1. Hyvinkään ammuskelutapausta voidaan tarkastella monelta eri kantilta.; blogijutun 599 kommenteissa tapausta on jo käsitelty tietyiltä osin. Oikeastaan on vähättelyä puhua "ammuskelusta", sillä Hyvinkäällä oli kysymys on kahdesta murhasta ja seitsemästä murhayrityksestä, joina 18-vuotiaan ampujan Eero Hiltusen tekoja nyt parhaillaan tutkitaan.
2. Media on päässyt mässäilemään oikein kunnolla tapauksen tiimoilta! Minulla on sellainen muistikuva, että edes Jokelan tai Kauhajoen koulusurmat eivät herättäneet lehdistössä näin paljon kiinnostusta kuin tämä Hyvinkään tapaus on tehnyt.
3. Varsinkin Kauhajoen tapauksen jälkeen poliitikot ja virkamiehet olivat aika hissukseen, sillä olihan kyse tapauksesta, joka sai alkunsa siitä, että paikallinen poliisipäällikkö oli jättänyt surmia edeltäneenä päivänä surma-aseen koulusurmaaja Matti Saaren haltuun, vaikka hänellä olisi ollut kaikki syy ja perusteet määrätä poliisit ottamaan aseen pois Saarelta.
4. Kun kyse oli poliisin ilmiselvästä virheestä, maan hallitus ja korkea poliisijohto halusi kaikin keinoin painaa poliisin menettelyn villaisella, sillä eihän Suomessa poliisia toki saa arvostella mistään! Maan ylin syyttäjäviranomainen rajasi poliisin menettelyn tutkinnan heti alusta lähtien koskemaan yksinomaan tuottamuksellista virkarikosta, ja tämän mukaisesti mainittu syyttäjä päätti myös syytteen nostamisesta. Syyttäjistön tiedossa toki oli, että asianomistajat eli surmattujen omaiset tulevat nostamaan Kauhajoen komisariota vastaan syytteen tahallisesta virkarikoksesta ja törkeistä kuolemantuottamuksista. Jutun oikeuskäsittelyssä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ilmeni, miten räikeällä tavalla syytemääräyksen saanut syyttäjä otti silmätikukseen, ei syytettyä komisariota, vaan asianomistajien avustajat ja yritti monin eri tavoin vähätellä asianomistajien oikeutettuja vaatimuksia ja todisteita.
5. Kauhajoen oikeudenkäynti oli peräti kummallinen näytelmä, sillä juuri koskaan aiemmin rikosjutun asianomistajat eivät liene kokeneet vastaavalla tavalla juuri virallista syyttäjää päävastustajakseen. Toki paikallissyyttäjä teki vain sitä työtä, mihin hän oli saanut korkeilta esimiehiltään nimenomaisen määräyksen: oikeudenkäynnissä piti valvoa, että syytetty ei tule tuomituksi mistään muusta kuin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä päämäärä varmistettiin viime kädessä korkeimmassa oikeudessa, jossa valituslupa evättiin vastoin asian esittelijän esitystä kahden jäsenen kokoonpanossa, joista toinen jäsenen oli ollut valtionsyyttäjän virassa silloin, kun VKSV:ssa päätettiin esitutkinnan rajaamisesta ja syytemääräyksen antamisesta.
6. Kauhajoen tapauksessa surmattujen omaiset lienevät tehneet tietoisen valinnan siitä, että lehdistölle ei annettu surmattuja koskevia tietoja, koska ei haluttu, että media ryhtyy mässäilemään uhrien ja heidän omaistensa kärsimysten kustannuksella. Muistaakseni uhreista julkaistiin lehdissä vain yksi yhteinen kuva, ei muuta.
7. Hyvinkäällä sen sijaan uhreista on tehty sankareita ja heidän elämäänsä ja edesottamuksiaan selostetaan päivästä toiseen laajasti mediassa. Hyvinkäällä ampuja ei päättänyt päiviään, kuten Jokelassa ja Kauhajoella, mikä tietenkin myös lisää median kiihkoa ja mässäilynhalua tapauksen ympärillä.
8. Miten tällaisiin ampumistapauksiin ja ampujiin pitäisi oikein suhtautua? Pitäisikö murhaajia kohtaan tuntea vain "oikeutettua vihaa", kuten jotkut ruben stillerit julistavat? Vai pitääkö ampujia ryhtyä hyysäämään ja kohdistaa moitteet yhteiskuntaan, päättäjiin, mielenterveyspalveluiden puutteisiin, nuorten syrjäytymiseen jne? Nämä ovat ikuisuuskysymyksiä eikä niistä tietenkään päästä koskaan yhteisymmärrykseen.
9. Ikuisuuskysymyksiin kuuluu myös aselain tiukentaminen ja erityisesti aseiden säilyttämistä koskevien määräysten tiukentaminen. Mitä nyt tässä suhteessa pitäisi oikein tehdä? Hyvinkään ampuja sai aseet isänsä asekaapista, jonka hän avasi löytämällään avaimella.
10. Mutta mistä ihmeestä nämä koulusurmat, hirvittävän monet perhesurmat, jotka tuppaavat jäämään ikään kuin varjoon, ja Hyvinkään tyyppiset "ammuskelut" oikein kumpuavat? Onko syynä todella siinä, kuten on esitetty, että Suomessa perinteiden mukaisesti ihaillaan väkivaltaa, sotaa ja "vihollisten" ampumista? Onko kyse jonkinlaisesta asekätkentähengestä, johon nojaten ampuma-aselupia on myönnetty ja kenties myönnetään edelleen varsin löysin perustein?
11. Hyväksyykö valtiovalta sen, että mahdollisimman monella suomaisella on ase tai useita aseita, joita myös saa tai jopa pitääkin säilyttää kotona, jotta aseisiin voidaan omaisuuden ja hengen varjelemiseksi ja puolustamiseksi tarttua mahdollisimman "tehokkaasti"? Lisääkö metsästysharrastus aseiden, aseenkäytön ja "asemiesten" ihailua? Suomessa on metsästystä harrastava pääministeri. Pitäisikö hänen luopua sanotusta harrastuksestaan ikään kuin tilanteen rauhoittumiseksi, kuten Timo Harakka oletti muualla tapahtuvan? Hyvinkään ampuja kertoo ihailleensa talvisodan legendaarista tarkka-ampuja Simo Häyhää, jonka kerrotaan surmanneen talvisodassa vain vajaan kolmen kuukauden aikana useita satoja ryssiä, kenties yli 500 kappaletta. Mistä tämä Hyvinkään Eeron ihailu kertoo?
12. Johtuuko tämä paljon puhutusta maanpuolustushengestä, jota meillä lietsotaan ja "edistetään" monin eri tavoin? Korkeille virkamiehille ja poliitikolle järjestetään peräti kaksi kertaa vuodessa "maanpuolustuskursseja", jotka, jolleivät muuta, tarjoavat osanottajille ainakin tilaisuuden erilaisten Hyvä Veli -verkostojen muodostamiseen ja lujittamiseen, siis hyvän kasvualustan kaikenkarvaiselle korruptiolle. Tämä sitten ilmenee sitten esimerkiksi sellaisina "vehviläisten asuntokauppoina", joista jälleen puhuta mesotaan mediassa. Nuo maanpuolustuskurssit taitavat olla niitä isojen poikien, todella isokenkäisten poikien sotaleikkejä- ja pelejä.
13. Mitä kaiken maailman tietokonepelit, sotapelit, airsoft-taistelupelit,videot, väkivaltaiset filmit yms. roina vaikuttaa nuoriin ja lapsiin ja lisääkö kyseinen roina ja saaste väkivaltaista käyttäytymistä ja rikollisen aseenkäytön riskiä? Lienee selvää, että tällaisille tyypeille, joilla on vielä mielenterveysongelmia, syntyy voimakas viehtymys aseisiin ja niiden luvattomaan käyttöön.
14. Miten poliisin pitäisi puuttua epäilyttävään aseenkäyttöön tai aseilla uhkaamiseen? Miten poliisin tulisi menetellä, että uhkaavat tilanteet saataisiin mahdollisimman vähin vaurioilla ehkäistyä ja selvitettyä? Pitääkö poliisiin rynnätä tapahtumapaikalla "pillit soiden" ja muutenkin mahdollisimman "näyttävästi" ja rehvakkaasti, vai olisiko jokin muu keino tässä suhteessa järkevämpi? Pitäisikö poliisin körötellä autossaan aina ja jatkuvasti "taktiset liivit" päällään?
15. Voidaanko koulusurmia. perhesurmia ja Hyvinkään kaltaisia joukko- ja ampumismurhia estää jatkossa nykyistä paremmin ja millä keinoin tähän voitaisiin päästä? Vai onko asianlaita niin, että Hyvinkään tapaus ei jää lajissaan viimeiseksi, vaan sanotunlaiset tapaukset tulevat toistumaan ja kenties vielä entisestään yleistymään?
16. Hyvät ihmiset! Minä en tiedä vastausta näihin enkä moniin muihinkaan kyseistä tematiikkaa koskeviin kysymyksiin. Sen vuoksi pyydän Teitä, arvoisat lukijat, ottamaan kantaa ja kommentoimaan nyt mainittuja ja muitakin tässä suhteessa huomionarvoisia seikkoja ja kysymyksiä.
17. Mikä on kodin ja vanhempien vastuu? Varsinkin Hyvinkään tapauksessa, jossa isäpappa säilytti laajaa asearsenaaliaan kotona. Toki lukitussa kaapissa, mutta tämä ei vähennä isän vastuuta, sillä poika-Eerohan tiesi asekaapin avaimen säilytyspaikan ja pääsi siten helposti käsiksi aseisiin. Näyttää ilmiselvältä varomattomuudelta, jos ja kun, kuten on kerrottu, Eero kärsi mielenterveysongelmista ja oli niiden takia ollut myös sairaalahoidossa.
18. Saksan Winnendenissä muutama vuosi sitten toistakymmentä koulutoveriaan ampunut mielenterveysongelmista kärsinyt alaikäinen poika oli myös käyttänyt isänsä asetta, jota pappa säilytti rennosti kotona sängyn alla. Isä tuomittiin alioikeudessa puoleksitoista vuodeksi vankeuteen kuolemantuottamuksista.
19. Olen vedonnut tähän Winnendenin tapaukseen Kauhajoki-tapauksen yhteydessä. Minusta Kauhajoen komisarion vastuu koulusurmista oli vielä selvempi kuin mainitun saksalaisen isän em. tapauksessa. Komisariohan oli aselupaviranomainen, jonka virkavelvollisuuksiin nimenomaan kuului, ettei aselupia anneta kevyin perustein ja että aseet otetaan pois ilmeisiltä hörhöiltä. Mutta Kauhajoellapa komisario suorastaan tarkoituksellisesti jätti aseen surmaaja Matti Saaren haltuun! Kauhea tapaus ja hirvittävää varomattomuutta viranomaiselta! Mutta vähintään yhtä kauhistuttava oli ylimmän syyttäjämme reaktio, kun hän näki oikeaksi syyttää komisariota oikeudessa ainoastaan varoitukseen tai mitättömään pikkusakkoon johtaneesta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Täydellisen käsittämätöntä!
65 kommenttia:
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi Hyvinkään surmaaja piti esikuvanaan juuri "tosielämän tähteä" eli Simo Häyhää, eikä ketään fiktiivistä hahmoa, kuten esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan Antti Rokkaa tai jotain "Ramboa"?
Oliko Häyhä kenties myös Eeron lähipiirin sankareita? Ellen erehdy, Häyhä lienee operoinut sodassa joskus myös puista tai muilta korkeilta paikoilta käsin. Tämän takiako Eero kiipesi Apollon katolle ammuskelemaan?
Olen vahvasti samaa mieltä tänään Hesarin vieraskynäkirjoittaja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näreen kanssa siitä, että "Kansalliseen selviytymiseetokseemme on ikään kuin kuulunut varautuminen itsensä puolustamiseen viime kädessä asein. Yksi esimerkki tästä on sodanjälkeinen asekätkentä. jne"
Toimiessani 1970-80 luvun vaihteessa Vihdin nimismiehenä, jonka tehtäviin kuului ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntäminen minulle jäi väistämättä sellainen kuva, että lupa ampuma-aseiden myöntämiseen oli poliittisella tasolla tehty tahallaan ehdottomasti liian väljäksi sen takia, että aseiden hallussapitolupia haluttiin ampuma-aselain perusteella myöntää varsin heppoisin perustein siitä syystä, että mahdollisen uuden sodan tullen aseita olisi voitu käyttää maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin.
Näreen kirjoitukseen viitaten katson, että löyhällä ampuma-aselainsäädännöllä on haluttu laillistaa eräänlainen nykyaikainen asekätkentä.
Kun aseita "kaappisäilytyksestä" huolimatta on helposti saatavissa ja niitä on usein kodeissa paljon ja kun tähän liitetään kaikenlaiset epäterveet Airsoft-pelien kaltaiset sotapelit ja kaikkinainen muu väkivaltaviihde, ei ole ihme, että ollaan siinä tilanteesssa, joista tuorein esimerkki on Hyvinkään-tapaus.
Pertti Virolainen
Olisiko selitys niin yksinkertainen että Eerolle ei yksinkertaisesti sovi alkoholi? Edelliset koulusurmaajat olivat ihan selvinpäin ja noudattivat jopa jonkinasteista ideologiaa mutta Eero on vain "tavallinen" nuori joka sekosi jostain syystä eikä edes osaa kertoa mitään syytä teolleen. Haiskahtaa ihan viinapäissään tehdylle teolle.
Näin muutama vuosi sitten kuinka eräs kaveri rikkoi koulun ikkunoita ympäripäissään, meni varmaan jotain 30-40 isoa ikkunaa säpäleiksi. Jos kaverille olisi annettu pistooli niin olisi varmaan ampunut jokaisen joka olisi tullut hollille. Joillekin se viina ei vain sovi.
Eeron veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin lehtitietojen mukaan vain 0,25 promillea. Ei siis mitenkään vahva humalatila ainakaan.
Just joo. Eero lienee ollut "pikku sievässä" monta kertaa aiemminkin eikä ollut kuiteskaan saanut päähänsä lähteä kotoa pyssyjä hakemaan. Muutaman keskiolueen nauttiminen ei siis voine olla ratkaiseva tekijä tai "laukaiseva syy" tekoon.
Eeron verestä mitattiin 0.25 promillea 8h ampumisen jälkeen. Laskeskelin että ampumahetkellä olisi ollut jotain 1.3 promillen humalassa. Kyllä se noin pienelle kaverille on jo melkoinen humala.
Tämä entinen "vihdin nimismies" on mielestäni hakoteillä. Sveitsissä "kaikilla" on aseet kotona eikä aiheuta vastaavaa. Suvussani oli aikanaan (sodissa mukana ollut) asekätkennästä tietoinen ja sitä kannattava. Siitä huolimatta ko. Sukuhaarassa ei ole harrastettu metsästystä tai aseita muuten. Ylipäätään tämä usko, että aselakeja kiristämällä nämä ongelmat katoaisivat on mielestäni naivi. En tiedä miten ongelma tosin ratkaistaankaan. Päivittäinen halauspakko ala- ja yläasteella kaikille samalla luokalla oleville:)
Ampuja on ollut ainakin 1.5 promillen kännissä tekohetkellä! Joku asia jäänyt kaivelemaan illan aikana ja viinahuuruissaan päättänyt tarttua aseisiin. Eipä tuossa muuta selittelemistä ole. Yksittäistapaus jos mikä.
Niinpä, yksittäistappauspa hyvinnii, ja niitä voipi tulla vain lisää ja lisää. Pitäiskö ravintolareissuille varustautua ottmalla ylleen on taktiset luotiliivit?
No, niin nyt saatiin sitten aihetta määrätä kieltolaki takaisin. Poika kovassa humalassa tappaa kadullakulkijoita, eihän siinä muu auta kuin alkoholi pois kaikilta ja tosiaan taktiset liivit ja kypärät pakolliseksi aina ulkona liikuttaessa kaikille ja autoihin turvavöihin kytkentä, että ilman vyötä auto ei käy lainkaan. Tätäkin on ehdotettu.
Niin ja tottakai tupakointi pitää kieltää myös kaikilta ja seksi! Ilman muuta jokuhan voi vaikka nauttia vahingossa suvunjatkamisesta.
Ja kaikki väkivalta on kiellettävä kaikkialta, ei enää elokuvaväkivaltaa eikä aggressivisia pelejä tai musiikkia. Rock pois kaduilta.
Ja jokaiselle on ihon alle asennettava mikrosiru, jolla voidaan seurata jokaista liikettä ja estää kaikki rikokset. KAIKKI RIKOKSET ON KIELLETTÄVÄ!
Olikohan tällääkään jampalla kaikki inkkarit kanootissa.? Näitä hörhöjä alkaa yhä enemmässä määrin tallailla kaduilla. Nämä avohoitopotilaat saavat onnellisuuspillereitä ja siihen kun napataan viinaa päälle niin voi pöntössä alkaa kiertää ajatukset sellaista latua ettei tohtoritkaat sitä osaa ennustaa.
Tämä mielenterveyspotilaiden avohoito, jota ei käytönnössä juurikaan ole, kun kunnant ja valtio säästävät tuo kustannuksia johonkin muuhun momenttiin. Momentinvartijat ovat tyytyväisiä kun oma momentti ei kasvata menoja. Kaverin momentille niitä tulee ja sitten kansanlaisen lompakkoon. Ennenvanhaan kaikkein kahjoimmat olivat laitoksissa pyöreissä kopeissa. Nyt samanlaiset pyörivät silmät pyöreinä keskuudessamme.
Nämä tapaukset tulevat lisääntymään. Yhteiskunta on individualisoitunut. Ennen vanhaan hyvään aikaan sakihivutus tukkikämpillä, kyläkunnissa vähän rauhoitti kovimpiakin karjuja. Annettiin vähän opastusta porukalla miten ollaan ja eletään. Se vähän tasoitti hurjimpia hemmoja. Savotoillakin pantiin "keppi hihaan" ja laitettiin maalikyliin vareksenpelättinä. Alkoi siinä varkaat vähän miettiä kun kaikki tiesi, mitä varten savotoilta keppi hihassa lompsittiin kotiin.
Nyt on kaikenlainen hyysääminen valttia. Ettei tulisi paha mieli mussukoille. Kaiken huippuna oikeudessakin nämä huppupäät saavat olla kaapu päällä. Jumalauta, jos on pokkaa tappaa ihmisiä pitäisi olla rohkeutta pärstänsä näyttää.
Tämä hyysäys saisi oikeudessakin loppua ja puheenjohtajan pitäisi pyytää naama näkyviin, ettei tarvitsi vareksenpelättimiä katsella.
Kuolemantuomio voimaan, hirteen tuollaiset eerot! Yleis- ja erityisestävät vaikutukset hillitsevät varmasti niitä, jotka eivät ole suoranaisia desperaadoja.
Mistä muuten näitä etelän ampujaluusereita tulee. Tämä lienee keskeisin kysymys.
No, johan on verenhimoista kommentaattoria liikkeellä!
Sveitsin miehelle voisin omasta puolestani sanoa, että Härmä ei ole monessa muussakaan suhteessa käkikellomaa Sveitsin kaltainen. Hyö olliit vissii sova aikanakkii ihan omas rauhassaa, siel' Alppiloie takana piilossa. Heil ol' aikanaa tää kaaripyssymies Wilhelm Tell, ei paljo muuta.
Nim. Höil' Wilhelm Tell, meil' Häyhä Simo.
Aseiden säilytystapa on varsin problemaattinen kysymys. Vaihtoehtona kotisäilytykselle voitaisiin ajatella, että niitä säilytettäisiin keskitetysti esim. niin, että metsästysaseitten säilytys hoidettaisiin metsästysseurojen puitteissa ja harrasteaseitten säilytys ampumaseurojen puitteissa. Tämäkään ei kuitenkaan vaikuta hyvältä, sillä silloin aseita olisi paljon samassa paikassa ja olisi vaikea valvoa paikkojen turvallisuutta. Olisivathan ne ammattirikollisten otollisia kohteita.
Kotisäilytykselle tuskin on kelvollista vaihtoehtoa. Lukituskaan ei ole asekaapeissa mikään ehdoton este aseitten anastamiselle, sillä kaappi aseineen ei ole mikään painava kokonaisuus anastettavaksi.
Suo siellä, vetelä täällä. On vain ilmeisesti elettävä sellaisessa maailmassa, että Hyvinkään kaltaisi tapauksia sattuu silloin tällöin. Hörhöjä ei saada millään konstilla kokonaan poistetuksi.
Tervakosken suojatietörmääjää ei ole saatu kiinni eikä selville.
Pitäisikö liikenneministeri Merja Kyllöisen (vas.) erota?
Niin Suomessa kuin maailmalla yhdistävä tekijä näillä joukkosurmaajilla on -ei tekeväline- vaan mt-ongelmat ja niiden "hoitoon" määrätty SSRI-mielialalääkitys.
Mielenterveyden hoitolaitoksia alettiin alasajaa 1980-luvun lopussa ja tilalle on tullut jonottaminen, lääkitys ja avohoito.
Tämä on ollut päättäjiltä tietoinen arvovalinta ja juhlapuheista sekä työryhmien raporteista huolimatta etenkään nuorten mielenterveystyöhön ei ole osoitettu lisäresursseja/rahoitusta.
Aselain kiristyksellä hoidetaan kaikki kuin taikaiskusta!
Lääketeollisuus ei tee virheitä, tämähän on nähty mm. sikainfluenssarokotteen narkolepsia-vaikutuksista...
-Tvälups-
Ensi viikonloppuna on koulujen päättäjäisiä, lakkiaisjuhlia ym. mukavaa ja paljon nuorta porukkaa taas örisemässä kännissä kaduilla, puistoissa ja yleisillä uimarannoilla. Missähän päin maata nyt mahdollisesti sattuisi paukahtamaan?
Jos isäpapalla on kotona kaappi täynnä aseita ja ammuksia ja kotona mielenterveysongelmista kärsivä poika, niin mikä on isäpapan vastuu Hyvinkään kaltaisessa tapauksessa? Kyllä papalla pitää olla osavastuu teosta, eikä sitä poista se, että asekaappi oli lukossa, jos poika kerran tiesi avaimen säilytyspaikan.
Financial Timesin mukaan Suomi on todellinen onnela, jossa ihmiset ovat rikkaita, menestyviä ja onnellisia; ja budjettikuri pitää! Miehet saunovat iloisina isot olutmukit käsissään ja kaikki syövät saunoessaan suolakurkkuja tyytyväisinä!
Mitä täällä oikein mökötetään ja välitetään yhdestä kurjasta ammuskelusta jossakin Taka-Hikiässä?
kaikilla keinoilla, jopa ironian avulla, jengiä on todella saatava ajattelemaan mistä niitä tulee.
Täällä on näköjään joku esikoululainen, joka ei vielä oikein tiedä "mistä jengiä tulee".
Kaksi asiaa: mielenterveyspalvelujen heikko tila ja koulu- ja muun kiusauksen hiljainen hyväksyntä. Nuo kun korjattaisiin niin moni asia olisi paremmmin.
Myöskään yhteiskunnan koventuneet asenteet Kokoomus-hengessä eivät auta: kaikki tämä paska valuu kotona lasten syliin.
Anonyymi sanoi...
" Jos isäpapalla on kotona kaappi täynnä aseita ja ammuksia ja kotona mielenterveysongelmista kärsivä poika, niin mikä on isäpapan vastuu Hyvinkään kaltaisessa tapauksessa? Kyllä papalla pitää olla osavastuu teosta, eikä sitä poista se, että asekaappi oli lukossa, jos poika kerran tiesi avaimen säilytyspaikan."
Olen täysin samaa mieltä. Vanhempien vastuu on selvitettävä.
Vastuussa he olisivat myös olleet pähkähullun poikansa hoitoon toimittamisesta. Ja kun julkinen terveydenhoito on ylityöllistetty, niin pojalle olisi tullut varata aika yksityispuolelta. Jos vanhemmilla on varaa tuhansien eurojen asearsenaalin hankkimiseen, niin toki varoja on myös oman pojan hoidattamiseen.literally, goingso
Olen joutunut kohtalon oikusta asumaan Suomemme maaseudulle ja siellä pyöräillessäni ja katsellessani ikäisiäni (n.60v)miehiä, heidän torjuttua vihaa, kaunaa ja ennenaikaista kuolemaa hohkaavia olemuksiaan, en ollenkaan ihmettele näitä ääri-ilmiöitä sillä siitä kasvualustasta sikiää vaikka mitä. Osittain se on ilmennyt jo tämänkin blogin kommenteissa.
Hyvinkään tapaus on tarjonnut, jälleen kerran, kasvualustan eri alojen tutkijoille ja dosenteille ja heidän monenkirjaville lausunnoilleen ja teorioilleen siitä, mistä kaikki paha oikein "kumpuaa."
Nyt syytetään nettielämään, tunne-elämän köyhyyttä, syrjäytymistä ja ties mitä.
http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkijat+Nettielämä+voi+ruokkia+näytösluonteisia+väkivaltatekoja/a1305571971123
Ennen oli kyse "elämästä suomalaismetsissä", nyt puolestaan "netti- tai virtuaalielämästä."
Tilastonikkarit vakuuttavat, että henkirikosten määrä on Suomessa "hitaassa laskussa". Voimme olla siis (tilastollisesti) täysin luottavaisella mielellä?
Pitäisikö poliisilla olla useita tarkka-ampujia pistää matkaan, jotka ottavat sihdin pyssyllä riehuvaan ampujaan ja sitten yksinkertaisesti vain PAM?
Kaikille pitäisi olla selvää, että jos itse alat aseen kanssa riehumaan ja ihmisä ampumaan, niin kohta on nappi omassa päässä.
Kysyn vaan, en tiedä.
Blogisti voisi harjoittaa pro&contra pohdintaa sen suhteen mitä aseiden täyskielto tai keskitetty säilyttäminen tarkoittaisi.
tulihan se sieltä!!! ihmettelinkin, että miten kauan siinä oikein kestää ennen kun vanhan kommunistin paska alkaa taas paasata aseiden vastaista sontaansa.
Vaikka mediassa ja keskustelupalstoilla usein kärjistetään ampumistragedioiden syy-yhteyksiä, uskoisin, että kysymys on kuitenkin monimutkaisemmasta yhtälöstä, jossa kaikella on vaikutuksensa niin perimällä, kasvatuksella kuin yhteiskunnallisilla olosuhteilla. Mikään yksittäinen tekijä tuskin selittää tapahtunutta. Cocktailin ainekset ovat näin muodoin selvät, mutta niiden välinen suhde toisiinsa ei.
On hyvä, että tapaukset analysoidaan, teot selitetään ja motiivit ymmärretään, mutta surmatöitä, jotka osoittavat täydellistä ihmiselämän halveksuntaa ei pidä missään nimessä hämärtää yhteiskunnallisilla selityksillä. Tekijöiden vastuu teoistaan on kiistaton, eivätkä he ole mitään uhreja.
Ruben Stillerin blogissaan heittämään kysymykseen ”Onko nykyään eettisesti epäkorrektia korostaa yksilön moraalista vastuuta joukkomurhasta ja halveksia hänen raukkamaista ja mielipuolista tekoaan?” vastaan, että toivottavasi ei. Yksilön oikeuksien ja vapauksien meuhkaamisen sijasta, olisi jo korkea aika keskittyä puhumaan vastavuoroisesti yksilön velvollisuuksista ja vastuusta yhteiskuntaa kohtaan.
Muistaakseni ainakin Jokelassa surmaaja oli lopettanut hieman aiemmin SSRI-lääkityksen. Lääkityksen äkillisestä lopettamisesta seuraa vakavia psyykkisiä oireita.
Mites olis toi syrjäytyminen?
Mies oli jättänyt koulunsa kesken ja kavereilla oli juuri edessä valmistuminen. Miehellä itsellään edessä... niin mitä? Tyhjiä päiviä, tyhjiä öitä. Ei mitään sisältöä elämässä. Vanhempia ei kiinnosta, ei ole rahaa, naiset nauraa, sosiaaliset taidot on nolla.
En yhtään ihmettele jos siinä alkaa vähän nuorella miehellä päästä fiiraamaan. Miten saada nuoret ja vanhemmatkin osalliksi, kokemaan että kuuluvat tähän yhteiskuntaan? Miten kertoa että he ovat arvokkaita ja tarpeellisia? Siinäpä pulma.
Olen itsekin joskus vuosia sitten hölmöillyt muutamia rikoksia. Voin sanoa että Suomessa on todella vaikea epäonnistumisen jälkeen nousta takaisin "arvostetuksi kansalaiseksi". Ellei jopa mahdotonta.
Koko järjestelmä on tarkoitettu alistamaan ja masentamaan pudonneet. Löytyy kelaa, työkkäriä ja sossua, poliisia, terveydenhuoltoa ja ulosottomiestä. Tarjolla olisi alkoholismia tai masennuslääkitystä. Vai miten olis suljettu osasto tai putka? Mukavia valintoja.
Poliisit käy ovella jos täällä liikaa riehuu, mutta muuten tässä maassa saa kyllä kiehua ihan omissa liemissään. Sukulaisia ei ole, isä kuoli, yksinhuoltajaäitiä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kaverit muutti koulujen perässä toisille paikkakunnille. Intin herrat eivät auktoriteettikammoista pahemmin katselleen, koulusta potkittiin pois kun elämänhallinta ei riittänyt tunneilla käyntiin.
Näin mulla ja sadallatuhannella muulla. Että oliko se sittenkään ihme jos joku vähän välillä massamurhailee? Kaikki eivät ole hyväosaisia, vaikka tämän blogin perspektiivistä epäilemättä se välillä unohtuu.
Kyllä se tosi on, että kaikki eivät ole hyväosaisia, mutta nyt puhutaan siitä, miten "hörhöt" eivät saisi aseita haltuunsa. Hyvinkään tapaus on hyvä esimerkki siitä, että isällä oli kylläkin lukitussa kaapissa useita (ties vaikka kymmenen asetta), joista poika "valitsi" tappamiseen kolme.
Herää kysymys, mitä ihmettä isä tekee useilla aseilla, eikö hänellä riitä yksi metsästysase, jos hän esimerkiksi harrastaa metsästystä.
Tiedossa on ja jos ei ole niin pitäisi voida helposti selvittää, kuinka paljon on sellaisia ampuma-aseiden hallussapitäjiä, joilla saattaa olla esim. 7-10 asetta. Uskon, että niitä on hyvin hyvin paljon.
Joku tietysti voi sanoa, että tappamiseen ei välttämättä tarvitse kuin yksi ase. Sekin on totta, mutta totta on myös, että yhtä asetta on helpompi luvan saajan valvoa, kuin kymmentä asetta.
Kun aseita ei voida täysin kieltää, asetettakoon raja, että tarpeen mukaan hallussapitäjä saa vain yhden aseen harrratuksensa tai muun tarpeen mukaan.
Sen lisäksi entistä tiukemmat vaatimukset, kenelle ase voidaan myöntää. Esim. jos perheessä on mieleltään sairas henkilö, kukaan perheenjäsenistä ei voisi saada lupaa hallussapitoon.
Asekaapeille sellaiset laatu- ja lukitusvaatimukset (esim.kuten pankkitunukset), jotka ovat vain hallussapitäjän tiedossa, ettei kaappeja saa auki kuin hallussapitoluvan saanut henkilö.
Kyllä luonnollisia tapoja ehkäistä näitä hirmutöitä olisi, jos niitä vain asenteiden ja muiden syiden vuoksi ryhdyttäisi pikaisesti käyttämään.
Järkeviä ehdotuksia Skorpionilta!
Täällä on helppo syytellä toisia ja hakea syyllisiä, mutta koska rohkenemma ilmoittamaan, että olemme kaikki vastuussa siitä mitä Suomessa tapahtuu?
Jos vertaamme molempiin naapurimaihimme Ruotsiin ja Venäjään, niin siellä ei ole vastaavia nuorten miesten suorittamia joukkomurhia. Eli mitä me teemme Suomessa väärin? Miten täällä maailman parhaimmassa maassa, jossa on maailman parhain koulujärjestelmä on kuitenkin paljon niitä, jotka tappavat itsensä tai toisiaan? Ja mitä me voisimme kaikki tehdä, että yhä harvemman tarvitsisi tappaa itseänsä tai toista ihmistä.
Ratkaisu ei ole komiteat, lakien kiristämiset, ohjeiden koventamiset, metallin paljastimet, aseiden koeltämiset, sosiaalihuollon resurssit, erilaiset pillerit, jne. Ratkaisu löytyy paljon syvemmältä meistä itsestämme. Siihen meidän pitäisi keskittyä.
Tuokin oli hyvin, mutta täysin ympäripyöreästi sanottu!
"Meidän pitäisi keskittyä itseemme"
Mitä se on? Pitäisikö jokaisen alkaa tuijotella vain omaa napaansa?
Eikö meidän pitäisi keskittyä, ei itseemme, vaan toisiimme?
Merkittävin tekijä tämän teon taustalla on nähdäkseni mielenterveystyön puutteet, jotka johtuvat osin 90-luvun alussa aloitetuista rajuista säästöistä, mutta myöskin mielenterveys- ja sosiaalityön toimintamalleista. Nuorisotyöttömyys, reaaliaikaisen median luomat järjettömät ulkonäkö-, suoritus- ja roolipaineet sekä aivan konkreettisesti koulujärjestelmän "tyttösuosiollisuus" edesauttavat kaikki yhdessä nuorten miesten syrjäytymistä. Joka puolestaan katalysoi mielenterveysongelmien syntyä ja faktahan on, että toivottomuus lietsoo anarkiaa.
Ratkaisuna esitän, että kaikki mielenterveysongelmiin apua hakevat tai saaneet henkilöt arvioitaisiin siten, että avohoidon kriteeristöä tarkennetaan ja avohoidon sekä laitoshoidon väliin muodostetaan selkeästi ns. "ohjattu avohoito". Käytännössä tämä tarkoittaisi ohjattua TYÖTÄ ja/tai KOULUTUSTA ympäristössä joka tarjoaa rajat, seurannan sekä ammatti- ja vertaistuen. Vaikka ajatukset tällaisesta "päivävankila" -ideologialla toimivasta laitoksesta saattavat kuulostaa rankoille, sen rakentaminen positiiviseksi vaihtoehdoksi on myös mahdollista. Tosin nykyisellä sossuhoivalässyllä ja "koeta pärjäillä seuraavaan korvauspäivään asti" ajattelulla se ei tule ikinä toteutumaan.
Saamme lukita aseet vaikka bunkkereihin, mutta kuilun reunalla olevat nuoret miehet jotka yrittävät omin voimin selvitä eteenpäin, ovat yhteiskuntamme aikapommi joka kyllä löytää epätoivoisiin tekoihinsa välineet. Autolla rekkaa päin, tulipalot, räjähteet, puukotukset, ... - lista on loputon ja kieltämisen sekä rajoittamisen tie on nopeasti loppuun kuljettu. Leväperäisyydet toki tulee poistaa, mutta se ei riitä.
Pelastamalla ensin kateissa olevat nuoret miehet (ja pian naisetkin) vaikutamme enemmän tulevaan, kuin pian kieltämällä keittiöveitset.
Merkittävin tekijä tämän teon taustalla on nähdäkseni mielenterveystyön puutteet, jotka johtuvat osin 90-luvun alussa aloitetuista rajuista säästöistä, mutta myöskin mielenterveys- ja sosiaalityön toimintamalleista. Nuorisotyöttömyys, reaaliaikaisen median luomat järjettömät ulkonäkö-, suoritus- ja roolipaineet sekä aivan konkreettisesti koulujärjestelmän "tyttösuosiollisuus" edesauttavat kaikki yhdessä nuorten miesten syrjäytymistä. Joka puolestaan katalysoi mielenterveysongelmien syntyä ja faktahan on, että toivottomuus lietsoo anarkiaa.
Ratkaisuna esitän, että kaikki mielenterveysongelmiin apua hakevat tai saaneet henkilöt arvioitaisiin siten, että avohoidon kriteeristöä tarkennetaan ja avohoidon sekä laitoshoidon väliin muodostetaan selkeästi ns. "ohjattu avohoito". Käytännössä tämä tarkoittaisi ohjattua TYÖTÄ ja/tai KOULUTUSTA ympäristössä joka tarjoaa rajat, seurannan sekä ammatti- ja vertaistuen. Vaikka ajatukset tällaisesta "päivävankila" -ideologialla toimivasta laitoksesta saattavat kuulostaa rankoille, sen rakentaminen positiiviseksi vaihtoehdoksi on myös mahdollista. Tosin nykyisellä sossuhoivalässyllä ja "koeta pärjäillä seuraavaan korvauspäivään asti" ajattelulla se ei tule ikinä toteutumaan.
Saamme lukita aseet vaikka bunkkereihin, mutta kuilun reunalla olevat nuoret miehet jotka yrittävät omin voimin selvitä eteenpäin, ovat yhteiskuntamme aikapommi joka kyllä löytää epätoivoisiin tekoihinsa välineet. Autolla rekkaa päin, tulipalot, räjähteet, puukotukset, ... - lista on loputon ja kieltämisen sekä rajoittamisen tie on nopeasti loppuun kuljettu. Leväperäisyydet toki tulee poistaa, mutta se ei riitä.
Pelastamalla ensin kateissa olevat nuoret miehet (ja pian naisetkin) vaikutamme enemmän tulevaan, kuin pian kieltämällä keittiöveitset.
Missä tämä tark.ampuja on kouliintunut niinkin hyväksi että lähes promillen kännissä ja miten kaukaa ampumalla osuu ylipäätään mihinkään kohteeseen?
Anonyymille, joka huuteli kuolemanrangaistuksen perään, sanoisin, että vaikka ko. rangaistuksen käyttöä yleisesti perustellaan sen yleis- ja erityisestävällä vaikutuksella, kuolemanrangaistus ei ole tehokas. Yhteiskunnissa, joissa se on käytössä, rangaistusmuoto ei suinkaan ole poistanut törkeitä rikoksia vaan päinvastoin on saattanut jopa vaikuttaa raaistavan ilmapiirin kovenemiseen. Esimerkkinä vaikka ääriteot, joihin rikoksen tekijä saattaa turvautua, jotta välttyisi kiinnijäämiseltä.
Toinen anonyymi, joka kyseli, että mistä ”näitä etelän ampujaluusereita tulee”. Maantieteellisellä sijainnilla on tuskin merkitystä näissä ampumistapauksissa. Muutama vuosi sitten Rovaniemeä kohahdutti ampumavälikohtaus, jossa kriisinhallintajoukoista kotiutunut sinibaretti ampui satunnaisen ohikulkijan, haavoitti toista ja surmasi lopuksi itsensä.
Tapaus on hirveä, mutta onpa niitä ollut muitakin hirveitä tapauksia.
Perhemurhat (mm.Varkaudessa), tytön puukotus (sekin Varkaudessa), kouluampuminen ja nyt tämä Hyvinkään murhamies. Lista on ollut pitkä ja synkkä.
Oikeastaan lopun alkua oli aikoinaan Myyrmannin pommi-isku. Tämän jälkeen heiluriliike on ollut selvä ja tahti on kiihtynyt edelleen.
Yksi yhdistävä piirre järjettömälle murhaamiselle on ollut se, että kaikki tekijät ovat olleet 1) miehiä joilla 2) on tai on ollut mielenterveysongelmia.
Kysymys on siitä, miten asiaan voisi vaikuttaa.
Julkisuudessa selittäväksi tekijäksi on esitetty kaksi näkökulmaa, jotka ovat 1) Stillerin yksilökeskeinen ja 2) Rimpelän yhteisökeskeinen näkökulma.
Lääkkeeksi on julkisuudessa kuitenkin esitelty vain aseiden saamisen rajoittamista. Se ei ole oikea lääke tämän järjettömän murhabuumin lopettamiseksi. Tulee löytää ongelman sytyttävä tekijä ja poistaa se.
Rangaistusten koventaminen esimerkiksi kuolemanrangaistuksella ei sekään ole ratkaisu, sillä usein nämä joukkomurhaajat tuppaavat hoitamaan tämän rangaistuksen ihan omatoimisesti.
Kysymys on myös siitä, miksi naiset eivät näitä yleensä harrastele. Naisilla näyttää olevan joitain sellaisia selviytymiskeinoja, joiden avulla eivät ajaudu tällaisiin ratkaisuihin.
Lisäksi tulisi edelleen tarkastella mielenterveyteen ja siihen liittyvien ongelmien havainnoimiseen sekä ongelmiin tarttumiseen liittyviä tapoja.
Paheksunnalla voisi aloittaa ja jatkaa vaikkapa auttamisella omassa lähipiirissä.
Uusimpien lehtitietojen mukaan ampuja Eero Hiltunen opiskeli kiinteistönhoitoalaa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa ja oli ampumisyötä edeltäneenä aamuna ollut aivan normaalisti koulussaan. IJKK on erityiskoulu ja on laatinut esimerkiksi Opetushallituksen rahoituksella opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille tarkoitetun oppaan ”Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa”. Oppaassa annetaan muun muassa vinkkejä psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelukyvyn tukemiseksi ja parantamiseksi.
Syyllistämättä mitenkään erityiskoulua, joka tuskin kärsii oppilashuollon puutteista, kysyn vain, että miten näitä nuorten miesten ampumistragedioita oikein voidaan ennaltaehkäistä, jos edes alan ammattilaiset eivät kykene näkemään vaaranmerkkejä?
”miksi naiset eivät näitä yleensä harrastele”
Olen antanut ymmärtää itselleni, että tyttöjen aggressio kääntyy sisäänpäin ja ilmenee masennuksena, kun taas pojilla aggressio suuntautuu ulospäin ja purkautuu väkivaltana toisiin.
Sosiologi Sari Näre nosti myös HS:n vieraskynäkirjoituksessaan (30.5) esille nuorten miesten kyvyttömyyden mentalisoida tunteitaan ja varsinkin häpeän tunnetta. Sama ilmiöhän esiintyi myös puukkojunkkarikulttuurissa, jossa pohjalaiset nuoret miehet oireilivat yhteisöllisen arvon laskua. Häpeän ja väkivallan välillä oli vahva kytkentä.
Itse ajattelen asiaa vähän laajemmin. Syynä ei ole Häyhän ihailu, ampujia olisi paljon jos se olisi syynä, ei edes Airsoft peli eikä ainakaan muumit eikä myöskään TV tai tietokone. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on ainakin osittain yhteiskunnan vika tai vähintään yhteisön vika. Se ei siedä erilaisuutta ja se ei anna syntyä ryhmiä joihin tämäkin ressukka olisi voinut samaistua.
Hulluja on ollut aina ja aina tulee olemaan, aina he eivät vaan tee massamurhia. Ajassamme on jotain sellaista että 1:1000 toteuttaa massamurhan, toisenlaisessa tapauksessa niitä toteuttaisi 1:10 000. Kun näihin 10 000 potentiaaliseen massamurhaajaan poliisi iskee kiinni, niin joka 500 niistä toteuttaa jonkun teatraalisen työn.
Koulukiusaamisestakaan ei ole kyse, sodan jälkeen meillä olisi jatkuvasti tullut kouluampumisia jos se olisi siitä kiinni. Jollain lailla nyt ei vain suvaita erilaisuutta, ei yksinäisyyttä ei sosiaalista vetäytymistä näitä luonteenpiirteitä pidetään sairauksena kuten neuvostoliitossa porvarillista asennetta. Nämä ovat pitkälle tempperamentti=geeniasioita, ei niitä korjata lässyttävillä kasvoilla. Niillä vain pahennetaan kun tervettä luonnetta hoidetaan.
Erilaisuutta kun sallitaan, niin nuo eerot sosiaalisoituvat omiin ryhmiinsä ja toimivat siellä, ilman vaaraa. Mutta nyt suositaan ylisosiaalista 1000 FB-kaverin ihmistä joiden ainoa anti on hymyillä ja olla kohtelias, mutta heti sutkaavat ja toimivat selän takana kun vaan saavat mahdollisuuden. Vittumaisuus, murjottaminen ja muutenkin äijämäisyyskin pitää sallia, olkoon se piilevää homoutta, julkinatsismia tai vain luonteenpiirre. Ennen noita nykyään haluttuja ihmisiä haukuttiin Shemeikoiksi laukkuryssiksi. Nyt ne on kummasti nostettu esimerkillisiksi kansalaisiksi. Mahtaa siinä perinteellisiä suomalaisia luonteenpiirteitä omaavien ihmisten sappi kiehua ja joillakin vähän päässä viiraavien ihmisten liipasinsormea kutittaa.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin,kun niin harva täällä puhuu epäolennaisuuksia. Kun olennaista on se, että on ihmisillä pyssyjä joilla voi muita ihmisä ampua. Kyllä ei ole vaikea ymmärtää, että jos asekaapin avaimet olisivat olleet paremmassa tallessa ja vielä vaikka pyssyjen lukot toisessa kaapissa lukkojen takana, näin ei olisi käynyt TÄLLÄ kertaa. Kyllä syy ON aseissa, siinä että niitä on liikaa saatavilla. Sanokaa mitä sanotte.
Pitäisikö tutkijoiden ampumisten ja perhesurmien näin jatkuvasti lisääntyessä alkaa etsiä löytyisikö suomalaisten geeniperimästä jokin 'ampumis- tai joukkotuhogeeni' ? Tuskin kuitenkaan. Meillä on maailman terveimmät vastasyntyneet ja pitkäikäiset vanhukset, mutta nuoret ja nuoret aikuiset voivat huonosti.
Mielestäni emme voi syyttää kaikesta koulua, mielenterveyspalveluiden leikkauksia tai yhteiskuntaa. Meillä on hyvä ja ilmainen koulutusjärjestelmä. Vanhusväestön lisääntyessä ja työikäisten suhteellisesti vähentyessä on pakko leikata palveluita ja tukia.
Osoitan sormella perheitä ja vanhempia. Hyvinkään ampuja on nuori mies, ei ole kauaa siitä, kun hän oli vielä lapsi. Kai vanhemmilla on jokin vastuu ja huoli pojastaan. Yhtä hyvin kuin jotkut syyttävät mediaa, voisi syyttää tämän pojan vanhempia, kasvatusta ja esimerkkiä. Onko isä myös osaltaan vaikuttanut surmiin säilyttäessään aseitaan niin huolimattomasti, että selvästikin ongelmainen poika pääsee niihin käsiksi.
Uskoisin, että meillä on kovin vähän aseita kodeissa esimerkiksi verattuna Yhdysvaltoihin, jossa perustuslaki takaa oikeuden kantaa asetta. Jos ampumiset suhteutettaisiin väkilukuun ja aseiden määrään ja saatavuuteen, meillä saatetaan ampua enemmän.
Näiden perhesurmien ja ampumisten valossa ei voi enää puhua hyvinvointivaltio Suomesta. Mielenterveysongelmat, joita ampujilla ja perhesurmaajilla on eivät välttämättä ole helposti havaittavia. Todennäköisesti he saattavat kärsiä erilaisista persoonallisuushäiriöistä, kuten narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, jolloin paha olo kohdistetaan muihin, ei itseen. Varmaan moni ulkopuolisista on itsekseen miettinyt, että miksi ko. henkilöt eivät tapa vain ja ainoastaan itseään, vaan myös muita. Kyse ei silloin ole tavanomaisesta masennuksesta.
Median mässäily ampumisilla on huono asia, koska ampuja saa julkisuutta, samantekevää, oliko se hyvää vai huonoa, aina joku liittyy joukon jatkoksi. Monet meistä varmasti ajattelivat kuullessaan ampumisesta, että ei voi olla totta, taas.
Ampujille yhteistä on ollut se, että he ovat ollleet huonosti voivia nuoria miehiä. Parikymppinen nuori armeijaiässä oleva mies on herkässä iässä. Aika moni ikäluokasta ei kykene käymään armeijaa, vaikka siitä lyhimmillään selviää puolella vuodella. Väitän, että nykyään nuoret sietävät entistä huonommin auktoriteetteja ja komentelua. He eivät kestä armeijaa ja kurin ilmapiiriä, koska se on heille entuudestaan suurelle osalle täysin vierasta. Vanhemmat eivät vietä tarpeeksi aikaa lastensa kanssa, kasvatusta ei ole ja pahoinvoinnin kierre on valmis. Rajat ovat rakkautta, kuten vanha sanonta sanoo.
Tämä Hyvinkään ampuja oli ilmeisesti armeijan keskeyttäneitä ja hyvä niin, mutta olisiko mitenkään mahdollista ohjata näitä havaittuja ongelmatapauksia jatkohoitoon jo aiemmin. Niin paljon palveluitamme ei liene leikattu vielä. Toisaalta tässäkin on voinut olla kyse tapauksesta, jossa välitöntä vaaraa ympäristölle ei ollut mahdollista havaita.
Kuullessani ampumisesta olin itse Yhdysvalloissa (asia uutisoitiin siellä la-aamu tv-uutisissa). Siinä vaiheessa Kerava-Järvenpää -linja tuntui New Yorkia vaarallisemmalta. Toivottavasti tämä ampuminen olisi viimeinen tapaus. Jokainen perheenäiti ja -isä voisi aloittaa arvoimaston muuttamisen kotoaan ja pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, miten omat lapseni/ nuoreni voivat. Yhteiskunta on juuri niin hyvä, kuin miten se kohtelee heikoimpiaan.
Mitä mieltä blogisti on Suomen rangaistusseuraamusjärjestelmästä tällaisissä tapauksissa? Muistelen, että taannoinen itseäni järkyttänyt tapaus Mika Muranen (eikö tämäkin ampunut pari ihmistä kuoliaaksi) olisi jo vapaalla jalalla.
"Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) korosti eduskunnan kyselytunnilla rakkauden ja välittämisen merkitystä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä."
Onneksi kaikkein tekopyhin viisaus löytyy ihan Suomen hallituksesta. Meillä on hukattu lapset mennentullen lamasta alkaen. Lapsilta (ja vanhuksilta) leikattiin kaikki pois. Nyt on aloitettu aikuisten hammashuolto jne., ja perusasiat jätetty rempalleen. Nyt Ihalainen haluaa rakkautta. No rakastakoon sitten. Kuinka pkleen hukassa nää demarit oikein on. Kuuntelisivat dos Rimpelää. Edes sen hetken kun se pyyhki Räsäsellä (ja siinä sivuussa ihalaisilla) pöytää.
Joo, näin tuon Ihalaisen manööverin eduskunnan kyselytunnilla. Melkoinen näyttelijä, tämä Lauri!
Hän puhui hurskaasti uudesta kulttuurista, "välittämisen kulttuurista", joka on "meiltä suomalaisilta unohtunut", mutta joka pitäisi nyt kaivaa jostakin esiin.
Mistä se kaivetaan, mitä se sisältää ja mitä sille tehdään - ja mitä se maksaa?
Tämä Ihalainen on ollut vuosikymmenet asemassa, jossa hän olisi voinut, jos olisi halunnut, käyttää ja edistää tätä "välittämisen kulttuuria". Mutta eiköhän Lauri SAK:n puheenjohtajanakin ajanut vain niiden parhaiten palkattujen duunareiden asiaa ja etua, kyllä ei syrjäytetyille ja työttömille juuri välittämistä ja sen kulttuuria Laurilta juuri herunut!
Parinkin anonyymin puolelta arvostellaan rajusti puutteita julkisen sektorin mielenterveyspalveluissa. Minkä vuoksi yhteiskunnan olisi tullut esim. tätä ampujaurpoa hoitaa? Jos vanhemmilla on varaa ostaa kaappi täyteen kalliita metsästysaseita, luulisi heillä olleen varoja myös poikansa hoidattamiseen yksityisellä puolella.
Lehtitietojen mukaan Eero oli ollut koulusta poissa puolen vuoden ajan, koska oli hoidettavana mielenterveysongelmien vuoksi. Eikö jo tuossa vaiheessa vanhempien velvollisuutena olisi ollut poistaa kaikki aseet kodista?
Blogisti on täysin oikeassa. Vanhempien vastuu on perinpohjin selvitettävä.
Kauhajoen joukkosurman skandaalioikeudenkäyntiin liittyen: mahtavatko omaiset valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen?
Tiettävästi Kauhajoella surmattujen omaiset harkitsevat kantelun tekemistä KKO:n valituslupa-asian ratkaisuun osallistuneen oikeusneuvoksen jääviydestä.
Joku mainitsi Mika Murasen joka tappoi kolme ihmistä -90 luvulla. Tietääkseni hän ei ole vapautunut vieläkään. Istuu nyt 18. jo vuottaan..
Näin ihan sivuhuomautuksena voisi todeta että Suomessa on maailman kolmanneksi eniten aseita väkilukuun verrattuna. Jenkit on tietenkin ykkösenä. Jostain syystä juuri Suomessa ja Jenkeissä näitä koulusurmia tehdään kaikkein eniten..
Ei kannata tehdä asioista liian vaikeita, jos Eeron isä ei olisi asehullu niin tätäkään murhenäytelmää ei olisi nähty.
Joku kyseli Suomen rangaistusjärjestelmästä "tällaisissa tapauksissa".
No, ainakaan murhasta tuomittuja rangaistuksia ei voida koventaa, sillä elinkatuinen vankeus on 18-vuotta täyttäneelle syyntakeiselle tekijälle ainoa mahdollinen rangaistus. Sitä pitää istua tiettävästi vähintään 12 vuotta kiven sisällä. Hyvinkään "Hilu" olisi siis 30, päästessään vankeudesta, jos hänet tuomitaan nyt elinkautiseen. Siinä on varmasti istumista aivan riittävästi.
Pieni korjaus blogistin kommenttiin elinkautisesta vapautumiseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L2cP10
alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen tuomittu voi päästä vapaaksi istuttuaan vähintää kymmenen vuotta.
Totta on, että mielenterveyspalveluita ei voi syyttää näistä perhe- ja joukkomurhista. Vika on aina tekijässä.
Mutta olisiko mielenterveyspalveluilla ollut mahdollisuus estää nämä toistuvat joukkomurhat. Todennäköisesti sitä estämistä tehdään mielenterveystyössä koko ajan. Murhien tekijät ovat tosin lipsahtaneet turvaverkon läpi ja voitasiinkin kysyä onko se ollut viranomaisen laiminlyönnin tulosta.
Yhteiskuntaa voi näissäkin tapauksissa hyvin syyttää, sillä näinä "tasa-arvon" aikoina pojat eivät enää pärjää.
Ensinnäkin poikien eli miesten ongelmat alkavat jo kouluista, joissa opetussuunnitelmat ovat laadittu siten, että koko peruskoulu suosii tyttöjä. Tämä näkyy siinä, että joka toisen alakouluikäisen pojan kohdalla mietitään opetuksen mukauttamista ja haetaan diagnoosia oppimisen ongelmien vuoksi. Siis sen vuoksi, että oppivat hitaammin ja eri tavoin kuin tytöt. Ja sitten ihmetellään miksi yliopistot tyttöistyvät!
Toinen tekijä on kilpailuyhteiskunnan ihannointi, jossa jokainen ihminen on jonkin toisen ihmisen kilpakumppani.
Kilpailu -ismi eli aate sopii huonosti meidän kulttuurissa syvällä olevaan luterilaiseen eetokseen, joka on lähtenyt vaatimattomuuden hyveestä ja nöyryydestä herran edessä, jossa pärjäämättömyys ei ollut pahe, päin vastoin siinä oli kovuutta ja kunniaa. Esimerkiksi kaikki Kaurismäen elokuvat perustuvat tähän kurjuuden kauneuteen. Itse asiassa koko suomalainen taide perustuu kurjuuden kauneuteen. Jos et pärjää kilpailussa et ole enää osa yhteisöä. Ennen oli toisin päin, kun et pärjännyt olit osa suomalaista kurjuuden perinnettä pystyit olemaan ylpeä omasta kurjuudesta yhdessä muiden pärjäämättömien kanssa.
Kilpailuyhteiskunta-ismiin sopii se, että on menestyttävä ja on kunniallista ottaa vähistä resursseista mahdollisimman paljon itselleen. Se on tietysti näiltä ahdistuneilta ja pärjäämättömiltä miehiltä pois.
Kolmanneksi vanhemmilla ei ole enää vastuuta. Yhteisvastuudellisuudelle on naurettu 90-laman jälkeen ja se on alkanut näkyä vahvasti suomalaisten vanhemmuudessa. Lapset ovat sivutuote omassa yksilökeskeisessä elämänkaaressa.
Omien lasten lisäksi välitetä enää muidenkaan lapsista, lainkaan. Lapset ovat vanhempiensa "omaisuutta". Nykyään on siedettävä sellaista käytöstä nuorilta ja lapsilta, joka ennen ei ollut sallittua ja johon olisi puututtu. Kukaan ei komenna naapurin kersoja, toisten lapsia ei saa käskeä.
Lapset ja nuoret kasvavat kuin siat vatukossa ja jälki on sen näköistä. Meillä kasvaa sukupolvia, jotka eivät ole tottuneet sääntöhin ja sen vuoksi eivät ole voineet kapinoida terveellä tavalla. Miten kapinoida kun ei ole ollut sääntöjä joita rikkoa? Jos et voi terveellä kapinalla osoittaa kuuluvasi omaan ikäluokkaan, kapinaa haetaan näillä äärimmäisillä teoilla kuten joukkomurhilla. Ennen riitti takatukka ja Iron Maidenin selkälippu farkkuliivissä.
Onko vielä paluuta aikaan jolloin talonmies ajoi takaa harjanvartta heiluttaen pihan lapsia koska joku on kävellyt nurmikolla?
Onko paluuta?
Olisiko sitten, jos talonmies naamioituisi Häyhän Simoksi ja ottaisi harjan sijasta käteensä "pystykorvan" tai Suomi-konepistoolin?
"Tiettävästi Kauhajoella surmattujen omaiset harkitsevat kantelun tekemistä KKO:n valituslupa-asian ratkaisuun osallistuneen oikeusneuvoksen jääviydestä."
Tämä on mielenkiintoinen ja ainakin minulle uusi tieto! Eikö silti "kannattaisi" valittaa myös ihmisoikeustuomioistuimeen? Onhan uhrien omaisten ihmisoikeuksia tässä törkeästi loukattu!
Mahdollisesti sitten vielä valitus ihmisoikeustuomioistuimelle, jollei kantelu KKO:lle tuottaisi tulosta.
Aseiden säilytyksestä vielä: turvallisuutta voisi parantaa yksinkertaisin ja halvoin menetelmin, ottamalla käyttöön pakolliset liipasinlukot sekä edellyttämällä säilyttämään aseita purettuina, esim. lukko eri paikassa säilytettynä. Hyvinkään tapaus olisi ollut hankalampi toteuttaa vaikka asekaapin olisikin saanut avaimella auki, jos kuitenkin olisi pitänyt etsiä puolet aseesta muualta, ja sen jälkeen vielä ohittaa liipasinlukko. Toki näidenkin vaatimusten teho perustuu yksinomaan siihen että aseenomistajat niitä noudattavat.
Jokelan ja Kauhajoen tyyppisiä tapahtumia voisi kenties koittaa jatkossa välttää edellyttämällä hallussapitoluvan hakijalta ainakin lyhyiden aseiden osalta vähintään 25 vuoden ikää. Toivorikkaasti voisi ajatella että tuohon ikään mennessä mielenterveysongelmat olisivat saaneet sen verran näkyviä muotoja että hallussapitoluvan myöntämiseen ei enää olisi edellytyksiä.
Jyrki Virolainen sanoi ...
"Sitä pitää istua tiettävästi vähintään 12 vuotta kiven sisällä. Hyvinkään "Hilu" olisi siis 30, päästessään vankeudesta, jos hänet tuomitaan nyt elinkautiseen. Siinä on varmasti istumista aivan riittävästi."
Onkohan? Mikä elinkautinen tuo 12 vuotta muka on?! Muualla länsimaissa tuomitaan määräaikaisia useiden vuosikymmenien rangaistuksia ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen. Siihen rinnastettuna 12 vuotta mukavassa (esim. amerikkalaisiin verrattuna) suomalaisessa vankilassa on lällärirangaistus.
Ei kannattaisi olla noin hemmetin verenhimoinen!
Kyllä 12, tässä tapauksessa tekijä voi päästä 10 vuoden istumisella - jos nyt tuomio ylipäätään tulee täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta - on todella kova paikka nuorelle miehelle! Siinä kuluu kaverin koko nuoruus.
Jos ratkaisu löytyisi asekaapin avaimesta, niin poistamalla maailmasta kaikki avaimet, loppuisiko samalla väkivalta?
Kyse on yksilön sisäisestä, oman elämän hallinankokemuksesta, jota jokainen ulkoa tuleva paine vähentää.
Ongelma on siis ratkaistu vain lisäämällä jokaisen yksilön oman elämän hallinnan kokemusta,jota tietoisesti ja tarkoituksellisesti nyt juuri Suomessa on rajusti vähennetty - ja vähennetään.
Psykologian perustotuuksia, joita tuskin enää edes opetetaan, koska manipulointi on päivän tunnussana propagandan ohella. Psykologisia perustotuuksia ei ole koskaan edes opetettu mm. opettajille tai lastentarhojen opettajille, jotka ovat omalta osaltaan vastuussa tulevien kansalaisten kasvuympäristöstä.
Se miten kukin yksilö sitten pyrkii äärimmäisessä ahdistuksessaan saamaan tuon oman elämänsä hallinnan tunteen - on toinen juttu.
Kyse on joka tapauksessa on aina äärimmäisestä teosta.
Mikä oli Valviran hyväksymien valeterapeuttien metodina, jota pidettiin epäeettisenä?
"Jyrki Virolainen sanoi...
Ei kannattaisi olla noin hemmetin verenhimoinen!
Kyllä 12, tässä tapauksessa tekijä voi päästä 10 vuoden istumisella - jos nyt tuomio ylipäätään tulee täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta - on todella kova paikka nuorelle miehelle! Siinä kuluu kaverin koko nuoruus."
Johan nyt! että "kaverin" koko nuoruus kuluu!
Ei kulu niillä kahdella uhrilla ja taitaa sen haavoittuneen poliisin nuoruuskin olla ainakin terveenä eletty.
Eihän ihmistä saa rangaista tekemistään murhista ainakaan vapautta rajoittamalla, eihän?
Vaikka ampuja tuomittaisiin vankilaan miten pitkäksi ajaksi tahansa, esim. 25 vuodeksi, ei voisi herättää uhreja henkiin. Rangaistuksen tarkoituksena ei ole virallisesti kosto, kuten joskus aikaisemmin.
Pitkät tai ylipitkät vankeusrangaistukset taikka edes kuolemanrangaistuksen käyttöön ottaminen eivät vähennä väkivaltarikollisuutta. Se on nähty kaikissa maissa.
1. Aseiden saatavuus. Toki todella hartaasti veritekoa suunnitteleva voi saada aseen käsiinsä joka tapauksessa. Vaikea saatavuus kuitenkin estää ns. hetken mielihäiriöstä johtuvan ammuskelun. Aseen omistajalla tulisi olla vastuu aseestaan aina.
2. Rangaistuksen pituus. Eikö se todellakaan saa miettimään kaksi kertaa, jos tiedossa on todella pitkä rangaistus? Ainakin se osoittaisi yhteiskunnan ottavan henkirikokset vakavasti.
3. Ahdistuksen ja vihan hallinta. Miten tunnistaa ko. tunteet itsessään ja päästä niistä eroon, mielummin ilman lääkkeitä? Erilaisia tekniikoita on olemassa, ne pitäisi vaan tuoda kouluihin, työpaikoille jne. jonkinlaisena pakollisena elementtinä kuten vaikka liikuntatunti/ työpaikkaliikunta.
4. Nuorille kenties enemmän ohjattua vapaa-aikaa, niin ettei jää aikaa masentua ja pelata tietokonepelejä liikaa. Se voisi myös olla työnomaista toimintaa, kenties jopa työtä. Ruumiillinen työ tai muu fyysinen rasitus tekee hyvää ruumille ja mielelle.
5. Yksinäisyys ja "liiallinen itsenäisyys". Ennen elettiin isommissa yksiköissä, ihmiset kyläilivät paljon. Kenties ihminen ei evoluutiossaan ole vielä sopeutunut nykyisen kaltaiseeen usein aika yksinäiseen elämään.
6. Lopuksi ehkä tärkein, eli oikea ja väärä. Ehkä niitä ei enää nykyään opeteta samalla intensiteetillä kuin ennen. "Herran pelko on viisauden alku".
"Kyllä 12, tässä tapauksessa tekijä voi päästä 10 vuoden istumisella - jos nyt tuomio ylipäätään tulee täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta - on todella kova paikka nuorelle miehelle! Siinä kuluu kaverin koko nuoruus."
Luepa Jyrki tämän päivän iltalehdistä Jenna Lepomäen murhasta. Oletko senkin jälkeen edelleen samaa mieltä, että näille kahdelle nuorelle murhamiehelle on "todella kova paikka", jos he joutuvat teostaan istumaan 10 vuotta?!
Lähetä kommentti