maanantai 28. toukokuuta 2012

599. KKO 2012:52. Korkein oikeus joutui poistamaan vanhan rikostuomionsa ihmisoikeustuomioistuimen toteaman vakavan prosessivirheen takia
Äänekäs mölysammakko saattaa tutkijoiden mukaan rantautua uudelleen Suomeen. Sammakoihin törmää joskus myös oikeuden päätöksissä ja aika usein erään korkean virkamiehen lausunnoissa...

1. Edellisen blogijutun (598) kommenteissa on jo jonkin verran käsitelty korkeimman oikeuden viime viikolla eli 24.5. ns. Suuripää-tapauksen johdosta antamaa ennakkopäätöstä KKO 2012:52.

2. Ko. virkarikosjutussa Helsingin hovioikeus oli  vuonna 2000 ensimmäisenä oikeusasteena hylännyt A:ta vastaan ajetun syytteen lahjusrikkomuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän valituksen johdosta korkein oikeus tuomitsi vuonna 2002 puhtaasti kirjallisessa eli asiakirjoihin perustuvassa esittelymenettelyssä A:n lahjusrikkomuksesta sakkorangaistukseen ja menettämään valtiolle vastaanottamansa edun arvon (KKO 2002:51).

3. A:n valituksen johdosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 12.1.2010 Suomelle antamassaan langettavassa tuomiossa, että korkeimman oikeuden kerrottu menettely rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta. Tuomion mukaan korkein oikeus ei ollut voinut ratkaista asiaa asianmukaisesti pitämättä suullista käsittelyä ja kuulematta siinä syytetty A:ta. Korkein oikeus oli ottanut kantaa muun muassa vastaajan tahallisuuteen, jota koskevaa arviota ei vastaajaa henkilökohtaisesti kuulleen hovioikeuden tuomio sisältänyt.

4. Ratkaisullaan 2012:52 korkein oikeus on nyt ihmisoikeustuomioistuimen toteaman menettelyvirheen perusteella oikeuskansleri Jaakko Jonkan tekemän kantelun johdosta poistanut täysistunnossaan sanotun vuonna 2002 antamansa tuomion. A ei kuitenkaan päässyt vielä lopullisesti irti jutusta, sillä korkein oikeus päätti palauttaa asian käsiteltäväksi uudelleen viisijäsenisessä jaostossa, jossa asia oli kanteluhakemuksen johdosta vireille.

5. Oikeuskansleri ei reagoinut ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun omasta aloitteestaan, vaan tuomion jälkeen A itse pyysi oikeuskanslerille tekemässään kantelussa selvittämään, oliko asian käsittelyssä korkeimmassa oikeudessa tapahtunut sellainen käsittelyvirhe, että oikeuskanslerin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tuomion purkamiseksi tuomiovirheen perusteella.

6. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Oikeuskansleri totesi, että hänellä ei ollut perusteita arvioida korkeimman oikeuden menettelyä toisin kuin ihmisoikeustuomioistuin. Asiassa oli tapahtunut mainitussa lainkohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe.

7. Ihmisoikeustuomioistuin oli ratkaisussaan nimenomaisesti todennut, että korkein oikeus ei ollut voinut ratkaista kysymystä kantelijan syyllisyydestä asianmukaisesti pitämättä suullista käsittelyä. Ihmisoikeustuomioistuimen kannanotto on lähtökohtana arvioitaessa tarvetta tuomion poistamiseen kansallisten säännösten nojalla. Oikeudenkäyntivirhe oli oikeuskanslerin arvion mukaan luonteeltaan sellainen, että sen voitiin oikeudenkäymiskaaressa tarkoitetuin tavoin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.


8. Oikeuskansleri esitti korkeimmalle oikeudelle toukokuussa 2010 - asian esitteli Jaakko Jonkalle esittelijäneuvos, osastopäällikkö Petri Martikainen - että se poistaisi asiassa antamansa tuomion. Pohdiskeltuaan asiaa - selvää asiaa - parisen vuotta korkein oikeus päätyi siis 24.5.2012 antamallaan päätöksellä poistamaan tuomionsa 13.6.2002 nro 1585 (KKO 2002:51). Korkeimman oikeuden ratkaisu on luettavissa tästä.

9. Oikeuskanslerin korkeimmalle oikeudelle 7.5.2010 tekemä tuomiovirhekantelu (OKV/335/1/2010)
samoin kuin oikeuskanslerin tiedote korkeimman oikeuden 24.5. 2012 antaman ratkaisun johdosta löytyvät osoitteesta www.okv.fi.

10. Ratkaisu KKO 2002:51, joka on nyt siis poistettu menettelyvirheen johdosta, ratkaistiin korkeimmassa oikeudessa seuraavassa kokoonpanossa, johon kuuluivat oikeusneuvokset Kari Raulos (puheenjohtajana), Eeva Vuori, Markku Arponen, Liisa Mansikkamäki ja Pauliine Koskelo, esittelijä oli Markku Vuorela.

11. Ratkaisu KKO 2012:52 puolestaan tehtiin kokoonpanossa, johon kuuluivat  19 jäsenestä 12 jäsentä eli oikeusneuvokset Kati Hidén, Kari Kitunen, Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Timo Esko, Soile Poutiainen, Marjut Jokela, Jukka Sippo, Jorma Rudanko ja Ari Kantor, esittelijänä Kaarlo Hakamies. Presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Raulos ja Mansikkamäki eivät voineet esteellisinä olla mukana, koska he olivat osallistuneet vuoden 2002 päätöksen tekemiseen.

12. Jonkin verran yllättävänä voidaan pitää sitä, että korkein oikeus päätti jatkaa asian käsittelyä ja siirsi tässä tarkoituksessa asian jatkokäsittelyn korkeimman oikeuden viisijäseniseen kokoonpanoon, joka oli käsitellyt asiaa jo ennen täysistunnon nyt tekemää ratkaisua. A itse oli esittänyt viisijäseniselle kokoonpanolle, ettei uudelle käsittelylle ole edellytyksiä, ja vaatinut, että hovioikeuden hänet vapauttanut tuomio saatettaisiin voimaan. Syyttäjä on esittänyt asian käsittelyn jatkamista korkeimmassa oikeudessa, mutta on samalla viitannut siihen, että mahdollisuus tuomita A rangaistukseen on tulkinnanvarainen rikoslain 8 luvun 6 §:n 2 momentin 3 kohdan vanhentumissäännös huomioon ottaen.

13. Oikeudenkäyntiä korkeimmassa oikeudessa koskeva OK 30 luku on sisällöltään melko niukka sisältäen eräiden perusasioiden lisäksi lähinnä vain teknisluontoisia säännöksiä. Siihen ole otettu läheskään kaikkia nykyaikaiselle oikeudenkäynnille ominaisia säännöksiä, ja tämä koskee esimerkiksi juuri sitä, milloin ja millä edellytyksillä korkeimman oikeuden tulee toimittaa asiassa välittömyysperiaatetta toteuttava pääkäsittely. OK 30 luku ei edes tunne käsitettä pääkäsittely, vaan siinä puhutaan ainoastaan suullisesta käsittelystä, jonka toimittamiseen korkeimmalle oikeudelle on annettu täydellisen vapaa harkintavalta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruotsin korkeinta oikeuta koskeva rättegångsbalkenin  asianomainen luku on muun muassa mainitussa suhteessa sisällöltään yksityiskohtaisempi ja oikeutta monissa kohdin sitova.

14. Korkeimman oikeuden vuonna 2002 tekemä menettelyvirhe oli karkea ja alkeellinen. Pitää nimittäin muistaa, että sitä ennen Suomi oli saanut sitä EIT:ltä jo useita langettavia tuomioita, joissa hovioikeuden oli katsottu rikkoneen EIS 6.1 artiklan määräyksiä suullisten käsittelyn toimittamatta jättämisen osalta. EIT:n käytäntö oli siis erinomaisen hyvin KKO:n tiedossa, mutta KKO katsoi ylimielisyydessään, että ehei, eivät nuo EIS:n artiklat ja EIT:n ratkaisut toki meitä voi koskea!

15. Korkein oikeus ei näytä haluavan vielä nytkään oikein myöntää kymmenen vuoden takaista virhettään, sillä ennakkopäätöksen 2012:52 otsikkoon ei ole otettu lainkaan asiasanoja "oikeudenkäyntivirhe", "suullinen käsittely" ja "syytetyn kuuleminen", vaikka juuri nämä ovat tapauksen olennaisimmat kysymykset.

16. Kun korkein oikeus ei ole - tähän saakka - välittänyt soveltaa myöskään hovioikeutta koskevia menettelysäännöksiä analogisesti omassa toiminnassaan, ei ole mikään ihme, että nyt Suuripään jutussa esiintulleen kaltaisia menettelyvirheitä on päässyt ja voi päästä maan ylimmässä oikeusasteessa edelleenkin tapahtumaan, jollei asianosaisen oikeusturvaa koskevia menettelysäännöksiä oteta vakavasti.





31 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Poliisiministeri Räsäsen mukaan poliisin on "nykykäytännön" mukaan mentävä nopeasti ampumistilanteeseen.

Kauhajoella poliisit odottelivat puskissa 40 minuuttia ennen kuin kukaan uskalsi surmapaikalle. Nyt toimittiin toisin, mutta huonolla menestyksellä.

Eikö siellä poliisikoulutuksessa voisi opettaa, ei vain tätä "nopeutta", vaan hieman myös sitä, että asiassa on toimittava tilanteen mukaisesti. Siis yhtä ainoata toimintamallia ei ole eikä voi olla.

Ei kannata rynnätä surmapaikalle "nopeasti", jos ampuja on kadun toisella puolella olevan katolla, mistä voi "saalistaa" uhreja kovin helposti.

Hyvinkäällä hälytyksen saaneelle poliisipartiolle ei kerrottu, missä ampuja oli, vaan oletettiin, että ampuja on kadulla ravintolan edessä. Haavoittunut poliisi eli itse asiassa poliisiharjoittelija ei ehtinyt edes vetää kunnon luotiliivejä ylleen, kun laukaus katolta yllätti.

Silti ylin poliisimestari Paatero ehätti kertomaan välittömästi ammunnan jälkeen, että "poliisi toimi oikein."

Tämä on sitä "paaterointia", sisäkomissario Räsänen!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvinkään tapauksessa kävi lehtitietojen perusteella arvioituna niin, että poliisiauton tulo paikalle kiihdytti ampujaa lisää. Hän näyttää ampuneen tappavat laukauksensa vasta tuolloin, viimeisen laukauksen kohti poliisia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, poliisin "uusien oppien" mukaan ko. ampumistilanteisiin poliisin tulee mennä, ei vain nopeasti, vaan nimenomaan "näyttävästi", kuten poliisiministeri Räsänen tv-haastattelussa kertoi. Toisaalta poliisi saattaa vaarantaa omalla näyttävyydellään paitsi oman turvallisuutensa, myös muiden paikalla olijoiden hengen, jos ampuja, kuten Hyvinkäällä saattoi tapahtua, reagoi poliisin näyttävään paikalle tuloon vain kiihdyttämällä ja tarkentamalla ammuntaansa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kohtapuolin täytettävään KKO:n jäsenen virkaan ovat ilmoittautuneet seuraavat lakimiehet:

* Kyllönen, Ari
• Niemi, Matti
• Heiskanen, Jussi
• Pärnänen, Pekka
• Rehn, Olof
• Ollila, Riitta
• Jalanko, Risto
• Mähönen, Jukka
• Metsälä, Anne
• Honkanen, Marja-Leena
• Fredman, Markku
• Leppänen, Tatu
• Välimaa, Asko
• Matikkala, Jussi
• Puumalainen, Mikko
• Lindstedt, Jukka
• Sepponen, Matti
• Harenko, Kristiina
• Jahkola, Katariina
• Littunen, Jarmo
• Huovila, Mika
• Nousiainen, Lea
• Ketola, Jukka
• Vesanen, Kari
sekä eräs henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Suurin osa ilmoittautujista on "vanhoja tuttuja" eli kestohakijoita, jotka ovat ilmoittautuneet oikeusneuvoksen virkaan aiemminkin, jotkut jopa 4-5 kertaa tai jopa useamminkin tätä ennen.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Jyrki. Olen saanut nauttia blogi kirjoituksistasi ja erityisesti olen pitänyt siitä, että olet rohjennut arvostella hallinnonalaamme. Olen siitä jopa erittäin tyytyväinen. Toivoisin kuitenkin, että jättäisit poliisitaktiikan arvostelun niille joilla siitä on olemassa edes jotain tietoa.
Tällä hetkellä on vallalla käsitys siitä, että "kouluammuskelija" toteuttaa ohjelmaa johon pyritään vaikuttamaan luomalla häiriö. Kuten Räsänen sanoi "näyttävästi".

Olemme molemmat lehtitietojen varassa joten emme voi edes kinastella vallinneista tosiseikoista. Mikäli vastaava tilanne toistuu toivon, että joku meistä tekee kaikkensa huomion kiinnittämiseen itseensä.
Toivoisin, että me jälkiviisaat emme uhraisi aikaa ja energiaa siihen miten poliisi tässä tilanteessaa menetteli. Keskustelun aika on vasta silloin kun tiedetän vallinneet faktat.
Vastaavasti toivon, että te tutkitusti viisaat vaikuttaisitte yhteiskunnan kaikilla osilla, yleisökirjoituksissa jne. sillä tavalla, että voimme varmistua nuorten hyvinvoinnin parantumisesta jne.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymin ajatus, jonka mukaan "poliisitaktiikka" ja poliisin toimintatavat yleensä ovat sellainen pyhä ja jumalainen tabu, johon me tavalliset kuolevaiset emme saisi puuttua, on tietenkin täysin typerä ja mahdoton ja heijastaa vain kaipuuta poliisivaltioon.

Jo jollakulla muulla on olemassa poliisitaktiikasta "edes jotain tietoa", niin siitä vain tämä tieto ulos kakaisemaan!

Poliisitaktisiin kuvioihin tai yleensä ohjelmiin ei liene kuulunut eikä normaalisti kuulu, että ampujan sijainti jätettiin selvittämättä tai kertomatta hälytyksen saaneelle ja paikalle näyttävästi syöksyneelle poliisipartiolle.

Poliisin "näyttävällä paikalle ryntäämisellä" pyritään tietenkin "luomaan häiriö" eli lopettamaan esim. ammuskelu, tämän kyllä ymmärtää jokainen. Mutta poliisiministerinkin pitäisi "aatella hiukka ite" ja ymmärtää, että tilanteet vaihtelevat eikä kaikkiin tapauksin ole olemassa mitään yleispätevää "ohjelmaa" tai mallia, jota pitäisi aina ja joka paikassa noudattaa.

Keskustelussa on pidettävä huolta myös siitä, että "vallinneita faktoja" ei pyritä piilottamaan ja salaamaan, ei edes poliisitaktisia faktoja ja "ohjelmia."

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vakuutusoikeus yllätti päätöksellään ja katsoi -kerrankin, voisi ehkä sanoa - vastoin Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä kuoleman johtuneen keuhkosyöpänä korvatusta ammattitaudista. Ko. päätöksestä (633:2011) on tänään julkaistu vakuutusoikeuden kotisivuilla seuraava tiedote:

Ammattitaudin hoidon loppuvaiheessa ilmaantunut toinen sairaus ei ollut este ammattitautikorvaukselle kuoleman johdosta. Vakuutusoikeus: Ammattitauti - Keuhkosyöpä

Vasta ruumiinavauksessa todetulle, syövän hoidon loppuvaiheessa ilmaantuneelle suolitukokselle ei voitu antaa sellaista itsenäistä merkitystä, että A:n kuolinpesän oikeus saada korvausta A:n kuoleman johdosta voitiin tällä perusteella evätä, vaan kuoleman katsottiin johtuvan keuhkosyöpänä korvatusta ammattitaudista.
VakO 633:2011

Tiedotteesta ilmenee, että vakuutusoikeuden päätös syntyi äänestyksen (4-1) jälkeen. Vakuutusoikeus ei kuitenkaan kerro, mikä oli oikeuden kokoonpano asiassa ja kuka sen viidestä jäsenestä oli asiassa eri mieltä.

Kyllä tuomioistuimen avoimuuteen kuuluu, että oikeuden päätöksessä tai tiedotteessa mainitaan nimeltä ne tuomarit ja jäsenet, jotka ovat päätöksen tehneet ja olleet mahdollisesti äänestyksessä eri mieltä ratkaisusta. Vakuutusoikeudella on siis vielä matkaa menettelyn läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvinkään ampumiset: Tietenkin voisi ajatella myös niin, että ensimmäisenä paikalle tullut partio pelasti useita ihmishenkiä, koska ampuja kiinnitti huomionsa poliisiin. Hieman ihmetyttää, miksi työharjoittelussa oleva poliisi lähetetään ns. A-keikalle. Mokasiko hälytyskeskus?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuo on toki aivan totta! Partio, jossa harjoittelija oli mukana, sattui ilmeisesti vain olemaan kaikkein lähimpänä tapahtumapaikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

IL:n artikkelissa ”Ampuja yllätti poliisit” mainitaan, että kärkipartio ei tiennyt ampujan olevan liikennerakennuksen katolla. US:n uutisen ”Lääkäriltä uusi tieto naispoliisin tilasta” mukaan ”Hälytyskeskus saa kello 1.53 viestin, että Amarillon katolla ammutaan”. Jos Hälytyskeskus on saanut tiedon katolta-ampujasta, miksi informaatio ei ole välittynyt paikalle tulleelle partiolle, jolle tieto ampujan sijainnista on ensiarvoisen tärkeä asia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Todella hyvä ja tärkeä kysymys tuosta informaatiokatkoksesta!

No, poliisiministerihän on luvannut ja vakuuttanut meille, että kaikki selvitetään, toivottavasti siis myös tämäkin asia!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että ilmaston lämpiämisen myötä mölysammakko voi palata Suomeen.

Olisiko näin jo käynytkin? Tämä ajatus hiipii mieleen seuratessa median "mölyämistä" ja mässäilyä Hyvinkään ampumistapauksen tiimoilta.

Anonyymi kirjoitti...

Apuuuva!

Mölysammakko on jo täällä!

Poliisihallituksessa ainakin istuu yksi tyyppi, joka on mölynnyt jo vuosikausia päästellen jatkuvasti sammakoita suustaan! Viimeksi Hyvinkään tapauksen tiimoita.

Anonyymi kirjoitti...

"ampujan sijainti jätettiin selvittämättä tai kertomatta"

Olikohan hälytyskeskuksellakaan tuota tietoa.

Se, missä blogisti on oikeassa, on se, että oikeusvaltiossa myös poliisin toimintatapojen täytyy olla kansalaisyhteiskunnan arvioitavissa.

Kansalaisena lausunkin, että noudatettu toimintatapa oli oikea: henkilökohtainen turvallisuus tarvittaessa - ei tarpeettomasi - vaarantaen nopeasti paikalle keskeyttämään ammuskelu, josta tulee sivullisille vaaraa.

Onko blogisti muuten selvittänyt, että Kauhajoella poliisi oli odotellut "puskissa" eikä ollut vain tulossa paikaille. Pienillä paikkakunnilla nimittäin poliisi ei pääse paikalle heti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Lehtitietojen mukaan hälytyskeskuksella oli kyllä Hyvinkään tapauksessa kyseinen tieto:

US:n uutisen ”Lääkäriltä uusi tieto naispoliisin tilasta” mukaan ”Hälytyskeskus saa kello 1.53 viestin, että Amarillon katolla ammutaan”.

Kauhajoella poliisi oli kyllä aika nopeasti paikalla. Kauhajoki ei ole mikään tuppukylä.

Anonyymi kirjoitti...

Hälytyskeskuksen ja poliisin välisellä informaatiokatkoksella voi olla traagisia seurauksista.

Oulun käräjäoikeus hylkäsi noin kuukausi sitten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen päivystäjää vastaan nostetun syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tapahtuma: Epäselvästi puhuva soittaja puhui päivystäjälle, joka oletti tämän olevan humalassa ja antoi poliisille tehtävän merkiten järjestelmään tiedon ”vanha nainen niin humalassa ettei mitään tolkkua, höpöttää vain 112”. Osoitteeksi oli merkitty naisen kotitalon osoite ja ilmoittajaksi soittajan nimi.

Paikalle mennyt partio oli tulkinnut viestin niin, että soittaja oli ilmoittanut vanhasta humalaisesta naisesta kadulla ja ryhtynyt tuloksetta etsimään naista kadulta.

Kysymys oli itse asiassa ollut laajan aivoverenvuodon saaneesta naisesta, jonka remonttimiehet löysivät vuorokauden kuluttua. Nainen kuoli myöhemmin sairaalassa.

Käräjäoikeuden mukaan poliisin johtopäätökset tehtäväannosta olivat inhimillinen ymmärrysvirhe. Hätäkeskuspäivystäjä ei näin ollen rikkonut häneltä vaadittavaa rikosoikeudellista huolellisuusvelvollisuutta (tai ”hänen ei selvitetty riittävällä rikosoikeudellisella täsmällisyydellä syyllistyneen rikokseen”).

Anonyymi kirjoitti...

Tympeää kommentointia täällä. Onko niin, että tapahtui mitä hyvänsä, niin joku paatero on saatava siitä syylliseksi.

Itse puolestani toivon, että poliisit eivät jatkossakaan jää odottelemaan tilanteen selkiintymistä ja varmempia tietoja sivummalle, jos kaupungin keskustassa ammuskellaan väkijoukkoa.

Se on tietysti fakta, että normaalit poliisipartiot eivät ole osaamisen tai kaluston puolesta valmiita ottamaan yhteen kaupungin keskustassa yölliseen aikaan kerrostalon katolla järeän kiväärin kanssa lymyilevän sala-ampujan kanssa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Tympeää kommentointia täällä."

Tämä pitää paikkansa ainakin ko. lausahduksen esittäneen anonyymin kommentin osalta.

Ei täällä ole ketään paateroa haluttu saada syylliseksi "tapahtui mitä hyvänsä." Kyse on sen sijaan siitä, että paaterotkaan eivät saisi päästellä suustaan jatkuvasti sammakoita, varsinkaan, kun sattuvat istumaan korkeassa virassa. Se, jos mikä on tympeää!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tänään Iltalehden sivuilla Paatero puolustaa jälleen poliisia ja siis myös hätäkeskusta ja laukoo - vaikkei asiaa ole vielä tarkemmin edes selvitetty - että tapauksessa ei ole mitään syytä arvioida poliisin toimintaa virheelliseksi.

Paatero viittaa ampujan omaan lausuntoon (!), jonka mukaan tämä oli lopettanut tulituksensa poliisiauton tullessa paikalle.

Jälleen sammakko Paaterolta!

Kukas sitä poliisiharjoittelijaa sitten oikein ampui, jos se ei ollutkaan katolta tulittanut ja murhista ja murhayrityksistä nyt vangittu Hiltunen? Lehtitietojen mukaan tulitus sitä paitsi jatkui muutenkin kiivaana poliisiauton ajaessa pakalla ja pysäköityä kadulle.

Pitäisi poliisi-ihmisen vähän edes ajatella, millaisia lausuntoja suustaan päästää.

Anonyymi kirjoitti...

US:n artikkeli ”Vasta hirvikiväärin laukaus paljasti ampujan – ”Paniikki oli täydellinen”.

-Hälytyskeskus saa kello 1.53 viestin, että Amarillon katolla ammutaan.

-Poliisipartio saapuu paikalle kello 1.54. Naispoliisi saa osuman.

Hätäkeskukseen oli tullut yli kymmenen soitto pienen ajan sisällä ja ensimmäinen niistä, johon siis paikalle rientänyt poliisi oli reagoinut oli, että Hyvinkään ravintola Level 5:n edessä ammutaan. Tieto, että ampuja oli(kin) katolla tuli liian myöhään. Minuuttipeliä!

Anonyymi kirjoitti...

Itse kuvittelisin seuraavanlaisen toimintamallin järkevämmäksi. Kun hälytyskeskuksesta tulee tieto ampumatapauksesta, niin poliisit laittavat HETI hälytyksen saatuaan taktiset varusteet päälle ja ajavat sitten paikalle. Aikaa tuhraantuu ehkä 30 sekuntia enemmän, mutta ehkäpä se on sen arvoista. Varsinkin, kun mukana on harjoittelija, niin sitä suuremmalla syyllä.

Eipä tuo Karhu-ryhmäkään tule paikalle siten, että kaverit alkavat pukemaan varusteitaan paikan päällä vaan jokainen "nalle" on paikalle tultaessa tilanteen vaatimassa varustuksessa.

Anonyymi kirjoitti...

Ja ollakseen kaikkien kaveri Paatero myönsi Hennekselle poliisin ansioristin. Itse en muista Henneksen kirjoituksista muita kuin sen, jossa eräs poliisipäällikkö vastoin lakia paljasti Hennekselle julkisuuslain mukaan salassa pidettävän tiedon.

Hennes sitten poliisin arvostettuna partnerina julkaisi tämän salassa pidettävän tiedon[!].

Hennekselle myönnetun ansioristin jälkeen tietovuotojen riski sen kuin madaltuu.

Paaterolle vinkkinä. Kun kerran olet risteinesi eri linjassa kuin arvostettu edeltäjäsi Markku Salminen, niin laitapa ristit jakoon myös Veikkauksen ja Ray:n johtajille. Ovathan he taanneet monille poliisijohtajille ja muille POHA:n pikku virkamiehille ruhtinaalliset ja jopa ansiottomat lisätulot.

Anonyymi kirjoitti...

Hennes? Onko kyseessä sama tyyppi, jota pidetään aika yleisesti Suomen heikoimpana dekkaristina?

Anonyymi kirjoitti...

Poliisilla on tunnetusti omat luottotoimittajansa joiden kautta salaisia esitutkintatietoja vuodetaan kesken tutkinnan tarkoituksellisesti julkisuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Toimittajat ja polisit "virkistäytyvät" omien HV-kerhojen eli Lehdistö-Poliisi -kerhojen riennoissa, joissa, paitsi muuta, virtaa myös tietoja puolin ja toisin. Hennes on - tietenkin - Helsingin kerhon kunniapuheenjohtaja.

Anonyymi kirjoitti...

Hennes sai, toimitus taas "menetti" ristinsä.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi, joka ehdotti taktisten varusteiden päälle pukemista jo ennen lähtöä ampumapaikalle puhuu varsin viisaita. Ihmettelen, jos näin fiksua ideaa ei ole noteerattu poliisin ohjeistuksessa. Toinen asia, joka mietityttää on poliisin ja hälytyskeskuksen välinen yhteistyö. Miksi se ei toimi varsinkin silloin kun tilanne on ”päällä”? Hälytyskeskus sai muutaman minuutin sisällä paljon informaatiota paikalla olleilta muun muassa tiedon, että ampuja on katolla, eikä kadulla, mutta tämä tieto ei välittynyt poliisille. Olisiko ollut suuri vaiva jättää linja auki edes muutamaksi minuutiksi?

Anonyymi kirjoitti...

Uutisviikko on lupaavasti lähtenyt liikkeelle. Rahanpesu ja riihessä kuivatut setelit, jatkuu Sailaksen tietämättömyydestä Vehviläisen asunto kaupoista...
Viime viikolla rahapesuun erityiskoulutuksen saanut piski sai vainun luvattomasti harjoitetusta rahaliikenteestä!

Pertti Virolainen kirjoitti...

Olen vahvasti samaa mieltä tänään Hesarin vieraskynäkirjoittaja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näreen kanssa siitä, että "Kansalliseen selviytymiseetokseemme on ikään kuin kuulunut varautuminen itsensä puolustamiseen viime kädessä asein. Yksi esimerkki tästä on sodanjälkeinen asekätkentä. jne"

Toimiessani 1970-80 luvun vaihteessa Vihdin nimismiehenä, jonka tehtäviin kuului ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntäminen minulle jäi väistämättä sellainen kuva, että lupa ampuma-aseiden myöntämiseen oli poliittisella tasolla tehty tahallaan ehdottomasti liian väljäksi sen takia, että aseiden hallussapitolupia haluttiin ampuma-aselain perusteella myöntää varsin heppoisin perustein siitä syystä, että mahdollisen uuden sodan tullen aseita olisi voitu käyttää maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin.

Näreen kirjoitukseen viitaten katson, että löyhällä ampuma-aselainsäädännöllä on haluttu laillistaa eräänlainen nykyaikainen asekätkentä.

Kun aseita "kaappisäilytyksestä" huolimatta on helposti saatavissa ja niitä on usein kodeissa paljon ja kun tähän liitetään kaikenlaiset epäterveet Airsoft-pelien kaltaiset sotapelit ja kaikkinainen muu väkivaltaviihde, ei ole ihme, että ollaan siinä tilanteesssa, joista tuorein esimerkki on Hyvinkään-tapaus.

Anonyymi kirjoitti...

EIT saisi antaa vakavan huomautuksen korkeimmalle oikeudelle ihmisrääkkäyksestä.

Juttu on tuomittu väärin 2002. KYMMENEN vuotta sitten. Tuota ennen on juttua puitu ja tutkittu.

Onko korkeimmassa minkäänlaista tajua inhimillisestä tuskasta ja kohtuudesta ilman, että EIT:n pitää jatkuvasti kertoa, kuten vajokille, että kyse on lopulta ihmisistä?

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.