Hillittyä pysäköintiä kulttuurimaisemassa...1. Yksityinen pysäköinninvalvontayhtiö ParkCom jätti viime viikolla KKO:lle valituslupahakemuksen ja valituksen Helsingin hovioikeuden marraskuussa antamaan tuomioon. Tuomio koski vantaalaismiehelle pysäköintiehtojen rikkomisesta määrätyn 40 euron valvontamaksun perimistä. Hovioikeus ei muuttanut Vantaan käräjäoikeuden aikaisemmin antamaa tuomiota, jolla ParkComin velkomuskanne hylättiin. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että pysäköintimaksujen periminen kuuluu lain mukaan ainoastaan viranomaisille.
Olen käsitellyt kysymystä ja alempien oikeuksien ratkaisujen perusteluja aiemmin blogissani (27.11., 1.12., 13.12., 15.12. ja 21.12.2008). Kantani on ollut ja on edelleen toinen mihin käräjäoikeus ja hovioikeus ratkaisuissaan päätyivät: sopimukseen perustuvat valvontamaksut ovat täysin laillisia ja perimiskelpoisia saatavia.
2. Kannanottoni on riitautettu etenkin oikeus ja kohtuus -nimisellä internetsivustolla. Viimeksi toissa päivänä eli 25.1. kyseisellä sivustolla on julkaistu anonyymin kirjoittajan laaja artikkeli otsikolla "Sopimuksen syntymisestä yksityisessä pysäköinninvalvonnassa." Kirjoituksen alaotsikon mukaan sopimussuhde edellyttää aina sopimustahtoa. Kirjoituksessa nojaudutaan dosenttien Janne Kaiston ja Frey Nyberghin teemasta viime vuonna julkaisemaan tutkimukseen.
3. Olen blogissani 1.12.-08 arvioinut Kaiston ja Nyberghin kannanottoja nyt kysymyksessä olevilta osin. En pitänyt heidän käsityksiään perusteltuina. Edelleenkään en ole vakuuttunut muun muassa siitä, miksi ajoneuvon pysäköijän ei voitaisi katsoa sitoutuneen selkeisiin, parkkipaikalle pystytetystä taulusta näkyviin sopimusehtoihin pysäköimällä ajoneuvonsa kyseiselle parkkialueelle. Kyse on reaalisopimuksen syntymisestä. Mitä muuta tähän sopimustahdon ilmaisuun vielä pitäisi kuulua? Ehkä vihkikaavan mukainen "papin aamen" eli parkkipaikalla päivystävän julkisen notaarin tms. virkamiehen läsnäolo ja autoilijan hänelle antama pyhä vakuutus, että hän sitoutuu sopimusehtoihin? Käsitys, jonka mukaan pysäköintiehtojen ehtojen lukeminen, hyväksyminen ja auton pysäköinti ei riittäisi sopimustahdon ilmaisuun, on käytännön elämälle ja oikeuselämälle vierasta juridista saivartelua.
4. No, antaa KKO:n nyt rauhassa tutkia asiaa. Ihmettelen hieman sitä, että edellä mainitussa anonyymin blogikirjoituksessa suhtaudutaan jopa valitusluvan myöntämiseen ParkComille
torjuvasti. Eikö olisi kuitenkin hyvä asia, että asiaan saadaan KKO:n arvovaltainen ratkaisu näin periaatteellisesti merkittävässä ja ristiriitoja herättäneessä jutussa, olipa KKO:n kanta sitten mikä tahansa? Omasta puolestani luulen, että KKO tulee myöntämään valitusluvan paitsi ennakkopäätösperusteella, myös painavan syyn perustella, koska asian ratkaisusta riippuu, voiko ParkCom ylipäätään jatkaa liiketoimintaansa. Yhtiölle on siis todella, ei vain ennakkopäätöksen saamiseksi, vaan nimenomaan oman toimintansa kannalta todella tärkeää, sanoisin elintärkeää, saada KKO:n ratkaisu asiassa. Luultavasti myös oikeusministeriössä odotellaan KKO:n tuomiota. Sitä ennen ministeriössä käynnistettävä yksityistä pysäköintivalvontaa koskeva lainvalmistelutyö tuskin toden teolla käynnistyy.
5. Tänään ParkCom ilmoitti, että se on joutunut hovioikeuden tuomion ja epävarman oikeustilan vuoksi keskeyttämään toimintansa toistaiseksi siihen saakka, kunnes KKO on ratkaissut valitusasian; yhtiön toiminta ei ole siis loppunut. Yhtiö on irtisanonut sen palveluksessa vielä olleet kahdeksan pysäköinninvalvojaa. Yhtiön palvelukseen jää vielä toimistohenkilökuntaa. Yhtiön päätökseen on toimitusjohtajan mukaan vaikuttanut myös se, että Etelä-Suomen lääninhallitus kielsi pari viikkoa sitten Svea-perintää jatkamasta ParkComin määräämien maksujen perintää. Viime marraskuussa perintäyhtiö Intrum Justitia lopetti omasta aloitteestaan yksityisten firmojen määräämien maksujen perimisen. Toinen pysäköinninvalvontayhtiö ParkPatrol ilmoitti jo viime joulukuussa lopettavansa toimintansa.
6. Yksityiselle pysäköinninvalvonnalle olisi todellakin tarvetta etenkin pääkaupunkiseudulla. Tämä tuli todistetuksi Helsingin Sanomien viikon kestäneessä "väärinpysäköintitestissä" Helsingissä; asiasta kerrottiin viime sunnuntain HS:ssa. Testin mukaan auton voi parkkeerata arkisin Helsingin ydinkeskustassa jopa päiväsaikaan tuntikausiksi kielletylle alueelle tai jättää maksut maksamatta ilman, että tuulilasiin ilmestyy kunnallisen pysäköinninvalvojan virhemaksulappua. HS:n toimittajaryhmän mukaan kunnallinen pysäköintivalvonta toimii hyvin tehottomasti. Joka päivä sadat ja tuhannet eurot odottavat vain poimijaansa. Paikoin löytää jopa kymmenien väärien pysäköityjen autojen ja siten satojen eurojen kasaumia, todetaan jutussa. Testissä käytetyille henkilöautoille kertyi yhteensä kahden työviikon pituisesta väärin pysäköinnistä vain kaksi parkkisakkoa, vaikka niitä olisi voinut kertyä testissä noudatetun menetelmän mukaan kaikkiaan 21.
7. HS:n mainittuun testiin osallistunut toimittaja Paavo Tukkimäki kirjoitti kolumnissaan Välihuomio 21.1. -09 otsikolla "Pysäköinnin oikeus ja kohtuus" seuraavaa:
Sisäministeri Anne Holmlundin mukaan "poliisin ja pysäköinninvalvojien voimavarat eivät riitä kaiken kattavaan pysäköinninvalvontaan." Vilkaistaanpa tilannetta: Helsinki Pasila: messukeskuksen nurkalla seisoo puolenkymmentä poliisi vieressään pysäköintikieltomerkki. Paikalle ajaa maasturi, jonka kuljettaja jättää autonsa muiden joukkoon kielletylle alueelle ja poistuu. Ilmeisesti hänkin uskoo, että virkavallan resurssit eivät riitä. - Helsingin ydinkeskusta: autot seisovat puistoissa ja kieltoalueilla päivästä päivää. Niiden kuljettajat ovat huomanneet, etteivät parkkipirkkojen voimavarat riitä.
Jopa autoilijoissa voi näköjään asua käsitys, että yksityinen on kunnallista tehokkaampaa. Esimerkki on edesmenneiltä VR:n makasiineilta, joiden pihat olivat täynnä autoja. Sitten tukivat merkit, jotka kertoivat yksityisen valvovan aluetta, ja 90 prosenttia autoista katosi. - Kun valvonta on mitä se on, ei ole ihme, jos sisäministeri suosittelee kauppakeskuksille maksullista pysäköintiä portteineen, jolloin alueelta ei pääse maksamatta. Tosin samaan tien keskuksilta menisi yksi markkinavaltti: ilmainen pysäköinti.
Oikeus on todennut, ettei yksityinen firma voi "sakottaa" väärästä pysäköinnistä, jolloin valvonta menetti tehonsa. Ketä päätös hyödyttää? Niitä, jotka pysäköivät väärin. Vanha tuomarinohje taas toteaa, että mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. - Väärä pysäköinti ei voi olla oikeus eikä kohtuus.
8. Näin siis toimittaja Paavo Tukkimäki Hesarissa - minusta hän puhui täyttä asiaa. Mutta Tukkimäen mielipide yksityisen pysäköinninvalvonnan sallimisen puolesta ei taida olla Helsingin Sanomien virallinen kanta. Räväkässä ja jopa hieman räyhäkkäänoloisessa pääkirjoituksessaan 2.12.2008 Hesari nimittäin tallasi lyttyyn koko yksityisen pysäköinninvalvonnan antaen rivien välissä ymmärtää, että kyse voisi olla jopa rikollisesta toiminnasta. Jo pääkirjoituksen otsikko oli paljon puhuva. "Hämärän parkkisakotuksen loputtava." Jollei olisi tiennyt, missä lehdessä kyseinen kirjoitus oli julkaistu, olisi ehkä voinut luulla, että pääkäsikirjoituksessa oli kyse jonkin "oikeus ja kohtuus" -sivustolle kirjoittaman anonyymin katkerasta vuodatuksesta.
9. Niin, kuka hyötyy hovioikeuden tuomiosta, jolla yksityinen pysäköinninvalvonta saatiin ainakin tilapäisesti lopetetuksi? Ketkä kaikki haluavat pysäköidä väärin? Onko osa heistä niitä, jotka jaksavat päivästä toiseen vaahdota internetissä yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan, vaatia hovioikeuden tuomion pysyttämistä ja riemuita kaikista parkkiyhtiöiden hovioikeuden tuomion johdosta kokemista vastoinkäymisistä?
10. Ne, jotka haluavat väärin pysäköijät kuriin, voivat vain toivoa, että tuomioistuimistamme järkeä löytyisi sentään KKO:sta. Tulkintaohjetta kannattaisi muun ohella hakea, kuten Paavo Tukkimäkikin on tehnyt, vanhoista tuomarinohjeista. Niissä todetaan, että kaikkea lakia on älyllä käytettävä. Erityisesti olisi syytä muistaa tämä ohje: Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sen tähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän.
14 kommenttia:
Blogistin kannattaa nyt olla tarkkana sitaattiensa kanssa.
Tuo viittaus "yhteisen kansan hyötyyn" ylimpänä laintulkintamaksiimina johtaa ennen pitkää, ottaen huomioon parkkiaktivistien puutteellinen kyky ymmärtää asioita ja argumentoida, ainakin Hitler-kortin käyttöön.
Muuten olen, edelleen, samaa mieltä.
Olen samaa mieltä yksityisen pysäköinninvalvonnan hyödyllisyydestä - lakia voisi uudistaa niin että yksityiset parkkiyritykset voisivat valvoa myös julkisia parkkipaikkoja.
Mutta en pidä lisääntyvästä "kun ajet tämän kyltin ohi hyväksyt sopimiuksen X" tai "avaamalla tämän tietokoneohjelman pakkauksen hyväksyt käyttäjäehdot (ehdot löytyvät CD:ltä pakkauksen _sisältä_")" tyylistä "hiljaisesti syntyviä sopimuksia".
Siksi toivon parcomin häviötä - jos yritykset haluavat sitoa asiakkaan johonkin sopimukseen, tehtäköön se kuten ennenkin - paperille.
Viitatun oikeus ja kohtuus -blogin artikkelin kirjoittaja näyttää ainakin käyttäneen pro & contra -menetelmää arvioidessaan valitusluvan myöntämisen edellytyksiä. Blogistilta sen sijaan näyttää unohtuneen valitusluvan myöntämistä vastaan puhuvat argumentit kokonaan - oletko todellakin sitä mieltä, että sellaisia ei ole käsillä lainkaan?
Todellakin, en näen valitusluvan myöntämiselle po. jutussa minkäänlaisia contra-argumentteja.
Onko valitusluvan myöntämiselle KKO:ssa olemassa oikeastaan koskaan mitään contra -perusteita? Eikö ole hyvä, että mahdollisimman moni juttu tutkittaisiin ylimmässä instanssissa riippumatta siitä, mihin lopputulokseen päädytään? Valitusluvan myöntäminenhän ei merkitse vielä sitä, että KKO aikoisi muuttaa HO:n tuomiota.
Tietenkin KKO pyrkii rajoittamaan myönnettyjen valituslupien määrää tiettyyn "kiintiöön" vuosittain, koska se katsoo - eikä varmaan aivan ilman aihetta - että KKO:n resurssit eivät riittäisi esimerkiksi valituslupien kaksinkertaistamiseen. Mutta oikeastaan muuta estettä en näkisi valituslupien myöntämiselle. HO:n tuomion täytäntöönpanoa myönnetty valituslupa ei estä - jos on jotakin täytäntöön pantavaa; ParkComin jutussahan ei ole.
Valitusluvan myöntämisessähän on itse asiassa kyse vain KKO:n näkemyksestä, millä jutuilla on ja millä taas ei ennakkopäätösarvoa, eli mitkä jutut kelpaavat tutkittavaksi ja/tai mitkä jutut KKO viitsii ottaa tutkittavaksi.
Kannattaisi ennemminkin pohtia, millaisissa jutuissa KKO:;n tulisi myöntää jonkin verran nykyistä enemmän valituslupia.
Kummastelin alunperin Virolaisen kantaa, mutta nyttemin pidän sitä oikeana. Minut vakuutti käsitys siitä, että oikeasti on kyse kiinteistönhaltijan perustuslaia turvatusta omaisuudensuojasta; piha-alueelle saati vasiten rakennetulle (parkki)alueelle ei ole jokamiehenoikeutta eikä muutakaan parkkioikeutta ilman omistajan lupaa. Mitä muita sanktioita voisi ajatella - oikeutta poistaa luvaton auto esimerkiksi tuhoamalla se? Kunnallisella pysäköinninvalvonnalla ei ole lain mukaan toimivaltaa.
Tuon tunnetun helsinkiläisen komisarion näkemys liikenneturvallisuustyöstä on ihmetettyänyt. Luulisi siellä löytyvän oikeasti sarkaa taistelussa kuolemaan johtaneita kolareita vastaan. Ruutia kannattaisi polttaa oikeassa paikassa.
Ensin viranomaiset laiminlyövät pysäköinnin valvonnan. Aukkoa paikkaamaan löytyy yksityinen taho, jonka toiminta perustuu sopimusoikeudelliseen konstruktioon. Homma toimi lähes kaikkien mielestä hyvin. Tietysti on tahoja, jotka vastustavat TV -lupatarkastajia, lipputarkastajia, pysäköinninvalvontaa..., mutta lienevät pieni äänekäs vähemmistö.
Aikaisemmin manittu komisario on ollut hyvin aktiivinen asiassa ilmeisesti virkansa puolesta. Hän on kantanut kortensa kekoon, jotta hänen näkemyksensä mukaan yksityisten valvontafirmojen laiton toiminta lakkaa. Ja nyt on lakannut. Kymmeniä ihmisiä on irtisanottu ja väärinpysäköinti rehottaa. JOS komisario oli väärässä, niin kuka maksaa vahingot. Kaivaako SM:n poliisiosasto kuvetta? Vai ottaa poliisiministeri poliittisen vastuun alaisensa toiminnasta ja irtisanoutuu? Niin tai näin -- lakimiespiireissä elätellään jo toiveita päästä ajamaan näitä rahakkaita oikeudenkäyntejä valtiota vastaan. Itse en juridiikasta kovin ymmärrä, mutta liekö tässä irtisanottujen työntekijöisen taholta joukkokanne valtiota vastaan mahdollinen?
Hyvä kirjoitus!
Minusta kysymys "ketkä niitä valittajia ovat" on mielenkiintoinen. En usko että valittaminen loppuu siihen kun asiassa saadaan KKO:n ennakkoratkaisu ja yksityisestä valvonnasta kirjoitetaan laki. Eiväthän tavalliset ihmiset vastusta mitään oikeustosiseikkoja tai abstrakteja juridisia totuuksia, vaan sitä että heidän oikeuttaan käyttää autoaan missä ja milloin vaan "loukataan". Tässä kohtaa toivoisi että julkisuudessa jotenkin paremmin tuotaisiin esiin erityisesti yksityisten varallisuusoikeuksien käsite.
Samalla tavalla kunnallista pysäköinninvalvontaa vastustetaan, siihen ei vain löydy mitään rationaalisia vasta-argumentteja joista voitaisiin Oikeus ja kohtuus -palstalla riidellä. Kyllähän jokaisella on oma tarinansa siitä miten viranomaisen antama pysäköintisakko tuli väärin perustein. Kaikki myös tietävät miten paljon törkeyksiä ja väkivaltaa matkalippujen tarkastajat joutuvat kokemaan julkisissa liikennevälineissä. Näille ilmiöille on pakko olla jokin yhteinen nimittäjä.
Yksi vastaus kysymykseen on liikennepsykologinen. Olen koko autoilijaelämäni ajan muutenkin ihmetellyt että mikä tekee ihmisestä täydellisen idiootin istuessaan auton rattiin. Liikenteessä vastapuolia ei käsitellä ihmisinä vaan anonyymeinä autoina. ("Hemmetin hidasteleva fiiatti, pakko päästä ohi") On oikeastaan ihan loogista että peltihökkerön tuoman anonymiteetin ja totaalisen riippumattomuuden myötä ihmiset kokevat tärkeäksi vastustaa sitä että joku yrittää heidän oikeuksiaan loukata.
Hesarissa olleen (blogissakin lainatun) kannanoton mukaan kauppakeskuksilta menisi puomilaitteiden mukana yksi kilpailuvaltti eli ilmainen pysäköinti. Tämä väite ei pidä paikkaansa.
Ensinnäkin, kukaan ei kiellä kauppakeskuksen ylläpitäjää hinnoittelemasta pysäköintiä niin, että esimerkiksi ensimmäiset kaksi tuntia ovat maksuttomia, ja että sen jälkeiset tunnit on hinnoiteltu progressiivisesti kasvavan tuntitaksan mukaan. Näin on toimittu mm. Ruoholahden kauppakeskuksessa, joka on aiemmin tarjonnut kolmen tunnin maksuttoman pysäköinnin. Kaupallisista syistä tuo käytäntö tosin muuttuu niin, että maksutonta aikaa saa kaupan kanta-asiakaskortilla tunnin verran.
Toisekseen, "maksuton pysäköinti" tarkoittaa vain sitä, että pysäköinnin hinta on täytynyt leipoa sisään muiden tuotteiden hintoihin, sillä parkkihallien rakentaminen ja ylläpitäminen ei vastoin yleistä käsitystä ole ilmaista. Kauppakeskuksen omistaja siis subventoi pysäköintiä muusta toiminnastaan, joka johtaa siihen, että autottomat asiakkaat maksavat tuotteistaan turhan kalliita hintoja.
Niinpä niin . . . . vain ja ainoastaan käräjäoikeudessa ja hovissa, kuusi (6) ammattituomaria pääsivät päätelmään, että rankaisuvalta on vain ja ainoastaan viranomaisilla. No, toisaalta muistaakseni eräs yksityinen pysäköintivalvontayhtiö joutui muuttamaan maksulappunsa mallia, kun liikaa muistutti sitä virallista pysäköintivalvontamaksulomaketta . . . . sattumaa vai muuta . . . ken tietää ja jos tietää, niin välttämättä ei kerro.
Mutta mitä oikeudessa, varsinkin hovissa kävi, ei tunneta edes pysäköinnin ja pysähtymisen välisiä eroja, vaikka oikein "alalla olaan". Toisaalta, mistä se ao. yhtiön työntekijän harha on kotoisin, että kiinteistöyhtiö määrittelisi pelastustien sijainnin ? ? ?
Samaan kategoriaan menee, yritys syöttää pajunköyttä, että Suomessa pitäisi ottaa huomioon, mitä Svean-hovioikeus on päättänyt pysäköinnistä Ruotsissa, tai miten ao. valtion tahi muiden lainsäädäntö pätee täällä.
Mutta ihan opetukselliselta kannalta; Taanoin lehdissä oli useita artikkeleja, jossa Tukholmassa "juhlittiin" jos kyseistä sanaa saa käyttää, Suomen irtautumisen 200-vuotisjuhlia Ruotsin vallan alta, muistatteko Virolainen ? ? ?
Samaa ajatusmaailman jatukumona voisi joku narkkari alkaa "laillisesti" pössyttelemään cannabista kotonaan tai perustaa cannabiskahvilan, sentään moinen on sallittua Hollannissa . . . . . .
No niin, tässä edellisessä (anonyymin) puheenvuorossahan tuo ensimmäisen viestini teesi tulikin todistettua, vaikkei Hitler-kortti varsinaisesti vilahtanutkaan. Ei kannabis-korttikaan huono ole, harvinaisempi vain.
Muuten olen sitä mieltä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa tuntuu edelleenkin hankalalta vastustaa. Tämä ei johdu vain oikeudellisista perusteista, vaan myös siitä, että nämä yksityistä pysäköinninvalvontaa vastustavat aktivistit, kuten anonyymi, nyt ovat mitä ovat.
Jos portilla on ajokielto, voi sitä tukea vartijoin ja estää pääsyn kotirauhaan viitaten. Mutta rankaisemisen oikeus on valtiolla.
Sopimuksen laatija kantaa vaaran oikeasta tulkinnasta, joten avoimella ajoväylällä pitää olla sopimuskumppanille ymmärrettävä teksti.
Vaatisin jotain pysäköintilapun tyyppistä sopimuksen merkiksi. Puomi estäisi ajon ilman sitä.
Niinkuin stokkalla.
Pysäköinti liiketoimintana estyy, jollei viivytyksettä voi saada korotettua maksua sopimuksetta pysäköiviltä. Siihen tarvitaan pysäköinnin valvontaa liiketoiminnan muodossa.
Kai se ParkCom juttunsa voittaa,jos osaa sanansa oikein asettaa ja kädet eivät tulleet sidotuksi alhaalla.
Kuka johtaa poliisia? Onko poliisiylijohtajan nimi Heikki Seppä vai Mikko Paatero?
Paatero ajaa poliisin tehtäviä muille: löytötavarat, näpistysrikokset jne... jonkun muun kuin poliisi hoidettavaksi.
Seppä taas väittää yksityioikeudellista aktia viranomaisten monopoliksi.
Herroilla on niin kova ristiriita, että olisi mukava tietää, kummalla on loppujen lopuksi enemmän röhnää olkapäillä ja oikeus sanoa viimeinen sana.
Voisitko ottaa Jyrki selville, milloin KKO antaa päätöksensä?
Olin yhteydessä toiseen pysäköintivalvontayhtiöön, josta tiedettiin sanoa, että "päätös tullee lomien jälkeen, vuoden 2009 aikana".
Päivitä tietosi ja laita blogiin tieto.
-Jaksamista-
KKO: "yksityinen saa periä valvontamaksuja".
Perustuslakivaliokunta: "yksityinen ei saa periä valvontamaksuja".
http://www.talouselama.fi/uutiset/article581715.ece
Lähetä kommentti