keskiviikko 23. toukokuuta 2012

598. Vakuutusoikeuden toiminta ei vakuuta
Sutta myivät, mielensäpahoittaja hankki kännykän...

1. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Vakuutusoikeus kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan ja sen toimipaikka on Helsingissä. Sen toiminnasta säädetään vakuutusoikeuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa vakuutusoikeudesta sekä vakuutusoikeuden työjärjestyksessä. Vakuutusoikeuden lainkäyttötoiminnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

2. Vakuutusoikeuteen on keskitetty muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma-, kuntoutus-, työttömyysturva-, sotilasvamma-, rikosvahinko-, asumistuki-, opintotuki-, elatustuki- ja vammaisetuusasiat sekä sairausvakuutuslain mukaiset asiat. Eri asiaryhmiä vakuutusoikeudessa on yhteensä 40 ja oikeus ratkaisee vuosittain noin 6 000 asiaa. Vakuutusoikeus on edellä mainituissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin, lukuun ottamatta eräitä työtapaturma- ja ammattitautiasioita. Sen sijaan vakuutusoikeuden toimivaltaan ei kuulu autovakuutus-, kotivakuutus- tai muiden yksityisvakuutusasioiden käsitteleminen.


3. Toimeentuloturva-asioiden muutoksenhakujärjestelmä on pääosin kaksivaiheinen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden antamiin päätöksiin haetaan yleensä muutosta ensin kyseessä olevia asioita käsittelevältä muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakuntien antamiin päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta, eräiden asiaryhmien päätöksiin haetaan muutosta suoraan vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus toimii ylimpänä muutoksenhakuasteena suurimmassa osassa käsittelemistään asioista eli sen päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on kuitenkin mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

4. Vakuutusoikeus voi hakemuksesta poistaa antamansa päätöksen, jos se katsoo päätöksen perustuvan
virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai olevan ilmeisesti lain vastainen. Vakuutusoikeuden päätöksen purkamista voi menettelyvirheen perusteella hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

5. Asioiden ratkaisemiseen vakuutusoikeudessa osallistuvat ylituomari, laamannit (3 kpl), vakuutusoikeustuomarit (21 vakinaista ja 4 ma. tuomaria), esittelijät (noin 35-40), lääkärijäsenet (8 sekä 8 lääkärivarajäsentä) ja asiantuntijajäsenet (n. 50, lähinnä lakimiehiä). Vakuutusoikeuden ylituomarina on nykyisin Juha Pystynen hänen edeltäjänä oli Timo Havu. Kaikki asioiden ratkaisemiseen osallistuvat jäsenet toimivat tehtävässään tuomarin vastuulla. Ylituomari, laamannit, vakuutusoikeustuomarit, asessorit ja vakuutusoikeussihteerit ovat suorittaneet oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon.

6. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ovat valtioneuvoston tähän tehtävään määräämiä riippumattomia ja puolueettomia henkilöitä, jotka ovat osa-aikaisessa virkasuhteessa vakuutusoikeuteen. Jos asian katsotaan edellyttävän tietyn lääketieteellisen erityisalan asiantuntemusta, voi vakuutusoikeus pyytää valtioneuvoston määräämältä lääkärivarajäseneltä asiantuntijalausunnon, joka annetaan ennen asian ratkaisemista tiedoksi asianosaisille. Asian ratkaisemiseen osallistuu myös tällaisessa tapauksessa vakuutusoikeuteen virkasuhteessa oleva varsinainen lääkärijäsen.

7. Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenet ovat valtioneuvoston määräämiä henkilöitä, lähinnä lakimiehiä, jotka vakuutusoikeuslaissa erikseen määrätyissä asiaryhmissä osallistuvat valitusasioiden ratkaisemiseen työoloja ja yritystoimintaa tai sotilasvamma-asioita tuntevina jäseninä.


8. Vakuutusoikeuden toimina on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana herättänyt aika paljon kritiikkiä. Vakuutusoikeutta on kritisoitu ehkä enemmän kuin mitään tuomioistuinta. Tätä kritiikkiä ei ole esitetty vain vakuutusoikeuden asiakkaiden vaan myös esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen taholta. Tässä suhteessa muistuu mieliin erityisesti edellisen oikeusasiamiehen Riitta-Liisa Paunion monet kannanotot.


9. Menettelyn suhteen vakuutusoikeutta on arvosteltu esimerkiksi siitä, että sen päätosten perustelut ovat usein kovin niukat ja puutteellisia. Myös sitä, että vakuutusoikeus  järjestää suullisia käsittelyjä van äärimmäisen harvoin, on ihmetelty.  Vakuutusoikeuden pitkät käsittelyajat on myös pantu merkille. Vakuutusoikeuden menettely on kirjallista, eikä kukaan ole vaatinut, että  pääsäännöksi tulisi  asettaa suullinen käsittely, muta  eri asia on, että suullisten käsittelyjen määrää voitaisiin huomattavasti lisätä. Tapaturma-asioiden osalta vakuutusoikeus on saanut silloin tällöin "pyyhkeitä" myös korkeimmalta oikeudelta juuri  puutteellisten perustelujen ja suullisen käsittelyn pitämättä jättämisen osalta.


10. Vakuutusoikeuden menettelyn pahimpana epäkohtana pidetään julkisuudessa kuitenkin sivutoimisten lääkärijäsenten roolia. Lääkärijäsenillä on sangen merkittävä asema vakuutusoikeuden toiminnassa, sillä  oikeuden ratkaisu riippuu usein olennaisesti lääketieteellisestä asiantuntemuksesta. Tältä osin vakuutusoikeuden menettelyn läpinäkyvyys ei ole toteutunut, sillä lääkärijäsenten arvioinnit ovat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä eli lääkäreiden lausuntoja ei anneta tiedoksi asianosaisille. Julkisuudessa on vaadittu myös vakuutusoikeuden lääkärijäsenillä samoin kuin oikeuden asiantuntijajäsenillä mahdollisesti olevien sidonnaisuuksien ilmoittamista samalla tavalla kuin tuomareiden kohdalla tapahtuu.


11. Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämistä pohtinut oikeusministeriön työryhmä jätti  syksyllä 2008 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille.Työryhmän ehdotuksen pohjalta valmisteltiin hallituksen esitys  eduskunnalle (HE 281/2010 vp) laiksi vakuutusoikeuden muuttamisesta. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä esitystä, jolloin esitys raukesi eduskunnassa keväällä 2011, kun vaalit painoivat päälle. Vakuutusoikeuden uudistamista koskeva lausuma sisältyy Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan.


12. Vakuutusoikeuden menettelyssä on siis monia ongelmia, joita voidaan pitää vakavina, sillä ovathan esimerkiksi juuri edellä mainitut päätöksen perusteleminen ja  oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruspilareita (PL 21.2 §). Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten epäselvä ja arvostelua herättänyt asema ja rooli liittyy niin ikään perustuslaissa säädettyyn tuomioistuinten riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen (PL 21.1 §). Se, ettei asiantuntijajäsenten kannanottoja anneta tiedoksi asianosaisille, näyttäisi puolestaan olevan ristiriidassa perustuslaissa (21.2 §) säädetyn asianosaisen kuulemisperiaatteen kanssa.


13. Entäpä sitten vakuutusoikeuden ratkaisujen asiasisältö? Myös tässä kohdin on esitetty vahvaa kritiikkiä, mikä liittyy juuri edellä mainittuun lääketieteellisen asiantuntemuksen merkitykseen ja  kyseistä asiantuntemusta edustavien oikeuden asiantuntijajäsenten lausuntojen puutteelliseen läpinäkyvyyteen. Tältä kannalta tuntuu hieman arveluttavalta, että vakuutusoikeus on ylin valitusaste, jonka ratkaisusta ei voida enää valittaa.


14. Kuten edellä jo ohimennen totesin, tietyissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa asianosaisilla on kuitenkin mahdollisuus valittaa vakuutusoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

15. Parin kolmen viimeisen vuoden aikana korkein oikeus on myöntänyt poikkeuksellisen usein asianosaisille eli siis tapaturman varalta vakuutetuille henkilöille valitusluvan vakuutusoikeuden päätökseen. Voidaan sanoa, että riita- ja rikosasioiden jälkeen vakuutusoikeusasiat eli tarkemmin sanottuna siis tapaturmavakuutusasiat näyttävät muodostavan jopa kolmanneksi suurimman asiaryhmän tapauksista, joissa korkein oikeus on myöntänyt valituslupia (VL). Viime viikolla korkein oikeus antoi neljä valituslupaa tapaturma-asioissa (valitusluvat 50-53/2012).

16. Tässä hieman listaa KKO:n myöntämistä valitusluvista sekä ennakkopäätösratkaisuista ja "muista asiaratkaisuista":

VL 2012-53 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-52 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-51 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-50 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-40 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys, oikeudenkäyntimenettely, tuomion perusteleminen
VL 2012-39 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-24 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2012-14 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
VL 2011-55 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys, oikeudenkäyntimenettely, suullinen käsittely

KKO:n julkaistuja ratkaisuja (ennakkopäätöksiä) tapaturmakorvausasioissa ovat esimerkiksi:
KKO 2012:12 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2011:69 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2011:44 Tapaturmakorvaus, Ammattitauti
KKO 2011:29 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2011:16 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2010:90 Tapaturmakorvaus, Ammattitauti
KKO 2010:76 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2010:73 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2010:70 Tapaturmakorvaus, Ammattitauti
KKO 2010:65 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2010:44 Tapaturmakorvaus, Ammattitauti
KKO 2010:33 Tapaturmakorvaus, Ammattitauti
KKO 2010:15 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
KKO 2010:2 Tapaturmakorvaus

Muut kuin ennakkopäätökset (diaarinumeroittain):
478/2012 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
12/2012 Tapaturmakorvaus Ammattitauti
2942/2011 Tapaturmakorvaus - Työtapaturma - Syy-yhteys
2941/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2884/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2766/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2765/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2545/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2293/2011 Tapaturmakorvaus - Työtapaturma - Syy-yhteys
1856/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
1826/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
1118/2011 Tapaturmakorvaus, työstä johtuvat olosuhteet
629/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
238/2011 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2513/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2277/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2164/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2113/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2112/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
2111/2010 Tapaturmakorvaus, ammattitauti
1651/2010 Ammattitauti, tapaturmakorvaus
342/2010 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys

Vuonna 2010 korkein oikeus antoi tapaturmakorvausasioissa 17 asiaratkaisua, joista yhdeksän julkaistiin ennakkopäätöksenä.

17. Kuten näkyy, korkeimman oikeuden kyseisissä ratkaistuissa asioissa on siis ollut säännönmukaisesti kysymys syy-yhteydestä, eli siitä, ovatko henkilön vammat korvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan eli  tietyn tapaturman seurauksia, vai ovatko ne kenties jonkin sairauden aiheuttamia. Lähes kaikissa tapauksissa korkein oikeus on päätöksissään muuttanut vakuutusoikeuden asianosaselle kielteistä päätöstä ja katsonut syy-yhteyden olevan olemassa.

18. Korkeimman oikeuden mainituissa ennakkopäätöksinä julkaisemista ratkaisuista on vaikea havaita mitään ennakkopäätösluonteista kannanottoja tai sanomaa. Ratkaisuissa on yksinkertaisesti kysymys siitä, että korein oikeus on myöntänyt valituslupia vain siksi, että vakuutusoikeuden yksittäisissä asioissa antamia virheellisiä ratkaisuja voitaisiin oikaista ja muuttaa. Näin siitä huolimatta, että valitusluvan myöntämisen edellytykset ovat samat kuin pyydettäessä valituslupaa hovioikeuden päätökseen. Korkein oikeus myöntää valitusluvan itse asiassa valituslupaedellytyksiä koskevien säännösten (OK 30:3) vastaisesti. Toisaalta korkein oikeus jättää, kuten olen kertonut, julkaisematta ennakkopäätöksinä noin neljänneksen näistä tapauksista, joissa se on myöntänyt hovioikeuden tuomioon valitusluvan; katso blogia

20. Korkein oikeus käyttää siis melkoisen osan kapasiteetistaan arvioidessaan uudelleen syy-yhteyttä vakuutusoikeuden ratkaisemissa tapaturmavakuutusta koskevissa asioissa ja perustelleessaan usein hyvinkin yksityiskohtaisesti mainittuja ratkaisujaan.  Näin tapahtuu, vaikka mainituissa asioissa ei siis ole juuri nähtävissä ennakkopäätösluonteista ainesta. Korkeimman oikeuden tekemät muutokset vakuutusoikeuden päätöksiin ovat varmasti perusteltuja, mikä ilmenee, kun korkeimman oikeuden varsin yksikohtaisia perusteluja verrataan vakuutusoikeuden  niukkoihin ja luvalla sanoen monissa tapauksissa jopa surkean suppeisiin ja mitäänsanomattomiin perusteluihin.

21. Mutta ihmeellistä on, että korkeimman oikeuden ponnisteluista huolimatta sen syy-yhteyttä koskeviin ratkaisuihin sisältyvä viesti ja sanoma ei tunnu menevän ollenkaan perille vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeuden omaksuma linja ei muutu, vaan se näyttää jatkavan itsepintaisen tuntuisesti omalla linjallaan, joka on siis yksityishenkilöiden kannalta katsottuna varsin  tiukka.

22. Tapaturmassa olleita ihmisiä  hoitavien lääkäreiden lausunnot syy-yhteydestä kumoutuvat usein vakuutusoikeuden lääkärijäsenten (vakuutuslääkäreiden) lausunnoilla, joiden perusteella oikeus sitten  hylkää ratkaisuaan enemmälti perustelematta asianosaisen vaatiman oikeuden korvaukseen. Tähän asti korkein oikeus on pyytänyt lausunnon Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta eli Valviralta, jonka lausunnoissa on usein päädytty syy-yhteyden osalta valittajalle myönteiseen ja vakuutusoikeuden omaksumasta kannasta poikkeavaan kannanottoon. Valviran lausunnot perustuvat puolestaan sen lausunnonantajiksi rekrytoimien pysyvien asiantuntijalääkäreiden lausuntoihin.

23. Viime marraskuussa Valvira yllättäen ilmoitti lopettavansa tuomioistuinten pyytäminen lausuntojen antamisen vakuutuslääketieteellisissä asioissa. Syynä ehkä se, että Valviran asiantuntijalääkärit ovat kerrotun mukaan "kyllästyneet juoksemaan" oikeudessa todistajina. Tämä on asianosaisten oikeusturvan kannalta sangen valitettavaa.Valviran lausunnot ovat, toisin kuin vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot, julkisia. 24. Suomen Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto ovat pitäneet Valviran kannanottoa syystä valitettavana. Apulaisoikeuskansleri puolestaan on edellyttänyt, että Valviran perustelisi tuomioistuimelle antamansa lausunnot eikä tyytyisi vain viittaamaan asiantuntijalääkäreiden lausuntoihin.


73 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pientä hankaluutta tekstin viimeistelyssä täällä Alanyan auringon alla kun Raki helmeilee kylmänä lasissa ja vesileikit kutsuvat rannalle ja poolille! Mutta ehkä blogin sanoma kuitenkin selviää jotenkuten tekstistä!

Anu Suomela kirjoitti...

Tv 1 klo 23.35 tänään: Ulkolinjalla uusintana UK:n mediaskandaali, eli mediamoguli Rupert Murdochin toiminta. Järkyttävää katsottavaa miten syvälle korruptioon poliitikot, poliisi ja virkamiekunta ajautuivat Thatcherin ajoista lähtien. Raha ja valta ratkaisevat.

UK:ssa asiaa puidaan edelleen liki päivittäin Alahuoneen komiteassa.

Anu Suomela

Anonyymi kirjoitti...

KKO:n ratkaisut tapaturma-asioissa ovat usein olleet melkoista arpapapeliä. Ratkaisun sisältö on riippunut pääasiassa Valviran asiantuntijan lausunnosta. Asiantuntijaksi on puolestaan "arvottu" kuka milloinkin. Lääkäreillä on tunnetusti melkoisia eroavaisuuksia näkökannoissaan. Siten KKO:n kanta on käytännössä usein jonkin yhden asiantuntijan kanta vastoin esim. n. 90 % muista alan asiantuntijoista!

Vakutuusoikeus ei ole varmastikaan voinut löytää KKO:n ratkaisuista mitään periaatteellista linjaa, jota se olisi voinut noudattaa ratkaisuissaan. Syy-yhteyskysymykset ovat AINA case by case -ratkaisuja, joissa yksilölliset erot voivat olla suuria, vaikka vamma/sairaus olisikin sama. Tästä syystä syy-yhteydestä on aika vaikea saada mitään ennakkoratkaisua.

KKO:n ratkaisut eivät kyllä nauti sosiaalivakuutusalalla kovin suurta arvostusta johtuen juuri siitä, että ne vaikuttavat usein sattumanvaraisilta. Lisäksi alan asiantuntijat kokevat usein, että KKO ei oikeastaan vaikuta ymmmärtävän sosiaalivakuutuksesta tai lakisääteisestä tapaturmavakutuusjärjestelmästä juuri mitään. Sen vuoksi onkin oikeastaan aika outoa, että sosiaalivakutuusasioita ratkaistaan siviilituomiosituimessa. KKO on kuitenkin halunnut itse pitää kiinni toimivallastaan näissä asioista vedoten syy-yhteyskysymysten ratkaisuun.

Kalle kirjoitti...

Hyvinhän se selvisi :)

Olen itsekin kiinnittänyt huomiota noissa KKO:n ennakkopäätöksissä siihen, miten voivat kahden eri viranomaisen asiantuntijalääkärit päätyä täysin eri lopputuloksiin. Valviran käyttämien lääkärien lyhyet ansioluettelot vakuuttavat ainakin tällaisen maallikon, joten hämmästyttää, minkä tasoisia asiantuntijoita vakuutusoikeus sitten käyttääkään. Kun kerran vakuutusoikeus on ylin oikeusaste, luulisi vakuutusoikeuden käyttämien asiantuntijoiden olevan parhaita suomalaisia asiantuntijoita, mutta näin ei ilmeisestikään ole, kun kerran KKO:kin luottaa Valviran asiantuntijoihin vakuutusoikeuden asiantuntijoita enemmän...

Onneksi en ole itse joutunut vakuutusoikeuden kanssa asioimaan, oikeudellisten ratkaisujen taso ei monessakaan mielessä vakuuta. Varmasti parempi päätösten perustelu auttaisi paljon.

Anonyymi kirjoitti...

Rillaako Blogisti? Poliisi Ei rillaa RKP:n pomoja oudoista aasutokaupoista. Nim. L.H.Hoppu

Deekoo kirjoitti...

Viidakon viisaus tietää, että vakuutus on aina voimassa, paitsi silloin kun sattuu vahinko.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti on täysin oikeassa vakuutusoikeuden menettelyn läpinäkyvyyden puutteesta ja perustelujen niukkuudesta. Ongelma liitynee siihen, että tarpeellinen asiantuntemus hankitaan neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvan lääkärijäsenen toimesta. Toisaalta huomioiden asianosaisten kustannukset ja nopeus ei olisi järkevää siirtyä asianosaisten toimittamaan todisteluunkaan, semminkin kun noissa asioissa asianosaisten taloudeliset olosuhteet ovat eriarvoiset.

Ratkaisuehdotus: poistetaan asiantuntijajäsenet ja siirrytään käyttämään virallisia asiantuntijoita, jotka antavat erillisen lausunnon ja joita voidaan tarvittaessa kuulla oikeuden istunnossa, taikka EY-tuomioistuimissa noudatettavan menettelyn tapaisia virallisasiamiehiä, jotka tekevät julkisesti oman ratkaisuesityksen, jota asianosaiset saavat kommentoida.

Lääkärijäsenten asemaan liittyy vain yksi ongelma: tehtävä edellyttää syvällistä asiantuntemusta, joka on pienessä maassa harvassa. Nämä harvat asiantuntijat ovat arvonsa hyvin tuntevia henkilöitä, jotka eivät mielellään ole suullisessa käsittelyssä tentittävinä. Kuulopuheiden mukaan Valviran kieltäytyminen antamasta lausuntoja liittyi osaksi tähän: siellä kuulemma alkoi esiintua ongelmia saada erityisasiantunjoita, koska nämä eivät halunneet joutua käräjäoikeudessa epäpätevien asiamiesten "grillattavaksi".

Kaiken kaikkiaan vakuutusoikeuden toiminnassa on nähtävissä tietty tasapainoilu maksimaalisen oikeusvarmuuden sekä nopeuden ja asianosaiskustannusten välillä. On huomattava, että vakuutusoikeus käsittelee enemmän juttuja kuin mitä menee koko maassa käräjäoikeuksissa riita-asioissa pääkäsittelyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Terveisiä vaan sinne Alanyan aurinkorannoille ja varaudu jo kirjoittamaan taas uusi vuodatus kyseisestä aiheesta kun palailet suomeen.

http://www.iltalehti.fi/autot/2012052315614842_au.shtml

;)

Anonyymi kirjoitti...

Puoltaako vakuutuskorvausten lukumäärä ja taloudellinen intressi yksittäisiä tyyppitapauksia koskevien ennakkopäätösten antamista?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Eilen päättyi ilmoittautumisaika KKO:n jäsenen virkaan. Tiettävästi 20-25 virasta kiinnostuneita ja lähes kaikki jo aiemmin virkaan ilmoittautuneita. Huhun mukaan "eräs sivilisti" olisi tällä kerralla ns. vahvoilla, luultavasti siis kauppaoikeuden professori Jukka Mähönen Turusta.

Siviili- ja kauppaoikeuden "ihmisiä" - samalla myös "välimiehiä" - KKO alkaa olla muutoinkin kohta jo ns. pullollaan; valtaavatko he KKO:n siis kohta jo kokonaan?

Miksi näin? Ovatko nykyiset KKO:n "sivilistit" niin heikkoja, että he tarvitsevat aina vain "uutta verta" joukkoonsa?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tänään julkistettu OM:n ehdotus yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja sen byrokratiasta on toki täydellinen typeryyden ja naiviiuden huippu! Ihme, että niinkin fiksu tyyppi OM:ssä kuin Jaakko Rautio voi olla tuollaisen typerän esityksen laatijana!

No,kuten kaikki muistanevat, esitys perustuu viime vaalikauden perustuslakivaliokunnan mietintöön, joka puolestaan perustui ko.valiokunnan täysvasemmistolaisten "asiantuntijoiden" eli tuorien ("minulla ei ole edes ajokorttia"), mäenpäiden, ojasten, tolvasten, viljasten, koillisten ym. sosialistien tai ent. stalinistien yksityistä omistusoikeutta vihaamien kaunaisten juristien täysteoreettisiin käsityksiin.

Tuollaisilla pöllöille esityksillä, joista OM:n esitys on oiva esimerki, teidän vain kiusaa taloyhtiöille ja halutaan avittaa kaiken maailman parkkiaktivistien ja -terroristien toimintaa.

Siis järjetön esitys kaiken kaikkiaan!

Anonyymi kirjoitti...

rakia alkaakin olla jo kohtuullinen määrä ;) vaan onko rillattavaa...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jah! Toki rillattavaakin riittää!
Tuollaiset pikku-uutiset kotimaasta, kuten esim. OM:n osin typerä ehdotus yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vain ryydittävät sopivasti lomanviettoa.

Anonyymi kirjoitti...

OM:n ehdotuksen laatija ei ole Jaakko Rautio, vaan Liisa Vanhala. Ottamatta kantaa heidän fiksuuteensa tai ei-fiksuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan, kyllä OM:n valmistelema lakiesitys yksitysillä alueilla luvattomasta pysäköinnistä tehty lakiesitys on suorastaan naurettava. Yksityiset tahot ikäänkuin velvoitettaisiin alistettaviksi poliisin ja kunnallisen pysäköinnin alaisuuteen, siis hyväksyvinä tahoina.

Jo on aikoihin eletty, kun yksitystä omaisuuttakin aletaan sosialisoimaan oikein valtiovallan taholta. Typeryyden huippu jos lakiesitys tuollaisena menee läpi. Voidaan sen jälkeen kysyä, onko Suomi demokraattinen vai doktaattori valtio?

Anonyymi kirjoitti...

Onko joku onnistunut selvittämään netistä Oikeusministeriön pysäköintityöryhmän jäsenet.

Pähkähullua touhua! Yksityinen pysäköinninvalvonta on saatu jollakin tavalla rullaamaan ja villi parkkeeraus kuriin.

Nyt valtio lyö koko homman hajalle. Kiitos erityisesti Kaarlo Tuori, Tuomas Ojanen ym! Kannattaisikohan välillä piipahtaa ulkona tutkijankammiosta, jotta ymmärtäsisi tätä maailmaa.-

Anonyymi kirjoitti...

Blogissa on eri yhteyksissä puollettu tuomioistuinviraston perustamista. Kiinnostuinpa vilkaisemaan, miten Ruotsissa on toimittu: Byrokraattinen ja massiivinen virasto pääjohtajineen, mutta ei ainoatakaan tuomaria valvontalautakunnassa; poliitikkoja kylläkin. Kuuleman mukaan tuomarit ovat helisemessä viraston kovan komennon alla, joka on pientä meidän OM:ään verrattuna. Tässä faktaa ao. sivustolta - lukijat ymmärtänevät tätäkin kieltä:

Domstolsverket är en statlig myndighet under Justitiedepartementet. Myndigheten inrättades 1975 i Jönköping och leds av en generaldirektör.

Domstolsverket består av en GD-stab samt åtta avdelningar; ekonomiavdelningen, IT-avdelningen, personalavdelningen, säkerhetsavdelningen, utvecklingsavdelningen, juridiska avdelningen, administrativa avdelningen och informationsavdelningen. Dessutom finns en funktion för internrevision.

Insynsråd
Domstolsverkets styrelse har från och med den 1 januari 2008 ersatts av ett insynsråd. Insynsrådets uppgift är att utöva insyn i verksamheten och ge generaldirektören råd. Insynsrådet består av högst tio ledamöter. Generaldirektören är rådets ordförande.

Följande personer är ledamöter i Domstolsverkets insynsråd:

•Vilhelm Andersson, rättschef vid Skatteverket
•Eva Nordqvist, rättschef vid Försäkringskassan
•Maria Billing, chefsjurist vid Sveriges advokatsamfund
•Kerstin Skarp, vice riksåklagare vid Åklagarmyndigheten
•Jan R Andersson, riksdagsledamot för Moderata samlingspartiet
•Mattias Jonsson, riksdagsledamot för Socialdemokraterna
•Caroline Szyber, riksdagsledamot för Kristdemokraterna
•Matz Hammarström, fd. riksdagsledamot för Miljöpartiet de gröna

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Korkein oikeus ei ole tainnut koskaan poiketa Valviran hankkiman asiantuntijalääkärin kannanotosta. Korkein oikeus on itseasiassa melko tarpeeton välivaihe prosessissa. Muutoksenhaun voisi osoittaa suoraan Valviralle tai jopa asiantuntijalääkärille.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ok, hyvä tietää, kuka on valmistellut OM:n ko. ehdotuksen! Jaakko Rautio ei olisi toki noin naurettavaa ehdotusta voinut mitenkään olla laatimassa. Hän teki edellisen hyvän ehdotuksen, jonka PeV eli sen vasemmistolaiset asintuntijat sitten tyrmäsivät, kun eivät osaa erottaa edes sitä, mikä ero on sakolla ja valvontamaksulla.
Todellakin, kun yksityinen valvonta toimii nyt hyvin, niin pitäähän OM:n ja kokoomuksen johtaman hallituksen toki se vasemmistolaisten asiantuntijoiden hyönäyttämänä ryhtyä romuttamaan!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Toisin kuin eräs anonyymi edellä jostakin syystä tässä yhteydessä väittää, minä en ole ollut ajamassa tai kannattamassa Suomeen nimenomaan Ruotsin domstolsverketin mukaista tuomioistuinten keskushallintomallia!

Esim. Tanskassa ja Norjassa on oma mallinsa. Suomi voisi valita oman mallinsa. Pääasia on toki se, että riippumattomien tuomioistuinten hallinto irrotetaan poliittisen toimeenpanoelimen eli OM:n holhouksesta! Sitä paitsi OM ei ole kyennyt enää pitkään aikaan huolehtimaan sanotusta tehtävästään kunnolla.

Ruotsin systeemissä insynsråd on todella vain valvova elin, ei toimiva elin, ja on toki ymmärrettävää, että se kostuu muista kuin tuomareista. Ei ole järkevää, että tuomarit ja tuomioistuimet myös valvoisivat itse itseään.

Anonyymi kirjoitti...

Oikeusministeriön pysäköintityöryhmän jäsenet: pj. lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio OM, lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen OM, lainsäädäntöneuvos Pertti Normia SM, lakimies Mika Hakamäki Kuluttajavirasto, hallinto-oikeustuomari Sampo Jokinen Helsingin hallinto-oikeudesta, kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila Helsingin kaupungilta, lakimies Jenny Koivisto Suomen Kuntaliitosta, asianajaja Olli Pohjakallio Suomen Asianajajaliitosta ja valvonta-asiamies Kirsi Alanne Oy ParkCom Ab:sta.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi mielenkiintoista tietää, millä tavalla viranomainen tutkisi yksityisen pysäköintimaksun.

Maksulappuja tulisi viranomaiselle (ainakin Helsingissä) ilmeisesti satoja joka päivä: pysäköinti Asunto oy:n X.n pihalla, jossa pysäköinti kielletty merkein.

Virkamies kostuttaisi leimasimen, löisi leiman alle, ja niin olisi julkista valtaa käytetty.

Huomattavaa on, että leimasimen käyttäjä ei voisi olla työsuhteessa valtiovaltaan vaan hänen pitäisi tietenkin olla virkamies!

Oikeusministeriön suunnasta on ennenkin kuultu monenlaista typerää, mutta kyllä tämä taitaa mennä ykköseksi!

Anonyymi kirjoitti...

Kommenteista ja blogistinkin kirjoituksesta huokuu kyllä aika selvästi se, että meidän perustuslakimme (124 §) ei tunnu vastaavan "kansan" oikeustajua. Siitä eli mainitusta säännöksestä, ja perustuslakivaliokunnan (muutaman vakiasiantuntijan) sen tulkinnasta, on kuitenkin kyse. OM ei voi tällaisessa tilanteessa muutakaan tehdä kuin totella perustuslakivaliokuntaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyse ei ole toki perustuslaista (124) vaan sen oudosta tulkinnasta. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä ei toki ole "käsketty" OM:ää laatimaan hölmöä lakiehdotusta eli sellaista, jolla halutaan sosialisoida yksityiset pysäköintialueet ja jolla lopetetaan nyt hyvin ja tehokkasti toimiva valvonta ja palataan takaisin täysin villinä rehottavaan pysäköintiin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tässä blogijutussa käsitellään muuten vakuutusoikeuden toimintaa, ei yksityistä pysäköinninvalvontaa! Vm. teemaan tulee vielä monta kertaa tilaisuus puuttua.

Anonyymi kirjoitti...

Anonymi kirjoitti:; Syy-yhteyskysymykset ovat AINA case by case -ratkaisuja... alan asiantuntijat kokevat usein, että KKO ei oikeastaan vaikuta ymmmärtävän sosiaalivakuutuksesta tai lakisääteisestä tapaturmavakutuusjärjestelmästä juuri mitään...

Tuo kuulostaa vakuutusoikeuden tuomartin tekstiltä. Ongelma on se, että Vakuutusoikeus on iät ajat kouluttanut omat tuomarinsa. Milloin lie sinne nimitetty tuomari, joka ei ole talon oma esittelijä? Eli sinne on syntynyt oma kulttuurinsa, joka perustuu mukamas omintakeisen tapaturmavakuutusjärjestelmän tuntemiseen.

Korkeimman oikeuden ainoa viesti lienee se, että Vakuutusoikeus on asettanut syy-yhteydelle asetetut vaatimukset liian korkealle. Ei tarvita tapaturmavakuutusjärjetelmän tuntemista jos ratkaistavana on kysymys siitä kärsiikö henkilö tänään vuosien takaisen tapaturman seurauksista vai onko oire jostain muusta syystä ilmennyt. Tuo on tyypillistä tuomarille kuuluvaa näytön harkintaa ja näyttökynnys + todistustaakka on jonnekin asetettava. KKO:n mielestä näyttökynnys on asetettu hyvin usein liian korkealle ja päätöksiä on korjattu. Siitä pitäisi Vakuutusoikeudessa otta oppia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Sen verran vielä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, että tänään eräässä iltiksessä Itä-Suomen päivystävä prof. Matti Tolvanen yllyttää jälleen ihmisiä olemaan maksatta pysäköintifirmojen kirjoittamia valvontamaksulla. Tämä Tolvanen pitäisi kyllä passitetaan sopimusoikeuden peruskursille oppimaan, milloin sopimus syntyy ja miten se velvoittaa. Sama tyyppi väitti aiemmin kiven kovaa, että parkkifirmat syyllistyvät valvontamaksulla virkavallan anastamiseen!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO on joutunut tänään poistamaan oman vuonna 2002 antmansa rikostuomion ns. Suuripää-tapauksessa (KKO 2012:52) menettelyvirheen eli suullisen käsittelyn pitämättä jättämisen ja syytetyn kuulematta jättämisen takia. Pahoja virheitä siis molemmat! Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi ko. virheet.

Asia ratkaistiin nyt KKO:n plenumissa, johon eivät osallistuneet vuoden 2002 ratkaisussa mukana olleet jäsenet eli mm. presidentti Koskelo.

Anonyymi kirjoitti...

Vakuutusoikeuden omituisia piirteitä on "vakuutuslääkäreiden" oudot kytkökset (Tapanilan) aiheeseen liittyvä väitös/ artikkelit.

Sosiaali- ja terveysministeriön (tuulikkihaikaraiset) -"yhtään turhaa valitusta ei ole"-
muutoksenhakulautakuntien (valvonta viranomaisena) ja lainsäädännän kehittämisen jarruttajana.
tämä yhtälö on ajanut muutoksenhakuun tarkoitetut lautakunnat ja vakuutusoikeuden täydelliseen umpikujaan.
KKO on paikkaamassa ihmisen mentävää aukko, mikä jätettiin EU:n liittymisen yhteydessä.
Perus- ja ihmisoikeudet hallintolain hyvä hallinto ei toteudu alkuunkaan.
STM:n ja OM:n on turha valitella järjestelmän heikkoa tilaa ja asioiden ruuhkautumista tai pitkiä käsittely aikoja.

Ennenkuin lautakuntien asiantuntijat ja tuomarit ei joudu vastuuseen päätöksistään, asiat ei korjaannu itsetään.

Anonyymi kirjoitti...

Olen hoitanut muutaman työperäisen vamman saaneen asiaa vakuutus"oikeudessa". Olen pyytänyt suullista oikeudenkäyntiä kahdessa asiassa katsoen, että muutoksenhakijalla on oltava jossain oikeudenkäynnin vaiheessa ihmisoikeussopimuksenkin mukaan tulla kuulluksi henkilökohtaisesti. Ei mitään tulosta. Ainoastaan yhdessä ratkaisussa voidaan puhua yrityksestä perustella. Muissa tapauksissa perustelut eivät ole täyttäneet lain vaatimuksia ja yhdessä tapauksessa oli tainnut tulla väärä vakiolauseke, joka ei vastannut omaan asiaammne. Kysessä on häpeäpilkku oikeusjärjestelmässämme. Poliitikko ei voisi vähemppä kiinnostaa. Kerran hain valituslupaa korkeimmasta oikeudesta ja mielestäni esitimme pätevät perustelut, mutta tyrmäyshän sieltä tuli ja ilman perusteluja tuietenkin sekin.

Anonyymi kirjoitti...

mikä on kko:n arvovalta kun siellä ei näköjään noudateta edes ihmisoikeussopimusta, eikä tämä liene ensimmäinen kerta. toinen toisensa jälkeen kko taisi antaa sanavapauden vastaisia tuiomioita ja kelkka alkoi kääntyä vasta useiden ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen jälkeen. esimerkiksi tuomion purkamatta jättäminen lahtisen tapauksessa vaikka kävi ilmi että paavola oli siinä valehdellut, on skandaali ja muitakin on runsaasti. sivilistejä vaan lisää niin ratkaisut alkavat olla laillisia eli ei prosessualisteja eikä ihmisoikeusasiantuntijoita jäseniksi. pysäköinnistä vielä ettei se ettei yksityisen omistaman maa-alueen käytöstä voisi periä maksua, jos maksuvelvollisuus on ilmoitettu selvästi ja sopimus syntynyt, mahdu päähäni, ei sitten millään.

Anonyymi kirjoitti...

Sinänsä linjakasta, että KKO 2012:52 otti lusikan kauniiseen käteensä ja yksimielisesti poisti oman virheelliseksi osoittautuneen tuomionsa.

Kallu kirjoitti...

Vakuutusoikeuden puolueellisuudesta ja potilaiden kokemasta vakuutuslääkäririkollisuudesta on hyvä kirjoittelu meneillään MTV3 Tuula Malinin blogissa,osoite:

http://blogit.mtv3.fi/epikriisi/author/tuulamalin/

Kannattaa lukea kaikki yli 550 kommenttia.

Anonyymi kirjoitti...

Kun luo katseen vakuutusoikeuden omille kotitekoisille sivuille ja siellä. oikeustapauksia niin h pakostakin huomaa että vuosittain 6000 tapausta käsittelevä putiikki ei pystyne parempaan kuin ennenkään.
Jos tässä vaiheessa ei herää on syytä sulkea ovet ja viimeinen sammuttaa valot.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO, joka käsitteli oikeuskanslerin Suuripään asiassa tekemää kantelua peräti kaksi vuotta, palautti asian hovioikeuden tuomion poistamisen jälkeen menettelyvirheen tehneelle 5-jäseniselle jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ratkaisu on yllättävä ja outo, sillä toki asiassa olisi tullut päätyä yksinomaan hovioikeuden aikanaan antaman syytteen hylkäävän tuomion pysyttämiseen. Rangaistuksen tuomitseminen KKO:n uusintakäsittelyssä on sitä paitsi nyt jo vanhentunut.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tarkemmin ajatellen Keijo Suuripään jutun v. 2002 KKO:ssa virheellisen menettelyn jälkeen ratkaisseet jäsenet, siis mm. Pauliine Koskelo, ovat jäävejä ratkaisemaan saman jutun KKO:ssa uudestaan.. Heillähän voidaan epäillä olevan vahva ennkkoasenne S:n syyllisyydestä. KS ei siis tule saamaan puolueetonta käsittelyä uusintavaiheesa.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta päätöksestä on luettavissa, että asian käsittely palautettiin sille viisijäseniselle jaostolle, joka oli aloittanut oikeuskanslerin hakemuksen käsittelyn. Ei siis sille jaostolle, joka aikanaan ratkaisi pääasian:

"Hakemuksen oltua viisijäsenisen jaoston käsiteltävänä asia on korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 §:n nojalla siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa."

Pera kirjoitti...

Raavalta mieheltä meinaa pudota tippa silmistä kun blogisti ottaa kantaa hallinto-oikeuden linjauksiin esim. toimeentulotuen tapauksissa. Linjalla on hyvä ja jatkaa ja etsiä "oikeusmurhia" erityisesti vähävaraisten tapauksissa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tosiaan, anonyymi on oikeassa KKO:n viisijäsenisen kokoonpanon suhteen, luin itse tuon kohdan päätöksestä hieman huolimattomasti. KKO:ssa on yht. 19 jäsentä, mutta nyt plenumiin osallistui vain 12 jäsentä. Mm. presidentti Koskelo ei ollut mukana, on luultavasti jäävännyt itsensä koko asian käsittelystä.

Anonyymi kirjoitti...

Kohta 13: ”Tältä kannalta tuntuu hieman arveluttavalta, että vakuutusoikeus on ylin valitusaste, jonka ratkaisusta ei voida enää valittaa”.

Mihin unohtui VakO:sta tehdyt valitukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen? Suomi on saanut hurjasti langettavia päätöksiä.

Kallu kirjoitti...

Kyseenalaistan vakuutusoikeuden toimintamallin.

Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan:

“Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa jne.”

Onko vakuutusoikeuden oikeudenkäynti julkinen? Ei ole, vaan salainen, koska suullisia oikeudenkäyntejä ei järjestetä ja vakuutusoikeuden tekemiä kyseenalaisia vääriä ja puolueellisia päätöksiä varten on lain mukainen 80 vuoden salaus, jolla suojellaan ainoastaan vakuutusoikeuden henkilökuntaa.

Onko vakuutusoikeuden oikeudenkäynti puolueeton? Ei ole, koska oikeudessa toimii tuomarina toisen osapuolen kouluttama ja usean vuoden elättämä vakuutuslääkäri.

Myös vakuutusoikeuden päätöksissään käyttämä vakuutuslääketiede ei ole puolueettoman oikeudenkäynnin tae, koska se on vakuutusyhtiöiden itse keksimä tieteenala, jota kaikilla lääkäreillä ei ole mahdollisuus opiskella.

Suomessa on virallinen julkisen hallinnon varoilla suoritettava yliopistotasoinen lääkärikoulutus, jota pidetään perustellusti puolueettomana.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Täällä Antalyassakin on huomattu KKO:n tänään antama tuomio ns. Riihisäätiön jutussa (KKO 2012:53). Oulun käräjäoikeus käsitteli laajaa juttua aikanaan hartaasti ja pitkään, mutta päätyi tuomiossaan hylkäämään kotikaupunkinsa syytettyä vastaan nostetetut kaikki syytteet käyttämättömiä.

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi syytetyn mm. törkeistä kavalluksista vain 1,5 v. ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Vasta KKO tuomitsi syytetyn myös lukuisista avustuspetoksista. KKO:n mukaan oikeudenmukainen rangaistus ko. talousrötöksistä on 3,5 vuotta vankeutta. Rangaistus kuitenkin lieveni 2 v 10 kk vankeutta prosessin kohtuuttoman pitkän keston vuoksi; rangaistus on ehdoton.

Ratkaisu panee kyllä vakavasti epäilemään alempien oikeuksien kykyä ja osaamista talousrikosjutuissa. Miten voi olla mahdollista, että vaikka juttua istutaan vuositolkulla ensin alioikeudessa ja sitten hovissa, että tuomioistuimilla ei tunnu olevan oikein hajuakaan siitä, mistä asiassa on kysymys?

Käräjäoikeuksiin tyytyi tuomiossaan hylkäämään lakonisesti kaiki syytteet toteen näyttämättöminä! No, onhan tuollainen päätös toki aina helppo tehdä!

Mutta mitä tapahtuu tänään tasavallan presidentin esittelyssä? Käräjäoikeuden puheenjohtajana Riihisäätiön jutussa toiminut käräjätuomari nimitetään Satakunnan käräjäoikeuden päällikötuomariksi eli laamanniksi! Näin on Pauliine Koskelon johtama tuomarinvalintalautakunta nähnyt oikeaksi. Vaasan hovioikeuden lausunnossa ko. tuomari ei sen sijaan sijoittunut kolmen ehdolle asetetun viranhaltijat joukkoon.

Hovioikeus antaa etusijalle laamanninviran hakijoiden pätevydelle, tuomarinvalintalautakunta ilmeisesti sille paljon puutulleille "sopivuudelle."

Anonyymi kirjoitti...

Syy, miksi Oulun käräjäoikeus aikoinaan hylkäsi kaikki Riihi-säätiötä vastaan nostetut syytteet yksimielisesti ansaitsisi tulla tarkemmin pöyhityksi. Tervaporvareiden tyyssija on varsin sisäänpäin lämpiävä kaupunki ja vaikutusvaltaisella demarivaikuttaja Toivo J. Kannisella oli hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Sanonta, että liian lähellä sokaistuu, ja jos haluaa nähdä lähelle, pitää mennä kauas, pitänee paikkansa myös tässä jutussa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Mukavat" miehet/tuomarit hylkäävät syytteitä "kivasti"; he myös näyttävät etenevän ikään kuin palkkioksi mukavin ja korkeimpiin virkoihin!

Oulun käräoikeus istui Riihisäätiön jutun lautamieskokoonpanossa, siis puolueiden valitsemat maallikot ratkaisivat merkittävää talousrikosjuttua, jolla on tunnetusti myös poliittisia kytkentöjä aina tasavallan huipulle asti.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tänään KKO:sta lähes kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen talousrötöksistään saanut Riihisäätiön ex-puheenjohtaja Toivo Kanninen ja ko. säätiö muistetaan demareiden ja myös presidentti Tarja Halosen vaalirahoittajana.

Tämä on syytä muistaa ja alleviivata juuri tänään, jolloin demarit pitävät puoluekokoustaan.

Anonyymi kirjoitti...

Veikkaisin, että tuo pitkäaikainen demarivaikuttaja ja vaalirahoittaja Toivo J. Kanninen kohta äkillisesti "sairastuu" ja välttää näin linnatuomion täytäntöönpanon. Sitä nyt on nimittäin "liikkeellä" tuota sairastumista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Monenlaisia uutisia:

Joku Eero Vainio valittiin Sdp:n varapuheenjohtajaksi. So what, EVVK!

Mutta entäpä nämä:

- Pariskunta harrasti seksiä Nivalan torilla! (Uutinen ei mainitse, oliko kyse homo- vai heteroparista)

- Jaappanissa taiteilija kokkasi sukuelimensä päivällisvierailleen!

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Korkeimman oikeuden olisi ehkä syytä antaa vakuutusoikeudellisessa syy-yhteyskysymyksessä selkeä ja selvästi lausuttu prejudikaatti siviiliasioissa sovellettavasta näyttökynnyksestä.

Tuntuu siltä, että juuri tällä kohtaa yleisten tuomioistuinten ja vakuutusoikeudn ajattelussa on valovuoden suuruinen ero.

Kun yleisissä tuomioistuimissa hieman yksinkertaistaen näyttökynnys on se, kumpaa vaihtoehtoa voidaan pitää esitettyjen seikkojen valossa todennäköisempänä, niin vakuutusoikeudessa tunnutaan edellytttävän jonkinlaista tieteellistasoista poisuljentaa siitä, että vamma, vaiva tai sairaus ei voi johtua muusta kuin korvaukseen oikeuttavasta syystä.

Välillä aika hullunkurisiltakin tuntuvat vaihtoehtoiset syyt ja mahdollisuudet voivat estää korvauksen saannin. Tokihan kaikki on aina mahdollista, mutta se, mikä on todennäköistä, on kokonaan toinen asia.

Anonyymi kirjoitti...

Kalevan printtiversiossa (26.5) haastatellaan rikosoikeuden professori Terttu Utriaista Toivo J. Kannisen Oulun käräjäoikeudelta saamasta vapauttavasta tuomiosta.

Utriainen toteaa, että isojen talousrikosjuttujen käsittelyssä paikallinen käräjäoikeus ei ehkä ole paras paikka ja tarkoittaa tällä sitä, että pienellä paikkakunnalla talousrikosjuttuihin syyllistyneillä on usein huomattava asema yhteisössään ja vaikka yhteydet eivät välttämättä muodosta jääviyttää ”on olemassa vaara, että paikalliset intressit ovat erilaiset kuin juridiset intressit. Paikkakunnalla on esimerkiksi voitu saada avustuksia, mikä on paikkakunnan intressi. Lopputulos voi olla se, että on yksi hailee, miten rahat on hankittu”. Utriainen jatkaa, että ”Tuomioistuinten integriteetti suojautuisi paremmin, jos juttu käsiteltäisiin vähän kauempana esimerkiksi toisessa käräjäoikeudessa tai toisessa hovioikeudessa”.

Kihlakunnansyyttäjien Sari Törmin ja Heikki Arjasin mukaan Kannisen käräjäoikeudentuomiosta, joka oli melkein 500-sivuinen järkäle puuttui kokonaan lain edellyttämät perustelut.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pahin moka Oulun käräjäoikeuden Riihisäätiön-jutussa tapahtui heti alkuun eli silloin kun juttu määrättiin käräjäoikeudessa, ilmeisesti silloisen laamannin päätöksellä, käsiteltäväksi ns. lautamieskokoonpanossa eli kahden ammattituomarin ja neljän lautamiehen muodostumassa kokonpanossa. Lautamiehthän ovat poliittisten puolueiden valitsemia maallikkoja. Ko. tapauksessa lienee käräjäoikeudessa käynyt niin, että kaksi ammaktituomaria vetäytyivät lautamiesten mielipiteen taakse tyylin " eihän tässä nyt varmaan mitään rikosta varmaan ole tapahtunut."

Vaikka käräjäoikeuden tuomio on ollut liki 500 sivuinen, on tuomiosssa ja se perusteluisa ilmeisesti kerrottu vain ns. ummet ja lammet siitä, mitä jutun asinosaiset ovat esittäneet ja mitä todistajat ym. ovat kertoneet jne. Ts. käräooikeuden varsinaiset perustelut ovat olleet plus miinus nolla - tasoa, kuten jutun syyttäjät ovat nyt myös julkisuudessa kertoneet.

Mutta sitä huolimatta käräjäoikeuden puheenjohtaja Matti Juntikka nimitettiin eilen korkeampaan virkaan eli Satakunnan käräoikeuden laamanniksi! Nimitys perustui KKO:n presidentti Pauline Koskelon johdolla toimivan tuomarinvalintalautakunnan vrkaesityksen. Vaasan HO ei esittänyt Juntikkaa ko. virkaan eikä asettanut häntä edes kolmen ensimmäisen joukkon.

Taas oiva osoitus sitä, että nimityspäätöksissä voidaan viis veisata viranhaltijoiden pätevydestä ja valita virkaan yksinkertaisesti "sopivin" hakija!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Luin vielä uudelleen Riihisätiön jutun syyttäjinä toimineiden kahden syyttäjän lausunnon, jonka mukaan Oulun käräjäoikeuden tuomiosta puuttuivat "kokonaan lain edellyttämät perustelut."

Tämähän on vallan outoa, jos lausunto pitää paikkansa! Tällöin käräjäoikeuden tuomarit olisi tietenkin pitänyt asettaa syytteen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä! Hovioikeuden tehtävänä on valvoa käräjäoikeuden tuomareiden toiminnan lainmukaisuutta. Miksi Rovaniemenn hovioikeus ei siis reagoinut Oulun käräjäoikeuden tuomareiden Riihisäätiön jutussa tekemään laiminlyöntiin?

Nyt tapahtui päin vastoin niin, että samana päivänä kun KKO antoi tuomionsa ko. Riihisäätiön jutussa, käräjäoikeuden puheenjohtaja nimitettiin korkeaan virkan eli käräjäoikeuden laamanniksi! Ja KKO:n presidentin johtaman vrkaesityksen mukaisesti.

Siis: mitä pahemmin tuomari töppää, sitä korkeampaan virkaan hänet voidaan nimittää!

Niinkö?

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärtääkseni Riihi-säätiön juttu puitiin poikkeuksellisesti yhden tuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanolla (ks. Kalevani artikkeli vuodelta 2007 ”Lautamiehet vähissä”). Mitä puoluetta nuo kaksi edustivat olisi kiinnostava tietää.

Anonyymi kirjoitti...

Korjaus edelliseen: tuomareita oli(kin) kaksi eli Martti Juntikka ja Irma Vähätalo (KKO:2012:53).

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Väärin.

KKO:n ratkaisuselosteen mukaan Riihisäätiön jutun ratkaisivat Oulun käräjäoikeudessa käräjätuomarit Martti Juntikka ja Irma Vähätalo sekä lautamiehet.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Merkillistä! Presidentti Niinistö tuli telkkariin ja kertoi, että Hyvinkään surmatyö oli "hyvin järkyttävä uutinen."

Samalla Niinistö kertoi kannattavansa euthanaasiaa, siis armomurhaa, siis ihmisen surmaamista!

Varsin huonosti valittu ajoitus "ideallenne", Herra Presidentti!

Poliisipomopäällikkö Paatero, tämä paateroitsija, taas kertoi jopa odottaneensa "sanotunlaisa ammuskelua."

Jahas, poliisi ei siis pysty estämään "sanotunlaisia ammuskeluja."

Ei pystynyt Kauhajoellakaan, jossa poliisin oma mies, komisario, suorastaan jätti murha- aseen murhaajalle; häntä siis Kauhajoen komisario Hapalaa Paateron kehui "kunnon mieheksi."

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niinpä oli, anonyymi! Tuomareita oli kaksi ja heillä on jopa nimikin! Ks. edellä kommenttini.

Kuka tietää, ketkä olivat Riihisäätiön jutussa lautamiehinä ja mikä on heidän puoluekantansa?

Anonyymi kirjoitti...

Myös prof. Utriainen on demari, kuten Kanninenkin, ja hän on itse omakohtaisesti istunut tuomarinvalintalautakunnassa peräti 5 vuotta valitsemassa näitä "mukava tuomareita" virkoihinsa.

Anonyymi kirjoitti...

Toinen Riihi-säätiön lautamiehistä oli kokoomuslainen kansanedustaja Lyly Rajala! Valinta tehtiin kuulemma arpomalla...että ihan lainsäätäjä pääsi myös soveltamaan lakia?!!!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuota en voi uskoa todeksi, sillä eihän kansanedustaja lainsäätäjänä voi toki toimia oikeuden jäsenenä!

Sitä paitsi lautamiehiä on tullut olla kokoonpanossa vähintään kolme, todennäköisesti neljä.

Anonyymi kirjoitti...

Rajala on tosiaan toiminut lautamiehenä kansanedustajaksi valintansa jälkeenkin: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lautamiesten+poliittiset+sidokset+arveluttavat+asiantuntijoita/1135234614947

Anonyymi kirjoitti...

Minusta ongelmallista sosiaali-vakuutuksen lautakunnissa on ministeriön virkamiehet (lähinnä STM:stä), jotka ensin virkamiehenä laativat lain soveltamisohjeita ja sitten lautakunnissa "valvovat" ministeriön soveltamisohjeiden
noudattamista yksittäisissä valitusasioissa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Asianajajaliitto on jokin aika siten ilmaissut huolensa siitä, että Valviran lausuntoja ei ole enää saatavissa oikeudenkäyneihin.

http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tuomioistuimet/kko_huolissaan_laaketieteellisten_lausuntojen_saatavuuudesta_oikeudenkaynteihin.html

Katso myös apulaisoikeuskanslerin seuraavaa päätöstä 15.9.2011, joka lienee eräs syy siihen, että Valvira ilmoitti, ettei lausuntoja enää anneta. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2011/20111724

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi edellä nosti esille virkamiesten ongelmallisen kaksoisroolin muutoksenhakulautakunnissa. Tätä aihetta sivuttiin LakimiesUutisten artikkelissa Sosiaaliturvan karvalakkioikeus kuriin. Surullista, mutta totta:

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset lautakunnat ovat systemaattisesti jättäneet täyttämättä lautakuntien jäsentiedoissa olevan sarakkeen ”työnantaja”. Sosiaaliturvan, työttömyysturvan, tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnat eivät siis julkista lautakuntien jäsenten taustayhteisöjä – eli minkä työnantajien palveluksessa tuomiovaltaa käyttävät lautakunnan jäsenet työskentelevät.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuossa Lakimiesuutisten jutussa mainittu apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan kommenttipuheenvuoro on karmaiseva osoitus laillisuutta valvovan Suomen oikeusasiamiesinstituutin munattomuudesta!

Vai ovat vakuutusoikeuden päätökset hyvin perusteltuja! Täysin erilainen näkemys muodostuu kyllä vakuutusoikeuden päätösten perusteluihin tutustuttaessa. Tämä asia eli siis vakuutusoikeuden päätösten perustelujen mitäänsanomattomuus selviää erinomaisen hyvin myös KKO:n ennakkopäätöksinä julkaisemista tapaturmavakuutuskorvauksista koskevista ennakkopäätöksistä ja niissä selostetuista vakuutusoikeuden päätöksistä.

Jussi Pajuoja on huolissaan - tietenkin - vain resursseista, joita hän, vaikka onkin olevinaan laillisuuden valvoja, pitää yksinomaan silmällä.

Herätys Jussi! OIkeusasiamiehen pitäisi kyllä valvoa asianosaisten oikeusturvaa ja viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnan eli menettelyn ja ratkaisujen laillisuutta eli mm. sitä, täyttävätkö esim. juuri vakuutusoikeuden päätösten perustelut alkeellisimpiakaan vaatimuksia ja onko oikeuden menettely oikeudenmukaista ja läpinäkyvää.

Oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole ryhtyä taivastelemaan resurssikysymyksiä! Jos resurssit eivät ole kunnossa, tulee oikeusasiamiehen lyödä nyrkkiä pöytää ja vaatia valtioneuvostolta ja ministeriöiltä, että ne hoitavat resurssikysymykset kuntoon - ja valvoa, että näin myös tapahtuu.

Siru Pola kirjoitti...

Taisi olla talvi 2010-2011 kun blogisti mainitsi, että pitäisi tätä vakuutusoikeusasia hieman tönkäistä. Kiitos tönkäisystä, mutta pelkäänpä, että sama hulvaton meno jatkuu.

Parkkiasia on blogistin maininnan mukaan naiviuden ja typeryyden huippu. Kummallinen hevonperse on tuleva laki, jos ehdotuksen mukaisena menee läpi.

Anonyymi kirjoitti...

Vakuutusoikeuden toimintaa voi arvostella myös tietystä suojelevasta asenteesta sosiaalivakuutusalan lautakuntia. Esimerkiksi kuulemisvirheet on mitättömiä muotoseikkoja, jotka suojeleva "isä" korjaa (koska EIS:n takia on pakko korjata. Käytännössä asianmukainen oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu tältä osin vain ylimmässä asteessa, jonka päätöksistä ei voi valittaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kantelijan kansaneläkettä koskevan valituksen käsittely oli kestänyt vakuutusoikeudessa 18 kuukautta (OKV/34/1/2011, antopäivä 4.5.2012).

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika oli ollut kohtuuttoman pitkä arvioitaessa sitä sellaisenaan ja se oli ollut myös huomattavasti kansaneläkeasioiden keskimääräistä käsittelyaikaa (10 kuukautta) pidempi. Kantelijan valitusasiaa ei ollut käsitelty perustuslain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Anonyymi kirjoitti...

Pöytäkirjan mukaan lautamiehinä Riihi säätiön pääkäsittelyssä (4.9.2007 – 14.3.2008) olivat: Raija Korpua ja Kari Piri. Tuomareina Martti Juntikka ja Irma Vähätalo.

Syytteet koskivat Riihi säätiön omistamien 17 kiinteistöosakeyhtiön vuokratalojen rakentamista sekä yhtiöiden varojen käyttöön liittyviä tapahtumia. Rangaistusta vaadittiin 12 törkeästä avustuspetoksesta, 18 törkeästä kavalluksesta, kahdesta luottamusaseman väärinkäytöstä sekä yhdestä kavalluksesta ja yhdestä törkeästä petoksesta.

Kaikki syytteet sosiaaliseen asuntotuotantoon tarkoitettujen varojen väärinkäytöstä hylättiin yksimielisesti ja perusteluina jutusta annetussa tiedotteessa käytetään lauselmia ”toteen näyttämättömänä” tai ”ei ilmennyt tahallista väärinkäytöstä”.

Vuokrataloyhtiöiden asukasvalintojen osalta käräjäoikeus totesi, että asukasvalintojen hyväksyttämiseen liittyi puutteellisuuksia (ei vuokrattu sosiaalisin perustein, vaan niissä asui ns. ”Nokian insinöörejä”) mutta koska tältä osin ei kiinteistöosakeyhtiöille ollut näytetty aiheutuneen vahinkoa (ei tappiollisia vuokratuloja), ei kysymyksessä ole syytteessä väitetty luottamusaseman väärinkäytös.

Anonyymi kirjoitti...

Vakuutusoikeus saa nyt huutia KKO:sta ihan suoraan eikä pelkästään (ennakko)päätösten muodossa

http://www.hs.fi/politiikka/KKOn+presidentti+arvostelee+vakuutusoikeuden+linjaa/a1305575064188

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.