torstai 5. heinäkuuta 2018

1147. Persujen gallupkannatus nousussa


1. Poliittisten puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä eli kerran kuukaudessa. Mittauksia teettävät säännöllisesti Helsingin Sanomat, Yle ja IL-Uusi Suomi. Mittausten tulokset ovat yleensä vasin lähellä toisiaan, mutta  aina silloin tällöin koetaan myös joitakin eroja.

2. Yle julkaisi tänään kesäkuun puoluekannatusmittauksensa tulokset ja sitä koskevan yllä olevan graafisen esityksen. Kyselyn toteutti Yle Uutisten toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin 6.6. -3.7. välisenä aikana. Kyselyyn vastaisi 2440 18-79 -vuotiasta henkilöä. Kantansa ilmoitti 63,1 prosenttia vastaajista. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

3. Mittaus ei muuttanut suurimpien puolueiden järjestystä. SDP on edelleen suurin tai suosituin puolue, jota kannattaa nyt 20,3 prosenttia vastaajista, tuloksessa on nousua toukokuun mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Kokoomus on selkästi toiseksi suurin puolue, jonka kannatusosuudeksi saatiin 19,7 prosenttia, nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Kolmatta sijaa pitää hallussaan pääministeripuolue keskusta 16,6 prosentin kannatuksellaan, jossa on laskua edelliseen miittaustuokseen verrattuna 1,0 prosenttia.

4. Vihreät näyttää vakiinnuttaneen paikkansa maan neljänneksi suuurimpana puolueena, sen kannatusprosentti oli nyt 13,9, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on edelleen selvästi enemmän kuin kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa.

5. Perussuomalaiset nosti kannatustaan roimasti eli edelisest mittauskyselystä 2,0 prosenttiyksiköllä, kyselyn mukaan puoluetta kannattaa vastaajista 10,3 prosenttia. Persut ohitti vasemmistoliiton, jonka kannatusluvuksi saatiin 8,6 prosenttia, jossa on laskua 0,3 prosenttiyksikköä.

6. Pienistä puolueista KD eli kristillisdemokraatit sai 3,6, RKP 3,3 ja Sininen tulevaisuus vain vaivaiset 1,1 prosentin kannatuksen. Muut puolueet, joista näkyvin on piraattipuolue, keräsivät yhteensä 2,6 prosentin kannatuksen. Tähän ryhmään kuuluvat myös Harry Hrkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike, joka tosin perustettiin vasta pari viikkoa sitten.

7. Helsingin Sanomien kesäkuun puolivälissä julkaiseman kannatuskyselyn tulos on samansuuntainen kuin Ylenkin kysely. Siinä Sdp:n kannatus oli 21,6, kokoomuksen 19.7 ja keskustan 15,8 prosenttia. Vihreitä kannatti 13,5, vasemmistoliittoa 9,2 ja perussuomalaisia 8,0 prosenttia vastaajista.

8. Kolmen hallituspuolueen kannatus mataa sitkeästi kuukaudesta toiseen 37-38 prosentin lukemissa, mikä on tosi vähän, sillä onhan hallituksella kuitenkin niukka enemmistö kansanedustajan paikoista.  Sinisten mukanaolo hallituksessa viiden ministerin voimin tosiasialisella 1-2 prosentin kannatuksella on kerrasssaan merkillinen ilmiö ja vitsi, kuten olen aina ennenkin tässä yhteydessä todennut.

8. Vaikka Juha Sipilä huudettiin pari viikkoa sitten Sotkamossa keskustan puheenjohtajaksi uudelle kaudelle, ei Sipilä ole saanut puolueelleen minkäänlaista kannatuksen nousua. Syy tähän on selvä, sillä niin ylimielistä pääministerin ja koko puolueen ministeriryhmän touhu on ollut. Keskusta kompastui Soteen ja maakuntauudistuksen ajamiseen, tämä on nyt selvä asia. Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan todelliset sote-vaalit. 

9. Muutama päivä sitten julkaistiin toisenkin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen tulokset.  Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista koki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mieluiten pääministerinä huhtikuun 2019 edukuntavaalien jälkeen. Toiseksi suosituin pääministerikandidaatti on kyselyn mukaan kokoomuksen Petteri Orpo, jota kannatti 20 prosenttia, ja kolmanneksi keskustan puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jolle mitattiin 16 prosentin kannatus.

10. Antti Rinne on ollut viime aikoina aktiivinen, sillä hän on heitellyt ilmoille useita täkyjä puolueensa kannatuksen kohentamistarkoituksessa. Vappuna Rinne ehdotti ns. vappusatasta eli 100 euron korotusta alle 1 4000 euron eläkkeisiin. Sdp on myös luvannut alentaa varhaiskasvatusmaksuja, perua monet nykyhallituksen päätökset ja palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kokoomus ja keskusta ovat pitäneet demareiden  ehdotuksia lähinnä vastuuttomina vaalitäkyinä. Antti Rinne on myös uhonnut muuttaa sote-uudistusta, jos hänestä tulisi uuden hallituksen pääministeri.

11. Ko. kyselystä toisaalta ilmeni, että Antti Rinteen suosio pääministeriksi ei johdu hänen tai yleensä demareiden poliittisista avauksista tai suoranaisista lupauksista, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista kannatti Rinnettä tuolla perusteella. Rinteen kannatuksen suurin syy on kyselyn mukaan nykyhallituksen epäonnistuminen ja -epäsuosio. Rinne oli jopa oman puolueensa kannattajien keskuudessa vähemmän suosittu kuin Petteri Orpo ja Juha Sipilä omiensa. Siten voidaan perustellusti sanoa, että Antti Rinteen näennäinen suosio on varsin hataralla pohjalla. Kun tiedetään, miten heikko esiintyjä Rinne on vaikkapa Orpoon ja Sipilään verrattuna tv:n vaalikeskusteluissa, ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että demarit voittaisivat ensi vuoden eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulisi seuraava pääministeri.

12. Monia muitakin puolueiden ja poliitikkojen kannatusta mittaavia kyselytutkimuksia on julkaistu; voidaan jopa sanoa että "ilma on sakena" poliittista kannanunvalantaa. Viime tammikuussa julkaistun Suomen Yrittäjien Kantar TNS:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan Petteri Orpo on suosituin poliitikko seuraavaksi pääministeriksi, häntä kannatti 17 prosenttia vastaajista. Toiseksi tässä kysyelyssä tuli - yllätys yllätys - vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jota kannatti pääministeriksi 13 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien lisäksi Andersson oli myös vihreiden ykkössuosikki pääministeriksi. Juha Sipilä hävisi niukasti Anderssonille 12 prosentin kannatuksellaan. Kyselyn varsinainen pommi oli Antti Rinteen ja vihreiden Touko Aallon selvä epäsuosio kansan keskuudessa, sillä Rinnettä kannatti pääministeriksi 8 ja Aaltoa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista. Perän pitäjäksi tässä kyselyssä jäi sinisten Terho Aalto, jonka kannatukseksi mitattiin 2 pronttia.

13. Tällä viikolla, siis nyt heinäkuun alussa, julkaistiin IL-US -tutkimus, jossa selvitettiin sitä, kuka on Suomen vetovoimaisin puheenjohtaja. Tässä kyselyssä L Andersson pesi kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat. Toisaalta kyselystä ilmeni, että vasemmistoliiton kannattajat pohtivat kaikkein eniten myös muiden puolueiden ja etenkin vihreiden äänestämistä.

14. Tämän viikon alussa julkaistiin myös Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kantar TNS Oy:llä teettämä tutkimus, jossa kysyttiin, kuka puheenjohtajista on lisännyt eniten puolueensa kannatusta. Li Andersson selviytyi voittajaksi myös tässä kyselyssä, sillä vastaajista 51 prosenttia katsoi, että Andersson lisäsää puolueensa kannatusta. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 38 prosentin osuudellaan; Orpo jäi siis varsin kauas Anderssonin kannatusluvusta. Kolmanneksi kyselyssä tuli KD:n Sari Essayah ja neljänneksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hännänhuipuksi jäi tässäkin kyselyssä vihreiden Touko Aalto. Omien kannattajien joukossa parhaiten pärjäsivät Li Andersson ja Jussi Halla-aho, huonnoiten puolestaan Touko Aalto ja Antti Rinne.

15. Mieleen muistuu myös viime vuoden loppupuolella julkaistun kyselyn tulos, jossa Li Andersson pärjäsi hyvin ja hänen voitti osion, jossa tiedusteltiin, kenen puoluejohtajan kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät kajalle. Vaikka Li Andersson on menestynyt  erinomaisen hyvin kaikissa edellä mainituissa mittauksissa, eli hän on vetovoimainen politiikko, jolla on hyvä imago, tämä ei kuitenkaan näy hänen johtamansa puolueen kannatusluvuissa, joka pysyttelee sitkeästi 8-9 prosentin tienoilla. Onko Li Andersson siis kenties "väärässä" puolueessa? Jos hän olisi demareiden puheenjohtaja, puolueen kannatusluvut saattaisivat olla paremmat kuin mihin sdp on Antti Rinteen johdolla pystynyt. Toisaalta vihreiden kannatus pysyttelee 15 prosentin tuntumassa, vaikka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto häviää kaikki kyselytutkimukset kirkkaasti Li Anderssonille ja muillekin puheenjohtajille.

16. Perussuomalaisten kannatus on myös yllättävän korkealla, vaikka puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole erityisen hyvin pärjännyt edellä mainituissa suosiomittauksissa. Mutta niinhän se on, että "kyllä kansa tietää".  Tietää, miten säälimättömästi ja suorastaan sietämättömällä tavalla perussuomalaiset lyötiin hajalle reilu vuosi sitten ja ketkä tähän vallanhuumassaan syyllistyivät (Soini, Sipilä ja Orpo). Persut vaativat eduskuntavaalikampanjassaan varmuudella turvapaikkapolitiikan tiukentamista. Tämä on asia, joka jakaa nyt Saksan hallitusta ja voi myös ratkaista Ruotsissa syksyllä pidettävät parlamenttivaalit ruotsidemokraattien voitoksi.

17. Jussi Halla-aho ilmoittikin eilen tyynesti, että persut tähtää ensi vuoden eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Kun Yle uutisten toimittaja Pirjo Auvinen suorastan hieman hätääntyneen oloisena tiedusteli Halla-aholta, että merkitseekö tämä myös sitä, että Jussi tähtää samalla seuraavaksi päministeriksi, kuultiin myhäilevä vastaus: Sehän on vain luonnollista.

18. Oikein hyvä! Meissä kaikissa asuu pieni persu, oltiinpa perussuomalaisesta puolueesta mitä mieltä tahansa. Persujen hyvä gallupsuosio luo ensi vuoden vaaleille - niitä pidetään peräti kolmet lyhyen ajan sisällä - mukavaa jännitystä. Nähtäväksi jää, onko persuille tulossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jo kolmas jytky? Yhtä mielenkiintoista on seurata, montako kansanedustajaa Sininen tulevaisuus saa eduskuntaan vai saako ainoatakaan. 

19. Antti Rinne uhosi eilen, että demarit eivät huoli perussuomalaisia kanssaan samaan hallitukseen, tuli mitä tuli. Tätä samaa virttä ovat aiemmin veissaaneet myös Petteri Orpo ja Juha Sipilä. Persujen arvot eivät kuulemma kelpaa demareille, kokoomukselle ja keskustalle. Tätähän Sipilä ja Orpo toitottivat jo viime vuoden kesäkuussa, jolloin siniset irrottautui persuista omaksi ryhmäkseen ja myöhemmin puolueekseen, jotta viisi soinilaista ministeriä saattoi jatkaa hallituksessa ja pelastaa Sipilän hallituskriisiltä.

20. Pakko sanoa, että Antti Rinteellä, Petteri Orpolla ja Juha Spilällä on todella huono poliitinen hoksnokka, kun he kailottavat jo nyt persujen hallituskelvottomuutta. On selvää, että tällainen perusteeton syrjintä on vain omiaan lisäämään persujen suosiota ja tulee voimistamaan sitä myös ensi huhtikuun eduskuntavaalikampanjassa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos perussuomalaiset aikoo todella menestyä ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa sek maakntavaaleissa ja viel EU-vaaleissakin, olisi puolueen eduskuntaryhmän syytä vaihtaa puheenjohtajaa. Nykyinen puheenjohtaja kansanedustaja Leena Meri ei minun eikä monien muidenkaan mielestä ole paras mahdollinen henkilö edustamaan puoluetta, sillä ryhmn puheenjohtaja joutuu vaalikampanjan aikana osallistumaan useisiin julkisiin ja myös tv:ssä pidettäviin vaalikeskusteluihin. Meri vaikuttaa liian itsetietoiselta ja -riittoiselta ja hänen tapansa esittää asioita tuntuu usein liian kärkevältä.

Toipila kirjoitti...

Blogisti ilmeisesti tarkoittaa Sampo Terhoa eikä Terho Aaltoa?