tiistai 1. toukokuuta 2018

1145. Vapun viettoa 2018


                                          Tänäkin vappuna toki marsittiin

1. Vapun vietto tai juhlinta on käynnissä lähes yhtä kosteissa merkeissä kuten aina ennnenkin.  Helsingissä ja muissakin suuremmissa kaupungeissa juhlijoiden kerrotaan aattona sikailleen ja roskanneen julkisia paikkoja tavallista enemmän. Helsingissä puistojen, katujen ja torien siivoaminen kestänee useita päiviä. Katselin eilen verkkolähetystä juhlijoiden ilakoinnista ja osin suoranaisesta riehunnasta Havis Amandan lakitustilaisuudessa ja ihmettelin suuresti joidenkin juopuneiden juhlijoiden loputtomalta tuntuvaa intoa kahlata ja uiskennella pullot ja lasit käsisään patsaan vesialtaassa.

2. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio astelivat tänään median eteen Presidentinlinnan Valtiosalissa, kun Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro (YL) ja Suomen Työväen Musiikkiliike esittivät heille perinteisen vapputervehdyksensä.  Yleensä kyseinen tilaisuus pidetään Presidentilinnan  pihalla, mutta sateisen sään takia esitys oli tällä kertaa viety sisätiloihin. 

3. Tilaisuus oli merkittävä sikäli, että se on Jenni Haukion ensimmäinen julkinen esiintyminen äitinä, sillä edellisen kerran hänet nähtiin vilkaukselta julkisuudessa, kun presidenttipari poistui Haukion vauvan synnytyksen jälkeen Naistenklinikalta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Monet olivat odottaneet, että parin 2. helmikuuta syntynyt Aaro-poika olisi ollut Linnassa vanhempiensa mukana, mutta toive osoittautui turhaksi.

4. Jenni Haukion poissaolo julkisuudesta ja kaikista edustustilaisuuksista on kestänyt niin pitkään, että aloin olla jo hieman huolestunut ja mieleeni muistui televiossa parhaillaan pyörivän ohjelmasarjan nimi "Pitäisikö olla huolissaan". Monet ihmiset ovat verranneet Suomen presidenttiparia esimerkiksi Ruotsin ja Engalannin kuninkaallisiin. Näin etenkin viime vuonna, jolloin Suomi täytti 100 vuotta ja maassa käytiin presidentinvaalikampanjaa, jolloin kyseinen intoilu ja ihailu oli huipussaan ja alkoi "tavallisia tasavaltalaisia" jo hieman tavalla kyllästyttää. 

5. Jenni Haukio ei osallistunut edes viime viikolla pidettyyn Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan eikä häntä nähty myöskään Linnassa pidetyillä perinteisillä diplomaattipäivällisillä, vaan Sauli saapui näihinkin tilaisuuuksiin ja kätteli Linnaan saapuneet diplomaatit ypöyksin. Presidenttipari on pitänyt lapsensa syntymisen jälkeen erittäin matalaa profiilia ja varjellut näin yksityisyyttään, mikä heille toki suotakoon. 

6. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa tilanne on ollut iloisten perhetapahtumien jälkeen "tosi kuninkaallisten" kohdalla täysin toisenlainen. Ruotsissa prinsessa Madeline näyttäytyi maaliskuun alussa kolmannen lapsensa kanssa julkisuudessa pian synnytyksen jälkeen ilmoittaen samalla kaikelle kansalle myös tyttövauvalle annettavan nimen Adrienne. Englannissa Cambridgen herttuatar Catherine synnytti kolmannen lapsensa pari viikoa sitten (23. huhtikuuta) ja tuli prinssi Williamin kanssa  - vieläpä "korkkareissa" - poikalapsi käsivarsillaan median eteen vain 7 tuntia synnytyksen jälkeen. Pojalle annettava nimi Louis ilmoitettiin kahta päivää myöhemmin.

7. Suomessa Sauli Niinistö ilmoitti lapsen syntymän jälkeen vain tämän sukupuolen, pituuden ja painon. Vauvaa ei saanut kuvata silloin, kun presidenttipari poistui autolla synnytyslaitokselta. Kun jotkut toimittajat uskaltautuivat jonkin ajan kuluttua utelemaan Niinistöltä, mikä nimi vauvalle oli tarkoitus antaa, saatiin Saulilta tai presidentin kansliasta kuivahko vastaus, jonka mukan "nimi kerrotaan kyllä kirkossa, sitten kun aika on". Helsingin ex-piispa Eero Huovinen kastoi presidenttiparin lapsen huhtikuussa, jolloin hänelle annettu nimi Aaro Veli Väinämö tuli julki; lapsen kummeja ei (tietenkään) ilmoitettu. Hieman myöhemmin Sauli Niinistö mainitsi ohimennen medialle, että "kastetilaisuus oli ollut erittäin lämminhenkinen". Niinpä niin, kastetilaisuudet, joiden henki ei olisi lämmin, ovat käytännössä luutavasti varsin harvinaisia. 

7. Nyt tilanne on normalisoitumassa, kun Jenni Haukio saatiin vihdoin ja viimein kameroiden eteen. Presidenttipari asteli tänään kello 11 Valtiosaliin hyväntuulisena YL:n kuoron eteen. Sauli Niinistöllä oli yllään harmaa puku, olisiko harmaa sää vaikuttanut puvun valintaan? Mieskuoro kajautti ensin ilmoille perinteiden mukaisesti "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö" -laulun, minkä jälken mikrofonin eteen asteli ilmeisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajana nuori nainen, joka puhui paperista lukien pressidentiparille. Puhe oli aika pitkä, mutta valitettavasti siitä ei saanut verkkolähetyksestä mitään selvää, mikä johtunee Valtiosalin onnettomasta akustiikasta. Tämä jälkeen puhui Sauli Niinistö, eikä hänenkään sanoistaan saanut selvää, mutta pari kertaa hän ilmeisesti yritti olla vitsikäs, minkä huomasi kuorolaisten pikku hörähdyksistä.
 

8. Lopuksi YL:n kuoro esitti presidentiparille Selim Palmgrenin tuutulaulun. Tällöin Sauli loihe lausumaan, että "toivottavasti kuuluu myös tuonne yläkertaan" viitaten ilmeisesti Linnan yläkerran jossakin  huoneessa olevaan Aaro-poikaansa. "Tai toivottavasti ei", kommentoi kuoronjohtaja Pasi Hyökki Niinistön toteamusta. Tämän jälkeen koko remmi poistui Valtiosalista toiseen huoneesen - luultavasti nauttimaan simaa ja tippaleipiä - jonka ovet suljettiin. Hieman myöhemmin Valtiosaliin astelivat Työväen Musiikkiliikkeen varttuneet soittajat, mutta heidän esitystään en enää jäänyt katsomaan.

9. Tällaista on siis Vapun vietto ja presidenttiparin elämä Suomessa! Ehkä hieman harmaata tai pikkusen jopa karua, mutta mikäs siinä, kyllä me suomalaiset silti pärjäämme oikein hyvin täällä Pohjolassa, sillä onhan Suomi tutkitusti maailman onnellisin maa! Mutta ehkä joskus kannattaisi tutkia myös sitä, miten onnellinen Suomen kansa on muihin kansakuntiin verrattuna ja onko valtiomuodolla - kuningaskunta vs tasavalta - tässä suhteessa merkitystä.

10. Tänään Helsingin Sanomissa oli entisen suurlähetteliäään Benjamin Bassinin nekrologi; Bassin kuoli 27. maaliskuuta 74-vuotiaana Helsingissä. Hän oli sivistynyt henkilö ja juristi, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Thaimaassa, Intiassa ja viimeksi Kiinassa 2001-2005. En tuntenut Bassinia, mutta hän jäi mieleeni syskuussa 1962, jolloin astelimme Helsingin yliopistolla peräkkäin kättelemään uusina opiskelijoina rehtori Edwin Linkomiestä; tällainen seremonia oli tuolloin tapana. Bassinin juutalaisen syntyperän huomasi oitis, ja satuin vilkaisemaan edessä olleen Bassinin opintokirjaa, josta miehen nimi näkyi. Minulla oli oikea käsi kantositeessä, sillä olin joutunut edellisenä iltana pieneen käsirysyyn. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä kättelin rehtori Linkomiestä, tätä sotasyyllisenä tuomittua entistä pääministeriä vasemmalla kädellä.

11. Nekrolgin mukaan Benjamin Bassin joutui viettämään viimeiset vuotensa vaikea sairauden takia hoitokodissa, mistä häntä kuljetettiin konsertteihin ja muihin hänelle tärkeisiin harrastuksiin. Ikävä juttu, joka toisaalta sai mietimään, miten hyvin olen itse loppujen lopuksi selviytynyt erilaisista kolhuista ja vastoinkäymisistä. Huomenna matkustan Pohjois-Suomeen, jossa osallistun välimiehenä erään riita-asian käsittelyyn. Tällaiset harrastukset, joihin myös blogin pitäminen kuuluu, saavat mielen pysymään virkeänä.

 

lauantai 28. huhtikuuta 2018

1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan



                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta


tiistai 24. huhtikuuta 2018

1143. Kaj Turunen (sin) loikkasi - hajoaako hallitus?



                                            Kaj Turunen (kokoomus)

1. Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja Kaj Turunen loikkaa kokoomukseen. Hän ilmoittaa harkinneensa asiaa jo pitkään. Loikkauksesta Turunen kertoi päättäneensä kaksi viikkoa sitten. Hän oli keskustelut loikasta kokoomuksen varapuheenjohtajan ja "hyvän ystävänsä"  Janne Sankelon kanssa. Vielä viime torstain TV1:n  A-talk -ohjelmassa Turunen edusti pontevasti sinistä tulevaisuutta.

2. Kaj Turunen, Janne Sankelo ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoivat asiasta eduskunnassa juuri äsken päättyneessä tiedotustilaisuudessa. 

3. Tilaisuudessa puhunut Turunen sanoi olleensa itse asiassa aloitteellinen. Ensimmäisen kerran hän sanoi harkinneensa asiaa jo perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen kesällä 2017, mutta lopullisen päätöksen loikasta hän oli tehnyt vasta pari viikkoa sitten.

4. Turunen selitti, että erityisesti yrittäjyyteen ja työelämään liittyviltä näkemyksiltään hän on lähempänä kokoomusta kuin sinisiä. Tämä selituys ei ulkopuolista kyllä yhtään vakuuta. Hän kertoi ihailevansa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon asiallista johtamistyyliä.

5. Muutama päivä sitten kokoomuksesta pois loikannut Hjallis Harkimo puolestaan sätti kokoomusjohtoa epäasiallisesta johtamistavoista ja siitä, ettei se kuuntele yksittäisiä kansanedustajia, vaan tekee päätöksensä etukäteen varsin pienessä piirissä.

6. Kaj Turunen ilmoitti sinisten ryhmälle loikasta vasta vähän ennen tiedotustilaisuutta. Puheenjohtaja Sampo Terho oli kovin harmistunut ja suorastaan vihainen asiasta. Sinisten ryhmän johtaja Simon Elo - siis tämä "Simon Kiivailija" - ilmoitti puolestaan, että puolueen jatkaminen hallituksessa ja hallituksen sisäinen luottamus ovat Turusen eron takia vaakalaudalla. Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen, joka on myös kansanedustaja, ilmoitti suoraan, että hän tulee esittämään sinisten puoluehallituksen kokouksessa yhtenä vaihtoehtona puolueen lähtemistä hallituksesta. 

7. Selvää on, että Kaj Turusen loikka on perussuomalaisille sangen iloinen asia, suorastaan taivaan lahja. Jussi Halla-aho on jo ehtinyt twiitata, että "rotat loikkivat uppoavasta laivasta, tässä tapauksessa voitaisiin puhua tosin jo sukelusveneestä".  Halla-aho suuntaan potkun myös Sampo Tarholle toteamalla, että "se on taidetta kun Sampo Terho puhuu likaisesta pelistä, salailusta, loikkauksesta, luottamuksesta ja pettämisestä".

8. Oikeassahan Halla-aho on, kun muistaa millaisen ällöttävän likaisen pelin seurauksena perussuomalaisista erilliseksi ryhmäksi viime vuoden kesäkuussa loikanneet viisi ministeriä jatkoivat hallituksessa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Loikkaa ja perustuomalaisten heittämistä ulos hallituksesta valmistelivat ja ajoivat kiivaasti etenkin Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Timo Soini. Operaation tarkoituksena oli säilyttää sinisiksi ryhtyneiden ministereiden ja erityisesti ulkoministeri Timo Soinin hillotolpat.

9. Nyt siniset saavat maistaa omaa lääkettään. On ilman muuta selvää, ettei Kaj Turusen loikka sinisistä jää ainoaksi loikaksi, vaan puolueen jäsenyyden jättävät tämän vuoden aikana monet muutkin siniset kansanedustajat. Miksi näin? No, tietenkin siksi, ettei sinisten kansanedustajilla ole, paria kolmea poikkeusta kenties lukuunottamatta,  juuri minkäänlaista toivoa uusia paikkaansa ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Sen vuoksi he yrittävät loikkia kiireen vilkkaa muihin eduskuntaryhmiin.

10. Sinisen tulevaisuuden gallupkannatus on madellut viime kesästä lähtien koko ajan 1,5 - 2 prosentissa. Kaj Turusen loikan johdosta puolueen kannatus tulee entisestään vähenemään. Sinisillä on nyt hätä kädessä, mutta se on aivan oikein puolueen hallituskipeille kansanedustajille.  Puolue pitää vielä tänään hätäkokouksen, joten perästä kuulunee jo pikapuoliin.

11. Hallituskriisi häämöttää, sillä en pidä lainkaan mahdottomana, jos siniset päättävät kohtapuolin lähteä hallituksesta. Miten käy silloin Juha Sipilän hallituksen? Toivottavasti se hajoaa ja maassa järjestetään syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit. Mitkä puoluet voisivat korvata siniset hallituksessa? KD ja RKP kenties, mutta tämä ei vielä riitä. En usko, että edes näillä kahdella pikkupuolueella on kovin suurta hinkua hallitukseen.

torstai 19. huhtikuuta 2018

1142. SDP ohittanut kokoomuksen

1. SDP on noussut kokoomuksen ohi maan suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä ja eilen julkaisemasta gallupista.

2. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, SDP saisi 21,4 prosentin ääniosuuden. Kokoomus puolestaan saisi äänistä 20,6 prosenttia.

3. SDP oli kärjessä myös Ylen helmikuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa, mutta tipahti takaisin kakkossijalle Ylen maaliskuun mittauksessa.
Tuolloin kokoomuksen kannatusprosentti oli 21,5 ja SDP:n 20,2. Iltalehden ja Uuden Suomen yhteisessä kyselyssä maaliskuussa SDP oli kärjessä.

4. HS:n nyt julkaisemassa gallupissa kolmantena on keskusta 15,7 prosentin äänisaalilla ja neljäntenä vihreät, jota äänestäisi 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vasemmistoa äänestäisi 8,9 prosenttia, perussuomalaisia 8,1, RKP:ta 4,2, kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia ja sinisiä yhä edelleen vaivaiset 1,6 prosenttia.

5. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut nyt 37,9 prosenttiin. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi reilu 2 400 ihmistä 19.3-12.4. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.


6. Mitäpä tuohon sanoisi? Galluptulokset eivät yllätä keskustan, kokoomuksen ja vihreiden laskusuunnan osalta. Vaikka hallitus on numerojen valossa petrannut toimintaansa - mm. paljon puhuttu työllisyysaste alkaa olla kohta 72 prosentissa - johtavien ministereiden eli Juha Sipilän ja Petteri Orpon toiminta ja puheet eivät vakuuta kansalaisia. Sama koskee myös sinistä tulevaisuutta ja sen nokkamiehiä Sampo Terhoa ja Timo Soinia. Terho, Soini ja kolmikon heikoin lenkki eli työministeri Jari Lindström ovat kentällä ketkun miehen maineessa. Kaikki tietävät,  että siniset ministerit ovat hallituksessa ottopojan asemassa. Kansa on kyllästynyt Juha Sipilään, eikä pääministerin asemaa parantanut yhtään esimerkiksi se, että hän suostui Maria Veitolan humpuukiohjelman Yökylässä "tähdeksi". Se oli silkkaa ja härskin populistista suosion tavoittelua.

7. Kohta nähdään, onnistuuko pormestari Jan Vapaavuori kumppaneineen kaatamaan  Sipilän ja Orpon tekemän lehmänkaupan tuloksena syntyneet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen. Sitä toivovat hartaasti monet suomalaiet. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner puuhaavat parhaillaan uuden poliiittisen liikkeen perustamista, joka asettaisi omia ehdokkaitaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Mikään suuri ihme ei olisi, jos Harkimo ja eräät muut kokoomuksen kansanedustajat liittyisivät Elina Lepomäen hankkeeseen äänestää eduskunnassa sote-uudistusta vastaan. Jos sotelle ja maakuntauudistukselle kävisi köpelösti, hallitus joutuisi eroamaan ja maassa järjestettäisiin syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

1141. Kokoomus ja demarit lähes tasoissa

1. Kokoomus ja SDP saisivat suurimman kannatuksen, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Tämä ilmenee Helsingin Sanomien tänään julkaisemasta gallupista.

2. Kyselytutkimuksen mukaan kokoomusta kannattaa tällä hetkellä 21,1 prosenttia äänestäjistä ja SDP:tä 20,8 prosenttia äänestäjistä.

3. Pääministeripuolue k eskusta on jäänyt kaksikosta todella kauas, sillä sitä kannattaa vain 15,9 prosenttia äänestäjistä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustaa kannatti reilut 21 prosenttia äänestäjistä.

4. Näyttää siis siltä, että SDP on vihdoin kyennyt ottamaan hyödyn suurimman oppositiopuolueen asemasta. Suomen suurimman puolueen paikasta kamppailee nyt kolmen sijaan kaksi puoluetta. Trendi on ollut tämä jo pitkään. HS:n edellisen eli 31. tammikuuta julkaistun  kyselyn mukaan kokoomusta kannatti 21,9 %, demareita 19 % ja keskustaa 15,6 % vastaajista. 

5. Todella kauan on kestänyt, että demarit on ohittanut keskustan ja hivuttautunut  kokoomuksen kantaan. Juha Sipilän hallitus on kompastellut useissa asioissa, peruutellut lakiesityksiään väittelyn sote-sopasta käydessä edelleen kuumana. Jos demareiden puheenjohtajana olisi ay-jyrä Antti Rinnettä karismaattisempi politiikko, joka ei takeltelisi tv-esiintymisissään, puolue jättäisi kokoomuksen helposti ja selvästi taakseen.

6. Neljänneksi suosituin puolue on vihreät 14,5 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa kannattaa 8,5 prosenttia äänestäjistä. Touko Aalto ei ole saanut vihreiden kannatusta nousuun, muttei ole toisaalta romahduttanut puolueen suosiota. 

7. Perussuomalaiset porskuttaa edelleen tasoissa vasemmistoliiton kanssa, mikä on miellyttävä uutinen. Viime kesäkuun Juha Sipilän ja Petteri Orpon junailema  operaatio, jonka tarkoituksena oli hajoittaa PS ja saada puolueen kannatus pohjamutiin, ei alkuunkaan onnistunut, vaan ko. hanke, jonka tarkoituksena oli ennen muuta pelastaa Timo Soinin hillotolppa ulkoministerinä, kaatui omaan mahdottomuuteensa. Timo Soini ja sinisten ministeriviisikko unohti Veikko Vennamon opetuksen: Kyllä kansa tietää!

8. RKP:n kannatus on 4,1, kristillisten (KD) 3,2 prosentissa ja sinisten 1,4 prosentissa. Muut puolueet saavat kahden prosentin kannatuksen. 

9. Sinisten taaperrus hallituspuolueena viiden ministerin ja 1,5 prosentin kannatuksen voimin on tragikoomista ja surkuhupaisaa seurattavaa. Ei auta, vaikka puolue ja sen puheenjohtaja Sampo Terho, jonka ulkomuoto alkaa muistuttaa yhä enemmän V.J. Leniniä, tekisi millaisia esityksiä tai aloitteita tahansa, kritisoisi (vienosti) keskustaa ja kokoomusta, haukkuisi EU:n tai uhoaisi olympiakisojen illanistujaisissa tehdä paavoarhinmäet. Sampo Terholta, Jussi Niinistöltä, Jari Lindstömiltä ja Pirkko Mattilalta tulee joka viikko vähintään yksi aloite tai esitys, jonka ainoana tarkoituksena on herättää huomiota ja saada puolueen kannatus edes 0,2-0,3 prosenttiyksikön nousuun. Kansa kyllä tietää, että tällainen höpöhöpö-aktiivisuus ja metelin pitäminen, jota kukaan ei ota vakavasti, on vain oman edun ja paikkojen säilyttämisen tarkoituksessa tehty hätähuuto tai -parkaisu. Niin makaa kuin petaa, ja myöhäistä rypistää, kun vahinko on jo housuissa.

10. HS-gallupin on tehnyt tutkimusyritys Kantar TNS. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 400 ihmistä 19. helmikuuta ja 15. maaliskuuta välisenä aikana. Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

tiistai 6. maaliskuuta 2018

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soini roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka on ennustanut maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?

maanantai 5. maaliskuuta 2018

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.