maanantai 20. elokuuta 2018

1149. Sauli Niinistö juristina


1.  Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen mainiossa kirjassa Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra (Into Kustannus Oy) kerrotaan aika laajasti Sauli Niinistön ennen poliittisen uran alkamista harjoittamasta asianajosta. Niinistö ei tosin ollut asianajaja, vaan hän harjoitti asianajoa vain sivutoimenaan. 

2. Sauli Niinistön päätyö tapahtui Turun hovioikeudessa, jossa hän oli  esittelijänä eli viskaalina peräti 12 vuotta.  Sanoin "peräti", koska itse olin 1970-luvun alussa viskaalina Helsingin hovioikeudessa, mutta minulle tuota työtä - niin mielenkiintoista kuin se olikin - "riitti" vajaat kaksi vuotta eli 1 v ja 10 kk. Hovioikeudesta siirryin esitelijäksi korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja samalla prosessioikeuden assistentiksi Helsingin yliopistoon.

3. Opiskeluaikanaan Sauli Niinistö lienee toisinaan tuurannut paikallisia nimismiehiä vt. nimismiehenä. Kirjassa kysytään retorisesti, oliko Niinistö kenties "ikuinen juristi". Hän oli nimittäin ministerinä ollessaan neuvotellut kuin olisi ollut "menossa riitajutun käräjille". Ministerikollega Suvi-Anne Siimeksen (vas) mukaan Niinistö koki itsensä "valtion asianajaksi", kirjan mukaan taas "tasavallan nimismieheksi". - Rakkaalla lapsella - ja varsinkin presidentillä - on monta nimeä ja Niinistöllä on vankka kansansuosio.

4. Mutta kuka voisi olla Niinistön idoli tai esikuva oikeustieteessä tai yleensä lakiasioissa? Tätä kysymystä kirjassa ei lähemmin tarkastella, mutta  sen viimeisessä luvussa todetaan lakonisesti, että Saulin oppi-isä juridikassa oli Touko Kosonen (s. 313).

5. Lukijat voivat kysyä, että kuka ihmeen Touko Kosonen? He tuntevat kyllä tämän "toisen Toukon" eli Touko Aallon, mutta Touko Kosonen on heille vieras. Nuorimmat juristitkaan eivät tiedä Kososesta juuri mitään. Me vanhat konkarit kuitenkin muistamme, että Touko Kosonen oli paljasjakainen turkulainen juristi, oppiarvoltaan OTL eli oikeustieteen lisensiaatti, joka työskenteli koko uransa ajan Turun hovoikeudessa ja yleni siellä lopulta presidentiksi; Kosonen toimi hovioikeudenneuvoksena 1966-1988 ja hovioikeuden presidenttinä 1988-1993. 

6. Kun kirjaa selaa tarkemmin, putkahtaa Touko Kososen nimi ja hänen vaikutuksensa Sauli Niinistön ajatteluun esille. Tarkoitan sivua 105, jossa kerrotaan tapauksesta, jolloin emerituspiispa Eero Huovinen - Huovinen muuten kastoi pariskunnan Aaro-pojan -  haastatteli presidentti Niinistöä toukokuussa 2017 Turun kirkkopäivillä - yleisön edessä, kuten kirjassa selvennyksi kerrotaan. Näitä samanlaisia tilaisuuksia Niinistölle järjestettiin viime vuonna rutkasti, sillä tasavallassa valmistauduttiin tuolloin tammikuussa 2018 pidettäviin presidentinvaaleihin.

7.  Kirjoittajien eli Mörttisen ja Lauri Nurmen mukaan Niinistön ja Huovisen keskustelu oli mielenkiintoinen mm. siksi, että  se paljasti Niinistön pohtivan uskonasioitakin juristin näkökulmasta. - Itse en kyllä ole tästä seikasta varma, vaan olen taipuvainen ajattelemaan, että tuossa tlaisuudessa populisti-Niinistö näytti kyntensä, kun tilaisuus siihen siunautui oikein "kirkkokansan" ja julkkispiispan edessä.

8. Mutta palatkaamme Turkuun toukokuusa 2017! Kirjan mukaan Sauli Niinistö tuolloin vertaili Raamattua ja lakirjaa keskenään ja päätyi toteamaan, että "Raamattu voi kieltää, kun taas laki ei voi. Lakikirja voi vain määrätä jostain teosta rangaistuksen".

9. Hätkäydyttävältä kuulostava ajatus ja väite - mistähän Sauli on tuollaista saanut päähänsä? Kun selaa lakikirjaa, niin sieltä nimittäin löytyy kosolti myös kieltosäännöksiä eli normeja siitä, miten ei pidä käyttäytyä ja toimia. Yleisesti ottaen oikeusnormit jaotellaan - kuten esimerkik Turun yliopistossa 1960 - väitellyt tunnettu oikeusteoreetikko Kaarle Makkonen on opettanut - kolmeen pääryhmään: 1. käyttäytymisnomit, joihin kuuluvat oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat käsky- ja kieltonormit, 2. reaktionormit, jotka määrittelevät käyttäytymisnormien rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset, sekä 3. reaktiotapanormit, joissa on kyse siitä, mitä keinoja ja menettelytapoja käyttäen oikeudet ja velvollisuudet voidaan toteutettaa ja sanktiot määrätä.

10. Kenties Sauli Niinistö on Huovisen kanssa rupatellessaan pitänyt silmällä yksinomaan rikoslakia, jonka säännöksissä kerrotaan, miten rikollisista teoista rangaistaan; varkaudesta tuomittaan sakkoa tai vankeutta enintään puolitoista vuotta ja taposta vankeutta vähintään kahdeksan vuotta. Nimenomaista kieltonormia rikoslaissa ei ole, vaan ne löytyvät, jos Kososen ja Niinistön ajatusmalli hyväksytään, "vain" Raamatusta; katekismuksessa sanotaan ytimekkäästi mm., että "älä varasta" ja "älä tapa".

11. Mutta noin yksioikoisesti "turkulaisittain" lakia ei ole toki syytä tulkita tai "lukea".  Kieltonomit on nimittäin sisäänrakennettu rikoslain pykäliin, sillä niistä ihmiset näkevät paitsi mitä seuraa, jos esimerkiksi varastaa tai tappaa, myös miten heidän tulee käyttäytyä ja mistä kieltäytyä, jotta välttyisivät rangaistukselta; laki siis kieltää heitä rangaistuksen uhalla syyllistymästä rikoksiin ja määrää normin rikkomisesta rangaistuksen.

12. Kirjassa Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra nimenomaan todetaan, että Sauli Niinistön kirkkopäivillä "kaiken kansan edessä"  ilmoille heittämä ajatus ei ole hänen omansa, vaan hän on omaksunut sen nimenomaan Touko Kososelta, "ilmeiseltä juridiselta esikuvaltaan". Kirjoittajat mainitsevat myös, aivan oikein, että Kosonen opetti sivutöinään Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessioikeutta. Näin tapahtui myös silloin, kun Sauli Niinistö opiskeli siellä lakia tai oikeustiedettä, kuten asia nykyisin ilmaistaan.

13. Tässä kohdin on syytä todeta, että Sauli Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi kohtuullisessa ajassa, mutta erittäin heikoilla arvosanoilla. Hän läpäisi kaikkien oppiaineiden tentit alimmalla mahdollisella arvosanalla eli merkinnällä tyydyttävät tiedot. Hyvät tiedot Niinistö sai ainoastaan maa- ja vesioikeuden tentistä, erinomaisia tietoja hän ei saanut yhdestäkään tentistä. Kaiken huippuna on Niinistön tutkielmaa, jonka Niinistö lati esineoikeudesta professori P.J. Muukkoselle, ei löydy Tutun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Niinitöllä on hallussaan opinnäytetyön ainoa kappale. 

14. Ymmärrän Niinistön kannanoton siltä pohjalta, että se esitettin ennen presidentivaaleja seurakuntaväen edessä, jolloin presidentille ilmeisesti tuli kiusaus korostaa Raamatun (ja moraalin) tärkeyttä lakikirjaan ja yleisesti maalliseen oikeuteen verrattuna; selkokielelä sanottuna presidentti halusi lausunnollaan kosiskella kuulijakuntaansa, josta melkoinen osa lienee ollut uskovaista tai ainakin uskonnollista väkeä.

15. Matti Mörttinen otti Touko Kososen vaikutuksen Sauli Niinistön juridiseen ajatteluun esille myös Aamulehdessä 5.8.2018 julkaistussa artikkelissa, jonka otsikkona on "Laki ei kiellä mitään - niin sanoi yksi Suomen arvostetuimmista oikeusoppineista". Lehtijutussa sanotaan, että Touko Kosonen, joka opetti professorina Turun yliopistossa ja tulkitsi lakia presidenttinä Turun hovioikeudessa, puuttui aina puheeseen, jos joku käytti perinteistä ilmaisua "laki kieltää tämän". Laki ei kiellä mitään, Kosonen huomautti. Se määrää rangaistuksen rikoksesta.

16. Kuten jo edellä totesin, Kososen sanottu "oppi" on luonteeltaan yksioikoinen ja osin harhaanjohtava. Arvostan toki Touko Kososta etevänä tuomarina, joka kirjoitti ja esitelmöi tuomarikokouksissa prosessioikeuden ajankohtaisista kysymyksistä. Mutta en kuitenkaan katso hänen kuuluneen Suomen arvostetuimpiin oikeusoppineisiin.

17. Touiko Kosonen (1927-2014) oli sanavalmis tuomari, mutta "Helsingin" herrat taisivat pitää häntä hieman omalaatuisena ajattelijana ja juristina; minusta tämä piirre ei kyllä vähennä Kososen pätevyyttä. KKO:n jäseneksi Kososta ei liene koskaan kutsuttu, mutta vaikka olisi, niin tuskinpa Kosonen olisi lähtenyt Turusta Helsinkiin. Hän oli kiireestä kantapäähän turkulainen ja Turussa hänellä oli yliopisto-opetuksen lisäksi monia muitakin sivutoimia mm. pankin ja eri osakeyhtiöiden hallitusten jäsenenä. Kosonen toimi myös tunnetun Matti Koivurannan säätiön hallituksen puheenjohtajana 1987-1996. Nykyään tuomarit eivät enää toki saa pitää tuollaisia sivutoimia - mutta välimiehinä he kyllä saavat toimia! 

18. Itse en tavannut koskaan henkilökohtaisesti Touko Kososta. Mutta kyllä hän luultavasti seurasi, mitä tuomarina ollessani kirjoitin prosessioikeudellista kysymyksistä esimerkiksi Lakimieheen ja Defensor Legis -lehteen. Kerran 1980 -luvun alkupuolella osallistuin Turussa järjestetyille tuomaripäiville - kävin niissä hyvin harvoin - joissa Touko Kosonen piti ensimmäisen esitelmän; minulta esitelmiä tuollaisille "päiville" ei pyydetty. Yllätykseni oli suuri, kun Kosonen heti alussa viittasi artikkeliini, joka oli hieman aikaisemmin julkaistu Lakimies -lehdessä, ja kehotti osanottajia perehtymaan siihen. Ajattelin silloin, että kattos vaan, kyllä nämä täällä Turussakin näyttävät seuraavan, mitä se toisinajattelija siellä Ikaalisissa kirjoittelee. Tiedä häntä, vaikka myös viskaali Sauli Niinistö olisi tuolloin ollut kuulijoiden joukossa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tässä kohtaa Sale oli kyllä oikeassa: lakikirja ei nimittäin voi kieltää, vaan määrätä vain seuraamuksen. Toki lakikirjaan voidaan kirjoittaa vaikka, että syljeskely on kielletty, mutta ei se ketään estä syljeskelemästä. Tämän tosiasian muuksi selittäminen on lähinnä vain saivartelua. Salella on ilmeisesti pragmaattinen näkökulma oikeudellisiin asioihin — se on hyvä näkökulma.

Anonyymi kirjoitti...

Pienenä täsmennyksenä mainitsen, että Kaarle Makkonen väitteli vuonna 1965. (Ks. linkki.)

https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.4895

Muistelisin hänen olleen ensimmäinen Turun tiedekunnasta väitellyt.

Frans Moikipää kirjoitti...

Mielenkiintoinen kirjoitus!