64. Vihkimisoikeus puuttui - seurauksena kymmenkunta mitätöntä avioliittoa?

Eduskunnan hyväksymä lainmuutos menikin metsään...

1. Oikeudellisen elämän kentällä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, toisinaan myös hieman koomiselta tuntuvia asioita. Ajatellaanpa vain esimerkiksi tänään uutisoitua juttua, jonka mukaan useat tämän vuoden puolella siviilivihkimisellä solmitut avioliitot saattavat olla laittomia. Asiasta kertoi ensimmäisenä tämän päivän Helsingin Sanomat otsikolla "Eduskunnan kömmähdys vei vihkivaltuudet käräjäoikeuden notaarilta."

2. Viime syksynä oikeus siviilivihkimiseen annettiin laissa aiempaa useammalle virkamiehelle , kun kysyntää siviilivihkimiseen oli ilmennyt. Näin on asian laita etenkin Lapissa, jossa varsinkin etelästä tuleva suomalaiset ja ulkomaalaiset pariskunnat haluavat itsensä avioliittoon vihityttää. Siviilivihkimiset ovat lisääntyneet myös siksi, että ihmiset eroavat kirkosta enemmän kuin aikaisemmin. Nykyisin jo yli kolmannes kaikista vihkimistä on nimenomaan siviilivihkimisiä. Tämän takia eduskunta päätti viime syksynä myöntää vihkimisvaltuudet maistraateissa julkisille notaareille - maistraateissa vihkimisoikeus oli aiemmin vain viraston päälliköllä ja henkikirjoittajilla - ja käräjäoikeudessa virkatuomareiden ohella myös käräjäviskaalille ja tuomioistuinharjoitteluaan varatuomarin tittelin saamiseksi suorittaville notaareille. Tämä uudistus tuli voimaan 1.10.2008.

3. Vihkimisoikeuden epäselvyys koskee ainoastaan käräjäoikeuden notaareja. Käräjäoikeuslakiin viime lokakuun alusta tulleen muutoksen (L 573/2008) mukaan käräjäoikeuden laamanni voi määrätä kaksi kuukautta virassa olleen notaarin toimittamaan vihkimisiä. Tämän muutoksen eduskunta hyväksyi 29.8.2008 ja muutos tuli voimaan 1.10.2008. Tämän jälkeen käräjäoikeuslakia jouduttiin kohta jälleen muuttamaan, mihin oli syynä käräjäoikeuksien kokoonpanojen muuttaminen lähinnä sen vuoksi, että lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksin lainkäyttöön haluttiin supistaa. Hallituksen lakiesityksessä esitettiin samalla muutettavaksi myös notaarin kelpoisuutta toimia käräjäoikeuden puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa; se haluttiin poistaa (HE 85/2008 vp). Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 11/2008) mukaisesti eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä tältä osin, vaan halusi säilyttää notaarin kelpoisuuden toimia käräjäoikeuden puheenjohtajan ennallaan.

4. Eduskunnan 5.12.2008 hyväksymän käräjäoikeuslain (17 §) uudesta versiosta (L 814/2008), joka siis tuli voimaan 1.1.2009, jäi kuitenkin puuttumaan neljä sanaa, joilla notaareille oli lokakuussa voimaan tulleella lailla annettu vihkimisoikeus. Nämä neljä sanaa ovat: "toimittamaan avioliittoon vihkimisiä sekä". Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaan mukaan (HS 13.1.) kömmähdyksen syynä oli koordinaatio-ongelma eduskunnassa. Myöhempi muutos - siis joulukuussa hyväksytty ja 1.1.-09 voimaan tullut muutos - tehtiin Välimaan mukaan vahingossa lain sellaiseen versioon, johon ei ollut tehty aikaisempaa - siis eduskunnan 29.8.-08 hyväksymää ja 1.10.-08 voimaan tullutta - muutosta. Eduskunta on siis hyväksynyt molemmat "versiot". Johtaja Välimaan mukaan voi tulkita, että ne molemmat ovat voimassa.

5. Tässäpä taas "hauskaa soppaa" kerrassaan! Tähän asti yleisessä kielenkäytöstä tuttu sanonta, jonka mukaan "laki on niin kuin se luetaan." Nyt tätä tulkintamaksiimia täytynee täydentää: "ja lain kahdesta eri versiosta voidaan valita se, jota halutaan lukea." Jos joku notaarin siviilivihkimisellä avioliiton tammikuun alkupuolella solminut puoliso tulee myöhemmin katumapäälle, hän voi vaatia julistamista pätemättömäksi sillä perustella, että vihkijällä ei ollutkaan lain "myöhemmän version" mukaan valtuuksia vihkimiseen. Mutta "vastapuoli" voi puolestaan vedota siihen, että avioliitto oli käräjäoikeuslain "aiemman version" mukaan pätevä.

6. Vihkimisen edellytykset ja sen muotovaatimukset on säädetty laissa varsin tiukasti. Avioliiton mahdolliset esteet tutkitaan, niin kuin tietysti syytä onkin, etukäteen tarkasti, tosin vain asiakirjojen perusteella. Vihkiminen ei käy päinsä noin vain eli muotovapaasti - kirjallisesti vihkiminen ei siis ole mahdollinen - vaan vihkimisessä kihlakumppanien tulee olla samanaikaisesti läsnä. Vihkimisessä noudatetaan erityistä asetuksella vahvistettua vihkikaavaa, jossa tärkeää on mm. se, että molemmat kihlakumppanit vastaavat myöntävästi todistajien läsnä ollessa vihkijän hänelle tekemään kysymykseen, tahtooko hän vai ei, siis mennä avioliittoon kumppaninsa kanssa. Saatuaan myöntävän vastauksen kummaltakin vihkijän toteaa heidät aviopuolisoiksi. - Mainittakoon, että yhtäaikainen läsnäolovelvollisuus koskee muuten myös parisuhteen rekisteröintiä, mutta siinä rekisteröijä, jona toimii siviilivihkimiseen oikeutettu viranomainen, ei lue mitään vihkikaavan tyyppistä tekstiä, vaan pariskunnan on allekirjoitettava rekisteröintiä tarkoittava asiakirja, jonka viranomainen samalla vahvistaa.

7. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut edellä laissa säädetyllä tavalla. Mutta, ja tämä on nyt tässä kohdin tärkeintä, vihkiminen on mitätön myös, jos sen on toimittanut joku, jolla ei le ollut vihkimisoikeutta. Jos siis - "myöhemmän lakiversion" mukaisesti - katsotaan, ettei vihkimisen toimittaneella notaarilla ole ollut oikeutta ja valtuuksia vihkimiseen, on avioliitto mitätön. Tällä perusteella avioliittoa voidaan vaatia yleisessä tuomioistuimessa purettavaksi.

8. Oikeusministeriö on nyt luvannut selvittää, kuinka paljon käräjäoikeuden notaarit ovat mahdollisesti ehtineet vihkiä pareja avioliittoon tämän vuoden aikana ja ovatko nämä avioliitot voimassa. Lainsäädäntöjohtaja Välimaan tulkinnan mukaan mainitut avioliitot olisivat päteviä ainakin silloin, jos notaari oli määrätty vihkimään ihmisiä jo viime vuoden puolella eli tuolloin voimassa olleen "aiemman lakiversion" perusteella. Tämä tulkinta vaikuttaakin järkevältä ja hyväksyttävältä.

9. Mutta epäselvissä tapauksissa ei ole hätää, sillä nyt astuvat kuvaan myös tasavallan presidentin valtaoikeudet. Avioliittolain mukaan presidentti voi nimittäin, toki vain erittäin painavista syistä, päättää, että vihkimistä, joka lain mukaan on mitätön, on pidettävä pätevänä. Tätä koskevan hakemuksen voi tehdä kumpikin vihityistä taikka, jos jompikumpi on kuollut, hänen perillisensä. Olisihan se juhlallista, jos esimerkiksi Lapissa jonkin tunturin laella romanttisissa olosuhteissa tapahtuvalle "notaari- tai pukkivihkimiselle" voisi saada vielä jälkikäteen "ylimmän vihkivirtaomaisen" eli itsensä Rouva Tasavallan Presidentin siunauksen!

10. Tulee mieleen, että pitääkö vihkimisen edelleen olla niin muotosidonnainen tapahtuma. Kun viranomainen tutkii vihkimisen edellytykset aina etukäteen ennen vihkimistä ja vihkiminen on toden totta pelkkä muodollisuus, niin eikö voitaisi ajatella, että kihlakumppanit voisivat - niin halutessaan - saada ainakin siviilivihkimisen voimaan asianomaisen viranomaisen kirjallisella päätöksellä tai rekisteröinnillä? Tämä tarkoittaisi sitä, että tutkittuaan vihkimisen edellytykset ja sen, ettei esteitä avioliittoon ole, viranomainen lähettäisi todistuksen vihkimisestä asianomaisilla postitse. Ovathan kihlakumppanit jo yhdessä allekirjoittaneet viranomaiselle lähettämänsä avioliiton tutkimisen edellytyksiä koskevan pyynnön ja hakemuksen. Juhlat ja seremoniat voisi pitää sitten, kun suostumus ja päätös vihkimisestä on saatu.

11. Vihkiminen voidaan toimittaa paitsi kirkossa tai vihkiviranomaisen toimitiloissa, myös muualla, jos vihkijä ja kihlakumppanit niin sopivat. Virka-aikana vihkijän toimitiloissa tapahtuvasta vihkimisestä ei peritä maksua ja todistajatkin löytyvät tarvittaessa viran puolesta tilaisuuteen. Virka-aikana virkapaikan ulkopuolella suoritettava siviilivihkimien maksaa 120 euroa ja virka-ajan ulkopuolella suoritettava vihkiminen 200 euroa; vihkijän matkakustannukset virkapaikan ulkopuolelle korvataan vihkijälle valtion varoista ja näiden korvausten jakamisesta ja korvaamisesta valtiolle on asetuksessa tarkat säännökset.

12. Jos hyvin käy, niin siviilivihkijäkin voidaan kutsua vihkiseremonian jälkeen pidettäviin juhliin. Tästä on myös blogistilla joitain omakohtaisia kokemuksia. Itse olin tuomarina kyllä sitä mieltä, että siviilivihkiminen kuuluisi luontevammin vain maistraateille ja käräjäoikeus hoitaisi sitten tuon erottamispuolen. Olen kuitenkin muutamia kertoja toimittanut siviilivihkimisen, ja siinä(kin) minulla oli hieman omalaatuisia tapoja. Muistelin nimittäin hämärästi - ensimmäisen kerran menin avioliittoon papin vihkimänä - että jossakin vaiheessa pappi toteaa vihkikaavassa siihen tapaan, että "sen, mikä Jumala (näin) on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." No, kaikki toki tietävät, että myös monet papin aamenella päätetyt avioliitot päätyvät aikanaan eroon ja vieläpä juuri ihmisen eli tuomarin erottamana. Tästä huolimatta - tai ehkä juuri tämän vuoksi - en voinut vihkiviranomaisena vastustaa kiusausta ja lisätä virallisen vihkikaavan jälkeen ikään kuin omana "evästyksenäni" vihkimälleni tuoreelle avioparille: "Minkä minä olen yhdistänyt, sitä älköön Jumalakaan erottako." Ja aina se meni täydestä! En tiedä, päättyivätkö nämä avioliitot sitten mahdollisesti eroon vai eivät.

13. Avioliitoista siis puolet päättyy nykyisin enemmin tai myöhemmin avioeroon. Avioeron saaminen, olipa kyse sitten aikanaan kirkollisella tai siviilivihkimisellä solmitusta liitosta, tapahtuu nykyisin hyvin muotovapaasti. Tuomioistuimissa ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen tutkittu, kumpi osapuoli on syyllinen avioeroon, vaan eron saa kätevästi kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Menettely on puhtaasti kirjallinen, eli puolisoiden ei tarvitse käväistä käräjäpaikalla lainkaan, vaan hakemus lähetetään postissa ja myös avioeropäätös lähetään hakijoille samalla tavalla. Ja, mikä ihmeellisintä, avioeropäätökseen ei tarvita edes notaarin tutkintaa tai allekirjoitusta, vaan avioeron edellytykset tutkii käräjäoikeuden kanslisti, joka myös allekirjoittaa - käräjäoikeuden nimissä - päätöksen! Tähän nähden tiukasti säännelty ja tiettyä kaavaa tiukasti noudattava vihkitoimitus tuntuu nykyisin hieman liian muodolliselta.

14. Antaessaan viime vuonna vihkimisoikeuden käräjäoikeuden notaareille ja maistraattien julkisille notaareille eduskunta päätti laajentaa siviilivihkijöiden piiriä vielä niin, että vihkimisen saa toimittaa myös "se, jolle maistraatti on myöntänyt vihkimisoikeuden." Maistraatti voi myöntää "ulkopuolisen vihkijän" oikeuksia, "jos se on tarpeen vihkijöiden riittävän määrän turvaamiseksi maistraatin toimialueella." Sanottu vihkimisoikeus voidaan myöntää vain sille, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja jonka voidaan työkokemuksensa tai muiden seikkojen perusteella olettaa toimivan tehtävässään moitteettomasti.

15. Eduskunta kävi 4.3.2008 siviilivihkijöiden piirin laajentamista koskevan lakiesityksen johdosta varsin vilkkaan lähetekeskustelun, jossa käytettiin lähes kolmekymmentä puheenvuoroa. Oikeusministeri Tuija Brax markkinoi lakiesitystään mm. sillä, että nykyisin jo selvästi yli kolmannes kaikista vihkimisistä on juuri siviilivihkimisiä. Siviilivihkijöistä on ollut pulaa erityisesti Lapissa, jossa sekä suomalaiset että ulkomaalaiset parit ovat nimenomaisesti halunneet tulla vihityiksi lomallaan, romanttisessa ympäristössä ja kauniin luonnon keskellä, maalaili ministeri. Braxin mukaan Ruotsissa vihkipalvelujen kasvanut kysyntä Lapissa oli jo johtanut jo aikaisemmin siviilivihkijöiden määrän lisäämiseen, ja samaan piti ministerin mukaan päästä myös Suomessa, jotta Lapin turismin tarpeet voitaisiin tyydyttää. - Edustaja Pertti "Veltto" Virtanen epäili hieman tällaisen "las vegasmaisen touhun" tuomista meillekin, vaikka totesi toisaalta, että on varmaan hienoa mennä naimisiin vaikkapa Korvatunturilla, kunhan vain sieltä löytyy mukava pukki tai notaari joulupukiksi. - Eduskunnan lähetekeskustelu kirvoitti luonnollisestikin myös kaikkien lappilaisedustajien kielet lakiesitystä kannattaviin puheenvuoroihin. - Ainoa, joka taisi olla epäileväinen "turismin nimissä" annettuun lakiesitykseen, oli keskustan kansanedustaja Lauri Oinonen, koulutukseltaan ja menneisyydeltään pappismiehiä. - Vihreiden Erkki Pulliainen sanoi, että lakiesityksessä on kyse hallitusta liberalismista ja se on "halvin matkailun edistämislainsäädäntöhanke, mitä on tähän mennessä eduskuntaan tuotu."

16. Nyt ministeri Braxin ja oikeusministeriön ei auta muu kuin valmistella ja tuoda kiireesti

kiireesti eduskuntaa lakiesitys, jolla eduskunnassa tapahtunut moka voidaan korjata. Lapin turismi voi muuten olla vaarassa. Olisihan se noloa, jos ulkomaille leviäisi tietoa, jonka mukaan ihmisten kannattaa varoa menemästä vihittäviksi Lappiin, sillä tunturin kupeessa tapahtuvat vihkimiset ovatkin vain jonkinlaisia matkailun edistämisen nimissä toimitettuja lumeliittoja.

P.S. 14.1.

17. Oikeusministeriön selvityksen mukaan lainsäätäjän kyseinen kömmähdys on saattanut mitätöidä ainakin kahdeksan tammikuun alussa solmittua avioliittoa, näiden joukossa on myös kaksi Lapin käräjäoikeuden notaarin vihkimää ulkomaalaista paria (HS 13.1). Myös ainakin Ikaalisten, Lohjan, Kajaanin ja Mustasaaren käräjäoikeuksien notaarit ovat ehtineet vuodenvaihteen jälkeen vihkiä kihlakumppaneita avioliittoon. Notaarien päättämiä avioliittoja saattaa ilmetä vielä lisää, sillä oikeusministeriö ei saanut vielä 13.1. vastausta kymenkunnalta käräjäoikeudelta. Ikaalisissa vihitty hämeenkyröläispari Anneli ja Ari L. pitää tilannetta hyvin nolona ja uskomattomana. Uudesta vihkimisestä tulisi kuluja, kuka ne maksaisi? "Ja totta kai haluaisimme uudelle häämatkalle kylpylään, jos vihkiminen menee uusiksi", pohtii Anneli L. HS:n haastattelussa. - Voi, voi, vai että tällaista tapahtuu myös Ikaalisissakin, tämän kirjoittajan entisessä "kinkeripiirissä." Onhan se nyt aika uskomatonta - Tuija Braxin johtaman oikeusministeriön alalla ei nyt tunnu onnistuvan oikein mikään! Oikeusministeriön hallitusneuvos Heikki Liljeroos on lupaillut, että jos kyseiset kymmenkunta paria jouduttaisiin vihkimään uudelleen, valtio voisi tulla kustannuksissa pareja vastaan, joskin uusien häämatkojen korvaaminen valtion pussista tuskin tulisi onnistumaan.

18. Kuka sitten on vastuussa näistä kömmähdyksistä? Tietysti virkamiehen ja tuomarin, siis myös notaarin, pitäisi aina itse tarkistaa oma toimivaltuutensa. Edellä mainituissa tapauksissa notaarimääräykset on kuitenkin tiettävästi annettu jo viime vuoden puolella, jolloin oli vielä voimassa vasta 1.10.2008 voimaan tullut lainmuutos, jolla notaareille annettiin kyseinen vihkimisoikeus. Toisaalta eduskunta hyväksyi tämän lokakuun lainmuutoksen vahingossa kumonneen lainmuutoksen jo 4.12.2008, ja tämä on ainakin teoriassa ollut käräjäoikeuksien tiedossa jo joulukuussa 2008, vaikka lainmuutos on tullut voimaan vasta 1.1.2009. Mutta kun hallituksen asianomaisessa, käräjäoikeuksien kokoonpanojen muuttamista koskevassa lakiesityksessä (HE 85/2008 vp) ei puhuta mainitun vihkimisoikeuden poistamisesta mitään, eivät käräjäoikeudet ja niiden laamannit ole voineet edes kuvitella, että lokakuun alussa voiman tullut lainmuutos jäisi vain kolmen kuukauden mittaiseksi. Näin ollen kömmähdykseen syypäitä saadaan kyllä etsiä, ei käräjäoikeuksista, vaan eduskunnasta ja kenties myös oikeusministeriön piiristä.

19. Tapauksesta opimme, että lainsäädäntö on tarkkaa puuhaa, jossa ei ole varaa minkäänlaisiin kömmähdyksiin. Paljon puhuttu lainsäätäjän tarkoitus, josta tuomioistuimet aina KKO:ta ja KHO:ta myöten etsivät oikeusohjetta tulkinnallisissa tapauksissa, ei aina ilmene lakitestistä, mutta lakitekstiä ei kuitenkaan voida puheena olevan kaltaisissa, muotomääräyksiä ja lainkäyttäjän toimivaltuuksia koskevissa tapauksissa sivuuttaa, vaikka se ei vastaisikaan lainsäätäjän tahtoa.