puolella siviilivihkimisellä solmitut avioliitot saattavat olla laittomia. Asiasta kertoi ensimmäisenä tämän päivän Helsingin Sanomat otsikolla "Eduskunnan kömmähdys vei vihkivaltuudet käräjäoikeuden notaarilta."

2. Viime syksynä oikeus siviilivihkimiseen annettiin laissa aiempaa useammalle virkamiehelle , kun kysyntää siviilivihkimiseen oli ilmennyt. Näin on asian laita etenkin Lapissa, jossa varsinkin etelästä tuleva suomalaiset ja ulkomaalaiset pariskunnat haluavat itsensä avioliittoon vihityttää. Siviilivihkimiset ovat lisääntyneet myös siksi, että ihmiset eroavat kirkosta enemmän kuin aikaisemmin. Nykyisin jo yli kolmannes kaikista vihkimistä on nimenomaan siviilivihkimisiä. Tämän takia eduskunta päätti viime syksynä myöntää vihkimisvaltuudet maistraateissa julkisille notaareille - maistraateissa vihkimisoikeus oli aiemmin vain viraston päälliköllä ja henkikirjoittajilla - ja käräjäoikeudessa virkatuomareiden ohella myös käräjäviskaalille ja tuomioistuinharjoitteluaan varatuomarin tittelin saamiseksi suorittaville notaareille. Tämä uudistus tuli voimaan 1.10.2008.

3. Vihkimisoikeuden epäselvyys koskee ainoastaan käräjäoikeuden notaareja. Käräjäoikeuslakiin viime lokakuun alusta tulleen muutoksen (L 573/2008) mukaan käräjäoikeuden laamanni voi määrätä kaksi kuukautta virassa olleen notaarin toimittamaan vihkimisiä. Tämän muutoksen eduskunta hyväksyi 29.8.2008 ja muutos tuli voimaan 1.10.2008. Tämän jälkeen käräjäoikeuslakia jouduttiin kohta jälleen muuttamaan, mihin oli syynä käräjäoikeuksien kokoonpanojen muuttaminen lähinnä sen vuoksi, että lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksin lainkäyttöön haluttiin supistaa. Hallituksen lakiesityksessä esitettiin samalla muutettavaksi myös notaarin kelpoisuutta toimia käräjäoikeuden puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa; se haluttiin poistaa (HE 85/2008 vp). Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 11/2008) mukaisesti eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä tältä osin, vaan halusi säilyttää notaarin kelpoisuuden toimia käräjäoikeuden puheenjohtajan ennallaan.

4. Eduskunnan 5.12.2008 hyväksymän käräjäoikeuslain (17 §) uudesta versiosta (L 814/2008), joka siis tuli voimaan 1.1.2009, jäi kuitenkin puuttumaan neljä sanaa, joilla notaareille oli lokakuussa voimaan tulleella lailla annettu vihkimisoikeus. Nämä neljä sanaa ovat: "toimittamaan avioliittoon vihkimisiä sekä". Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaan mukaan (HS 13.1.) kömmähdyksen syynä oli koordinaatio-ongelma eduskunnassa. Myöhempi muutos - siis joulukuussa hyväksytty ja 1.1.-09 voimaan tullut muutos - tehtiin Välimaan mukaan vahingossa lain sellaiseen versioon, johon ei ollut tehty aikaisempaa - siis eduskunnan 29.8.-08 hyväksymää ja 1.10.-08 voimaan tullutta - muutosta. Eduskunta on siis hyväksynyt molemmat "versiot". Johtaja Välimaan mukaan voi tulkita, että ne molemmat ovat voimassa.

5. Tässäpä taas "hauskaa soppaa" kerrassaan! Tähän asti yleisessä kielenkäytöstä tuttu sanonta, jonka mukaan "laki on niin kuin se luetaan." Nyt tätä tulkintamaksiimia täytynee täydentää: "ja lain kahdesta eri versiosta voidaan valita se, jota halutaan lukea." Jos joku notaarin siviilivihkimisellä avioliiton tammikuun alkupuolella solminut puoliso tulee myöhemmin katumapäälle, hän voi vaatia julistamista pätemättömäksi sillä perustella, että vihkijällä ei ollutkaan lain "myöhemmän version" mukaan valtuuksia vihkimiseen. Mutta "vastapuoli" voi puolestaan vedota siihen, että avioliitto oli käräjäoikeuslain "aiemman version" mukaan pätevä.

6. Vihkimisen edellytykset ja sen muotovaatimukset on säädetty laissa varsin tiukasti. Avioliiton mahdolliset esteet tutkitaan, niin kuin tietysti syytä onkin, etukäteen tarkasti, tosin vain asiakirjojen perusteella. Vihkiminen ei käy päinsä noin vain eli muotovapaasti - kirjallisesti vihkiminen ei siis ole mahdollinen - vaan vihkimisessä kihlakumppanien tulee olla samanaikaisesti läsnä. Vihkimisessä noudatetaan erityistä asetuksella vahvistettua vihkikaavaa, jossa tärkeää on mm. se, että molemmat kihlakumppanit vastaavat myöntävästi todistajien läsnä ollessa vihkijän hänelle tekemään kysymykseen, tahtooko hän vai ei, siis mennä avioliittoon kumppaninsa kanssa. Saatuaan myöntävän vastauksen kummaltakin vihkijän toteaa heidät aviopuolisoiksi. - Mainittakoon, että yhtäaikainen läsnäolovelvollisuus koskee muuten myös parisuhteen rekisteröintiä, mutta siinä rekisteröijä, jona toimii siviilivihkimiseen oikeutettu viranomainen, ei lue mitään vihkikaavan tyyppistä tekstiä, vaan pariskunnan on allekirjoitettava rekisteröintiä tarkoittava asiakirja, jonka viranomainen samalla vahvistaa.

7. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut edellä laissa säädetyllä tavalla. Mutta, ja tämä on nyt tässä kohdin tärkeintä, vihkiminen on mitätön myös, jos sen on toimittanut joku, jolla ei le ollut vihkimisoikeutta. Jos siis - "myöhemmän lakiversion" mukaisesti - katsotaan, ettei vihkimisen toimittaneella notaarilla ole ollut oikeutta ja valtuuksia vihkimiseen, on avioliitto mitätön. Tällä perusteella avioliittoa voidaan vaatia yleisessä tuomioistuimessa purettavaksi.

8. Oikeusministeriö on nyt luvannut selvittää, kuinka paljon käräjäoikeuden notaarit ovat mahdollisesti ehtineet vihkiä pareja avioliittoon tämän vuoden aikana ja ovatko nämä avioliitot voimassa. Lainsäädäntöjohtaja Välimaan tulkinnan mukaan mainitut avioliitot olisivat päteviä ainakin silloin, jos notaari oli määrätty vihkimään ihmisiä jo viime vuoden puolella eli tuolloin voimassa olleen "aiemman lakiversion" perusteella. Tämä tulkinta vaikuttaakin järkevältä ja hyväksyttävältä.

9. Mutta epäselvissä tapauksissa ei ole hätää, sillä nyt astuvat kuvaan myös tasavallan presidentin valtaoikeudet. Avioliittolain mukaan presidentti voi nimittäin, toki vain erittäin painavista syistä, päättää, että vihkimistä, joka lain mukaan on mitätön, on pidettävä pätevänä. Tätä koskevan hakemuksen voi tehdä kumpikin vihityistä taikka, jos jompikumpi on kuollut, hänen perillisensä. Olisihan se juhlallista, jos esimerkiksi Lapissa jonkin tunturin laella romanttisissa olosuhteissa tapahtuvalle "notaari- tai pukkivihkimiselle" voisi saada vielä jälkikäteen "ylimmän vihkivirtaomaisen" eli itsensä Rouva Tasavallan Presidentin siunauksen!

10. Tulee mieleen, että pitääkö vihkimisen edelleen olla niin muotosidonnainen tapahtuma. Kun viranomainen tutkii vihkimisen edellytykset aina etukäteen ennen vihkimistä ja vihkiminen on toden totta pelkkä muodollisuus, niin eikö voitaisi ajatella, että kihlakumppanit voisivat - niin halutessaan - saada ainakin siviilivihkimisen voimaan asianomaisen viranomaisen kirjallisella päätöksellä tai rekisteröinnillä? Tämä tarkoittaisi sitä, että tutkittuaan vihkimisen edellytykset ja sen, ettei esteitä avioliittoon ole, viranomainen lähettäisi todistuksen vihkimisestä asianomaisilla postitse. Ovathan kihlakumppanit jo yhdessä allekirjoittaneet viranomaiselle lähettämänsä avioliiton tutkimisen edellytyksiä koskevan pyynnön ja hakemuksen. Juhlat ja seremoniat voisi pitää sitten, kun suostumus ja päätös vihkimisestä on saatu.

11. Vihkiminen voidaan toimittaa paitsi kirkossa tai vihkiviranomaisen toimitiloissa, myös muualla, jos vihkijä ja kihlakumppanit niin sopivat. Virka-aikana vihkijän toimitiloissa tapahtuvasta vihkimisestä ei peritä maksua ja todistajatkin löytyvät tarvittaessa viran puolesta tilaisuuteen. Virka-aikana virkapaikan ulkopuolella suoritettava siviilivihkimien maksaa 120 euroa ja virka-ajan ulkopuolella suoritettava vihkiminen 200 euroa; vihkijän matkakustannukset virkapaikan ulkopuolelle korvataan vihkijälle valtion varoista ja näiden korvausten jakamisesta ja korvaamisesta valtiolle on asetuksessa tarkat säännökset.

12. Jos hyvin käy, niin siviilivihkijäkin voidaan kutsua vihkiseremonian jälkeen pidettäviin juhliin. Tästä on myös blogistilla joitain omakohtaisia kokemuksia. Itse olin tuomarina kyllä sitä mieltä, että siviilivihkiminen kuuluisi luontevammin vain maistraateille ja käräjäoikeus hoitaisi sitten tuon erottamispuolen. Olen kuitenkin muutamia kertoja toimittanut siviilivihkimisen, ja siinä(kin) minulla oli hieman omalaatuisia tapoja. Muistelin nimittäin hämärästi - ensimmäisen kerran menin avioliittoon papin vihkimänä - että jossakin vaiheessa pappi toteaa vihkikaavassa siihen tapaan, että "sen, mikä Jumala (näin) on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." No, kaikki toki tietävät, että myös monet papin aamenella päätetyt avioliitot päätyvät aikanaan eroon ja vieläpä juuri ihmisen eli tuomarin erottamana. Tästä huolimatta - tai ehkä juuri tämän vuoksi - en voinut vihkiviranomaisena vastustaa kiusausta ja lisätä virallisen vihkikaavan jälkeen ikään kuin omana "evästyksenäni" vihkimälleni tuoreelle avioparille: "Minkä minä olen yhdistänyt, sitä älköön Jumalakaan erottako." Ja aina se meni täydestä! En tiedä, päättyivätkö nämä avioliitot sitten mahdollisesti eroon vai eivät.

13. Avioliitoista siis puolet päättyy nykyisin enemmin tai myöhemmin avioeroon. Avioeron saaminen, olipa kyse sitten aikanaan kirkollisella tai siviilivihkimisellä solmitusta liitosta, tapahtuu nykyisin hyvin muotovapaasti. Tuomioistuimissa ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen tutkittu, kumpi osapuoli on syyllinen avioeroon, vaan eron saa kätevästi kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Menettely on puhtaasti kirjallinen, eli puolisoiden ei tarvitse käväistä käräjäpaikalla lainkaan, vaan hakemus lähetetään postissa ja myös avioeropäätös lähetään hakijoille samalla tavalla. Ja, mikä ihmeellisintä, avioeropäätökseen ei tarvita edes notaarin tutkintaa tai allekirjoitusta, vaan avioeron edellytykset tutkii käräjäoikeuden kanslisti, joka myös allekirjoittaa - käräjäoikeuden nimissä - päätöksen! Tähän nähden tiukasti säännelty ja tiettyä kaavaa tiukasti noudattava vihkitoimitus tuntuu nykyisin hieman liian muodolliselta.

14. Antaessaan viime vuonna vihkimisoikeuden käräjäoikeuden notaareille ja maistraattien julkisille notaareille eduskunta päätti laajentaa siviilivihkijöiden piiriä vielä niin, että vihkimisen saa toimittaa myös "se, jolle maistraatti on myöntänyt vihkimisoikeuden." Maistraatti voi myöntää "ulkopuolisen vihkijän" oikeuksia, "jos se on tarpeen vihkijöiden riittävän määrän turvaamiseksi maistraatin toimialueella." Sanottu vihkimisoikeus voidaan myöntää vain sille, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja jonka voidaan työkokemuksensa tai muiden seikkojen perusteella olettaa toimivan tehtävässään moitteettomasti.

15. Eduskunta kävi 4.3.2008 siviilivihkijöiden piirin laajentamista koskevan lakiesityksen johdosta varsin vilkkaan lähetekeskustelun, jossa käytettiin lähes kolmekymmentä puheenvuoroa. Oikeusministeri Tuija Brax markkinoi lakiesitystään mm. sillä, että nykyisin jo selvästi yli kolmannes kaikista vihkimisistä on juuri siviilivihkimisiä. Siviilivihkijöistä on ollut pulaa erityisesti Lapissa, jossa sekä suomalaiset että ulkomaalaiset parit ovat nimenomaisesti halunneet tulla vihityiksi lomallaan, romanttisessa ympäristössä ja kauniin luonnon keskellä, maalaili ministeri. Braxin mukaan Ruotsissa vihkipalvelujen kasvanut kysyntä Lapissa oli jo johtanut jo aikaisemmin siviilivihkijöiden määrän lisäämiseen, ja samaan piti ministerin mukaan päästä myös Suomessa, jotta Lapin turismin tarpeet voitaisiin tyydyttää. - Edustaja Pertti "Veltto" Virtanen epäili hieman tällaisen "las vegasmaisen touhun" tuomista meillekin, vaikka totesi toisaalta, että on varmaan hienoa mennä naimisiin vaikkapa Korvatunturilla, kunhan vain sieltä löytyy mukava pukki tai notaari joulupukiksi. - Eduskunnan lähetekeskustelu kirvoitti luonnollisestikin myös kaikkien lappilaisedustajien kielet lakiesitystä kannattaviin puheenvuoroihin. - Ainoa, joka taisi olla epäileväinen "turismin nimissä" annettuun lakiesitykseen, oli keskustan kansanedustaja Lauri Oinonen, koulutukseltaan ja menneisyydeltään pappismiehiä. - Vihreiden Erkki Pulliainen sanoi, että lakiesityksessä on kyse hallitusta liberalismista ja se on "halvin matkailun edistämislainsäädäntöhanke, mitä on tähän mennessä eduskuntaan tuotu."

16. Nyt ministeri Braxin ja oikeusministeriön ei auta muu kuin valmistella ja tuoda kiireesti

kiireesti eduskuntaa lakiesitys, jolla eduskunnassa tapahtunut moka voidaan korjata. Lapin turismi voi muuten olla vaarassa. Olisihan se noloa, jos ulkomaille leviäisi tietoa, jonka mukaan ihmisten kannattaa varoa menemästä vihittäviksi Lappiin, sillä tunturin kupeessa tapahtuvat vihkimiset ovatkin vain jonkinlaisia matkailun edistämisen nimissä toimitettuja lumeliittoja.

P.S. 14.1.

17. Oikeusministeriön selvityksen mukaan lainsäätäjän kyseinen kömmähdys on saattanut mitätöidä ainakin kahdeksan tammikuun alussa solmittua avioliittoa, näiden joukossa on myös kaksi Lapin käräjäoikeuden notaarin vihkimää ulkomaalaista paria (HS 13.1). Myös ainakin Ikaalisten, Lohjan, Kajaanin ja Mustasaaren käräjäoikeuksien notaarit ovat ehtineet vuodenvaihteen jälkeen vihkiä kihlakumppaneita avioliittoon. Notaarien päättämiä avioliittoja saattaa ilmetä vielä lisää, sillä oikeusministeriö ei saanut vielä 13.1. vastausta kymenkunnalta käräjäoikeudelta. Ikaalisissa vihitty hämeenkyröläispari Anneli ja Ari L. pitää tilannetta hyvin nolona ja uskomattomana. Uudesta vihkimisestä tulisi kuluja, kuka ne maksaisi? "Ja totta kai haluaisimme uudelle häämatkalle kylpylään, jos vihkiminen menee uusiksi", pohtii Anneli L. HS:n haastattelussa. - Voi, voi, vai että tällaista tapahtuu myös Ikaalisissakin, tämän kirjoittajan entisessä "kinkeripiirissä." Onhan se nyt aika uskomatonta - Tuija Braxin johtaman oikeusministeriön alalla ei nyt tunnu onnistuvan oikein mikään! Oikeusministeriön hallitusneuvos Heikki Liljeroos on lupaillut, että jos kyseiset kymmenkunta paria jouduttaisiin vihkimään uudelleen, valtio voisi tulla kustannuksissa pareja vastaan, joskin uusien häämatkojen korvaaminen valtion pussista tuskin tulisi onnistumaan.

18. Kuka sitten on vastuussa näistä kömmähdyksistä? Tietysti virkamiehen ja tuomarin, siis myös notaarin, pitäisi aina itse tarkistaa oma toimivaltuutensa. Edellä mainituissa tapauksissa notaarimääräykset on kuitenkin tiettävästi annettu jo viime vuoden puolella, jolloin oli vielä voimassa vasta 1.10.2008 voimaan tullut lainmuutos, jolla notaareille annettiin kyseinen vihkimisoikeus. Toisaalta eduskunta hyväksyi tämän lokakuun lainmuutoksen vahingossa kumonneen lainmuutoksen jo 4.12.2008, ja tämä on ainakin teoriassa ollut käräjäoikeuksien tiedossa jo joulukuussa 2008, vaikka lainmuutos on tullut voimaan vasta 1.1.2009. Mutta kun hallituksen asianomaisessa, käräjäoikeuksien kokoonpanojen muuttamista koskevassa lakiesityksessä (HE 85/2008 vp) ei puhuta mainitun vihkimisoikeuden poistamisesta mitään, eivät käräjäoikeudet ja niiden laamannit ole voineet edes kuvitella, että lokakuun alussa voiman tullut lainmuutos jäisi vain kolmen kuukauden mittaiseksi. Näin ollen kömmähdykseen syypäitä saadaan kyllä etsiä, ei käräjäoikeuksista, vaan eduskunnasta ja kenties myös oikeusministeriön piiristä.

19. Tapauksesta opimme, että lainsäädäntö on tarkkaa puuhaa, jossa ei ole varaa minkäänlaisiin kömmähdyksiin. Paljon puhuttu lainsäätäjän tarkoitus, josta tuomioistuimet aina KKO:ta ja KHO:ta myöten etsivät oikeusohjetta tulkinnallisissa tapauksissa, ei aina ilmene lakitestistä, mutta lakitekstiä ei kuitenkaan voida puheena olevan kaltaisissa, muotomääräyksiä ja lainkäyttäjän toimivaltuuksia koskevissa tapauksissa sivuuttaa, vaikka se ei vastaisikaan lainsäätäjän tahtoa.