425. Vähemmistövaltuutettu ilmiantoi kansanedustaja Hakkaraisen rasistisesta lausumasta

Valtiopäivämies sahallaan

1. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on pyytänyt valtakunnansyyttäjää tutkimaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) lausuntoja. Hakkarainen antoi kolme päivää sitten eli viime tiistaina Helsingin Sanomille videohaastattelun, jossa hän vähemmistövaltuutetun mielestä ilmaisi mielipiteitään rasistisesti ja ihmisarvoa loukkaavasti.

2. Biaudet: "Hakkaraisen lausunnot maahanmuuttajista, turvapaikanhakijoista, ihonväriltään tummista ihmisistä ja muslimeista ovat sekä panettelevia että solvaavia. Niistä voi saada harhaanjohtavasti kuvan siitä, että tiettyyn kansanryhmään kuuluvat henkilöt ovat rikollisia ja alempiarvoisia".

3. Biaudet on pyytänyt valtakunnansyyttäjää arvioimaan, täyttävätkö Hakkaraisen lausunnot jonkin rikoksen tunnusmerkit. Rikosnimikkeenä voisi hänestä olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

3. Mitä Hakkarainen sitten tarkkaan ottaen sanoi HS:n videohaastattelussa 26.4. eli viime tiistaina? Jokseenkin sanatarkasti näin:

– Tuo maahanmuuttohomma pitää saada kuriin, ettei täällä ruveta rosvoja elättämään. Pikakäännytyslaki heti voimaan.

– Viitasaarella on yks kaveri, sen poika on rajalla. Se sano että neekeriukko tullee sinne ja sanoo turvapaikka. Se ei osaa mitään muuta suomea, ja heti ollaan sisällä.

– Ja kaiken maailman muslimit täällä hilluu ja kyykkii tuolla ja huutaa. Kahtokaahan, minareetti on kohta tuossa ja ukko huutaa siellä tolpassa Ööö, ööö, ööö!. Aamusella viiden aikaan aloittaa, sitä on mukava kuunnella.

4. Aika pahaltahan tuo kuulostaa! Minusta tuollaista puhetta voisi hyvin pitää rikoslaissa tarkoitettuna vihapuheena tai kiihottamisena kansanryhmään vastaan (RL 11:10). Joka tapauksessa asia on todella tutkinnan arvoinen. Kansanedustajallekin kuuluu sananvapaus, mutta sananvapaudellakin on rajansa.

4. Mutta suojaisiko Hakkaraista tässä tapauksessa perustuslaissa säädetty parlamentaarinen koskemattomuus? Perustuslain 30 §:n 2 momentin mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään 5/6 annetuista äänistä on kannattanut. Mainitussa lainkohdassa on kysymys kansanedustajan rikosoikeudellisesta koskemattomuudesta eli immuniteetista.

5. Mainittu säännös on peräisin niiltä kansanedustuslaitosten alkuajoilta, jolloin jokainen edustaja saattoi hallitsijan taholta odottaa kostotoimenpiteitä eduskunnassa esittämiensä mielipiteiden vuoksi. Suomessa oli tällaiseen varovaisuuteen aivan erityinen syy Venäjän vallan aikana. Demokraattisen järjestelmän vallitessa kansanedustajan immuniteettia ei sen sijaan olisi tarvetta pitää niin vaikeasti kumottavana kuin mitä PL 30 §:n 2 momentin mukaan on asian laita. On toki paikallaan, että edustajaa ei voida vetää mistä tahansa pienestä huomaamattomuudessa tai hyvässä uskossa esitetystä virheellisestä edesvastuuseen, mutta toisaalta saattaisi olla paikallaan, että kansanedustajat eivät voisi möläytellä mitä tahansa parlamentariseen koskemattomuuteensa vedoten.

6. Hakkaraisen tapauksessa mainittu PL 30 §:n 2 momentti ei kuitenkaan tule sovellettavaksi. Hakkaraisesta oli tosin ilmeisesti jo ehtinyt tullut kansanedustaja ennen kuin HS häntä eduskuntatalossa haastatteli ja hän antoi kyseisen "neekeri-ukko" -lausuntonsa. Ehdokkaasta tulee virallisesti kansanedustaja, kun hänen saamansa valtakirja on oikeuskanslerin toimesta tarkastettu. Mutta valtiopäivät, johon PL 30 §:n 2 momentissa nimenomaan viitataan, avattiin juhlallisesti vasta eilen eli 28.4., siis kaksi päivää sen jälkeen, kun Hakkarainen oli möläytyksensä videolle kakaissut.

7. Hakkarainen ei voi puolustukseen vedota, toisin kuin on jo ehditty väittää, siihen, että hän puhui neekeriukosta vain sen, mitä hän oli kuullut joltakin toiselta henkilöltä. Hakkarainen ilmiselvästi hyväksyi viitasaarelaisen kaverinsa - sen jonka poika on töissä "rajalla" - esittämän arvion "neekeriukosta, joka on heti sisällä."

8. Tuoreille persujen edustajille tuntuu sattuvan ensimmäisellä viikolla eduskunnassa kaikenlaista. Ikäpuhemies Kauko Tuupainenhan möläytti puhemiehen vaalien yhteydessä "noloja" tokaisemalla ilmeisesti erästä tuntemaansa naiskansanedustajaa tarkoittaen jotakin epämääräistä "fyysisistä töistä" kyseisen edustajan ollessa juuri pudottamassa äänestyslippuaan Tuupaisen valvovan katseen alla äänestyslippupönttöön. Eivätkö uudet persut oikein hallitse uutta tekniikkaa ja osaa varoa sanomisiaan, vai mistä oikein on kysymys?

9. Joka tapauksessa on outoa ja täysin ennenkuulumatonta, että kansanedustaja, joka väittää olevansa ensimmäisellä Helsingin reissullaan ja käyttävänsä toista kertaa elämässään solmiota, joutuu heti ensimmäisenä viikolla ilmiannetuksi ja epäillyksi vakavasta rikoksesta. Vieläpä rikoksesta, joka perustuu nimenomaan hänen uudella työpaikallaan eli eduskuntatalossa antamaan haastatteluun.

9. Jussi Halla-aholla sen sijaan tuntuu menevän paljon paremmin. Hän oli syytteessä samannimisestä rikoksesta, josta vähemmistövaltuutettu on nyt ilmiantanut Teuvo Hakkaraisen, mutta sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät sanotun syytteen. Halla-aho sai kuitenkin sakkotuomion uskontorauhan rikkomisesta. Tämä ei estänyt Timo Soinia valituttamasta Halla-ahoa maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Tämä on jakanut mielipiteitä eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Toiset ovat pitäneet Soinin valintaa nerokkaana ratkaisuna, toiset taas ovat katsoneet, ettei Halla-aho ole sanottuun tehtävään rikosjutun ja hänen blogissaan ilmaisemien maahanmuuttovastaisten mielipiteidensä takia lainkaan sopiva. Halla-aho itse katsoo olevansa nyt tehtävässä, joka on kuin valettu hänelle, ministeriksi hän ei edes halua. Olisiko edes päässytkään?

10. Alex Stubbia mukaillen Jussi Halla-aho voisi nyt sanoa: Mä ole nyt mun ihanneduunissa, josta mä olen aina haaveillut.

11. Mutta mitä sanoi Teuvo Hakkarainen, kun toimittaja kysyi, tulisiko hänelle kenties joskus vielä ikävä takaisin sahalleen? "Minulla on jo nyt ikävä sinne", vastasi Hakkarainen 26.4.

285. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi Eva Biaudet´n nimitysasiassa puhtaat paperit valtioneuvostolle, samoin itselleen

Oikeuskanslerin kaksoisrooli puhuttaa jälleen

1. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tänään lehtitietojen mukaan päättänyt, ettei valtioneuvoston menettelyssä, jolla RKP:n entinen kansanedustaja Eva Biaudet junailtiin vailla virkaan vaadittavaa korkeakoulututkintoa vähemmistövaltuutetuksi ollut moitittavaa. Biaudet´lle myönnettiin valinnassa erivapaus, koska hän vain oikeustieteen ylioppilas. - Miksihän B. muuten käyttää "titteliä" oik.yo., jos hänellä ei ilmeisesti ole edes tarkoitus suorittaa oikeustieteen kandidaatin tutkintoa?

2. Oikeuskansleri Jonkka perusteli puhtaat paperit -päätöstään sillä, että valtioneuvosto ei erivapauspäätöksessään ylittänyt viranomaiselle lain mukaan kuuluva harkintavaltaa. Virkamieslain erivapauden myöntämistä koskeva säännös antaa hänen mukaansa valtioneuvostolle "suhteellisen suuren harkintavallan." Sitä, mitä tällä "suhteellisen suurella" itse asiassa tarkoitetaan, Jonkka ei ole kertonut. Jonkka muistuttaa, ettei oikeuskansleri voi tehdä ansiovertailua hakijoiden kesken eikä ottaa kantaa siihen, kuka hakijoista on pätevin.

3. Viimeksi mainittu toteamus pitää toki paikkansa, mutta kanteluissa, joita Jonkalle tehtiin peräti seitsemän sanotussa asiassa - itse en ollut kantelijoiden joukossa - tämä ei ollutkaan mikään keskeinen peruste. Asiassa oli keskeisenä ponttina esillä kysymys siitä, voidaanko yhdelle viranhakijalle myöntää erivapaus korkeakoulututkinnosta, jos kaikilla muilla yli 20 hakijalla on vaadittava tutkinto.

4. Tämän kysymyksen, johon mm. Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Husein Muhammed kiinnitti omassa kantelussaan lehtitietojen mukaan huomiota, Jonkka on kuitenkin ilmeisesti sivuuttanut päätöksessään kokonaan; ainakaan lehtiuutisten mukaan tästä oleellisesta kysymyksestä Jonkka ei puhunut mitään; itse päätöstä en ole vielä nähnyt.

5. Näinhän se yleensä menee näissä kantelupäätöksissä muutoinkin: sellaiset kysymykset ja väitteet, joiden perusteella asia voisi saada toisenlaisen ratkaisun, sivuutetaan laillisuusvalvojien ratkaisuissa kokonaan, ts. niistä ei anneta edes lausuntoa. Tämän olen itse jonkun kerran tullut tekemieni kantelujen johdosta kokemaan. Tätä metodia ovat noudattaneet oikeuskanslerit Jorma S. Aalto, Paavo Nikula ja Jaakko Jonkka. Ts. oikeuskansleri samoin kuin oikeusasiamies eivät noudata päätöksenteossaan ns. pro et contra -metodia. Muutoin OKa:n ja EOA:n päätöksenteossa on havaittavissa selvä tendenssi: in dubio pro virkamies tai viranomainen.

6. Minua hieman ihmetyttää, että Jakko Jonkka otti asian eli tehdyt kantelut itse tutkittavakseen ja ratkaistavakseen ratkaisun olisi voinut tehdä myös apulaisoikeuskansleri. Jonkka oli nimittäin ottanut samaan kysymykseen eli B:lle myönnettyyn erivapauteen kantaa jo ennen kuin Valtioneuvosto teki asiaa koskevan päätöksen. Kuten ministerin Stefan Wallin on kertonut, hän tai valtioneuvosto oli nimittäin konsultoinut etukäteen Jonkkaa Biaudet´lle myönnettävästä erivapaudesta ja tällöin Jonkka oli näyttänyt vihreää valoa hankkeelle eli siis katsonut, että menettely on laillinen.

7. Nyt siis Jonkka on ratkaissut kantelut sellaisessa asiassa, jossa hän on jo kertaalleen muodostanut oman kantansa, jota valtioneuvosto on sitten noudattanut. Jos oikeuskansleri olisi tuomari, olisi kyse selvästä esteellisyydestä, sillä tuomari on jäävi käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa, jossa hän on jo kertaalleen aikaisemmassa käsitelyvaiheessa muodostanut kantansa. Tuomarilla olisi tuollaisessa tilanteessa tietenkin selkeä ennakkokäsitys asiasta, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.

8. OK 13 luvun tuomarin esteellisyyssäännökset eivät kuitenkaan koske oikeuskansleria, jolla on perustuslain mukaan eräänlainen kaksoisrooli. Yhtäältä hän valtioneuvoston neuvonantaja, eräänlainen kruununjuristi, jota ministeriöt ja ministerit konsultoivat laillisuutta koskevissa kysymyksissä. Toisaalta oikeuskansleri taas on ihmisten ("oikeusalamaisten") mm. juuri ministereiden ja valtioneuvoston menettelytavoista tekemiä kanteluja tutkiva ja ratkaiseva ylin laillisuusvalvoja. Mainittu kaksoisrooli on minusta outo ja merkillinen, mutta kuvaan kuuluu, etteivät oikeuskanslerit itse ole nähneet asiassa mitään kummallista.

9. Niinpä tässä Eva B:nkin asiassa Jaakko Jonkka on ensin vastannut ministeri Wallinille, että myönnettävässä erivapaudessa ei ole laillisuuden kannalta epäselvyyttä, minkä jälkeen on ratkaissut seitsemän ihmisen valtioneuvoston erivapauspäätöksestä tekemät kantelut ja toistanut kantansa, että valtioneuvosto menetteli erivapauden myöntäessään harkintavaltansa puitteissa. Yksinkertaista ja tehokasta "laillisuusvalvontaa," vai mitä?

10. Ihmisten ei olisi tietenkään kannattanut tässä asiassa, kuten ei kannattaisi muissakaan vastaavanlaisissa tapauksissa, joissa ministerit ja valtioneuvosto ovat jo etukäteen konsultoineet oikeuskansleria laillisuutta koskevissa kysymyksissä, kannella oikeuskanslerille, koska kansleri on tosiasiallisesti sidottu siihen mielipiteeseen ja kantaan, jonka hän on jo etukäteen kertonut valtioneuvostolle.

11. Olen kirjoittanut Eva Biaudet´n erivapausasiasta blogissani 271/14.5.2010. Oikeuskanslerin edellä mainitusta kaksoisroolista, joka ilmeni myös esimerkiksi ministeri Mauri Pekkarisen Suomi-Soffa tapauksessa, olen kirjoittanut blogissani 5.9.2008.

271. Eva Biaudet´n valinta - poliittinen virkanimitys?

STT:stä lennätettiin tänään:

Eeva Biaudet’n valinnasta vähemmistövaltuutetuksi on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelun tekijä kritisoi erityisesti sitä, että Biaudet’lle myönnettiin erivapaus viran hakukriteereissä mainitusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, vaikka paikkaa haki useita koulutukseltaan ja työkokemukseltaan päteviä henkilöitä.

Kantelun tehnyt Pakolaisneuvonta ry:ssä lakimiehenä toimiva Husein Muhammed haki paikkaa itsekin, mutta korostaa, että useilla hakijoilla oli esimerkiksi kokemusta tehtävässä keskeisten lakien, kuten yhdenvertaisuus- ja ulkomaalaislain soveltamisesta ja valvonnasta. Useilta löytyi myös kansainvälistä kokemusta, jota painotettiin erityisesti Biaudet’n valinnassa.

Muhammed sanoo haluavansa herätellä keskustelua poliittisista virkanimityksistä.

”Monesti sellaisissakin tasavahvoista hakijoista valitaan poliittisesti miellyttävämpi, mutta tässä on jouduttu monta asiaa uhraamaan”, Muhammed sanoo.

Hän moittii viranomaisia myös siitä, että maahanmuuttajia ei huolita maahanmuuttohallinnon tehtäviin.

”Mitä jos Ahvenanmaan maakuntapäivillä tai Folktingetissä olisi vain suomenkielisiä edustamassa ruotsinkielisiä?”

-------

Eva Biaudet (rkp), jolle Muhammedin kantelu ei toki sinänsä kuulu, ei ole vielä kommentoinut asiaa.

Mitenkäs se Pekka Ruuska lauloikaan "Rafaelin enkelissä": "Mikä minä olen hänelle vastaaman, multa luvut jäi kesken aikoinaan...."

Eva Biaudet (synt. 1961) on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa vuodesta 1980. Opinnot ovat vielä kesken. Ei tuo nyt kovin ihmeellinen tutkinto ole, voisi kokemuksesta sanoa. Eduskuntaan Eva B. (rkp) valittiin v. 1991 ja siellä hän istui 15 vuotta. Peruspalveluministerinä Biaudet toimi kahteen eri otteeseen 2000-luvun alussa. Vuosina 2007-2010 Eva B. toimi Etyjien ihmiskaupan vastaisen työn piskuisen yksikön pomona eli virallisesti erityisedustajana Wienissä, toimistossa on töissä 10-15 henkilöä. Vuoden 2006 presidentin vaaleissa Eva B. kannatti Tarja Halosen uudelleen valintaa. Vielä ei ole selvillä, aikooko Eva B. pyrkiä eduskuntaan ensi vuoden vaaleissa.

Eva B. haki vähemmistövaltuutetun määräaikaista (viisivuotista) virkaa maaliskuussa. Samanaikaisesti hän haki myös RKP:n puoluesihteeriksi. Kun näytti siltä, että puoluesihteerin pestiä ei tule - uudeksi puoluesihteeriksi valittiin sittemmin Johan Johansson - Eva peruutti tuon hakemuksensa.

Vähemmistövaltuutetun virka kuuluu hallinnollisesti sisäasianministeriöön ja tarkemmin sanottuna maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp) rooteliin. Luultavasti Thors ja RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin lupasivat, kun siis Eva peruutti hakunsa puoluesihteerin hommaan, hoitaa Evalle lohdutuspalkintona vähemmistövaltuutetun viran.

Asetuksen mukaan vähemmistövaltuutetulta vaaditaan kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto ja tätä Evalla ei siis ollut. Mutta ei hätää, valtioneuvosto päätti hakemuksesta myöntää Evalle erivapauden sanotusta pätevyysvaatimuksesta. Tämä perustuu virkamieslakiin, jonka mukaan valtioneuvosto voi "erityisestä syystä" myöntää erivapauden viran pätevyysvaatimuksesta. Ministeri Wallinin mukaan ennen erivapausasian ratkaisemista hallitus oli konsultoinut oikeuskansleri Jaako Jonkkaa, joka toimii eräänlaisena hallituksen neuvonantajana ja antaa ministereille näiden pyytämiä lausuntoja.

Valtioneuvostossa Eva B:n nimitys hyväksyttiin tämän jälkeen läpihuutojuttuna. Asian esitteli sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sdp) - Tarja Halosen suosikki sanottuun virkaan, kuten muistettaneen. Viljanen äityi kehuman esittelymuistiossaan Eva B:n kykyjä, taitoa ja kokemusta "täysin ylivertaisiksi" muihin hakijoihin verrattuna. No, näissä muistioissahan voidaan sanoa melkein mitä tahansa, tämä on kyllä nähty niin monta kertaa aiemminkin. Ministeri päättää nimitysasian,minkä jälkeen esittelevä virkamies panee parastaan keksiäkseen nimityspäätökselle mahdollisimman näyttävät perustelut.

On selvää, että Eva B:n nimitysasia päätettiin asiallisesti hallituksessa jo silloin, kun Evalle päätettiin antaa erivapaus viran tärkeimmästä kelpoisuusvaatimuksesta. Evalle annettiin erivapaus poliittisin perustein, siltä vaikuttaa.

------

Ymmärrän hyvin Husein Muhammedin kantelun ja pidän sitä perusteltuna. On hyvä, että poliittiselta virkanimitykseltä pahasti haiskahtava menettely ja erivapauden myöntäminen ainakin tutkitaan, vaikka lopputuloksen toki kaikki tietävät: ei syytä, sanoo oikeuskansleri; "on näet niin, että valtioneuvostolla on laaja harkintavalta" tai jotain muuta vastaavaa fraasia tultaneen käyttämään perusteluina.

Hetkinen, mutta eihän Jaakko Jonkka voi - ainakaan minusta - käsitellä koko kantelua, kun Wallinin mukaan hallitus konsultoi Jonkkaa jo ennen erivapauskysymyksen ratkaisemista! Jonkka on näyttänyt vihreää valoa erivapauden myöntämiselle, joten hänellä on jo kanta asiassa.

Kantelun ratkaissee siis apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, lempinimeltään "Puumis". Kukas hän sitten on? Aivan: entinen vähemmistövaltuutettu!

Erivapauden myöntäminen on todella kummallinen asia, jos virkaa haki 30 ihmistä, joista 28:lla oli vaadittu ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna. Kyllä tuosta joukosta olisi ollut vara valita kaikki kelpoisuusehdot täyttävä hakijakin. Mutta se politiikka, se politiikka! Kun uudet vaalit lähestyvät ja hallituksen toimikausi lähenee loppuaan, hallitus käy, kuten kaikki hallitukset tätä ennenkin, entistä röyhkeämmäksi poliittisten virkanimitysten suhteen.- Nyt on myös esitetty Liisa Hyssälää Kelan pääjohtajaksi, tämän nimityksen tekee Tarja Halonen.

Ministeri Astrid Thorsin perustelut olivat kummalliset: "Aivan kuka tahansa olisi voinut vapaasti hakea virkaa." MIksi siis virkan asetuksen mukaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, jos kuka tahansa olisi kelvannut - jos vain olisi ollut oikeasta puolueesta? Tässä juuri ilmenee ylimielisyys ja röyhkeys, jota RKP:llä, tällä ikuisella hallituspuolueella, on otsaa esittää ja vaatia itselleen virkapaikkoja siinä missä isommatkin puolueet.

Ministeri Thors haluaa kyllä haalia tänne maahanmuuttajia erilaisiin likaisen työn hanttihommiin tai mansikanpoimijoiksi, ravintola-apulaisiksi, siivoojiksi jne.,mutta parempiin töihin heitä ei toki saa ministerin mielestä valita, jokin raja sentään pitää olla!

Virkaan pätevän ja sopivan Husein Muhammedin valinta uudeksi vähemmistövaltuutetuksi olisi ollut hallituksen kannalta näkyvä osoitus maahanmuuttajien arvostamisesta.

Vähemmistövaltuutettu on juuri se viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu valvoa maassa, ettei syrjintää tapahdu.

Voiko Eva Biaudet toimia uskottavana vähemmistövaltuutettuna tällaisen virkanimitysprosessin jälkeen?

Husein Muhammed lienee vihreiden ehdokkaana ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Ensi maanantaina (17.5.) Muhammed keskustelee Helsingissä maahanmuuttoiltamissa vaaleissa myös ehdokkaana olevan Erkki Havansin (ps) kanssa teemasta "Maassa maan tavalla."

Olisi mielenkiintoista seurata prosessioikeuden emeritusprofessorin ja lakimies Muhammedin (29 v.) keskustelua, tuskinpa siinä prosessioikeutta juuri käsitellään. Erkki Havansi ei ole tunnetusti mikään rkp-fani, mutta toisaalta hänellä on lähtökohtaisesti ja bloginsakin mukaan perussuomalainen asennoituminen maahanmuuttajiin.

Maassa maan tavalla - niinpä.

Poliittiset virkanimitykset ovat olennainen osa suomalaista maantapaa.