592. Anneli Auerin rikosjuttujen käsittelystä. KKO myönsi syyttäjille valitusluvan Ulvilan surmajutussa, juttu palautettaneen laajan lisäaineiston takia hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi

1. Korkein oikeus antoi eilen niin sanotussa Ulvilan surmajutussa syyttäjien esittämän lisätutkinta-aineiston julkisuutta koskevan ratkaisun. Poliisi on tehnyt sanottua lisätutkintaa elokuusta 2011 lähtien eli sen jälkeen, kun Vaasan hovioikeus hylkäsi syyttäjän Anneli Aueria vastaan Jukka Lahden murhasta ajaman syytteen.

2. Mediassa on kerrottu laajasti murhajutun lisätutkinnan ja sen osittaisen julkistamisesta johdosta saamista "uusista käänteistä;" tätä slogania mediassa käytetään ahkerasti. On kerrottu muun muassa saatananpalvonnasta, mistä henkirikoksessa syyttäjien käsityksen mukaan mahdollisesti voi olla kysymys. Saatananpalvontaan liittyviin rituaaleihin viittaisivat syyttäjien mukaan Jukka Lahden tuhkan ja veren käyttö Lahden surmaamisen ja pariskunnan lasten pahoinpitelyjen yhteydessä.  Syyttäjien lisätutkinta-aineiston yhteydessä korkeimmalle oikeudelle lähettämässä kirjelmässä väitetään myös, että Jukka Lahden olkapäissä olisi nähtävissä ristiä muistuttava haavakuvio, mikä syyttäjien käsityksen mukaan viittaisi niin ikään saatananpalvontaan.

3. Anneli Auerin avustaja asianajaja Juha Manner on moittinut syyttäjiä tarkoituksenmukaisesta julkisuushakuisuudesta mainittujen väitteiden osalta. Tämä tarkoittaa luultavasti sitä, että syyttäjät olisivat halunneet tarkoituksellisesti tuoda saatananpalvontaa koskevat väitteet erikseen esiin mainitussa kirjelmässään, koska he tiesivät, että tältä osin kirjelmä tulisi julkiseksi, vaikka korkein oikeus määräisi itse lisätutkinta-aineiston väliaikaisesti salassa pidettäväksi. Näin myös sitten tänään tapahtui.

4. Olen puhunut edellä syyttäjistä, siis monikossa. Asia on todella niin, että Annelin Auerin kummassakin jutussa eli syytehaarassa on kaksi syyttäjää. Murhajutussa, joka on siis nyt korkeimmassa oikeudessa valituslupavaiheessa, syyttäjinä ovat porilaiset kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala. Varsinais-Suomen  eli entisessä Turun käräjäoikeudessa puolestaan Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä erilaisista väkivalta- ja seksuaalirikoksista, yhteensä 32 eri rikoksesta, syyttävät parhaillaan turkulaiset kihlakunnansyyttäjät Paula Pajula ja Heli Haapalehto.

5. Syyttäjälaitos on siis satsannut todella paljon Anneli Auerin juttuihin. Mutta entäpä sitten puolustus? Aika kummallista, mutta Anneli Aueria avustaa ja puolustaa vain yksi lakimies, asianajaja Juha Manner. Hän toimii Auerin puolustajana sekä nyt korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa murhajutussa että Turun käräjäoikeudessa vireillä olevassa toisessa syytehaarassa. Jutut ovat vireillä samanaikaisesti.

6. Rikosoikeudenkäynnissä tulisi pyrkiä järkevään tasapainoon syyttäjäpuolen ja syytetyn puolustuksen välillä. Rikoksesta epäilty on periaatteessa aina huonommassa asemassa syyttäjäpuoleen nähden, joten hänen puolustuksestaan on erityistä syytä huolehtia. Noudatetaanko tätä periaatetta nyt näissä kahdessa laajassa jutussa? Minusta näyttää siltä, että syyttäjistöllä on selkeä mies- ja naisylivoima ainakin mitä lakimiesten lukumäärään tulee: syyttäjiä on kahdessa saman aikaan vireillä olevassa jutussa yhteensä neljä, puolustajia ainoastaan yksi.

7. Anneli Auerin asianajajan työmäärä vaikuttaa hirmuiselta.  Hän on avustanut Aueria nyt Turussa vireillä olevan rikosjutun laajassa esitutkinnassa ja nyt meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa esitutkinta-aineistoa on kertynyt noin 3 000 sivua.  Saman aikaisesti asianajaja Manner on avustanut Anneli Aueria  elokuusta 2011 lähtien Ulvilan murhajutussa käynnistetyssä uudessa lisätutkinnassa, jossa on kertynyt esitutkinta-aineistoa noin  2 000 sivua. Syyttäjien mukaan Manner ei ole ehtineet vielä antaa edes loppulausuntoaan sanotun lisätutkinnan johdosta. (Tästä huolimatta syyttäjät ovat kiirehtineet lähettämään sanotun 2 000-sivuisen uuden esitutkintapaketin korkeimmalle oikeudelle) Nyt Mannerin tulisi siis vielä vastata syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamaan "julkisuuskirjelmään" ja siinä yksilöityyn uuteen laajaan aineistoon.

8. Minusta Anneli Auerin ja asianajaja Juha Mannerin tulisi kyllä harkita lisäavun hankkimista tai pyytämistä oikeudelta, sillä eihän yksi ja sama advokaatti, oli hän miten etevänä ja ahkera tahansa, kykene selviytymään yksin kyseisestä urakasta. Tehtävästä, joka tulee aivan ilmeisesti jatkumaan eri oikeusasteissa vielä vuosikausia! Jos syyttäjiä on peräti neljä, niin kyllä silloin avustajiakin tarvitaan vähintään kaksi.

9. Murhajutun syyttäjät ovat väittäneet, että murhajutun lisätutkinnalla ja Turussa tutkittavana olleella ja siellä nyt oikeudenkäynnissä olevalla toisella syytehaaralla ei olisi mitään muuta yhteyttä keskenään kuin se, että Anneli Auer on epäiltynä tai syytettynä molemmissa jutuissa. Toisin sanoen Ulvilan juttua ja Turun juttua olisi tutkittu täysin eri juttuina eikä Turun jutun tutkinta vaikuttaisi millään tavalla  murhajutun selvitykseen. Tämä tuskin pitää paikkansa. Väite tulee kumotuksi sillä, että Länsi-Suomen syyttäjäviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä on maaliskuussa 2012 perustellut neljän syyttäjän eli, kuten sanonta kuuluu, syyttäjäryhmän, nimeämistä Anneli Auerin juttuihin juuri sillä, että mainituilla rikosjutuilla on yhteyttä keskenään. Kalle Kyhän päätöksessä kiinnittää huomiota myös se, että Valkama ja Kulmala vastaavat päätöksen mukaan "ensisijaisesti" murhajutun käsittelystä ja Pajula ja Haapalehto puolestaan "ensisijaisesti" Turussa vireillä olevasta toisesta syytehaarasta.

10. Siis: toissijaisesti Valkama ja Kulmala ovat voineet ja voivat edelleen olla mukana myös Turun syytehaarassa ja Pajula ja Haapalehto puolestaan Ulvilan murha-asian tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Kun näin on, niin on selvää, että myös näitä eri haaroja tutkineet poliisit ovat tehneet keskenään hyvin tiivistä yhteistyötä. Sitä aineistoa, jota on saatu lapsia koskevan väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan yhteydessä, on hyödynnetty myös Ulvilan murhajutun lisätutkinnassa ja päin vastoin. Miksi tätä selvää asiaa on ollut syytä alun perinkään kiistää?

11. Sama asia eli kahta eri syytehaaraa koskevien esitutkintojen kiinteä yhteys ilmenee myös eilen julkiseksi tulleesta syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamasta kirjelmästä ja siinä mainitusta uusia todisteita ja todistusteemoja koskevasta luettelosta; osa todistusteemoista on julistettu salaiseksi. Esimerkiksi  edellä mainitun saatananpalvonnan väitetään liittyneen ja ilmenneen sekä Jukka Lahden tappamisessa että lasten pahoinpitelyissä. Murhajutussa syyttäjät vetoavat Anneli Auerin lasten kertomuksiin, joiden mukaan Anneli Auer on pahoinpidellyt lapsia useaan kertaan sekä ennen Lahden kuolemaa että sen jälkeen; tämä osoittaa syyttäjien käsityksen mukaan Auerin väkivaltaista luonteenlaatua ja hänen oman kertomuksensa epäluotettavuutta. Murhajutun todisteiksi on nimetty  myös viime vuoden loppupuolella lasten vammoista annetut lääkärinlausunnot; näiden lausuntojen todistusteemat korkein oikeus on määrännyt toistaiseksi pidettäväksi salassa.

12. Olisiko nyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevien väkivalta- ja seksuaalirikoksia koskeva oikeudenkäynti tullut panna vireille Porissa Satakunnan käräjäoikeudessa eli samassa tuomioistuimessa, joka on käsitellyt ja ratkaissut myös Anneli Aueria vastaan nostetun murhasyytteen? Tämä olisi ollut lain mukaan ollut mahdollista, vaikka suurin osa syytteessä olevista rikoksista olisikin tehty Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirin alueella.

13. Jos Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjäoikeuden aikanaan antamasta tuomiosta valitetaan Turun hovioikeuteen, mikä tuntuu hyvin todennäköiseltä, voi hovioikeus lain mukaan "erityisten syiden niin vaatiessa" siirtää asian Vaasan hovioikeuteen, jos korkein oikeus palauttaa Ulvilan murhajutun uuden aineiston takia kyseiseen hovioikeuteen. Juttujen yhdistäminen, vaikkakin vasta hovioikeusvaiheessa, saattaa olla tarpeellinen toimenpide kokonaiskuvan saamiseksi koko vyyhdestä. Onhan molemmissa jutuissa vedottu nyt osin samaan todistusaineistoon.

14. Vaikuttaa aika selvältä, että korkein oikeus tulee myöntämään murhajutussa valitusluvan syyttäjälle. Laajan lisäaineiston (siis 2 000 sivua) takia näyttäisi yhtä selvältä, että korkein oikeus ei itse ryhdy tutkimaan sanottua aineistoa ensimmäisenä oikeusasteena ja sen suhdetta aiemmin kertyneeseen aineistoon, vaan palauttaa jutun Vasaan hovioikeuteen.

PS.

Edellä oleva teksti on kirjoitettu eilen puolenyön aikoihin. Tänään aamupäivällä korkein oikeus on sitten jo ehättänyt myöntämään Ulvilan surmajutussa syyttäjille ja osalle asianomistajia valitusluvan. Asianomistajien valituslupahakemuksissa on kysymys vahingonkorvauksesta. KKO myönsi valitusluvan kokoonpanossa Kari Raulos (pj), Gustav Bygglin ja Juha Jäyhä, esittelijänä Jukka-Pekka Salonen.