1. Demareiden kansanedustaja, entinen sisä-ja poliisiministeri Kari "Touho" Rajamäki on käynyt tuimaan hyökkäykseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroa ja tämän johtamaa poliisihallitusta vastaan. Rajanmäen manööveri on ajankohtainen, sillä poliisin rakenteita on valtion menoleikkausten takia pakko uudistaa.
2. Yle-Uutisille Rajamäki arvostelee ankarasti poliisiylijohtaja Mikko Paateron vallankäyttöä. Rajamäki: "Paateron palatsi on purettava." Palatsilla Kari Rajamäki tarkoittaa Poliisihallitusta, jota Paatero johtaa. Rajamäen mielestä Paateron johtamat uudistukset ovat turvottaneet hallintoa ja heikentäneet kenttätoimintaa, joten tulossa olevan rakenneuudistuksen vetäjäksi pitää valita ulkopuolinen selvitysmies.
3. Poliisiylijohtaja Paatero arvioi viime viikolla, että poliisin rakenneuudistuksessa poliisilaitosten määrä olisi vähennetään alle puoleen. Paatero väläytti Liikkuvan poliisin erillisorganisaation lakkauttamista. Poliisijärjestöjen liitosta on esitetty huoli siitä, miten laitosten vähentäminen vaikuttaa henkilöstöön.
4. Kari Rajamäki väittää, että aiempia rakennemuutoshankkeita johtanut Mikko Paatero on vastuussa linjauksista, joissa hallintoa on kasvatettu samalla kun kenttätoimintaa on leikattu.
- Helsinki, keskeinen turvallisuusympäristö, on menettänyt viidessä vuodessa 200 virkaa. Keskusrikospoliisi on menettänyt 70 virkaa. Samaan aikaan on kasvatettu poliisihallitusta entisen lääninjohdon 80 henkilöllä. Jatkovalmistelussa on lähdettävä siitä, että poliisihallitus puretaan, että tämä Paateron palatsi puretaan, Rajamäki sanoi Ylen haastattelussa. Rajamäen mielestä poliisiylijohtajalle on kertynyt liikaa valtaa, jota pitäisi nyt karsia.
5. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ymmärrettävistä syistä tuohtunut ex-ministerin väitteistä ja pitää niitä tuulesta temmattuina. Paateron mukaan ex-poliisiminsteri Rajamäki ei tunne asioita. Tarkemmin Paatero ei kuitenkaan kommentoinut Rajamäen kritiikkiä.
6. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron johtama Poliisihallitus ei ole mikään vanha laitos, sillä se aloitti toimintansa vasta vuoden 2010 alusta. Poliisin organisaatio on nykyisin kaksiportainen. Poliisihallitus johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa eli sen tehtävänä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa koko maan poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja Liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallitus vastaa alaistensa yksiköiden tulosohjauksesta.
7. Organisatorisesti Poliisihallituksen yläpuolella on sisäasiainministeriö, jonka poliisiosasto vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä poliisin toimialan tehtävistä. Sisäasiainministeriö tulosohjaa Poliisihallitusta.
8. Poliisihallituksen tehtävät on jaettu seitsemään yksikköön, jotka ovat: esikunta, rikostorjunta, valvonta- ja hälytystoiminta, lupapalvelu, kansainväliset asiat, hallinto ja tekniikka sekä lisäksi sisäinen tarkastus. Poliisihallitukseen kuuluvat myös arpajais- ja asehallintoyksikkö Riihimäellä sekä turvallisuusalan valvontayksikkö Mikkelissä.
9. Poliisihallituksen henkilöstö koostuu pääosin ministeriön entisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista. Osa Poliisihallituksen työntekijöistä työskentelee niin ikään vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneissa aluehallintovirastoissa poliisin vastuualueella.
10. Mikko Paatero nimitettiin poliisiylijohtajan virkaan vuonna 2008. Tätä ennen Paatero toimi Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana. Paateron "keksi" ylimmäksi poliisiksi silloinen kokoomuksen sisäministeri Anne Holmlund. Nimitys aiheutti ihmettelyä, sillä Paatero oli jo kuusikymppinen virkamies eikä häntä ole pidetty koskaan minään ruudinkeksijänä. Mutta kokoomuslainen poliitikko nimitti kokoomuslaisen virkamiehen, eihän siinä mitään, Suomihan on poliittisten virkanimitysten luvattu maa! Paatero oli harrastanut kunnallispolitiikkaa valtuustotasolla. Holmlund jatkoi nimityspolitiikassaan valitsemallaan poliittisella värisuoralla, sillä Supon päälliköksi ministeri Holmlund oli nimityttänyt vuotta aiemmin eli 2007 Turusta kotoisin olevan Ilkka Salmen ja EU-virkaan viime vuonna siirtyneen Salmen seuraajaksi viime vuonna niin ikään kokoomuksen mandaatilta valtiosihteerinsä Antti Pelttarin.
11. Ministeri Anne Holmlund ja ministeriön poliisijohto eivät tulleet oikein toimeen ministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen (Sdp) kanssa. Niinpä Paatero ja Holmlund keksivät perustaa maahan erityisen Poliisihallituksen, jotta demari Viljanen ei pääsisi sotkemaan kunnon kokoomuslaista poliisipolitiikkaa. Poliisihallitus oli tarpeen myös siksi, että aiemmin toimineet lääninpoliisiyksilöt oli läänien lakkauttamisen myötä lakkautettava. Jottei useita kymmeniä korkea-arvoisia lääninpoliisipäälliköitä (poliisitarkastajat, apulaispoliisitarkastajat, lääninkomisariot jne.) olisi jouduttu siirtämään lakkautuspalkalle tai uusiin ikäviin tehtäviin "kentälle", heille oli keksittävä äkkiä jotakin mielekkään tuntuista puuhaa ja tässä tarkoituksessa uusi uljas Poliisihallitus tarjosi sopivat suojatyöpaikat. Mikko Paatero, vanha lääninpoliisipäällikkö itsekin jo vuodesta 1992, pelasti uuden organisaation myötä vanhat kaverinsa tarjoamalla näille päällikkötasoiset virat Poliisihallituksesta.
12. Sitä, kuinka paljon Poliisihallituksessa on henkilökuntaa, ei ole koskaan kerrottu julkisuuteen, mutta tiettävästi toista sataa virkaa tuossa organisaatiossa lienee.
13. Nyt siis ollaan poliisin rakenneuudistuksen edessä. Mutta kenen oikein pitäisi johtaa tätä uudistusta? Kari Rajamäen mielestä rakenneuudistuksen johtoon pitäisi asettaa ulkopuolinen selvitysmies, joka ei olisi Mikko Paateron lähipiiristä. Yle Uutisten kertoman mukaan ryhmän vetäjäksi kaavailtaisiin sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Kauko Aaltomaata ja ryhmän muut jäsenet kutsuttaisiin poliisin valtakunnallisista yksiköistä.
14. Tiettävästi Kauko Aaltomaa, joka on entinen upseeri, kuuluu Mikko Paateron lähipiiriin. Kerrotaan, että Aaltomaa olisi Mikko Paateron tavoin mukana niin sanotussa "Tornin herraklubissa", josta olen aiemmin kertonut esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön valmistelun yhteydessä. Juuri tähän Tornin klubiin kuuluvien virkamiesten kerrotaan ideoineen aikanaan myös Poliisihallituksen perustamisen. Olisiko osastopäällikkö Aaltomaa tältä kannalta katsottuna sopiva henkilö kaavailluksi selvitysmieheksi vai olisiko hän "pukki kaalimaan vartijana"?
15. Pitäisikö poliisitoiminnan rakenneuudistusta valmistelemaan asettaa laajempi selvitysryhmä tai peräti parlamentaarinen komitea? Kas tässäpä mietittävää kaikille asiasta kiinnostuneille!
17 kommenttia:
Tämä hallitus ei hempeile demokratialla, vaan nimittää asiaa jos toistakin selvittämään miehen verokalenterin yläpäästä.
Jos Niklas Herlin on saanut polvensa kuntoon maahanmuuttajanuoren potkaistua lumpion vinoon, niin hän sopisi rustaamaan Paateron palatsia ottaen huomioon myös sisarensa sieppausdraamasta saadut kokemukset.
Presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (UTVA) vahvisti tänään, ettei Dragsvikin varuskuntaa lakkauteta - tällä vaalikaudella.
Puhetta UTVA:ssa johtanut presidentti Sauli Niinistö sanoo päätöksen koskevan tätä eduskunnan vaalikautta. Muuhun tulevaisuuteen ei kokouksessa hänen mukaansa otettu kantaa. Hän muistuttaa, että tälle vaalikaudelle ei edes ollut tehty esitystä Dragsvikin lakkauttamisesta.
Tämähän tuntuu järkevältä, nimittäin se, että varuskunnat ovat toiminnassa aina yhden vaalikauden kerrallaan.
Nyt lakkautetaan mm. Kauhavan Lentosotakoulu ja Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, mutta Dragsvik säilyy,
Mutta entä sitten ensi vaalikaudella ja sen jälkeen? Tämä riippuu kokonaan uuden hallituksen kokoonpanosta.
Jos uusi hallitus on kokoonpanoltaan "sopiva", nii silloin voidaan tehdään päätös, että Kontiolahden ja Kauhavan yksiköt palautetaan ruotuun ja "toiminta" jatkuu niissä, kun taas Dragsvik lakkautetaan "välillä."
Sitten taas neljän vuoden kuluttua tilanne katsotaan uudelleen ja voi olla, että silloin taas on Dragsvikin vuoro "palata kartalle."
Tähänhän tämä Niinistön logiikka johtaa.
On se todella hyvä, että me saatiin entinen viskaali presidentiksi! Saadaan loogisia ja pikkunäppäriä päätöksiä!
Mikäs edellisestä unohtuikaan?
Ai niin: Jep, jep!
"Kuka valvoo valvojaa" otsikko lienee näiltä sivuilta?
Tänään HS. (verkkolehti versiossa) poliisin hankkimien teletietojen ym."valvonta" lupien määrä lisäätynyt...
Moniko saa tiedon siitä että syystä tai toisesta on joutunut valvonnan kohteeksi?
Varsinaista jalkaväki poliisijoukkoa (enempi vähempi) tarvitaan...
Rikoksia aletaan selvittämään jopa s-etukortti bonus pisteiden perusteella... eilinen iltalehti uutinen.
Paatero on mahtava idea-linko. Paaterohan ehdotti ratista kärynneille heti alkolukkoa ja myös promillerajan pudottamista. Paatero unohti ehdottaa pakollista tehonrajoitinta autoihin, millä ajettu tötkeää ylinopeutta.... kuten esim. Paateron autoon. Koe mielellä paatero voisi körötellä vaikkapa 70 km/h valtatateillä. Promillerajan pudotus tekisi jokaisesta Mika-Petterin isistä rattijuopon, kun kaikenmaailman paaterot kyttäisivät pyhäaamuisin puskissa 0,2 promillen perheenisiä. Näin suomi tehdään turvalliseksi.Nim. L.H. Hoppu
Niinistöstä... Vaihdoimme pikkumaisen,kaunaisen,v-mäisen, pitkävihaisen, kostonhaluisen juristin... pikkumaiseen,kaunaiseen,v-mäiseen, pitkävihaiseen, kostonhaluiseen juristiin! Mitä voitimme? No päästiin R:rrä-viasta. Nim. L.H.Hoppu
Pitää muistaa, että ministeri Hölmölundin poliittisena avustaja toimi paatero nuorempi, eli isänsä poika. Eli se oli todella paateroitu nimitys, ihan munaskuita myöden.
Niinpä niin. Loogisia ja pikkunäppäriä päätöksiä säestettynä hovimestarimaisilla kumarruksilla.
Niinistö on tehnyt presidentistä arkaipäiväisen pellen.
Mikko Paatero ei ymmärrä. Kansalaiset eivät luota häneen. Poliisihallituksessa voidaan huonosti. Epäterve sivutoimikulttuuri rehottaa Paateron suojateilla. Fiksumpi mies jättäisi paikkansa kyvykkäämille.
Se siitä "kykypuolueesta".
Eihän sitä kyllä kukaan uskonutkaan.
Blogistin mukaan Aaltomaa olisi kokoomuslainen. Itse mjuistelisin hänen olevan demari.
Lääninjohdon entisistä *turhakkeista* olisi ainakin Pentti Sairalla mahdollisuus näyttää kykynsä. Haltikin Tuija Kuusisto lähtee toisiin tehtäviin työyhteisöongelmien takia.
Saira voisi palata Kirkkokadulta Rovaniemelle Haltikin johtoon. Siinä voisi hankkia edes sen yhden ison sulan hattuunsa ennen eläköitymistä.
Haltik tarvitsee vuorovaikutuskykyistä ja linjakasta johtajaa. Lappilaisen mentaliteetin tunteminenkaan ei ole pahasta.
MIkä on Haltik? Haltiatunturikiltako?
Kokoomuslainen tai demari, mitä väliä! Kunhan vain kuuluu Tornin klubiin.
JV kirjoitti:
"Nimitys aiheutti ihmettelyä, sillä Paatero oli jo kuusikymppinen virkamies eikä häntä ole pidetty koskaan minään ruudinkeksijänä."
Paatero mainitsi poliisiylijohtajana Poliisihallituksesta ensimmäisissä kirjoituksissaa tehneensä siitä itsensä näköisen ja olevansa työhönsä hyvin tyytyväinen.
Maan hallituksen tulisi nyt ehdottoman pikaisesti ottaa poliisihallinnon uudistamisessa aikalisä. Tulisi valmistella puolustusvoimien turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tapainen linjaratkaisu, jossa kaikki poliisin ja muun sisäisen turvallisuden kysymykset ratkaistaisiin linjaratkaisuna.
Poliisin toiminnassa on paitsi suuria sisäisiä epäkohtia myös muita susuria periaatteellisia ongelmia.
Tarkastelua kaipaisi muun muassa, miten poliisin ja yhä paisuvan yksityisen turva-alan sektorin keskinäinen työnjako sekä Suomen ja muiden maiden väliset turvallisuuskysymykset ratkaistaan.
Paatero tunnustaa tämän päivän Hesarissa (A9) ongelmansa sanomalla: "Tykkään pitää langat käsissäni. Johtamistyyliini kuuluu tietää missään mennään". Totta kai!Mutta samalla tämä lausuma osoittaa Paateron itsevaltaisen ja väärän johtamistavan, joka on sekoittanut näemmä lyhyessä ajassapoliisin koko toiminnan.
Paateroa mollattaessa pitää kuitenkin muistaa, että hän saadessaan nimityksen on ollut poliisihallinnossa primus inter pares.
Bazaramba tuomittiin myös hovissa. Mitä mieltä arvon blogisti on Lapin yliopiston OTM Hoikkalan väitteestä, että tuomioistuin otti vastaan kidutuksella saatua todistelua?
En tiedä tuosta H:n väitteestä ja sen perusteluista mitään tarkempaa. Varmaankin hovioikeus on ollut eri mieltä ja katsonut, että aineistoa ei ole saatu kidutuksella.
Lähetä kommentti