keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

563. Oliko Stefan Wallin sittenkin esteellinen?

Mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä huudettujen iskulauseiden kohteena oli ensisijaisesti ministeri...

1. Oppositiopuolueet eli keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmät sekä kahdesta kansanedustajasta koostuva vasenryhmä esittivät tänään eduskunnassa epäluottamuslauseen puolustusministeri Stefan Wallinille. Ryhmien johtajat sanovat Wallinin johtaneen eduskuntaa harhaan kertoessaan, että varuskuntien sulkemiset tehtiin pelkästään maanpuolustuksellisista syistä ja ilman minkäänlaista poliittista ohjausta.

2. Kuten tiedämme, nyttemmin on kuitenkin paljastunut, että Wallin oli ohjannut päätöstä poliittisesti Dragsvikin osalta. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi ministeri Wallinin ”salanneen, kiistäneen ja vasta pakon edessä myöntäneen poliittiset perusteensa”. Monet kansanedustajat yhtyivät tänään mainittuun tähän arvioon.

3. Wallinin varsin aktiivinen poliittinen ohjaus paljastui itse asiassa varsin yllättäen oikeuskansleri Jaakko Jonkan 15.3.antamasta päätöksestä, joka koski kansanedustaja Pentti Oinosen Stefan Wallinin esteellisyydestä tekemää kantelua. Tarkemmin sanottuna Wallinin ohjaus ilmenee päätökseen sisällytetyistä puolustusministeriön kansliapäällikön Arto Rädyn sekä puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen ja pääesikunnan päällikön Juha Rannikon oikeuskanslerille antamista selvityksistä.

4. Wallinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa jo huomenna. Tänään asiasta keskusteltiin täysistunnossa, ja siinä Wallin sai kuulla kunniansa monien oppositiopuolueiden edustajien puheenvuoroissa. Myöskään äänessä olleet hallituspuolueiden eli käytännössä demareiden edustajien puheissa Wallinia ei juurikaan kiitelty. Kokoomuksen edustajat istuivat suuressa salissa täysin tuppisuina. Aiemmin hieman ylimieliseltä vaikuttanut Wallin oli nyt aika nöyrää poikaa ja pyyteli jopa anteeksi aiheuttamaansa "tietovajetta", mutta tämä ei oppositiolle riittänyt.

5. Mutta mitä pitäisi sanoa oikeuskansleri Jonkan mainitusta kantelupäätöksestä? Siitä ei ole sanottu tähän asti julkisuudessa oikeastaan mitään. Tämä ei ole sinänsä poikkeuksellista, sillä eihän Suomessa juurikaan käydä juridista keskustelua muistakaan asioista ja päätöksistä. Tämä blogi on yrittänyt olla kanava, jossa keskustelua on ollut tilaisuus käydä, ja onhan tässä tavoitteessa sentään jossain määrin myös onnistuttu.

6. Wallinin jääviysasian esittelijänä on toiminut oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, joka on 80-luvun loppupuolella Lapin yliopistosta, oikeastaan silloisesta korkeakoulusta, valmistunut juristi. Muuten, samasta opinahjoista valmistui juristiksi 90-luvun alkupuolella myös muuan Timo Räty. Oikeuskanslerin päätös löytyy osoitteesta http://www.okv.fi kohdasta tiedotus.

7. Oikeuskansleri Jonkan päätös on käsittää yhteensä runsaat seitsemän sivua. Huomiota herättää, että Pentti Oinosen kantelukirjoituksen sisältö mainitaan ensimmäisellä sivulla vain muutamalla rivillä. Oinosen jääviysväitteen perusteluista todetaan päätöksessä lyhyesti, että Stefan Wallin, samoin kuin muuten hänen valtiosihteerinsä (jonka nimeä ei päätöksessä mainita), on Uudenmaan prikaatin killan (Nylands Brigads Gille rf) valtuuskunnan jäsen. Tässä kaikki. Lisäksi Oinonen oli kannellut siitä, että Wallin olisi jotenkin uhannut häntä 9.2.2012 eduskunnassa olleen kyselytunnin päätyttyä.

8. Oikeuskansleri pyysi kantelun johdosta selvitykset Stefan Wallinilta sekä puolustusministeriöltä (PM) ja puolustusvoimilta (PV). Pistää silmään, että kun Oinosen kantelu on kuitattu päätöksessä vain muutamalla rivillä, sisältyy Wallinin selvitystä päätökseen puolentoista sivun verran. PM:n ja PV:n antamien selvitysten kertominen on vienyt oikeuskanslerilta peräti kaksi ja puoli sivua. Varsinainen päätös eli oikeuskanslerin kannanotto mahtuu kahdelle sivulle; tästäkin puoli sivua käsittelee toisarvoista kysymystä eli edellä mainittua uhkailuväitettä.

9. Vaikka mainittuja selvityksiä on selostettu päätöksessä reilut viisi sivua, eivät nuo selvitykset näytä vaikuttaneen Jonkan kannanottoihin juuri mitenkään. Tämä johtopäätös voidaan tehdä siitä, ettei päätöksen perusteluissa viitata kertaakaan yksilöidysti mainittuihin selvityksiin.

10. Yleishavaintona voidaan todeta, että oikeuskanslerin päätös on sangen niukasti perusteltu. Perusteluissa esteellisyysväitettä toki käsitellään hallintolain asianomaisten esteellisyyskohtien eli 27 §:n 1 momentin 5 kohdan ja 7 kohdassa olevan yleislausekkeen kannalta. Perusteluissa selostetaan aluksi mainittujen säännösten sisältöä.

11. Perusteluissa on kappale, jossa todetaan se, mitä kielilaissa sanotaan ruotsinkielisestä joukko-osastosta, ja toinen kappale, jossa todetaan, että Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on viittaus kielilain ko. säännökseen, jonka mukaan ruotsikielisten varusmiesten koulutus tullaan hallituksen toimesta turvaamaan. Se, mikä merkitys näillä kappaleilla on mahdollisesti ollut ratkaisua tehtäessä, ei kuitenkaan millään tavalla ilmene päätöksen perusteluista.

12. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä yhteisössä, joka on asianosaisena tai jolle asian ratkaisusta in odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

13. Jonkan päätöksessä todetaan tältä osin ensinnäkin, että joukko-osastokilta ei ole em. säännöksessä tarkoitettu "asianosainen joukko-osastojen lakkauttamisasiassa." Tätä ei kai kukaan ole väittänytkään.

14. Ihmetyttää muutenkin, miksi Jonkka puhuu päätöksessään koko ajan vain joukko-osastokillasta eikä asianomaisesta Dragsvikin joukko-osastosta? Vaikka joukko-osastokilta ei ole asianosaisen asemassa, on itse joukko-osastolle toki merkitystä, tullaanko se kenties lakkauttamaan, yhdistämään toiseen joukko-osastoon tai varuskuntaan taikka säilyttämään entisellään. Killan valtuuskunnan jäsenenä Wallin edustaa tietenkin, ei vain kiltaa ja sen valtuuskuntaa, vaan samalla myös itse joukko-osastoa.

15. Voidaan perustellusti sanoa, että joukko-osasto on "asiaan osallinen" eli sillä on "osa asiassa" ja merkittävä osa onkin, vaikkei se olekaan juridis-muodollisessa merkityksessä asiaosainen. Jonkan pitäisi vanhana tai entisenä prosessualistina toki tietää, että myös prosessilaki tuntee termin asianosaisen lisäksi myös käsitteen "asiaan osallinen".

16. Merkille pantavaa on lisäksi se, että oikeuskansleri Jonkan päätöksessä puhutaan yksinomaan joukko-osaston eli siis Dragsvikin "lakkauttamisasiasta", vaikka mainituissa PM:n ja PV:n selvityksissä on tuotu esiin, ei suinkaan lakkauttaminen, vaan nimenomaan Dragsvikin mahdollinen yhdistäminen Upinniemeen. Kyllä oikeuskanslerin päätöksessä pitäisi olla vähän tarkempi termien käytön suhteen!

17. Jonkka katsoo, että joukko-osastokillalla - tässä on taas esillä tämä suppea käsite (!) - ei ole lähtökohtaisesti odotettavissa joukko-osastojen lakkauttamisasian (tässä siis jälleen pelkästään käsite "lakkauttaminen") ratkaisusta hallintolain 27 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Jonkka perustelee tätä ensinnäkin sillä, että joukko-osastokiltojen tarkoituksena on tietyn joukko-osaston tulemisen lisäksi myös yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen.

18. Tätä mainintaa ja kiltojen tarkoitusta "yleisen maanpuolustustahdon säilyttämiseksi" Jonkka roikottaa silmiinpistävän innokkaasti mukana monessa muusakin kohtaa päätöstään. Näyttää siltä, että tämän toistelun tarkoituksena olisi jotenkin vähätellä sitä, että kiltojen selkeä päätarkoitus on kuitenkin juuri asianomaisen joukko-osaston tukeminen.

19. Jonkka tokaisee, että joukko-osaston lakkauttaminen ei "hetkauta" joukko-osastokiltoja, koska ne voivat "vaalia myös lakkautettujen joukko-osastojen perinteitä." Tällä perusteella Jonkka sitten päätyy siihen, että joukko-osaston lakkauttamisesta ei ole "lähtökohtaisesti odotettavissa" joukko-osastokillalle laissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa.

20. Tämä pikkunäppärä perustelu ei kyllä vakuuta lukijaa alkuunkaan. Kuten jo sanottu, kyse ei ole tietenkään vain joukko-osastokillasta, vaan myös ja nimenomaan itse joukko-osastosta, jota kilta, sen valtuuskunta ja valtuuskunnan jäsenet edustavat. Tämän puolen asiasta Jonkka on sivuuttanut perusteluissaan kokonaan. Totta kai joukko-osastolla ja myös sen killalla on joukko-osaston lakkauttamisesta tai säilymisestä odotettavissa erityistä, suorastaan erinomaista vahinkoa tai hyötyä! Tämän nyt pitäisi olla itsestään selvä asia.

21. Edelleen Jonkka sanoo, että vaikka joukko-osastokillalla - taas siis pelkkä sana osastokilta - olisikin jossakin yksittäistapauksessa odotettavissa lakkauttamisasian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa, olisi kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko killan valtuuskuntaa pitää em. lainkohdassa tarkoitettuun hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettavana toimielimenä. Miten niin tulkinnanvaraista? Minusta killan valtuuskunta voidaan rinnastaa oikein hyvin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun hallintoneuvostoon. Se, että killalla on myös hallitus, ei vaikuta asiaan. Kun silmäilee vaikkapa juuri Dragsvikin killan valtuuskunnan kokonpanoa, niin ei ole kyllä epäilystäkään siitä, että kyseessä on "hurja joukko" arvovaltaisia vaikuttajia, joka kyllä panee hallituksen (siis myös killan hallituksen) toimimaan juuri niin kuin se haluaa!

22. Oikeuskansleri Jonkan mukaan killan valtuuskunnan jäsenen esteellisyys voisi tulla joukko-osaston lakkauttamisasiassa - jälleen siis pelkkä "lakkauttamisasia" - lähinnä vain em. hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Kysymys on toisin sanoen siitä, muodostaako puolustusministerin mainittu kytkös, ei siis vain "kiltaan", vaan killan valtuuskunnan jäsenyyden kautta myös itse joukko-osastoon, asetelman, joka on omiaan vaarantamaan hänen puolueettomuutensa.

23. Jonkka viittaa yleisellä tasolla lainvalmisteluasiakirjoihin, oikeuskirjallisuuteen ja "soveltamiskäytäntöön", muttei mainitse niistä yhtään yksilöityä kannanottoa; perin ylimalkainen esitys siis. Jonkka toteaa, että mainitussa yleislausekkeessa (siis em. 7 kohdassa) tarkoitetun erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteisen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa.

24. Olisi toki voinut odottaa, että oikeuskansleri olisi avannut tarkemmin puolueettomuuden vaarantumisen sisältöä vaikkapa vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä käsin. EIT operoi kahdella eri puolueettomuuskäsitteellä tai -testillä, subjektiivisella ja objektiivisella. Puolueettomuuteen ja esteettömyyteen vaaditaan subjektiovisen testin ohella myös objektiivisen testin läpäiseminen. Ei riitä, että tuomari tai virkamies toimii puolueettomasti, vaan vaaditaan lisäksi, että hänen toimintansa myös näyttää ulospäin puolueettomalta ja objektiiviselta ja herättää luottamusta. Jo tiettyyn ulkoiseen seikkaan perustuva perusteltu epäily tai vaikutelma siitä, että virkamiehen puolueettomuus voi vaarantua, riittää tekemään hänestä esteellisen.

25. Jos Jonkan päätöksessä olisi avattu puolueettomuuskäsitettä edellä mainitulla tavalla ja tarkasteltu Wallinin väitettyä jääviyttä objektiivisen puolueettomuuskäsitteen valossa, olisi tarkastelussa voitu hyvinkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Huomioon olisi voitu ja minusta myös tullut ottaa muun ohella PM:n ja PV:n selvityksistä ilmenevä W:n varsin aktiivinen poliittinen ohjaus, joka tuotti myös tulosta. Samoin olisi tullut noteerata se varmaan myös oikeuskanslerin tiedossa ollut asia, että Wallin on mainitun kytköksen tultua ilmi tosiasioiden vastaisesti kiistänyt koko poliittisen ohjauksensa. Huomiota vaille on jäänyt myös se, että Dragsvikin joukko-osaston säilyminen itsenäisenä yksikkönä on ollut Wallinille poliittisesti sangen tärkeä ja jopa elintärkeä merkitys, sillä onhan Wallin myös Rkp:n puheenjohtaja ja koko ruotsinkielisen politiikanteon ja kulttuurinkin pääjehuja, niin sanoakseni.

26. Nämä "absoluuttiset faktat" oikeuskansleri on kuitenkin päätöksessään sivuuttanut. Hän tuntuu askartelevan perusteluissaan lähinnä semanttisten kysymysten parissa. Päätöksen sivulla 7 olevassa yhdessä lyhyessä kappaleessa korostetaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan sitä, että joukko-osastojen killoilla on joukko-osaston tukemisen lisäksi tehtävänään "yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen." Miksi tätä "maanpuolustustahtoa" on ollut tarvis vetää mukaan tekstiin ja suorastaan jankuttaa näin moneen kertaa?

27. Epäilemättä siksi, että sen avulla oikeuskansleri on halunnut ikään kuin häivyttää näkyvistä ko. kiltojen ja siis myös Dragsvikin killan ja sen valtuuskunnan ensisijaisen tehtävän, joka on jokaisen killan kohdalla oman joukko-osaston tukeminen. Jos asia ilmaistaisiin numeroilla, niin luultavasti joukko-osaston tukeminen käsittää vähintään 70-80 prosenttia killan toiminnasta. Jos tätä killan päätehtävää olisi painotettu perusteluissa asianmukaisella tavalla, olisi johtopäätös Wallinin väitetystä jääviydestä ollut luultavasti toisenlainen.

28. Jonkka päätyy, jankutettuaan siis Wallinin kuulumista (vain) joukko-osastokiltaan, joka ei ole asianosaisen asemassa, ja painotettuaan toistuvasti killan toissijaisia tehtäviä, siihen lopputuloksen, että Wallinin kuuluminen killan valtuuskuntaan ei ole vaarantanut Wallinin puolueettomuutta laissa tarkoitetulla tavalla.

29. Omasta puolestani päätyisin kyllä päin vastaiseen tulokseen ja katson siis Wallinin olleen asian valmistelussa ja käsittelyssä esteellinen sekä hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa että 7 kohdassa mainituilla perusteella.

30. Voidaan ehkä sanoa, että Wallinin asiassa on kyse tulkinnanvaraisesta tapauksesta. Jos virkamiehen esteellisyyttä arvioitaessa liikutaan niin sanotusti harmaalla alueella, niin minusta epäselvässä tapauksessa virkamies tulisi katsoa jääviksi ja hänen tulisi vetäytyä omasta aloitteestaan asian käsittelystä. Oikeuskansleri sitä vastoin lähtee siitä, että epäselvässä tapauksessa virkamies ei ole esteellinen. Tämä kanta ei ole minusta kestävä, vaan on omiaan synnyttämään juuri senlaatuisia epäilyjä virkamiehen motiiveista, joiden kanssa tapaus Wallinin kohdalla ollaan juuri nyt tekemisissä.

31. Oikeuskanslerin omaksuma linja luo epätervettä hallintokulttuuria eikä edistä hyvää hallintotapaa.

32. Hallitus on päättänyt, että Utva käsittelee 29.3. uudelleen puolustusvoimien leikkausasian, mutta vain Dragsvikin joukko-osaston osalta. Asian Utvassa esitellee siis Stefan Wallin, jos hän saa huomisessa äänestyksessä eduskunnassa luottamuslauseen. Minusta Wallinin esteellisyys on asia, joka myös ansaitsisi tulla uudelleen käsitellyksi, mutta näin ei toki tule tapahtumaan.

33. Muuten olen sitä mieltä, että oikeuskanslerin kaksoisrooli toisaalta ylimpänä laillisuusvalvojana ja toisaalta valtioneuvoston ja ministereiden neuvonantajana ("kruununjuristina") tulisi purkaa. Kaksoisrooli heikentää luottamusta oikeuskanslerin toimintaan ministereitä koskevien kantelujen ratkaisijana.

34. Mutta se hyvä puoli oikeuskanslerin päätöksestä toki oli, että vasta siitä eli siihen liitetystä PM:n ja PV:n selvityksistä paljastui se "absoluuttinen fakta", että vastoin salaamistaan ja kiistämistään puolustusministeri Wallin oli sittenkin antanut asiassa poliittista ohjausta. Tästä kiitokset! Jos PM:n ja PV:n selvityksiä ei olisi otettu oikeuskanslerin päätökseen, emme vieläkään tietäisi tuosta ohjauksesta mitään varmaa.

45 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Wallin tilanteen tasalla-? Koko ajan Wallin puhuu lain edellyttämästä ruotsinkielisestä varuskunnasta. Laki edellyttää ruotsinkielisestä joukko-osastoa. Nähtävästi lainteksti on auennut Wallin'ille kuin vasta avustajien avulla. Jääviys on yksi asia.. ja totaalinen osaamattomuus toinen asia. Ministerin pitäisi olla lain mukaan taitavaksi tunnettu kansalainen. Kopioisiko blogisti ministerin viran toimiedellytykset tänne?Onko Wallin tätä? AL:n pakinoitsija Pitko totesikin, että RKP:n sääntöjen mukaan eduskunnassa jos valehtelee suomeksi, sitä Ei lasketa. Nim. L.H. Hoppu

Anonyymi kirjoitti...

Tänään ilmestyneestä Talentumin julkaisusta Suomen Laki.com "juristikirjeestä" sai oikein etsimällä haeskella blogistin kirjoitusta "Korkeimpaan oikeuteen täsmähaku."

Juristikirjeen pääaiheita olivat Kari Uotin esittely ja herran kerskailu siitä, miten hän "voitti KKO:n." Toisena pääjutun otsikkona oli "Tienaako juristi liikaa" ja kolmannen "Millin naisesta tulee osakas?".

Todella tärkeitä aiheita!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

On ilmennyt, että Stefan Wallin nauttii Mauno Koiviston ja Tarja Halosen luottamusta.

Mutta nauttiiko Wallin myös istuvan presidentin Sauli Niinistön eli ylipäällikön luottamusta?

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti Ei seuraa pressiä. Niinistö ROHKEASTI totesi Salossa, että asiaan palataan jo 2015 tai jotain vastaavaa... Sauli siis peesaa ja nauttii elämästä. Kaikkeen palataan joskus, miksi Ei nyt kun se on ajankohtaista? Jos olisin tämän tiennyt, olisin äänestänyt Antonion Nexar'in isää,miestä,vaimoa tai mitä lie. Nim L.H. HOPPU

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Dragsvikiin palataan jo ensi viikolla eli 29.3. pidettävässä Utvan istunnossa, jossa puhetta johtaa Sauli Niinistö.

Asian esittelee istunnossa - luonnollisesti - puolustusministeri Stefan Wallin, jos vain saa huomenna eduskunnan äänestyksessä luottamuksen jatkaa ministerinä.

Pitäisikö Wallinin ja Paavo Arhinmäen vaihtaa paikkoja hallituksessa? Wallinhan on entinen urheiluministeri ja Arhinmäki on futiksessa kai puolustaja.

Anonyymi kirjoitti...

SDP aikoo Mikael Jungnerin mukaan tukea Stefan Wallinia eduskunnan huomisessa äänestyksessä. Jungnerin mukaan puolustusministerin toimintaa ei ole syytä tässä vaiheessa tuomita, koska tämän toiminnan tutkiminen on vielä kesken.

Onpa todella outo perustelu.

Siru Pola kirjoitti...

Jonkka ratkaisee omaa asiaansa aina puuttuessaan ministereiden esteellisyyteen. Onko vastaavaa esimerkkiä missään lainkäytön alalla? (Paitsi nuo salaiset ja tuntemattomiksi jäävät välimiesmenettelyt)

Anonyymi kirjoitti...

”Yksikieliset ruotsinkieliset instituutio ja ympäristöt ovat elävän kaksikielisyyden edellytys”

- lainaus RKP:n Askeleen edellä -puolueohelmasta

Miksi Wallin ei kertonut rehellisesti vaikuttaneensa Dragsvikin kohtaloon kielipoliittisin perustein?

Ihmiset salaavat asioita sen takia, että me pelkäämme paljastaa niiden todellinen luonne, siksi koska ”yleinen mielipide” pitää niitä häpeällisinä, epäilyttävinä tai epämiellyttävinä. Poliittisessa kulttuurissa salaaminen on yksi vallankäytön muoto, myös RKP:lle, jolle kielivähemmistön etuoikeudet ovat pysyviä ja koskemattomia. Olen taipuvainen uskomaan, että salaamalla todellisen motiivin RKP yritti taktikoida ja vaimentaa asiasta mitä ilmeisemmin noussutta kritiikkiä, ts. kielipolitiikka ajaa maanpuolustuksen ohi.

Puolustusministeri Wallinin STT:lle 8.2 antaman lausunto ”Lisää leikkauksia ei ole luvassa. Tämä uudistus riittää ainakin vuoteen 2020” on kovin ristiriitainen eilisessä tiedotustilaisuudessa esille nousseen tiedon kanssa, jonka mukaan pääesikunnan mielestä Dragsvikissa toimivan Uudenmaan prikaatin siirto Upinniemeen on mahdollista vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kampen om Dragsvik fortsätter?

Anonyymi kirjoitti...

Toinen joukko on sentään eiitti joukkoa ja toinen täydennys sakkia ali- ja ylitu loisilla on väliä. Sopeutuu tytötkin "äijien" joukkoon se on tasa-arvoa se ja v-alkuiset voimasanatkin tulee luontevasti.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti...

Virolainen on oikeassa. Wallinin asema teki väkisinkin hänestä jäävin Dragsvikin käsittelyyn. Asia on ihan selvä.Suomella on hallitus, jonka ministerit eivät ole rehellisiä.

Käytännössä ongelmaksi nousee jäävinä tehdyn päätöksen korjaamisessa. Tällöin pitäisi tietysti huomioida se, että Suomessa pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto. Toinen huomioitava seikka on valtion tarve säästää. Kolmanneksi pitäisi huomioida puolustusvoimain halut varuskuntaverkon oikeasta soveltuvuudesta.

Kaikki lakkautetuksi määrätyt varusnnat pitäisi arvioida uudelleen. Tällöin huomioitaisiin rakennusten kunto, harjoitusalueiden koko ja soveltuvuus sekä tarpeettomaksi jäävistä alueista saatavilla oleva hinta. Näistä pitäisi tehdä REHELLINEN vartailu ja päättää sen mukaan valtiolle edullisin Uudenmaan prikaatin sijoituspaikka.

Valitettavasti näin ei voi käydä. Hallituksen pääministeri on osoittautunut valehtelijaksi. Puolustusministeri on myöntänyt harhauttaneensa eduskuntaa ja Suomen kansaa. Suomen hallituksessa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi rehellisiä ministereitä hoitamaan REHELLISEN tutkimuksen tekoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Olisko kenraali Ari Puheloinen mitään tekemään tuon rehellisen selvityksen? Eikös sen alun perin pitänytkin olla puolustusvoimien esitys ilman, että poliitikot lähtevät sitä ronkkimaan?

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni tässä kuten myös Tulokkaan tapauksessa ei muisteta aatteelliseen sitoutumisen merkitystä. Tulokkaan kohdalla tarkoitan, että hän on osallistunut siihen tupakkateollisuuden bluffiin, joka väittää, että tupakointi ei ole terveydelle vaarallista. Kuinka tuollaisen toiminnan jälkeen Tulokas voi sanoa uskottavasti mitään tupakoinnista.

Kannattajayhdistyksiin kuuluminen tarkoittaa usein aatteellista sitoutumista tavalla, joka antaa aina aiheen epäillä henkilön puolueettomuutta, jos hän pääsee ratkaisemaan 'aattetta' sivuavia asioita.

Antti Tapanilan väitöstilaisuudessa Laura Ervo esitteli mökiltä löytämäänsä vanhaa maaoravia puolustavaa T-paitaansa. Ervo esitti aiheellisen kysymyksen: onko hän väittelijän mielestä jäävi ratkaisemaan kaavavalitusta, jolla on merkitystä maaoravien hyvivoinnille.

Tapanila, jonka selaimen suosikeista tämä blogi löytyy, voisi oikeastaan kommentoida, mitä mieltä hän on nykyään asiasta.

Anonyymi kirjoitti...

Stefan on suorittanut hallituskauden päätehtävänsä, Dragsvikin säilyttämisen. Tämän vuoksihan RKP vaati saada puolustusministerin salkun. Hyvissä ajoin suunniteltu ja hyvin toteutettu. Pöhkö Persu vain sotki vähän kuviota jälkikäteen mutta sehän ei vaikuta lopputulokseen. Hyvä Stefan.

Skorpioni kirjoitti...

Demarit haluavat tietysti pitää Wallin-asiaa auki mahdollisimman kauan ja kiristää sillä kokoomusta nyt kun on kehysriihipäivä. Sitä varten Mikael Jungner oli pistetty A-studioon lausumaan, että demarit eivät pidä Wallinin asiaan lainkaan loppuun käsiteltynä.

Toisaalta myös SDP haluaa tietysti mahdollisimman paljon kerätä poliittisia irtopisteitä Wallin-asialla.

Kyllä Kataisen hallitus on tosiasiallisesti täysin tuuliajolla. Ministereiden lausumista paistaa läpi sellainen henki ikään kuin kaikki olisivat oppositiossa. Ministerit lausuvat omia mielipiteitään. Katainen ei tiedä lainkaan "missä mennään". Tämän osoittivat hänen puheensa eduskunnassa Wallin- asiassa.

Hallitus on myös selvästi ottanut liian suuria tavoitteita, josta hyvänä esimerkkinä on kuntauudistus. Katainen porskuttaa kuitenkin täydellä vauhdilla näkemättä, kuinka heikoilla hän tosiasiassa on.

Hallituksen ainoa pelastus on tähän asti ollut työministeri Lauri Ihalainen, joka "runnasi" kuin Kekkonen aikoinaan viime vaiheessa Tupon ja viime yönä työmarkkijärjestöjen kolme vuotta työstäneen eläke- yms. paketin. Ilman Ihalaista hallitus olisi jo kaatunut aikapäivää sitten.

Oppositio on huomannut Kataisen hallituksen heikkouksen, mutta keskusta ja persut pitävät sitä tahallaan pystyssä niin kauan kuin kokoomus putoaa pois suurimman puolueen asemasta.

Kun ensimmäisen kerran tulee sellainen gallup, jossa kepu ja persut tai edes jompi kumnpi on suurempi kokoomusta ja kun demareiden kannatus laskee alle 15 prosentin, niin silloin hallitus kaatuu.

Kun Katainen ja Urpilainen molemmat hermostuvat omien puolueitteinsa kannatuksen laskusta, silloin hallitus kaatuu.

Kokoomushan on tällä hetkellä suurin gallup-puolue Ninistön suosion ansiosta.

Ainakin alku Niinistöltä on ollut tosi heikko. Yllättävästi Niinistökin haluaa vain nauttia presidentillisestä loisteesta, vaikka hän markkinoi itseään aivan toisin.

Demarit haluavat pudottaa Niinistön myös asiallisesti maanpinnalle vaatimalla Wallin-asian ottamista utvaan, jossa Niinistökin tulee sotkettua samaan soppaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oliko se sitten "pöhkö", joka siellä oikeuskanslerinvirastossa liitti kenraali Puheloisen ja kenraali Rannikon kanslerille osoittaman selvityksen kokonaisuudessaan Wallinia koskevaan päätökseen?

Tuosta selvityksestä me saimme tiedon Wallinin hyvin aktiivisesta poliittisesta ohjauksesta, jonka hän alun perin salasi ja kiisti.

Jos tuohon selvitykseen olisi OKa:n päätöksessä vain lyhyesti viitattu toteamuksella "selvityksensä on antanut myös puolustusvoimien komentaja", emme tietäisi Wallinin ohjauksesta mitään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi kirjoitti:

"Mielestäni tässä kuten myös Tulokkaan tapauksessa ei muisteta aatteelliseen sitoutumisen merkitystä".

Näinhän se valitettavasti tuppaa olemaan, myös oikeuskansleri Jonkan Wallin-päätöksessä tämä(kin) puoli sivuutettiin.

Yksi esimerkki aatteellisesta yhdistyksestä on vapaamuurarijärjestö. Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja katsoi 90-luvulla päätöksessään, että tuomari, joka kuluu samaan vapaamuurarijärjestöön yhdessä riidan toisen osapuolen kanssa, on ko. asiassa jäävi.

Mutta jos "vain" riidan toisen osapuolen asianajaja ja tuomari ovat saman rapparijärjestön jäseniä, ei esteellisyyttä Lehtimajan mukaan olisi. Minusta kuitenkin myös tässä vm. tilanteessa tuomari esteellisyys on selvä asia. Oikeudenkäynnissä tuomari on käytännössä paljon enemmän tekemisissä asianosaisen advokaatin kuin asianosaisen itsensä kanssa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomalaisten juristien, jopa ns. "johtavien" sellaisten ja oikeusoppineiden, löperöä suhtautumista jääviyteen kuvastaa hyvin tänään Iltalehdessä oleva juttu, jossa pohditaan, olisiko ATK:n tämänpäiväisessä kokouksessa puhetta johtava liiton varapuheenjohtaja jäävi, kun häntä epäillään samasta rikoksesta ja kuin puheenjohtaja Timo Rätyäkin.

Nimettömänä pysyttelevä "tunnettu asiantuntija ja oikeusoppinut" lausahti lehdelle, että tässä ei ole juridista ongelmaa. Samaa mieltä oli kaikkien tuntema ja vielä useampien rakastama kaikkien alojen asiantuntija ja ministeri h.c. Lauri Tarasti, joka toteaa pontevaan tapaansa, että yhdistyslain mukaan estettä ei ole.

OIkeassa sen sijaan on Turun yliopiston työoikeuden professori Martti Kairinen, joka sanoo, että asiassa on ko. perusteella jääviysongelma eikä ko. varapuheenjohtajan pitäisi osallistua päätöksentekoon.

Olen samaa mieltä kuin Kairinen. Onhan se selvää, että kun varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja ovat kumpikin epäiltynä samassa rikosasiassa, myös luottamus varapuheenjohtajan puolueettomuuteen vaarantuu, jos hän toimii asiassa kokouksen puheenjohtajana.

Siru Pola kirjoitti...

Pirkko K tutki silloin aikanaan Matin asiaa Veikkauksessa. Voisikohan Lauri T tutkia Hilkan asiaa AKT:ssä

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, mutta nythän jo Seppo K tutkii Hilikan asiaa ATKn ja Hilkan välisenä sovittelijana.

Helsingistä onkin jo juuri äsken lennätetty, että ATK:n hallitus on perunut Hilikan irtisanomisen.

Seppo K on siis saanut asianosaiset sopimaan irtisanomisriidan. Kyllä nuo Lapin proffat sitten osaavat!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vielä kun Seppo Koskinen saisi sovitelluksi Timo Rädyn ja Hilkka Ahteen välisen riidan, jolloin päästäisiin siihen onnelliseen lopputulokseen, etteivät Timppa ja Hilikka enää pitäisi keskenään mykkäkoulua, niin valtakunnassa olisi taas kaikki hyvin! Rikosilmoitukset peruttaisiin ja kaikki pyytäisivät anteeksi toisiltaan á la Stefan Wallin.

Anonyymi kirjoitti...

Ensin kiitokset erittäin ansiokkaasta blogista!

Onhan tämä hallituspuolueiden osalta koomista näytelmää, sillä jo nyt on käynyt ilmi että Wallin tulee saamaan luottamuslauseen äänestyksessä. Eikö ministerin valan rikkominen enää johda mihinkään toimenpiteisiin? Siis lähinnä eroon. Miksi vaaditaan edes valaa kun sitä ei noudateta? Ministerit saavat siis valehdella ja toimia kuin "pellossa".

Tarvitaanko edes oikeuskansleria valtioneuvoston ylimpänä valvojana? Mielestäni näillä näytöillä mitä viime aikoina on saatu, ei viralla ole vähäisintäkään merkitystä. Oikeusasiamies riittäisi vallan hyvin yksin valvomaan kaikkia valvontaa vaativia.

Anonyymi kirjoitti...

Luulen, että tuo Utvan käsittely on pelkkä muodollisuus, tuskinpa siellä käydään läpi esimerkiksi yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia Dragsvikin säilyttämistä tai ruotsinkielisen joukko-osaston siirtämisestä vaihtoehtoisesti Upinniemeen.

Varuskuntien lakkautuksista on kuitenkin tehty kantelu Valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka toivottavasti aikanaan ottaa kantaa siihen, miten puolustusvoimauudistuksen toteutus sujui. On hyvä myös muistaa, että Oka:ssa on vielä useita muita puolustusvoimauudistukseen liittyviä kanteluita. Ratkaisut näihin saamme kuulla myöhemmin.

Mitä tulee oikeuskanslerin perustelujen niukkuuteen Wallinin esteellisyysratkaisussa, olen täysin samaa mieltä blogistin kanssa. Eikö esteellisyyden arvioinnissa kiinnitetä huomiota lainkaan tekijän motiiveihin?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En usko tarkastusviraston selvityksiin. Ne varmaan tehdään sinänsä hyvin ja ajan kanssa, mutta kun selvitys on valmis, on aikaa vierähtänyt niin rutkasti, että PM:ssä ja maan hallituksessa levitellään vain käsiä ja sanotaan, että

"no niin, ehkä se oli noin, mutta nyt tämä uudistus on kuitenkin jo lähtenyt käyntiin niillä tiedoilla, mitä aiemmin oli käytettävissä eikä uudistusta sitä ole tarkoituksenmukaista enää pysäyttää, eli näillä nyt mennään, mutta suurkiitokset kuitenkin Tarkastusvirastolle hyvästä työstä!

Toiseksi. kuka vielä voi luottaa OKa:n ratkaisuihin muissa kanslerinvirastossa vireillä olevissa PV:n kanteluasioissa annettavien päätösten oikeellisuuteen? Eiköhän sieltä tule koko ajan ulos vain näitä "ei anna taholtani aihetta toimenpiteisiin" -päätöksiä.

Tarvitaanko meillä tosiaan enää oikeuskansleria toiseksi ylimmäksi laillisuusvalvojaksi? Eikö kanslerista olisi syytä tehdä puhdas kruununjuristi eli valtioneuvoston ja ministereiden neuvonantaja?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Presidentti Saulus Salolainen (ei siis Pertti S.) teki eilen ensimmäisen maakuntavierailunsa synnyinkaupunkiinsa Saloon. Siellä Saulus paineli heti aluksi käymään ensimmäisessä kesäduunipaikassaan jossakin putkiliikkeessä. Ja sitten torille kahveelle!

Normaalisti ihminen, joka on ollut pitkään poissa kotikaupungistaan, menee paluunsa jälkeen ensin himaan ja sitten vaikka olusille paikalliseen pubiin.

Olisiko Saulus ottanut hieman liian tosissaan vaali-iskulauseensa, jonka mukaan "presidentti on työ"? Kun siis meni käymään entiselle työpaikalleen.

Maalari karkaa maailmalle kirjoitti...

Wallinin tapauksessa nousee esiin kysymys kelle ministeri on oikeastaan ollut lojaali.

Kun samaan aikaan on hän ollut Dragsvikin killan ja Suomen hallituksen jäsen.

Kun alunperin puolustusvoimain selvityksen perusteella Dragsvikin ja puolustusvoimien edut joutuivat vastakkain, oli ministeri lojaalimpi killalle kuin Suomen hallitukselle ja puolustusvoimille.

On mielestäni aina huono juttu kun ministeri toimii salaten Suomen kokonaisedun vastaisesti.

Tässä tapauksessa siis Wallin koki tärkeämmäksi lojaalisuuden Dragsvikiä kohtaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Kun alunperin puolustusvoimain selvityksen perusteella Dragsvikin ja puolustusvoimien edut joutuivat vastakkain, oli ministeri lojaalimpi killalle kuin Suomen hallitukselle ja puolustusvoimille".

Näin juuri! Killan jäsenyys ja sen myötä D:n joukko-osasto etu velvoittivat ministeriä enemmän kuin Isänmaan etu!

Anonyymi kirjoitti...

Tänään on "jatkajien päivä":

- Hilkka Ahde saa jatkaa
- Stefan Wallin saa jatkaa
- Timo Räty saa jatkaa (?)

Anonyymi kirjoitti...

Perustuslain mukaan ministerin tulee olla rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu. Jos Wallin on valehdellut julkisesti ministerinä esim. Eduskunnalle hän ei ole enää rehelliseksi tunnettu. Taitamattomuutensa hän on myöntänyt itsekin. Kun Wallin tästä huolimatta hallituspuolueiden kansanedustajien luottamusta nauttien voi edelleen jatkaa ministerinä, voidaan vain todeta, että näillä vallanpitäjillä mikään ei maassa muutu ennenkuin vallanpitäjät on vaihdettu eduskuntavaaleissa 2015.
Seno

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Dosentti Arto Luukkanen sanoo US:n blogissaan Stefan Wallinin ministeriuran jatkumisen osoittavan, että valehtelevalla ministerillä on eduskunnan luottamus ja että Suomi on ”parlamentarismin slummi”.

Luukkasen mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa Wallin olisi jo poliittinen ruumis. Britanniassa jo vahva epäilys siitä, että ministeri olisi johtanut parlamenttia harhaan, on riittävä häpeä ja eronpyynnön syy.

Näinhän se on.

Jan Vapaavuoren "jyrähtely", jonka mukaan Wallinille tulee "toisesta keltaisesta kortista ulosajo," on lähinnä koominen ja osoittaa vain, millainen hyvä veli -verkosto meillä on aivan poliittisella huipputasollakin. Vapaavuoren mukaan he arvioivat, että Wallin pystyy jatkamaan tehtävässään vakavalla huomautuksella.

Missä oli esim. kokoomuksen vakava huomautus Wallinille? Kokoomuslaisethan äänestivät kaikki luottamuslausetta Wallinille! Onko luottamuslause muka "vakava huomautus"?

Kun ollaan niin hyvää pataa ja hyviä veljiä keskenään, niin eihän sitä tietenkään kehtaa kaverille potkuja esittää!

Anonyymi kirjoitti...

-Se, mikä on herättänyt pettymystä, on demareiden toiminta tässä asiassa. Se tapa, millä eduskunnassa Stefan Wallinia keskiviikkona käskytettiin, ei ollut arvokasta käyttäytymistä (IS/Astrid Thors).

Rikka näkyy hyvin toisen, muttei malka omassa silmässä. Niinpä!

kamunen kirjoitti...

Jos laittaa linkin ison kirjan hiuksia nostattaviin kohtiin, niin heti ilmestyy epäileviä tuomaita ja runoilevia psykiatreja heristelemään etusormeaan.

Samoin kuin entinen presidentti julkisuuteen varmistamaan Dragsvikin säilymisen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ilkka Kanervan esiintyminen eilisessä A-talkissa oli tavanomaisen mahtipontista, mutta samalla ällöttävää. Poliitikko, joka on joutunut eroamaan ministerin virastaan ja odottelee tuomiota rikoksesta eli lahjoman ottamisesta, josta syyttäjä on vaatinut hänelle ehdotonta vankeutta, ei taida olla kaikkein sopivin henkilö paasaamaan tv:ssä poliitikoilta vaadittavasta "sataprosenttisesta" rehellisyydestä ja sen sellaisesta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Se tapa, millä eduskunnassa Stefan Wallinia keskiviikkona käskytettiin, ei ollut arvokasta käyttäytymistä (IS/Astrid Thors)".

Voi, voi, miten rumasti ne kohtelivatkin tätä geelipäätä eduskunnassa!

Mutta muistaako kukaan, miten samanlaisesta asiasta kohdeltiin eduskunnassa vuonna 2003 pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä?

Jäätteenmäen puhuessa pöntöstä kuului salista sonnilaumaa muistuttava mölinä, jossa
päällisenä kuului Jouni Backmanin kimitys ja Ben Zyskowiczin raakunta "Valehtelee, valetta". Se on: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!"

No. naispoliitikkoja nyt voi kohdella miten tahansa ja erottaa heidät heti ja vaikka ilman mitään näyttöä - eiväthän ne naiset mitään osaa! Menkööt kotionsa häpeämään, jolleivät kestä kritiikkiä.

Mutta eihän meidän hyviä veljiä saa toki samalla tavalla mennä kohtelemaan. Sehän olisi suorastaan sikamaista!

Anonyymi kirjoitti...

Mitenkä tuonkin nyt lapsille selittää. Absoluuttinen fakta on eri asia kuin 'aikuisten totta'.

Anonyymi kirjoitti...

Jonkka oli saanut poliittista ohjausta!

Anonyymi kirjoitti...

Torstaina, 22.3 äänetettäessä epäluottamuksesta ministeri Stefan Walliniin eduskunnassa, näytti siltä, että Wallin oli itsekin painamassa äänestysnappuloita eduskunnassa omassa asiasaan. Tämä näkyi televisiossa eduskunnan kyselytunti-ohjelmassa.Vähän särähti.Kollegiaalisissa elimissä kuten osakeyhtiön hallitus tai muu vastaava elin on yleensä voimassa, että itseään koskevassa aiassa pitäisi pidättyä äänestämastä tai muutoin osallistumasta päätöksentekoon. Näköjään ei keitenkaan eduskunnassa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuota en usko. Ohjaukseen ei ole ollut edes mitään tarvetta, sillä oikeuskansleriinhan voi tunnetusti aina luottaa!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hallintolain esteellisyyssäännökset eivät koske kansanedustajia, W. "esiintyi" äänestyksessä kananedustajana. Toki olisi ollut reilua, jos ministeri, jonka luottamuksesta äänestetään, olisi ollut äänestyksessä poissa.

Anonyymi kirjoitti...

Tarkoittaako "absoluuttinen fakta" samaa kuin "notorinen fakta". Entäpä sitten termi "kristallinkirkas fakta"? Ilkka Kanervan terminologiassa "satakymmenenprosenttinen totuus."

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Onhan meillä monta ministeriä lähtenyt tai lähetetty jäähylle: Matti Aura, Suvi Linden, Anneli Jäättenmäki, Ilkka Kanerva. Se että kokoomus pelasti Wallinin on siinä mielessä hämmästyttävää, kun heillä on kolme omaa ministeriä ymmärtänyt tai laitettu ymmärtämään siirtyä takavasemmalle.
Mahtavat Aura, Linden ja Kanerva miettiä mitä Wallinilla on sellaista mitä heillä ei ollut! Se ei ainakaan ole rehellisyys...

Anonyymi kirjoitti...

Rikosuutinen HS:ssa tänään:

"Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt syytteet jalkapalloseura Tampere Unitedin rahanpesujutussa. Rahanpesun tunnusmerkit eivät täyttyneet, koska Singaporesta saatujen rahojen hämärää alkuperää ei pyritty peittämään".

Hm, tuomio oli aika odotettu. Mitä olen seurannut, niin ko. oikeusistuin on yleensäkin hyvin hanakka pitämään "omiensa" eli kotokaupunkien "poikien" puolta.

Kyllä syyttäjän kannattaa valittaa tuomiosta, ehdottomasti.

Anonyymi kirjoitti...

Voiko ministeri syyllistyä petokseen, jos erehdyttää eduskuntaa.
Erehdyttäminen - erehtyminen - päätöksenteko erehtymisen vallassa - seurauksena vahinkoa jollekin ?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Höpsistä! Näköjään perjantaipullo on tuollakin jo avattu!

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.